Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti Sivut 4–5 Sivut 7 ja 10 Sivut 20–21 Huippuhinnat kirittävät puukauppaa Taimikot kuntoon tänä kesänä! Soiden ojituksista ennallistamiseen 2 2023
2 PÄÄTOIMITTAJA: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 3200 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/kaakko KANNEN KUVA: Noora Hirvikallio Seuraava Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti ilmestyy syyskuussa 2023. Jäsenlehti 2/2023 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Osoite vaihtunut, tai muita muutoksia metsänomistuksessanne? Voitte ilmoittaa niistä sähköpostitse osoitteeseen kaakko@mhy.fi tai soittamalla ti-to asiakkuuspäällikkö Anne Marttila-Inkilälle puh. 050 400 8705 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? SISÄLTÖ 3 Puheenjohtajan palsta 4 Kevään puumarkkinakatsaus 5 Puun hinnat Kaakkois-Suomessa 6 Toiminnanjohtajan palsta 7 Tee se itse: taimikot kuntoon 8 Metsäharjoittelija Juho Jussila 9 Metsäasiantuntija Milla Seuri 10 Kemerasta Metkaan 11 Metsätiloilla edelleen ostajia 12 – 13 Palvelijanne 14 Istutusohjeet 15 PEFC- metsäsertifioinnin kriteeristö uudistui 16 Kestävä energia valtaa (myös metsä-) alaa 17 Vapaaehtoisen suojelun määrärahat turvattava 18 Oma Metsä -verkkopalvelu 19 Palvelutuotteemme 20 Soiden ojituksista ennallistamiseen 22 Metsämiesten Säätiö esittäytyy 23 Metsätiloja myytävänä
3 On puukaupan aika PUHEENJOHTAJAN PALSTA Odotuksissa on jälleen hyvä puukauppavuosi, sillä onhan metsäteollisuuteen investoitu merkittävästi viimevuosina Suomessa. Puuta tarvitsevalla teollisuudella pitäisi olla myös maksukykyä, sillä niin suuret olivat niiden voitot viime vuonna. Nyt, jos koskaan, on puukaupan aika. Etenkään vanhoja kuusikoita ei kannata lahottaa pystyyn, eikä myöskään syöttää kirjanpainajille. Kilpailuttamalla nyt leimikon metsänhoitoyhdistyksellä saat puustasi kilpailukykyisimmän hinnan. Metsän kasvua ajatellen harvennushakkuukin on tärkeä toimenpide. Ajellessani metsänhoitoyhdistyksemme toimialueella olen nähnyt monin paikoin pystyyn kuivahtamaisillaan olevia metsiä. Näyttääkin siltä, että ilmastonmuutos on jo täydessä käynnissä kirjanpainajineen. Mutta tästäkin voimme selvitä hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla ja kasvatus- ja päätehakkuilla. Metsänuudistamisen puulajivalintoja on jatkossa hyvä ajatella myös ilmastomuutoksen näkökulmasta. Tätä kirjoittaessani maallamme ei vielä ole uutta, eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta muodostettuna, mutta toivotaan, että tuleva hallituksemme sitoutuu ylläpitämään myös jatkossa kannattavaa yksityismetsätaloutta. Etujärjestömme MTK ainakin ajaa asioitamme ja pyrkii jo hallitusneuvotteluissa vaikuttamaan maa- ja metsätalouden järkevään ja kannattavaan harjoittamiseen. Varmastikaan me suomalaiset metsänomistajat emme halua tänne mitään EU:n suojelureservaattia. Metsä on aina ollut yksi Suomen talouden selkäranka ja sitä se on nytkin, vaikka vuosituhannen vaihteen tietämillä matkapuhelimet nappasivatkin erävoiton. Suomessa sijaitseva metsäteollisuus antaa myös hyvää energiaturvaa, sillä onhan muun muassa UPM merkittävä osaomistaja Teollisuuden Voimassa, joka on hyvin merkittävä sähköntuottaja Suomessa, etenkin nyt kun Olkiluoto 3 -ydinvoimala on vihdoin toiminnassa. Viimeisen kahden kesän armoton kuumuus ja kuivuus alueellamme sekä