Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti Sivu 8 Sivu 19 Sivut 20–21 Kirjanpainaja, metsänomistajan painajainenko? Tiekunnan tehtävät ja vastuut Keitä me olemme? 1 2023
2 PÄÄTOIMITTAJA: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 3050 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/kaakko KANNEN KUVA: Juho Kokkonen Seuraava Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti ilmestyy toukokuussa 2023. Jäsenlehti 1/2023 SISÄLLYSLUETTELO 3 4 5 6 8 10 11 12 14 16 17 19 20 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaanmetsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85€ Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Puheenjohtajan palsta Lari Koskiaho Kaakkois-Suomen metsävuosi 2022 Laura Harjunpää Puun hinnat Kaakkois-Suomessa Metsäteollisuus ry. Toiminnanjohtajan palsta Jarmo Haimila Metsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa Juho Kokkonen ja Tiina Ylioja Metsäverotus Tiina Salminen Markkinahakkuut 2022 Luonnonvarakeskus Toimihenkilömme palveluksessanne Monimuotoisuuta vaalittava Hannu Ripatti Jäsenyys kannattaa aina Metsämuseo Luston peruskorjaus Eetu Punkka Tiekunnan tehtävät ja vastuut Seppo Miettunen Keitä me olemme? Osoite vaihtunut, tai muita muutoksia metsänomistuksessanne? Voitte ilmoittaa niistä sähköpostitse osoitteeseen kaakko@mhy.fi tai soittamalla ti-to asiakkuuspäällikkö Anne Marttila-Inkilälle puh. 050 400 8705
3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Kaikkien aikojen vuosi Nyt kun venäläinen tuontipuu on kerta kaikkiaan poissa meidän markkinoiltamme, on suomalaiselle puulle ollut enemmän kysyntää niin sahoilla kuin sellutehtailla, eikä tule väheksyä myöskään energiapuumarkkinoita. Sekin on nähty, ettei Baltian markkinoiden puu kuitenkaan tule mitenkään korvaamaan Venäjän tuontia, vaan puun on löydyttävä kotimaasta ja onhan kotimaista puuta viety myös Ruotsiin sieltä saatavissa olevan paremman hinnan vuoksi, mikä sekin kuulostaa kerta kaikkiaan uskomattomalle. Teollisuuden olisi nyt syytä maksaa kotimaisesta puusta sen verran reilu hinta metsänomistajille, ettei tarvitsisi raakapuuta kasvavassa määrin viemään ruveta. Kyllä metsäteollisuudella maksukykyä on, sillä viime vuoden tuloksilla nämä kotimaiset metsäjätit tekivät kaikkien aikojen miljarditilin. Klapimarkkinoiden hulluin paine näyttäisi kenties hellittäneen sähkön hinnan laskun myötä ja onhan Olkiluoto 3 -ydinvoimala taas kerran käynnistysuhan alla – saa nähdä lähteekö jo pysyvästi tuotantoon. Toinen peräkkäinen hellekesä toi mukanaan sen, että kirjanpainajat vaan lisääntyivät ja yllättivät monet metsäomistajat kuusikkotuhoillaan. Tällaiset lauhan puoleiset talvet, jota juuri vietämme, ei ainakaan tapa maassa talvehtivia kirjanpainajien toukkia, sillä ne sietävät hyvin myös pakkasia. Ennusteet lupaavat lauhaa lopputalvea tänne etelään, toivotaan kuitenkin kipakoita yöpakkasia edes turvaamaan kosteiden paikkojen harvennukset, jotta myös talvileimikot saadaan hakattua. Luin juuri, että Biolan Oy lopettaa lähivuosina kasvuturpeen käytön ja ensimmäisenä yrityksenä maailmassa pyrkii korvaamaan sen metsäteollisuuden jätevirroista saatavilla kuiduilla. Samoin tulemme lähivuosina näkemään puupohjaisista materiaaleista syntyvää akkuteollisuuden raaka-ainetta. Lienee totta, että metsäteollisuus kehittyy edelleen koko ajan. Tuotekehitys suoltaa uusia puupohjaisia tuotteita, joista kukaan ei osannut edes uneksia vielä 90-luvulla. Metsänomistajien edunvalvonnassa nähtiin taas poikkeuksellisen kiivas vuosi. Onneksi keskusjärjestömme MTK tekee Metsänomistajien eteen tärkeää edunvalvontaa, sillä edes Suomen hallitus ei olisi ilman MTK:ta pysynyt kaikissa juonen käänteissä Brysselin metkujen perässä. Toivottavasti sentään koko maata ei ennallisteta. Metsien suojelun olisikin tapahduttava ihmisten luontaisten halujen mukaan, eikä missään nimessä pakon sanelemana. Haasteitakin on, sillä mm. aurinkoenergiavoimaloista ja tuulivoimapuistoista johdettavat sähkönsiirtoverkot eivät juurikaan lihota metsänomistajien tilipusseja, vaikka metsämaata jääkin nyt ihan ennätystahtiin näiden infrahankkeiden alle. Laitetaan sopimukset kuntoon ja uskotaan edelleen vahvasti, että hyvin hoidettuna talousmetsä sitoo enemmän hiiltä kuin huonosti hoidettu. Kevättä odotellen Lari Koskiaho hallituksen puheenjohtaja
4 Noora Hirvikallio PUUKAUPPA Poikkeusvuosi 2022 Poikkeuksellinen maailmantilanne sekä UPM:n alkuvuoden lakko haastoivat metsäsektoria vuonna 2022. Puukauppavuotta leimasivatkin monella tavalla poikkeukselliset olosuhteet. Vuoden 2021 kesään ajoittuneesta puun tarjontapiikistä ja sen loppuvuoden puunhintoja laskeneesta vaikutuksesta opittiin ja vuonna 2022 puukauppa lähti maltillisemmin liikkeelle kovista odotuksista huolimatta. Syksyn lähestyessä puukaupan osalta elettiinkin hyvin odottavissa tunnelmissa, kun seurattiin miten mm. Venäjän puuntuonnin tyrehtyminen näkyy loppuvuonna kotimaan puumarkkinoilla. Loppuvuosi sujui puukaupan osalta huomattavan vilkkaasti ja lopulta metsävuodesta tuli valtakunnan tasolla lähes edellisvuoden kaltainen. Kaakkois-Suomessa loppuvuoden kirin ansiosta puukauppamäärät jopa hieman ylittivät vuoden 2021 tason. Kaakkois-Suomen puukaupat tehtiin pääosin yksityismetsissä Kaakkois-Suomessa myytiin puuta yhteensä 4,4 miljoonaa kiintokuutiometriä vuonna 2022, mikä on yli 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityismetsien myyntimäärä oli n. 3,6 milj.m3, joka on vajaa 3 % edellisvuotta enemmän. Yhtiöiden ja muiden yhteisöjen myyntimäärä oli n. 0,8 milj. m3, jossa oli lisäystä huimat 19 % edellisvuoteen verrattuna. Metsien korkeasta käyttöasteesta huolimatta kasvu ylitti hakkuut Kaakkois-Suomen metsien suurin kestävästi hyödynnettävissä oleva hakkuumäärä vuodessa on 4,4 milj. m3 ja metsien vuotuinen kasvu 5,5 milj.m3. Myyntimäärät ylsivät viime vuonna kestävästi hyödynnettävissä olevan hakkuumäärän tasolle, mutta jäivät kuitenkin selvästi alle vuotuisen metsien kasvun. Metsien tehokkaasta käytöstä huolimatta kasvu ylitti hakkuut myös viime vuonna, joten Kaakkois-Suomen metsien puuvaranto ja sen myötä myös hiilivarasto kasvoivat. Ainespuun myyntimäärä oli n. 80 % metsien vuotuisesta kasvusta. Aluetalouteen yli 300 milj.