runsaslumiset talvet näkyvät saaneen aikaan monenmoisia tuhoja etenkin nuorissa taimikoissa. Olettehan jo käyneet palstoillanne? Istutuskausikin on päässyt alkamaan melko aikaisin, kun lähes roudaton maa paljastui nopeasti auringon lämmössä huhtikuulla. Kun taimet on saatu maahan, on aika laittaa raivaussahat soimaan ja hoitaa metsät kasvukuntoon. Uskaltakaa pyytä apua metsänhoitotöihin metsänhoitoyhdistykseltä ja tarkkailkaa metsiänne, etenkin mahdollisia kirjanpainajatuhoja varttuneissa kuusikoissanne. Pohjois-Vehkalahden Metsänystävien metsätaitokilpailut käydään juhannusviikon tiistai-iltana. Hyvät metsänomistajat, käykäähän metsätaitokilpailuissa ja kannustakaa nuoriakin niihin mukaan! Toukoterveisin Lari Koskiaho hallituksen puheenjohtaja
4 Puukauppamäärät ovat kasvaneet keväällä, mutta puun vuosittaiseen tarpeeseen nähden hieman jäljessä. Toisaalta alueellista vaihtelua on myös paljon. Monet metsänomistajat ovat harkiten katsoneet markkinoiden kehittymistä. Puun tarve on korkea ja vastaavasti puun ostajien pystyvarantotaso on laskenut. Korkeat talvikauden hakkuumäärät söivät puuvarantoja nopeammin kuin puun ostot kehittyivät. Talvivarantoja lisätään perinteisesti enemmän syksyn puukauppojen yhteydessä, joten ostettavaa riittää myös jatkossa. Tällä hetkellä kesä- ja kelirikkokohteiden tarve lisää puukauppaa. PTT ennustaa kotimaisen puun kysynnän ja hintojen vahvistuvan tänä vuonna metsäteollisuuden investointien ja Venäjän tuonnin tyrehtymisen myötä. Tämä tietää korkeampia puukauppa- ja hakkuumääriä erityisesti yksityisille metsänomistajille. Merkittävää on ennuste puun hinnan nousun jatkumisesta tämän vuoden lisäksi myös ensi vuonna. Tämä mahdollistaa puun myyntien jaksottamista syksylle tai ensi vuodelle. Ensivuodelle ennustetaan maltillisempaa puun hinnan nousua (3-6 prosenttia), kun tämän vuoden keskihintatason ennustetaan nousevan puutavaralajista riippuen 5-30 prosenttia viime vuoden vastaavasta. PTT metsäennusteen lisäksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometri julkaistiin myös huhtikuun loppupuolella. Ne antavat yhdessä kuvaa metsäsektorin yleisestä markkinoiden kehittymisestä. Myös metsä- ja puutuoteyhtiöiden alkuvuoden tuoreet tulosjulkistukset antavat viitteitä markkinatilanteesta. Yleisen markkinatilanteen vaikutus metsäteollisuuden menestykseen on monisäikeinen. Kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden suhdannetilanteen nähdään heikentyneen, mutta suhdannenäkymät arvioidaan jo osin paremmiksi. Metsäyhtiöiden tuloksentekokyvyssä on myös hajontaa. Kemiallisen metsäteollisuuden näkymiä painaa hintojen lasku. Mekaaninen puunjalostus näkee myös tämän vuoden heikompana välivuotena, mutta odottaa jo positiivisempaa jatkoa. Puurakentamisen ja metsäteollisuuden tuotteiden pidemmän aikavälin näkymät ovat hyvät. Puurakentamisen kotimaisen kysynnän edistämisellä on vahva tilaus tulevaan hallitusohjelmaan. Metsänhoitoyhdistyksien kautta puukauppa käyntiin omassa metsässä Hyvä puumarkkinatilanne antaa metsänomistajille mahdollisuuden suunnitella puukauppojen toteutusta. Puukauppojen kilpailuttamisella saa parhaan hinnan ja turvan toteuttamalla metsänhoitoyhdistyksen kautta. Perinteisten viestinten ohella Omametsä palvelun kautta pääsee kätevästi keskusteluun oman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan kanssa. Omametsä palvelun kautta voi suunnitella myös muiden metsänhoitotöiden toteuttamista. Niistä kannattaa keskustella puukauppojen yhteydessä. Esimerkiksi metsänviljely ja taimikonhoito ovat nyt ajankohtaisia. https://www.omametsa.mhy.fi/ Metsänomistaja, oletko jo Metsänhoitoyhdistyksen jäsen? Jäsenenä tuet metsänomistajan määräysvaltaa omaan metsäänsä. Samalla pääset nauttimaan monista jäseneduista ja maan laajimmasta asiantuntijaverkostosta. Lue lisää MHY:n jäsenyydestä. Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/puumarkkinat Puun hintojen nousun ennustetaan jatkuvan Puun hinta on noussut viime vuodesta merkittävästi. Puun hinnan nousu on ollut jopa nopeampaa kuin yleinen hinnan nousu. Monet metsänomistajat miettivät puun myyntipäätöksiään ja arvioivat miten puun hinnat kehittyvät jatkossa. Monet metsänomistajat ovat huolissaan myös talouden epävarmuudesta ja metsien suojelun lisääntymisen vaikutuksista puumarkkinoihin. Pellervon taloustutkimuksen PTTn metsäennuste rauhoittaa metsänomistajia, sillä puun hintojen nousun arvioidaan jatkuvan edelleen, myös ensi vuonna. Tämä johtuu kotimaisen puun hyvästä kysynnästä. Jonne Rajanti | MTK Metsänomistajat PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Noora Hirvikallio
5 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Jonne Rajanti Nimeni on Jonne Rajanti ja aloitan alueenne uutena metsäasioiden edunvalvojana Laura Harjunpään sijaisena vuoden 2023 loppuun saakka. Toimenkuvani rakentuu paitsi KaakkoisSuomen alueellisista metsäedunvalvonta-asioista myös puukaupan edunvalvonnasta, metsätalouden sopimusjuridiikasta sekä metsätalouden yleisjuridiikasta. Edellisten lisäksi toimin Itäisen Suomen PEFC-sertifiointitoimikunnan puheenjohtajana ja olen osaltani varmistamassa sitä, että sertifioinnin vaatimukset alueella toteutuvat. Valmistuin viime vuoden syyskuussa Lapin yliopistosta oikeustieteiden maisteriksi. Työkokemusta juridisella puolella olen kerryttänyt valtiolta, liikejuridiikkaan keskittyneestä asianajotoimistosta sekä in house -juristin tehtävistä. Olen aiemmin myös opiskellut kaksi vuotta metsätaloutta Lapin ammattikorkeakoulussa, ja olenkin työskennellyt viisi kesää metsänhoitoyhdistyksillä ja yksityisellä metsäalan toimijalla. Nykyinen työskentely MTK:lla metsäedunvalvonnan ja metsätalouden juridiikan parissa liittävät näin yhteen sekä juristin että metsäasiantuntijan koulutustaustan. 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718 0 50 000 100 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 28,12 29,60 28,75 19,96 28,63 29,64 27,93 20,03 26,29 27,48 26,89 19,88 60,63 62,75 53,01 77,81 78,58 69,90 76,11 77,46 69,51 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 18 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718 0 50 000 100 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 28,12 29,60 28,75 19,96 28,63 29,64 27,93 20,03 26,29 27,48 26,89 19,88 60,63 62,75 53,01 77,81 78,58 69,90 76,11 77,46 69,51 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 18 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718 0 50 000 100 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 28,12 29,60 28,75 19,96 28,63 29,64 27,93 20,03 26,29 27,48 26,89 19,88 60,63 62,75 53,01 77,81 78,58 69,90 76,11 77,46 69,51 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 18 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718 0 50 000 100 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 28,12 29,60 28,75 19,96 28,63 29,64 27,93 20,03 26,29 27,48 26,89 19,88 60,63 62,75 53,01 77,81 78,58 69,90 76,11 77,46 69,51 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 18 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023 Jonne Rajanti on aloittanut MTK:n metsänomistajat -linjalla juristina 20.2.2023 Laura Harjunpään perhevapaan sijaisena