€ metsärahaa Kaakkois-Suomen metsistä tuli kunta- ja aluetalouteen kokonaisuudessaan n. 301milj.€ rahavirta vuonna 2022. Yksityismetsien puunmyyntitulot olivat n. 171 milj.€ ja muiden omistajien yli 36 milj.€ eli yhteensä yli 207 milj.€. Hakkuu- ja korjuuyrittäjille maksettiin urakointimaksuja 49 milj.€ ja kuljetusyrittäjille 39 milj.€. Suoraan metsätalouteen liittyvä yrittäjätulo oli siis yhteensä 88 milj.€. Eniten metsärahaa tuli Kouvolaan (yli 38 milj.€) ja Lappeenrantaan (yli 34 milj.€) Yli 10 milj.€ pääsivät myös Luumäki, Parikkala, Ruokolahti ja Savitaipale. Kymenlaakson puolella Kouvolan jälkeen eniten metsärahaa kääri Miehikkälä, yli 9,6 milj.€. Yhteiskunnan panostus luonnonsuojeluun ja -hoitoon isompi kuin metsänhoitoon Valtion KEMERA-tuet yksityismetsien hoitoon oli Kaakkois-Suomen alueelle hieman vajaat 1,5 milj.€. Luonnonsuojeluun käytettiin yhteensä 4,8 milj.€, josta METSO-ohjelman kautta 3,5 milj.€, Helmi-ohjelmasta 0,9 milj.€ ja luonnonhoitovaroista 0,4 milj.€. Kaakkois-Suomen alueelle perustettiin viime vuonna 770 ha uusia luonnonsuojelualueita. Joka tapauksessa rahassa mitattuna puukauppojen merkitys oli huomattava, sillä yhteiskunnallisten tukien osuus oli vain n. 2 % koko metsätalouden rahavirrasta. Kuitupuun ja energiapuun hinnat nousivat reilusti, mutta tukkipuu tuo edelleen rahaa Kantorahatuloista Kaakkois-Suomen alueella n. 80 % tuli viime vuonna uudistushakkuista ja 16 % harvennushakkuista. Metsänhoidolliset ensiharvennukset ja ylispuuhakkuut toivat metsänomistajille vain n. 4 % kantorahatuloista, vaikka mm. energiapuun kysyntä olikin suurta viime vuonna. Puun hintakehitys vastasi Kaakkois-Suomessa viime vuonna melko normaalia puukaupan vuotuista hintakäyrää. Tavallisesti hinnat ovat puumarkkinoilla korkeimmillaan loppukeväällä sekä alkukesällä. KaakKaakkois-Suomen metsävuosi 2022 Laura Harjunpää | MTK Metsänomistajat Puukaupat, yksityismetsät 3,6 milj.m3 171 milj.€ Puukaupat, muut 0,8 milj.m3 36 milj.€ Hakkuu ja korjuu 49 milj.€ Kuljetus 39 milj.€ Kemera-tuet 1,5 milj.€ Luonnonhoito 0,4 milj.€ METSO-ohjelma 3,5 milj.€ Helmi-ohjelma 0,9 milj.€ Yhteensä 301 milj.€ Kaakkois-Suomen metsävuosi 2022 Hakkuumäärät perustuvat Metsäkeskuksen hakkuuaikomustilastoon. Kantorahatulot on laskettu Luonnonvarakeskuksen kantohintatilastojen pohjalta. Puun hinnat: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun kauppa
5 Laura Harjunpää kois-Suomessa tukkipuun hinnat olivat korkeimmillaan kesällä. Samoin kuitupuun hinnat kohosivat kesäksi, mutta niiden osalta hintojen nousu jatkui myös loppuvuoden ajan. Kaikkien puutavaralajien hinnat olivat lopulta loppuvuonna korkeammalla alkuvuoden hintatasoon nähden (tukit + 9-11 % ja kuidut + 16-22 %). Suurinta hinnan nousu oli tukin osalta männyllä ja kuidun osalta koivulla. Puukauppa oli vilkasta loppuvuonna ja jatkui vilkkaana aina jouluun saakka. Näkymät vuodelle 2023 Myös vuosi 2023 tullaan todennäköisesti muistamaan poikkeavan maailmantilanteen jatkumisesta. Energia-asiat puhuttavat varmasti myös kuluvana vuonna ja katseet kohdistuvat huoltovarmuuskysymyksiin ja sen myötä myös metsiin. Kuluvan vuoden näkymät ovat kotimaan puumarkkinoiden osalta positiiviset. Venäjän tuonnin loppumisen aiheuttama vaje puumarkkinoilla on korvattava ja katseet kääntyvät ainakin osittain kotimaan markkinoille. Odotettavissa on, että etenkin kuitupuun ja energiapuun kysyntä on hyvää myös vuonna 2023. Puukauppojen kilpailutusta ja katkonnan merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä ostajakohtaiset erot hintatasossa ovat suuria ja energiamarkkinoiden tilanne lisää painetta ohjata myös puuraakaainetta energiateollisuuden käyttöön. Lisätiedot: Juristi Laura Harjunpää MTK Metsänomistajat Puh. 040-5342737 laura.harjunpaa@mtk.fi
6 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Maapallon lämpeneminen on saatava pysähtymään tai siis asettumaan enintään + 1,5 C -asteen tasolle tämän kuluvan vuosisadan aikana. Useimmat asiantuntijat tosin pitävät tuota tavoitetta jo mahdottomana saavuttaa ja monet heistä jopa mahdottomana sitäkin, että lämpeneminen jäisi alle 2,0 C -asteen. Luonnollisesti se tarkoittaa sitä, että maapallon hiilidioksidipäästöjä on saatava leikattua huomattavasti nykyistä alemmalle tasolle ja koska maailman valtiot, Suomea ja muutamaa muuta harvaa poikkeusta lukuun ottamatta, ovat toistaiseksi olleet kyvyttömiä alentamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ovat katseet kääntyneet siihen, että koska päästöille ei näemmä voida mitään, niin yritetään sitten edes kasvattaa hiilinieluja. Tuo on ihan järkeenkäypää, että koska itse ongelmaa ei voida poistaa, niin pyritään edes lievittämään oireita. Sekin on ihan ymmärrettävää - maailmanlaajuisesta näkökulmasta tarkasteltuna - että hiilinieluja kannattaa kasvattaa juuri siellä, missä on sopivaa kasvualustaa ja mieluusti melko vähän ihmisiä. Eli ei tässä ongelmanratkaisussa sinällään mitään kummallista ole. Hiilinielujen kasvattaminen siellä, missä niitä ei entuudestaankaan ole, on paljon haasteellisempaa kuin esim. täällä Suomessa, missä ovat mm. hyvin hoidetut metsät jo valmiiksi olemassa. Kysymys ei siinä mielessä ole väärästä ajattelutavasta, vaan kyse on valtioiden ja kansakuntien välisestä tulonjaosta. Onko meistä yksin, tai edes yhdessä muutaman muun metsäisen EU:n jäsenvaltion avittamina, kantamaan koko unionin kunnianhimoisia ilmastotavoitteita? Eniten harmittaa se, että jotenkin julkisessa keskustelussa myös suomalaisista perhemetsänomistajista on saatu syntipukkeja maapallon ilmasto-ongelmaan. Ilmaston lämpeneminen on kyllä ihmiskunnan, ja koko maapallon selviämisen kannalta iso haaste, mutta on silti syytä olla toiveikas, että ongelmaan löytyy - toistaiseksi laihoista tuloksista huolimatta - lopulta kuitenkin myös ratkaisu. Uusiutuvan energian teknologia kehittyy juuri nyt huikeaa vauhtia. Fossiilisten polttoaineiden käytön nopea vähentäminen on ratkaisu, mutta esimerkiksi Suomen yksityismetsien hyödyntämisasteen aleneminen ei ole minkäänlainen ratkaisu ilmasto-ongelmaan. Hyvin hoidettu, kasvava metsä on mitä parhain hiilinielu. Vaikka lehdissä mitä lukisi ja vaikka kuka muuta väittäisi, niin fotosynteesi ei ole menneen maailman harhaoppi. Vihreät kasvit hörppivät auringosta valoa ja ilmasta hiiltä, ja kasvattavat biomassaa, ja luovuttavat kiitokseksi happea ilmakehään. Ja kun se kasvanut biomassa sitten aikanaan korjataan rakennuspuuksi korvaamaan muita, vähemmän ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja, tai korjataan sellun raaka-aineeksi, josta edelleen tuotetaan korvaamaan öljypohjaisia tuotteita tai vaikkapa metsäenergiajakeiksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita, niin ei se kyllä voi olla kokonaisuutena yksinomaan haitallista toimintaa. Ujostuttaa kirjoittaa tuollaisia, kaiken olemisemme kannalta välttämättömiä perusasioita, jotka meille kaikille on jo lapsena opetettu. Tietenkin on selvää, että meidän kaikkien, joilla on mahdollisuus miltään osin maailman luontokatoa estää ja pitää muutenkin elinympäristöstämme huolta, on myös velvollisuus niin toimia. Täytyy kuitenkin myös ymmärtää asioiden mittasuhteita. Meitä suomalaisia on alle promille maailman väestöstä, ja parhaiten parannamme maailmaa pitämällä huolta omasta kansantaloudestamme ja omasta hyvinvoinnistamme hyödyntämällä tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, luontoa kunnioittaen, omia luonnonvarojamme. Ja pääosin olemme tehneet ihan oikeita asioita, tehdään niin jatkossakin. Suomi on – Metsässä hyvä! Metsätalous on ratkaisu – ei ongelma Jarmo Haimila | toiminnanjohtaja | Mhy Kaakko
7 Metsässä hyvä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • 015 357 4000 • etelasavo@mhy.fi Teemu Pylkkänen 0400 754 254 Hirvensalmi, Joutsa, Kangasniemi ja Pertunmaa Juuso Riittinen 040 151 0425 Hirvensalmi, Kangas- niemi ja Mikkeli Jaakko Ryynänen 0400 203 469 Juva, Mikkeli, Puumala ja Sulkava Hannu Tiusanen 040 480 2360 Pieksämäki Hanna Järveläinen 040 187 5023 Rantasalmi ja Sulkava Heikki Mononen 044 555 0484 Enonkoski ja Savonlinna Hyvin suunniteltu on metsässä tehty! Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin. Laadimme sinulle metsäsuunnitelman toiveidesi ja tavoitteidesi mukaan. Tilaa suunnitelma metsäsuunnitelutiimiltä tai omalta metsäasiantuntijaltasi. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Metsäsuunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Tuore metsäsuunnitelma saadaan näkyviin OmaMetsä-palveluun, jolloin metsäsi tiedot kulkevat aina mukanasi! Metsäsuunnittelu, metsäarviot, metsäluonnonhoitohankkeet, metsien suojelu (Metso), elinympäristöjen hoito Heli Tulla metsävaravastaava, metsäasiantuntija Hamina, Luumäki, Miehikkälä, Virolahti 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija metsäsuunnittelija ja -arvioitsija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi • Metsänhoitoyhdistys Kaakko • Arvio- ja suunnitelmatilaukset 0400 882 055 • heli.tulla@mhy.fi Hyvin suunniteltu on metsässä tehty!
8 Metsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa-hanke (MetuKKa) julkaisi vuoden alussa uudistetun kirjanpainajaoppaan metsäammattilaisten ja metsänomistajien käyttöön. Oppaassa käydään läpi kirjanpainajan riskipaikkoja sekä toimenpide-ehdotuksia erilaajuisten alkavien kirjanpainajatuhojen hallintaan. Kirjanpainajaopasta tukee oppaan rinnalla julkaistu verkkokurssi ”Kirjanpainaja kuusikossa”. Verkkokurssille on koottu tiivistetysti kirjanpainajaoppaan asioita. Verkkokurssi sisältää myös opasta enemmän kuvia kirjanpainajan riskipaikoista, alkavan kirjanpainajatuhon tunnistamisesta sekä yksityiskohtaisempaa tietoa kirjanpainajan elintavoista. Julkaistut materiaalit tarjoavat apua tuhojen tunnistamisessa sekä vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi kirjanpainajatuhojen torjunnassa. Tavoitteena on, että molemmat julkaistut materiaalit tavoittavat metsäalan ammattilaisia sekä metsänomistajia jo ennen keväällä alkavaa kirjanpainajan ”sesonkiaikaa”. Verkkokurssi on visuaalisempana ja päivittyvänä materiaalina opasta helppolukuisempi ja aikaa kestävämpi. Metsänomistaja tekee lopulta itse päätöksen kirjanpainajatuhoriskipaikan tai kirjanpainajatuhoalueen hakkuutoimenpiteistä. Opas ja verkkokurssi tukevat metsänomistajaa sekä metsäammattilaista eri vaihtoehtojen läpikäymisessä. Lyhyellä aikavälillä metsän hakkuupäätöksiin voi vaikuttaa puun hinta ja mahdolliset metsävakuutukset. Pitemmällä aikavälillä on pohdittava puuston odotusarvoa ja mahdollisia tuhoriskejä ja lisättävä sekapuustoisuutta. Koulutusmateriaaleissa esitellään käytössä olevia kirjanpainajan seurantatyökaluja, kuten metsänkäyttöilmoituksiin perustuvaa riskikarttaa, kasvukauden aikaista lämpösummakarttaa, Luonnonvarakeskuksen kirjanpainajaseurantaa ja uudistettuja metsänhoidon suosituksia. Materiaaleissa kerrataan myös metsätuholakia ja metsänkäyttöilmoitusten koodiston käyttöä tuhotapauksissa. MetuKKa-hanke jatkaa vuonna 2023 erillistä kirjanpainajan feromonipyydys -seurantaa Kaakkois-Suomen alueella metsänomistajien voimin. Kirjanpainajatuhojen tunnistamisessa kokeillaan myös korkearesoluutioisten satelliittikuvien käyttöä ja tuhoviestinnässä tavoitellaan ajantasaisempia tiedotusvälejä sekä tarkempaa viestinnän kohdistusta. Hankkeen Jäytääkö juurikääpä, kurittaako kirjanpainaja? Kirjanpainajan elintapojen ja elintapoihin vaikuttavien ilmiöiden tunteminen edesauttaa kirjanpainajatuhojen varhaisen vaiheen tunnistamista, joka johtaa oikea-aikaisiin toimenpiteisiin. Riskipaikkojen sekä alkavan tuhon varhainen tunnistaminen ehkäisee laajojen kirjanpainajatuhojen syntymistä säilyttäen eri kasvatus- ja hakkuutapamahdollisuudet kuusikoissa. Juho Kokkonen Juho Kokkonen | Suomen metsäkeskus , Tiina Ylioja | Luonnonvarakeskus