6 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Meille ihmisille on tyypillistä, että kuulemme sen, mitä haluamme kuulla ja ummistamme silmämme kaikelta, mitä emme halua nähdä. Se on ihan inhimillistä ja se on itse asiassa selviytymiskeino. Ei kenenkään psyyke kestä sitä, jos vaikka päivittäisestä uutisvirrasta omaksuu kaiken, keskenään täysin ristiriitaiset uutiset ottamalla ne kaikki todesta ja yrittää sitten siitä puurosta muodostaa itselleen todellisuuden. Kallo siinä halkeaa itse kullakin, joten on helpompaa valita puolensa ja kun sen on kerran tehnyt, niin sitten ihmisen aistit alkavat automaattisesti absorboida itselle ei niin mieluisia viestejä, ja imeä puolestaan entistä kritiikittömämmin omaa maailmankuvaa parhaiten peilaavat uutiset, tutkimustulokset tai jopa poliittiset manifestit. Näin on ollut ja näin on aina oleva, mutta parin viimeisen vuosikymmenen aikana sosiaalinen media, tuttavallisemmin ”some”, on johtanut meitä siihen, että samanmieliset ihmiset klikkiytyvät omiin porukoihinsa ja siinä missä aiemmin syntyi milloin riitaisaa, milloin rakentavaa vuoropuhelua, niin nykyisellään vaan peukutellaan toinen toistemme samanmielisten argumenttejä. Ja vähän kerrassaan siinä siten aletaan elää omissa kuplissamme. Olen itsekin kirjoittanut ”jopoilevista Punavuoren hipstereistä” ja pilkannut heidän maailmankuvaansa, enkä edelleenkään osaa heihin tai kaltaisiinsa ihan luontevasti suhtautua, mutta siitä huolimatta olen vanhemmiten pehmennyt paitsi päästäni, myös sydämestäni, ja alkanut hyväksyä, että voipihan asiat ajatella noinkin. Sitä en kuitenkaan edelleenkään ymmärrä, millä ihmeellä jatkossa elämme, jos vaan loputtomasti vanhan maailman sanontaa käyttäen ”päivät pääksytysten pesemme toistemme selkiä”. Nykyisessä maailmassa tietty tuo selkien peseminen tarkoittaisi enemminkin loputonta filosofoimista elämän tarkoituksesta tai jotakin muuta kirjallista tai suullista jaarittelua. Eli juuri tätä, mitä itsekin tässä juuri harjoitan. Paljon sanoja, vähän villoja. Tuon alustuksen jälkeen lopulta asiaani. Olemmeko me metsänomistajat ja me heidän edustajansa myös poteroineet itsemme siihen, että niin koko EU, omat kansalliset poliitikkomme, virkamieskunta, ”Etelän media” ja kansalaisjärjestöt kaikki asettuneet meitä vastaan? Itse olen ainakin noin tuntenut ja myös antanut tuntemukseni julki. Ollut siis näissä henkisissä linnoitustöissä minäkin. Mutta pantakoon nyt vielä tähänkin, että suomalainen perhemetsätalous on kokonaiskuvassaan niin taloudellisesti, kuin sosiaalisesti kestävää, monimuotoista, luontoa kunnioittavaa ja koko yhteiskunnan taloudellista menestystä tukevaa. Mutta kaikki kohtaamamme kritiikki ei ole aiheetonta. Suurin häpeätahramme on metsänhoidon, erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien hoitomäärien romahtaminen. Viime vuonna yksityismetsätalouden kannattavuus nousi keskimäärin 12 €/ha enemmän kuin edellisvuonna. Samaan aikaan metsänhoitotöihin käytetyt eurot