9 MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu! toimenpiteet heijastuvat valtakunnalliseen kirjanpainajaseurantaan, metsätuhoriskikarttoihin ja ”kentällä” tehtäviin toimenpiteisiin, joiden pohjalta kehitetään toimintamallia laajojen kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen ehkäisemiseksi. Keväällä julkaistaan päivitetty opas- ja verkkokurssi myös juurikäävästä. Hanke toivoo metsäammattilaisilta sekä metsänomistajilta palautetta tuhoaiheisten materiaalien käytettävyydestä, niiden puutteista sekä päivitystarpeista. Enää ei hellekesät eikä loppukesällä laajasti levinneet kirjanpainajatuhot yllätä metsänomistajaa, saati metsäammattilaista! Vaihtelevan vilpoista, tuulista ja sateista kevät-kesää toivottaen, MetuKKa-hankeväki Lisätiedot: Toimijatiedote (linkki oppaaseen ja verkkokursseille rekisteröitymiseen): Uusi kirjanpainajaopas ja verkkokurssi auttavat varautumaan tuhoihin | Metsäkeskus (metsakeskus.fi) Teppo Oksanen
10 AJANKOHTAISTA Tiina Salminen | metsäasiantuntija | Metsänomistajien Palvelutoimisto MHYP Mitä sitä tulikaan viime vuonna tehtyä? Metsänomistajan vuosi alkaa menneen vuoden tapahtumien muistelemisella. Jos ei muuten, niin verottajan kannustamana. Metsäveroilmoitusten täyttöä varten kuitit ja muistiinpanot on kaivettava esiin ja ryhdyttävä kertaamaan ohjeita. Vuoden 2022 veroilmoitukselle kirjataan vain vuonna 2022 saatuja tuloja tai maksettuja menoja. Jos kuitteja ei aikanaan tullut laitettua aikajärjestykseen, niin nyt se on viimeistään tehtävä. Numeroi kuitit. Muistiinpanoista tulee ilmetä mistä veroilmoituksille kirjatut summat on saatu ja millä perusteella ne kuuluvat metsäveroilmoitukselle. Verottajalle tositteet lähetetään vain erillisestä pyynnöstä. Hyvä muistaa: · Puukauppatulot on selkeintä kirjata puun ostajan lähettämän vuosiyhteenvedon perusteella. Yhteenvedosta arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja löytää erittelyn, josta ilmenee myyntitulo ilman arvonlisäveroa sekä arvonlisäveron osuus. Erityisen tarkkana kannattaa olla Mhy:n korjuupalvelun kohdalla: noudata vuosiyhteenvedon mukana tullutta veroerittelyä ja kirjaa saatu tulo hankintakaupaksi ja kulut muihin vuosimenoihin. Arvonlisävero kirjataan omaan ilmoitukseensa (Ilmoitus omaaloitteisista veroista). · Menot kannattaa aina ilmoittaa ja palauttaa metsäveroilmoitus, vaikka tuloja ei olisikaan. Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu kannattaa ilmoittaa vähennyksenä. Vähennykset pienentävät muiden pääomatulojen tai ansiotulojen veroa. · Metsäverotuksen kilometrikorvaus 2022: oman auton käytön matkakuluvähennys on 0,30 €/km. Kirjatessasi metsätalouden matkakuluja, muista liittää matkapäiväkirja veromuistiinpanoihin. · Metsätalouden työhuonevähennys 2022: arvioituna kuluna voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää satunnaisten sivutulojen työ- huonevähennyksen mukainen määrä 230 €. · Hiilipalvelusopimuksesta maksettava korvaus ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella, metsätalouden veroilmoituksen sijaan. Arvonlisäverovelvolliselle maanomistajalle maksettuun korvaukseen lisätään arvonlisävero. Arvonlisäveron osuus ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. · Maatalouden ilmoituksella ilmoitetaan myös viljellystä pakurikäävästä saatu tulo, tuulivoimaloiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot ja metsästysmaiden vuokratulo. Metsäveroilmoitusten jättämisen määräpäivät 2023 Me t säta louden veroi lmoi tus (lomake 2C) on palautettava viimeistään 28.2.2023. Jos harjoitat myös maataloutta tai elinkeinotoimintaa, jätä ilmoitukset verottajalle viimeistään 3.4.2023. Rajoitetusti verovelvollisilla ja ulkomailla asuvilla on omat palautuspäivänsä. Tarkista omat palautuspäiväsi OmaVerosta tai verottajan tammikuussa lähettämästä kirjeestä. Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus ja arvonlisäverojen maksaminen Arvonlisäveroilmoitus (Ilmoitus oma-aloitteisista veroista) on annettava ja arvonlisäverot maksettava 28.2.2023 mennessä. Verottaja ei lähetä arvonlisäverojen maksutietoja, vaan metsänomistajan on maksettava verot oma-aloitteisesti. Arvonlisäverot voi maksaa Omaverossa tai tiedot maksamista varten saa myös Verottajan palvelunumerosta 029 497 026. Verottaja kannustaa sähköiseen asiointiin Metsätalouden veroilmoitukset vuodelta 2022 voi jättää kätevimmin sähköisesti OmaVerossa. Verottaja ei lähettänyt tänä vuonna paperisia metsäverolomakkeita enää postitse kuin verotusyhtymille ja kuolinpesille. Arvonlisäverolomakkeita ei ole lähetetty enää aikoihin yhteisomistuksillekaan. Veroilmoitukset voi kuitenkin edelleen palauttaa myös postitse, jos sähköinen ilmoittaminen tuntuu hankalalta. Metsäverotus – Metsänomistajan viimehetken verovinkit Mikäli saat tämän jäsen-ja sidosryhmä lehtemme myöhässä, johtunee se mahdollisesta auto- ja kuljetusalan työntekijöiden lakosta, joka juuri ennen lehden painoon menoa saamamme Postin tiedotteen mukaan tullee viivästyttämään myös postien jakelua muutamalla päivällä tai jopa viikolla.
11 Luonnonvarakeskuksen tiedote 8.2.2023 Tukki- ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja metsänomistajien kotitarvesahaukseen 64,1 miljoonaa kuutiometriä. Määrä väheni kolme prosenttia vuoden takaisesta. Energian hinnan nousu kasvatti energiapuun kysyntää. Suoraan metsästä lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun määrä kasvoi kolme prosenttia 10,6 miljoonaan kuutiometriin. – Hakkuiden kokonaismäärä eli hakkuukertymä pieneni 75 miljoonaan kuutiometriin, joten edellisestä vuodesta tultiin alaspäin vajaat kaksi miljoonaa kuutiometriä. Siitä huolimatta määrä oli hivenen suurempi kuin edeltävän viisivuotisjakson aikana keskimäärin, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jukka Torvelainen. Hakkuumahdollisuuksista käytössä 91 prosenttia Luken arvion mukaan metsiemme suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on kymmenvuotiskaudella 2016–2025 keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Koko Suomen tasolla tarkasteltuna hakkuumahdollisuudet ovat 1970-luvulta lähtien olleet koko ajan suuremmat kuin toteutuneet hakkuut. – Hakkuita ja hakkuumahdollisuusarvioita on hyvä verrata usean vuoden ajalta, sillä hakkuumäärät vaihtelevat voimakkaasti metsäteollisuustuotteiden kysynnän mukaan. Usean vuoden keskiarvo kertoo hakkuiden tason selvästi yksittäistä vuotta luotettavammin. Viimeisen seitsemän vuoden aikana koko maan hakkuut ovat olleet keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdollisuuksista, kun vuosittainen taso on vaihdellut 86 ja 97 prosentin välillä, kertoo Torvelainen. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 hakattiin koko maan tasolla 93 prosenttia hakkuumahdollisuuksista. Edellisinä vuosina hakkuut ovat ylittäneet arvioidut hakkuumahdollisuudet eteläisimmässä Suomessa Uusimaata ja Lounais-Suomen rannikkoalueita lukuun ottamatta. Pohjois-Suomessa hakkuut ovat jääneet selvästi hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi. Todennäköisesti tilanne on sama edelleen, kun vuoden 2022 maakunnittaiset tilastot valmistuvat toukokuussa. Tukkipuun hakkuumäärät pysyivät ennätyskorkealla Tukki- ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja vientiin yhteensä 63,8 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli kaksi miljoonaa kuutiometriä edellisvuotta pienempi ja yhtä suuri kuin edeltävänä viitenä vuonna keskimäärin. Tukkipuuta hakattiin 29,6 miljoonaa kuutiometriä eli puoli miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viiden edellisen vuoden keskiarvo ylittyi kahdeksalla prosentilla. Hakkuut painottuivat jälleen kuusitukkiin, Määrä oli poikkeuksellisen suuri, 16 miljoonaa kuutiometriä. Kuusitukin hakkuut kasvoivat edellisvuodesta neljä prosenttia ja olivat 11 prosenttia viiden edellisvuoden keskiarvoa suuremmat. Myös mäntytukkia hakattiin ennätykselliset 12,5 miljoonaa kuutiometriä. Lehtikuitupuun hakkuut vähenivät edellisestä vuodesta Kuitupuun hakkuumäärä 34,2 miljoonaa kuutiometriä alitti seitsemällä prosentilla sekä edellisen että viiden edellisen vuoden lukemat. Mäntykuitupuuta hakattiin 15,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli pienin määrä vuoden 2014 jälkeen. Myös kuusella hakkuut vähenivät edellisvuodesta kuusi prosenttia 10,0 miljoonaan kuutiometriin. – Lehtikuitupuun hakkuumäärä ei odotuksista huolimatta kasvanut, vaan se jäi 8,7 miljoonaa kuutiometriin. Edellisvuosien tasosta jäätiin vajaa miljoona kuutiometriä jälkeen, toteaa yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä. Runkopuuta hakattiin energiaksi 11 miljoonaa kuutiometriä Ennakkotietojen mukaan runkopuuta hakattiin energiakäyttöön kaikkiaan 10,6 miljoonaa kuutiometriä. Lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi hakattiin runkopuuta, eli karsittua rankaa tai kokopuuta 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi energiatuotantoon kerättiin latvusmassaa ja kantoja yhteensä 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Pientaloissa poltetaan vuosittain 6,5 miljoonaa kuutiometriä halkoja, klapeja ja haketta. Määrä on selvitetty lämmityskauteen 2016/2017 kohdistuneella tutkimuksella. Todennäköisesti polttopuun käyttö kasvoi viime vuonna energian hintojen noustessa, joten Tilastokeskus ja Luke päivittävät pientalojen polttopuun käyttömäärää koskevan arvion kevään aikana. Puuston poistuma pieneni 89 miljoonaan kuutiometriin Metsiin jäi vuonna 2022 runkopuuta hakkuutähteenä kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Sen lisäksi metsiin kertyi kuusi miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta. Metsistä pois korjatun puun kanssa ne vähentävät yhdessä elävän puuston määrää. – Hakattua puuta otettiin käyttöön 75 miljoonaa kuutiometriä ja metsiin kertyi kuollutta puuta yhteensä 14miljoonaa kuutiota. Niistä muodostuva puuston kokonaispoistuma pieneni edellisestä vuodesta kaksi prosenttia 89 miljoonaan kuutiometriin. Uutta runkopuuta kasvoi 103miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten metsiemme elävän pystypuuston kokonaismäärä suureni noin 14 miljoonalla kuutiometrillä, laskee Torvelainen. Hakkuut vähenivät 75 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2022 Metsistämme hakattiin viime vuonna Luken ennakkotietojen mukaan yhteensä 75 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Siitä oli tukkia 30, kuitupuuta 34 ja energiapuuta 11 miljoonaa kuutiometriä. Sekä hakkuumäärä että puuston poistuma pienenivät edellisestä vuodesta kaksi prosenttia. Puuston poistuma päätyi 89 miljoonaan kuutiometriin.