laskivat 16 %. Ehdotankin nyt, että emme loukkaannu kaikesta, mistä meitä syytetään, vaan korjataan asia. Metsien tuotto tulee tänä vuonna kasvamaan vielä viime vuodestakin niin nousevina hakkuumäärinä kuin mikä ilahduttavinta, myös nousseina yksikköhintoina. Metsänhoito on aina ollut kannattava sijoitus tulevaisuuteen, mutta nyt, kun mitä ilmeisemmin tulemme lähivuodet elämään melko korkean inflaation vuosia, niin kaikki se, mikä metsissänne hoitoa kaipaa, kannattaa hoitaa kuntoon heti. Ja metsiä kannattaa myös lannoittaa. Nuoruusvuosieni mainoslause, ”Markka metsänlannoitukseen tuo kolme takaisin” on todellisempi kuin koskaan ja nykyisellään lisäsi myös ilmastoteko. Perhemetsätaloudella on takanaan hieno menneisyys ja edessään loistava tulevaisuus! Lopetetaan nillitys ja tartutaan toimeen Jarmo Haimila | toiminnanjohtaja | Mhy Kaakko
7 METSÄNHOITO ”Omatoiminen metsänomistaja Kovasiipi näyttää peukkua ylös, kun vesakon seasta löytyi kelpo taimikko. Ennen sahaamista peukku osoitti alaspäin. Hieno juttu, että taimikostaan huolehtivia ahkeria metsänomistajia löytyy, mutta heitä varten, joilla ei ole mahdollista itse taimikoitaan ja nuoria metsiään hoitaa kuntoon, ovat metsänhoitoyhdistyksen ammattimetsurit olemassa, toteaa metsäasiantuntija Huuhtanen.” Taimikon perustaminen maanmuokkauksineen ja istutustöineen on yksi metsän elinkierron kalleimmista investoinneista. Taimikon varhaishoidolla varmistat, ettei alkupanoksesi uuden metsän kasvussa mene hukkaan. Nuoren taimikon uhkia ovat kasvua heikentävät ja ravinteista kilpailevat heinät, lehtipuuvesakko ja pensaat. Taimikon varhaishoito vauhdittaa taimien kasvua ja estää kasvuvaurioiden syntymistä. Taimikon varhaishoito on tärkein metsänhoitotyö Reima Huuhtanen | metsäasiantuntija | Mhy Kaakko ”Metsäasiantuntija Huuhtanen näyttää, että nyt ollaan oikeaan aikaan liikkeellä, kun vesakko ei ole vielä piiskannut kasvatettavia havupuun taimia. Tätä perkauskohdetta on kesällä tulossa metsänhoitoyhdistyksen metsuri raivaamaan.” Jari Vakkilainen Reima Huuhtanen
8 TOIMIHENKILÖT Minä olen Juho Jussila, viimeisen vuoden metsätalousinsinööriopiskelija Hämeen ammattikorkeakoulusta, missä olen opiskellut perinteikkäällä Evon kampuksella. Suoritan asiantuntijaharjoitteluni Metsänhoitoyhdistys Kaakon Luumäen toimistolla, toukokuun toiselta viikolta heinäkuun puoleenväliin asti. Asun perheeni kanssa Espoossa, mutta hankimme muutama vuosi sitten kesämökin Luumäeltä. Mökillä onkin perheen kanssa tullut sittemmin vietettyä lähes kaikki loma-ajat ja usein tulemme myös talvisin viettämään viikonloppuja mökille. Luumäki on tehnyt meihin todella suuren vaikutuksen ja kunnasta löytyy hyvin palveluita, joista täytyy erikseen mainita perheemme paljon käyttämä, kerrassaan mainio kirjasto! Harrastukseni liittyvät luontoon, musiikkiin ja urheilun seuraamiseen. Yksi suurimmista mielenkiintoni kohteista on linnut, joista eniten kiinnostunut olen juuri metsissä elävistä lajeista. Kevät on aina lintuharrastajien kulta-aikaa. Koko pitkä talvi on odotettu muuttolintuja palaavaksi koti-Suomeen ja kun metsät taas täyttyvät peippojen, pajulintujen, tiltalttien, sirittäjien ja monien rastaiden äänistä, niin tietää taas kaiken olleen odotuksen arvoista. Lintuharrastuksen pystyy myös onneksi yhdistämään melko saumattomasti siihen, kun liikkuu metsässä erilaisissa työtehtävissä. Eri lintulajit