12 Kukio Uolio Rääntiö Enskeri Västäri Houtere Kajasuo Lanskeri Mustamaa Ruissaari Majasaari Kuuttinki Hylksaari Paarmasuo Koivuluoto Majakartti Suntholmit Siik Ulko-Tammio Suuri-Vasko Pitkä-Kotka Rakin Kotka Suuri-Musta Harvajanniemi Hainus Karijärvi Valkjärvi Vallanjärvi Kannusjärvi Luotosenjärvi Onkamaanjä i Uolionselkä Jokela Notkola Salo-Turkia Riko Lelu Uski Rasi Kouki Salmi Purho Rakila Piispa Nopala Yläkäs Kaunaa Rongas Huoppi Ihamaa Yläpää Kitula Turkia Villilä Hailila Häppilä Petkele Kuusela Seppälä Sivatti Kolsila Töytäri Pohjola Kammusa Nippula Rantala Roimola Kantola Lankila Kuorsalo Tinkanen Vilniemi Holsveri Haavisto Kylänpää Paijärvi Maaskola Pakkanen Lapjärvi Valkonen Pyötsaari Sydänkylä Simonmäki Mäntlahti Länsikylä Reitkalli Suur-Uski Ahonkulma Vähä-Uski Joenpolvi Virokoski Järvenkylä Vehkajärvi Postinmäki Metsäkulma Ahosenmäki Luomanmäki Pitkäkoski Takasenpää Pitkäko Tillinmäki Koivuniemi Järvenkylä Kattilainen Ylä-P Kumminkorp Muuraskallio Mässelin Liikasenmäki Paavolanmäki Muurilanmäki Konkkerinmäki Ylä-Säkäjärvi Syrjäsenkulma Salo-Miehikkälä Vehkalahti HAMINA 4 5 6 3 Anne Marttila-Inkilä asiakkuuspäällikkö 050 400 8705 anne.marttila-inkila@mhy.fi palvelen ti, ke ja to Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi Jenna Kallinen metsäasiantuntija 0500 556 914 jenna.kallinen@mhy.fi Noora Hirvikallio metsäasiantuntija korjuupalvelu, toimituskaupat, haketus,kaukokuljetus 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi 2 1 3 Tiina Salminen metsäasiantuntija 040 720 3160 tiina.salminen@mhy.fi Metsänomistajien palvelutoimisto, Helsinki Ulla Pakarinen Metsäjuristi Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki puh. MHYP 040 720 3160/ Tiina Salminen sähköposti: ulla.pakarinen@mhy.fi 1
13 Santio Huovari kasaari Virojoki Virolahti Suurijärvi Väkevänjärvi Vaalimaanjoki Juurikko Metsä-Muuronen Hono Hovi Tilli Hellä Tylli Saari Hurppu Hanski Kotola Käyhkä Hauhia Kaitai Inkeli a Kurkela Mattila Vanuska Rantala Haapala Järvelä Kylmälä Taipale Pekkola Rännänen Vilkkilä Heikkilä Hurttala Saareksi Eerikkälä Tupakorpi Ukkosaari Pajulahti Säkäjärvi Ihalainen Laisniemi Pulakorpi Koivuniemi Lypsyniemi Santaniemi Pyterlahti Hämeenkylä Reinikkala Lavosenpää Saivikkala Tohmonmäki oski Mustalampi Ala-Pihlaja Pihlaja Kotosenmäki Kavalanmäki pi Ylä-Virojoki nmäki Niemisenmäki Joutsenkoski Virolahti Miehikkälä 7 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Heli Tulla metsävaravastaava metsäasiantuntija Hamina, Luumäki, Miehikkälä, Virolahti 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä, YKV kaupanvahvistaja toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi 4 Auvo Heimola metsäasiantuntija 0400 419 500 auvo.heimola@mhy.fi 5 Pyry Seppälä metsäasiantuntija 050 574 7151 pyry.seppala@mhy.fi Reino Pietikäinen metsäasiantuntija, kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0400 505 984 reino.pietikainen@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi 3 Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija metsäsuunnittelija ja -arvioitsija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi 6 7 3 Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä 2
14 EDUNVALVONTA Metsien monimuotoisuutta vapaaehtoisella suojelulla ja luonnonhoidolla Hannu Ripatti | kenttäpäällikkö | MTK Metsänomistajat Keskustelu luonnon monimuotoisuudesta ja suojelusta on viime vuosina käynyt vilkkaana. Esillä ovat olleet etenkin Euroopan unionin ympäristötavoitteet. Kotimaassa luonnonsuojelulain uudistus saatiin juuri maaliin. Juuri nyt on lausunnolla Suomen kansallinen monimuotoisuusstrategia, jossa esitetään metsien suojelun lisäämistä. Viimeisimpien tietojen mukaan eri tiukkuusasteisesti on suojeltu Suomessa yhteensä 13 %metsäpinta-alasta. Samojen tietojen mukaan täysin metsätalouden ulkopuolella on 10 % Suomen metsäpinta-alasta (LUKE 3.11.2022). Euroopan Unionin tiukimman suojelun mukaisista metsistä yli puolet on Suomessa. Metsien luonnon monimuotoisuustyö on ekotehokasta Vapaaehtoisen METSO-ohjelman suojelua on kritisoitu. Tehdyn väliraportin mukaan pysyvän ja määräaikaisen METSO suojelun ”ekoteho” lähentelee kuitenkin jopa kansallispuistoja. Tämä käy ilmi METSO väliarviosta, kun tarkastellaan suojelukohteiden luontoarvoja ja niiden kytkeytyvyyttä (METSO väliarvio Kotiaho et.al 2019). Metsälehdessä 21.12.2022 oli artikkeli, jossa kerrottiin Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskemasta biodiversiteetti-indeksistä (BII). Sen mukaan Suomen luonto on toiseksi parhaiten säilynyt kaikista EU-maista. Artikkelissa todetaan, että korkea indeksiluku kertoo luonnon olevan monimuotoista ja että ekosysteemit toimivat hyvin. Artikkeli antaa vähintään osviittaa siitä, että Suomessa on tehty oikein asioita luonnon monimuotoisuuden suhteen ja niitä pitää jatkaa. Metsänomistajat arvostavat vapaaehtoisuutta Luonnonsuojelua tehdään lakisääteisten menettelyjen lisäksi vapaaehtoisin keinoin METSO- ja Helmi-ohjelmilla. METSO-ohjelman tavoitteesta on noin 90 % saavutettu. Helmi-ohjelma on alussa. Monimuotoisuuden huomioiminen on osa tämän päivän metsänhoitoa mm. metsien sertifioinnin ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Metsänhoitoyhdistyksestä saa näihin neuvoja ja apuja. MTK laati muutama vuosi sitten Luonnon monimuotoisuusohjelman, joka on edelleen ajantasainen. Meneillään on tiekarttatyö ratkaisuista luonnon monimuotoisuuden eduksi. Viime kesänä MTK avasi palvelun vapaaehtoisille luontoarvomarkkinoille, Luontoarvot.fi-sivuston. Palvelu edistää metsänomistajien, yrityksien ja yhteisöjen sekä kansalaisten mahdollisuuksia parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa. Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätöksentekoon EU pyrkii jaetun lainsäädäntövallan aloilla eli esimerkiksi ympäristö- ja energia-asioiden kautta vaikuttamaan metsäpolitiikkaan. Ympäristöä koskevat säädös- ja strategiavalmistelut ovat työllistäneet edunvalvontakoneistoa valtavasti. Kestävän rahoituksen taksonomian luontokriteerit ovat jäsenmaiden kuultavana. MTK on vaatinut työryhmän esitystä hylättäväksi ja esittänyt vaihtoehtoisen mallin. Ennallistamisasetuksen käsittely EU-parlamentissa ja neuvostossa on meneillään. MTK oli aktiivisesti vaikuttamassa Suomen kannan muodostamiseen ja jatkaa edunvalvontaa myös EU-tasolla. Merkittäviä muutoksia kansallisen metsäpolitiikan huomioimiseksi ja kustannusten merkittäväksi kohtuullistamiseksi tarvitaan. EU:n kestävän rahoituksen taksonomiassa on kyse siitä, millä ehdoilla maa- ja metsätalous luetaan kestäviksi rahoituskohteiksi. Vaikka vaatimukset eivät useinkaan suoranaisesti kohdistuisi metsänomistajiin, vaikutuksia voi tulla välillisesti esim. puukaupan kautta. Uhkana on myös, että kriteereitä hyödynnettäisiin laajasti myös muualla. Esitettyjen luontokriteereiden mukaan metsistä tulisi jättää 20 % talouskäytön ulkopuolelle, vesistöille selvästi leveämmät suojavyöhykkeet, säästöpuiden ja lahopuun määrää lisättävä jne. Osa on päällekkäisiä sertifiointikriteerien kanssa. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Luontotyypeillä ennallistamistarvetta määritetään vertailemalla tilannetta vähintään 70 vuoden taakse. Ensivaiheessa tulisi ennallistaa vähintään 20 % unionin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Vapaaehtoisella suojelulla, ennallistamisella ja talousmetsien luonnonhoidolla voidaan saada paljon aikaiseksi, ja jo tähän mennessä tehty työ on huomioitava. Eri EU aloitteiden vaikutuksia metsätaloudelle on ollut vaikea arvioida tulkinnanvaraisuuksien, määritelmien ja vaikutusarvioiden puuttumisen ja eri esitysten yhteisvaikutusten vuoksi. Kansalliset vaikutusarviot ovat tarpeellisia kokonaisuuksien paremmassa hahmottamisessa. Asioiden keskeneräisyyden johdosta metsänomistajien huoli vaikutuksista on ymmärrettävää. Metsänomistajien on hyvä seurata asioiden kehittymistä. Metsien käytölle on edelleen jatkossakin tarvetta.
15 Haemme laikku- ja/tai kääntömätästäjää erityisesti Haminan alueelle. Muokattavia uudisalueita n. 50 ha. Tiedustelut: toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 Koska talvi tuli jo toisena vuonna peräkkäin melko varhain myös Kaakonkulmalle, niin maanmuokkauksia jäi tavanomaista enemmän keväälle 2023. Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija metsäsuunnittelija ja -arvioitsija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi Metsäomaisuuden arvo kasvaa kunnon tiellä Luota kokemukseen MHY:N OMA KORJUUPALVELU VAIHTOEHTO PYSTYKAUPALLA TEHTÄVÄLLE PUUKAUPALLE Kunnollisella tiellä varmistat pääsyn metsääsi. Kun tie on kunnossa, metsää voidaan hoitaa ja puuta korjata ympärivuotisesti. Hyväkuntoinen metsätie helpottaa metsänhoitotöiden tekemistä ja kasvattaa puuston ja koko metsätilan arvoa. Metsäautoteiden perusparannushankkeet lähtevät liikkeelle joko muun asioinnin yhteydessä oman alueesi metsäasiantuntijamme kanssa tai olemalla suoraan yhteydessä metsänparannusasiantuntijaamme Teppo Oksaseen. PUUNKORJUUPALVELUMME VAHVUUKSIA OVAT: - Metsänomistajan omien tavoitteiden huomioiminen - Ammattitaitoiset yrittäjät - Laadukas harvennusjälki - Harvennuksille sopiva konekalusto - O ptimoidaan kustakin kohteen osalta, mitä on järkevämpää hakata energiapuuksi ja mikä perinteisenä ainespuuhakkuuna - Puunkorjuupalvelua käyttämällä saat hyödynnettyä metsävähennyksen parhaalla mahdollisella tavalla
16 Metsän lannoituksella vauhditat puuston kasvua Metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä kasvuun monella tavalla. Yksi varteenotettava keino on metsälannoitus. Lannoituksella saat enemmän ja arvokkaampaa puuta seuraavassa puunkorjuussa, tutkimusten mukaan jopa 20 m3/ha enemmän. Metsän kiertoaika lyhenee ja metsän harvennukset voidaan tehdä myös lyhyemmällä aikavälillä, joka tarkoittaa suurempaa puukauppatuloa sinulle. Lannoittamalla metsätilasi arvo kasvaa ja lannoituskustannukset voit vähentää verotuksessa. Terveyslannoituskohteilla on myös mahdollista saada Kemera-tukea lannoitukseen. Meillä metsänhoitoyhdistyksessä metsän lannoitus toteutetaan yhteislannoituksena, jolloin kustannukset pysyvät kurissa. Tulevan kesän lannoituksiin on tarjolla typpi-, tuhka- sekä boorilannoitteita. Kysy lisää ja tilaa lannoitteet omalta metsäasiantuntijaltasi! Vuoden 2023 jäsenmaksut Jäsenmaksu Metsämaan kokonaispinta-ala Yhdistyksen oma osuus Ev-maksu Yhteensä alle 10 ha 42 21 63 10-19,99 ha 62 21 83 20-49,99 ha 92 21 113 50-99,99 ha 182 21 203 100-199,99 202 21 223 200-999,99 ha 242 21 263 1000- 4999,99 ha 282 21 303 Mikä on edunvalvontamaksu ja mihin sitä käytetään? Mhy-jäsenmaksulla ja edunvalvontamaksulla puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä ei muilta metsäpalvelujen tarjoajilta saa. Teemme metsänomistajien hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoiden koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissa. Lue lisää sinun hyväksesi tehtävästä työstä www.mhy.fi. Jos metsänomistajan kaikki metsätilat ovat saman y-tunnuksen alla MTK:n edunvalvontamaksu peritään vain kerran. Liity jäseneksi osoitteessa mhy.fi/kaakko/liity-jaseneksi
17 YHTEISTYÖ Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi 20.12.2022 pidetyssä kokouksessa 200 000 euron apurahan Luston peruskorjaushankkeelle. Metsäsäätiö oli aikaisemmin kesällä 2022 tehnyt periaatepäätöksen apurahan maksamisesta, mutta nyt tehdyllä päätöksellä rahoitus varmistuu. Metsäsäätiö haluaa turvata elinvoimaisen metsäkulttuurin säilymisen Suomessa. Aikaisemman periaatepäätöksen mukaisesti osa EteläSavon, Etelä-Karjalan sekä Pohjois-Karjalan alueilta kertyneestä menekinedistämismaksujen määrästä olisi myönnetty ensi syksynä apurahana Lustolle. Uusi apurahapäätös aikaistaa apurahan maksatusaikataulua ja varmistaa täsmällisen ja tiedossa olevan euromääräisen avustussumman säätiön uudistuvan strategian mukaiseksi. Luston peruskorjaushanke on innostanut niin metsäammattilaisia kuin metsänomistajiakin tutustumaan Suomen Metsäsäätiön toimintaan erityisesti Saimaan alueella, mikä nähdään säätiössä erinomaisena asiana. ”Alueen toimijat ovat osoittaneet aktiivista otetta SuomenMetsäsäätiön esittelyssä. Joulukuun apurahan myöntäminen pitää huolen Metsäsäätiön, ja sitä kautta suomalaisten metsänomistajien ja puuta ostavien tahojen, osallistumisesta isoon ja vaikuttavaan Luston peruskorjaushankkeeseen”, kiittelee Metsäsäätiön toimitusjohtajan sijainen Matti Mäkelä. Useiden erilaisten tahojen osallistuminen on merkki tärkeästä sekä vaikuttavasta työstä, jota Lusto metsäalalle tekee. Metsäsäätiön lisäksi peruskorjauksen rahoitukseen osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriö ja Savonlinnan kaupunki sekä muunmuassaMarjatta ja Eino Kollin Säätiö, Metsämiesten Säätiö, Suur-Savon Energiasäätiö, MTK:n Säätiö, Keskitien Säätiö ja Stora Enso. Suomen Metsäsäätiön tavoite on metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen rahoittaminen. Luston peruskorjaus toteuttaa säätiön tavoitteita hyvin. Metsäkulttuurin turvaamisen lisäksi peruskorjauksessa korostuvat puun innovatiivinen käyttö, energiatehokkuuden kehittäminen sekä kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut. Suomen Metsäsäätiöltä 200 000 euron apuraha Metsämuseo Luston peruskorjaushankkeelle Eetu Punkka | viestintäasiantuntija | Suomen Metsäsäätiö Suomen Metsäsäätiö turvaa retket metsäelinkeinon ääreen vuosittain yli 20 000 koululaiselle.