ovat myös ikään kuin erilaisten metsien ominaispiirteitä, eri lajien viihtyessä erilaisissa metsissä. Kaukaa kuuluva linnunlaulu voi paljastaa jo etukäteen minkälaista metsää edessäpäin on tulossa. Mitä pidemmälle opintoni ovat edenneet, sitä laajemmin olen ymmärtänyt, kuinka suuressa murroksessa metsätalous Suomessa on. Metsät ovat aina olleet Suomella huomattava voimavara ja niin asia on tänäkin päivänä. Paineita metsiä kohtaan tulee monella eri tasolla, oli kyse valtiollisen tason tai yksittäisen metsänomistajan tekemistä päätöksistä. Opiskelujeni aikana olen myös tajunnut, kuinka metsäasioissa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Asioilla on loogiset syy- ja seuraussuhteet. Aina näitä suhteita ei kuitenkaan ihminen voi hallita: jatkuvasti lisääntyvät kirjanpainajatuhot sekä muut luonnonolosuhteiden aiheuttamat tuhot tulevat usein yllättäen ja pyytämättä. Oikeaaikaisilla metsänhoitotoimenpiteillä ja omien metsien tarkkailulla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa siihen, että metsäsi resilienssi, eli sietokyky erilaisia tuhoja vastaan olisi mahdollisimman hyvä. Metsien monimuotoisuus sekä sekapuustoisuus sopivilla kohteilla on yksi esimerkki, miten vaikka hyönteistuhojen vaikutuksia metsissä voidaan ainakin lieventää. On ollut mukava huomata, että Suomessa tehdään paljon tieteellistä tutkimusta metsätalouden ongelmien ratkaisemiseksi ja tulevaisuudessa meillä on lisää tutkittua tietoa metsiemme parhaaksi. Pidetään huolta toisistamme ja metsistämme! Tervehdys!
9 TOIMIHENKILÖT Milla sijaistaa Jennaa Moikka! Olen Milla Seuri, 22-vuotias pian valmistuva metsänhoitaja. Saatan olla jo entuudestaan tuttu kasvo joillekin, sillä kesällä 2020 olin harjoittelijana metsänhoitoyhdistyksen Miehikkälän toimistolla. Huhtikuussa tein kuitenkin aluevaltauksen pohjoisempaan ja aloitin Jenna Kallisen vanhempainvapaan sijaisena. Näin ollen palvelen nyt metsänomistajia kaikissa metsäasioissa Luumäen läntisellä alueella. Olen kotoisin Suur-Miehikkälästä ja juureni ovat tiukasti Miehikkälässä, joten tänä keväänä palasin kotikonnuilleni ja muutin takaisin Miehikkälään opiskelupaikkakunnaltani Joensuusta. Metsänhoitajaopinnot Itä-Suomen yliopistossa ovat vielä hieman kesken ja tällä hetkellä vapaaaikani kuluu vielä opintoja viimeistellen. Metsät ovat olleet aina tärkeä ja läheinen osa elämääni, ja siellä tulee vietettyä paljon aikaa myös vapaaajalla. Muuten vapaa-aikani kuluu töiden ja opintojen vastapainoksi koiran kanssa temmeltäen, sohvan nurkassa neuloen tai kuntosalilla. Täällä metsänhoitoyhdistyksessä minut on otettu vastaan hyvin. Työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Minulle tärkeää on, että saan olla metsänomistajien puolella auttamassa, neuvomassa ja valvomassa heidän etujaan. Mikäli sinua askarruttaa jokin asia metsässäsi, ota yhteyttä minuun ja ratkaistaan asia. Metsäkäynti yhdessä metsänomistajan kanssa on erinomainen tilaisuus miettiä tulevia metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteitä. Oikea-aikaiset ja hyvin suunnitellut toimenpiteet luovat pohjan kannattavalle ja kestävälle metsätaloudelle. Minut tavoittaa puhelimitse 0500 556 914 ja sähköpostilla milla.seuri@mhy.fi. Tapaamisiin metsäasioiden merkeissä! Milla