18 Puukauppapalvelut Puunmyyntisuunnitelman laadinta Valtakirjakauppa Puunkorjuun, katkonnan ja puutavaran mittauksen valvonta Ennakkoraivaus Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Koulutus ja neuvonta Henkilökohtainen neuvonta ja opastus Metsänomistajien koulutus Metsätyönäytökset Nuorten metsäosaamisen edistäminen Metsäpalvelut Metsänuudistaminen Muokkaus Taimet ja istutus Siemenet ja kylvö Taimikon ja nuoren metsän hoito Lannoitus Metsätiet Suometsien hoito Hiilipalvelut Arviointipalvelut Metsäsuunnitelman laadinta ja päivitys OmaMetsä-verkkopalvelu Metsäarviot Metsätuhojen arviointi Omistuksenvaihdospalvelut Kiinteistönvälitys Metsätilojen sukupolvenvaihdokset Kauppa- ja lahjakirjat Perikunta yhtymäksi Metsäveropalvelut Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi • mhy.fi/etela-savo Metsänomistajan palvelusopimus Kokonaisvaltainen palvelu metsäasioiden hoidossa Sertifiointi ja luonto Metsien PEFC-sertifiointi METSO- ja luontohankkeet Täyden palvelun METSÄTALO Täyden palvelun METSÄTALO Metsänhoitoyhdistys Kaakko • 0500 556 913 kaakko@mhy.fi • mhy.fi/kaakko * * Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n toimesta *
19 Yksityistien varressa kiinteistön omistaminen tarkoittaa, että kiinteistön omistajasta tulee tiekunnan jäsen. Tiekunnan jäsenellä on velvollisuus hoitaa oma maksuosuus yksityistien hoitokustannuksista. Tiekunnan jäsenellä on oikeus osallistua tien asioita käsitteleviin kokouksiin ja päätöksentekoon. Tiekunnassa on myös mahdollisuus tulla valituksi luottamustehtävään tien hoitokuntaan tai toimitsijamieheksi ja päästä hoitamaan näin tiekunnan vastuita ja velvollisuuksia laajemmin. Tiekunnan vastuu Tiekunta kantaa vastuun, että tie on käyttäjilleen turvallinen. Vahingonkorvauslain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Turvallisuus edellyttää huolellisuutta niin päivittäisestä tienhoidossa kuin pitemmän aikavälinkin toiminnassa. Yksityistien tulee palvella sen osakkaiden liikennetarvetta eli osakkaiden liikennetarpeet määrittävät tien ja sen kunnossapidonminimitason. Tiekunnan kokous tekee päätökset kunnossapidon tasosta, kuten aurauksesta ja liukkaudentorjunnasta. Hoitokunnan tai toimitsijamiehen vastuu Monella yksityistien osakkaalla on virheellinen käsitys, että vastuunkantaja tien kunnosta on hoitokunnalla tai toimitsijamiehellä. Vastuun mahdollisesta vahingosta kantaa tiekunta eli korvausvelvollisuus jyvittyy osakkaille tieyksiköiden suhteessa siinä missä muutkin tienpidon kustannukset. Toimielimen jäsenet voivat joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen vain silloin, jos ovat vakavasti laiminlyöneet tehtävänsä ja esimerkiksi jättäneet tarvittavat tienpidon toimenpiteet tekemättä. Tiekunnilla on mahdollista myös hakea vastuuvakuutus. Uusi tieosakas -rohkeasti mukaan Tiekunta on perustettu yhteisten asioiden hoitoa varten ja siksi onkin tärkeää, että tiekunta ottaa uudet osakkaat hyvin vastaan. Tärkeää on kertoa päätetty tienpidon taso, tärkeimmät yhteystiedot ja tiemaksujen perusteet. Tiekunnan kokoukseen kannattaa osallistua ja tarvittaessa lisätietoa saa mm. metsänhoitoyhdistyksien tieasiantuntijoilta. Tiekunnan tehtävät ja vastuut Seppo Miettunen Suomessa on yksityisteitä 370 000 kilometriä, joita hyödyntää noin kaksi miljoonaa käyttäjää. Teiden kunnosta huolehtii 140 000 tiekuntaa. Mitä kuuluu tiekunnan tehtäviin ja vastuisiin? Metsänomistaja, oletko jo ottanut käyttöösi OmaMetsän? 1. Mene osoitteeseen www.omametsa.fi 2. Luo tunnukset palveluun 3. Rekisteröidy sähköpostilla ja luo salasana 4. Saat vahvistuslinkin sähköpostiin. Linkkiä klikkaamalla vahvistat sähköpostiosoitteesi 5. Lue ja hyväksy palvelun käyttöehdot 6. Ensimmäisellä kerralla tehdään vahva tunnistautuminen 7. OmaMetsä -palvelu on käytössäsi 24/7 Huolellista tienpitoa - tienkunnon jatkuva seuranta - muuttuvien olosuhteiden seuranta (rankkasateet, myrskyt, tulvat) - tien ongelmakohtien tunnistaminen ja tarkkailu - varoitus- ja rajoitusliikennemerkkien asentaminen - tien hoito- ja tarkastustoimenpiteiden dokumentointi
20 Nimi ja ikä: Heli Tulla, 38 Syntymäpaikka: Kotka Työtehtävä: metsävaravastaava, metsäasiantuntija, Hamina, Virolahti, Luumäki Ensimmäinen kesätyösi: mansikanpoimija Lempijoukkue, -seura tai -yhdistys: kotijoukkue Hampurilainen vai pitsa: pitsa Nimi ja ikä: Jenna Kallinen, 33 Syntymäpaikka: Järvenpää Työtehtävä: metsäasiantuntija, Luumäki länsi Ensimmäinen kesätyösi: kunnan talkkarin apulainen Lempijoukkue, -seura tai -yhdistys: Suomen Schependoes ry Hampurilainen vai pitsa: Jos valita pitää, niin hampurilainen. Nimi ja ikä: Aino Kiri, 33 Syntymäpaikka: Vehkalahti Työtehtävä: metsäasiantuntija Haminan etelä- ja länsiosissa Ensimmäinen kesätyösi: mansikanpoimija Lempijoukkue, -seura tai -yhdistys: Pyhtään Lintuhoitola ry, joka tekee työtä luonnonvaraisten lintujen hyväksi. Hampurilainen vai pitsa: pitsa Nimi ja ikä: Anne Marttila-Inkilä, 56 Syntymäpaikka: Karhula Työtehtävä: asiakkuuspäällikkö Ensimmäinen kesätyösi: Kouvolan Sanomien varhaisjakelu Suosikkijoukkue: Jos pitää yksi joukkue mainita niin MyPa ”4 ever”. Hampurilainen vai pitsa: sushi Nimi ja ikä: Auvo Heimola, 48 Syntymäkotikunta: Hamina Tehtävä: metsäasiantuntija, Hamina pohjoinen Ensimmäinen työ: metsänhoitoyhdistyksen metsuri Suosikkijoukkue: Peli-Karhut Pitsa vai hampurilainen: pitsa Nimi ja ikä: Marjaana Hellä, 43 Syntymäpaikka: Virolahti Tehtävä: metsäasiantuntija, Virolahti Ensimmäinen työ: mansikanpoimija Suosikkijoukkue/-seura/ yhdistys: Virolahden Naisvoimistelijat ry Pitsa vai hampurilainen: pitsa Keitä me olemme ja mistä me tulemme?
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=