10 Mhy.fi Metsässä hyvä Tilaa taimikonhoito: www.mhy.fi/taimikonhoito 3 hyvää syytä Talous: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja tulevaisuudessa tukkipuuna Metsän elinvoima: puut järeytyvät saadessaan enemmän kasvuvoimaa ja -tilaa Ilmasto: taimikon varhaishoito on satsaus tulevaisuuden vahvempaan hiilinieluun Lisäksi voit huolehtia metsän monimuotoisuudesta jättämällä riistatiheiköitä, säästöpuita ja suosimalla sekametsää. Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon Muista Kemeratuki 160,-/ha Mhy.fi Metsässä hyvä Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon Kemera-tukea on nyt järkevä käyttää erityisesti nuorten metsien hoitoon ennen kuin tukiehdot muuttuvat. Ensiharvennusta odottavat ja hoitamattomat runsaspuustoiset nuoret metsät, joiden ikä on 20-30 vuotta ja pituus yli 10 metriä, ovat tyypillisiä Kemera-tuen kohteita. Käy mahdolliset kohteet läpi yhdessä metsäasiantuntijasi kanssa ja sovi toimenpiteistä. Kemera muuttuu Metkaksi ensi vuoden alusta. Taimikoiden osalta tuki yhtenäistyy: tukea saa kaiken kokoisille taimikoille saman määrän, kunhan ehdot täyttyvät muuten. Uusi tuki on kaavailtu olevan 240 euroa hehtaarille, ja jos pienpuuta kerätään, niin sen osalta saa 230 euroa hehtaarilta. Kerättävä pienpuun määrä on eteläisessä Suomessa 35 kuutiota hehtaarilta. Metkassa tuettavien kohteiden järeys todennäköisesti pienenee, jolloin pienpuun keruu hankaloituu. Nyt Kemerassa tuen saa alle 16 sentin rungoille, mutta Metkassa rajaksi on esitetty 12 metriä. Nuorissa kasvavissa puissa pituus ja läpimitta kehittyvät usein samaan tahtiin, jolloin pituudeltaan 12 metrin puut ovat paksuudeltaankin samaa 12 sentin luokkaa. Kemeran tukihakemusten pitää olla Metsäkeskuksessa 1.10.2023 mennessä. Toteutusaika on päätöksestä vuosi, joten itse hoitotyön ehtii tehdä myöhemminkin. TUET Viimeiset hetket: Hoida taimikot Kemera-tuella Metka-tuen ehdot ovat alustavia ja täsmentyvät vielä, asetus on työn alla. Taimikoiden (TVH) ja nuoren metsän hoidon (NMH) Kemera vs. tuleva Metka. Viimeiset hetket: Hoida taimikot kemera-tuella Teks� ja kuvat Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Syyskuun loppuun mennessä on haetava kemera-tukia tukimuodosta riippumata. Taimikonhoidon kemera-tukea on runsaas� tarjolla tälle vuodelle. Kemera-tukea on nyt järkevä käytää erityises� nuorten metsien hoitoon ennen kuin tukiehdot muutuvat. Ensiharvennusta odotavat ja hoitamatomat runsaspuustoiset nuoret metsät, joiden ikä on 20-30 vuota ja pituus yli 10 metriä, ovat tyypillisiä kemera-tuen kohteita. Käy mahdolliset kohteet läpi yhdessä metsäasiantun�jasi kanssa ja sovi toimenpiteistä. Kemera muutuu metkaksi ensi vuoden alusta. Taimikoiden osalta tuki yhtenäistyy: tukea saa kaiken kokoisille taimikoille saman määrän, kunhan ehdot täytyvät muuten. Uusi tuki on kaavailtu olevan 240 euroa hehtaarille, ja jos pienpuuta kerätään, niin sen osalta saa 230 euroa hehtaarilta. Kerätävä pienpuun määrä on eteläisessä Suomessa 35 kuu�ota hehtaarilta. Metkassa tuetavien kohteiden järeys todennäköises� pienenee, jolloin pienpuun keruu hankaloituu. Nyt kemerassa tuen saa alle 16 sen�n rungoille, muta metkassa rajaksi on esitety 12 metriä. Nuorissa kasvavissa puissa pituus ja läpimita kehityvät usein samaan tah�in, jolloin pituudeltaan 12 metrin puut ovat paksuudeltaankin samaa 12 sen�n luokkaa. Kemeran tukihakemusten pitää olla Metsäkeskuksessa 1.10.2023 mennessä. Toteutusaika on päätöksestä vuosi, joten itse hoitotyön eh�i tehdä myöhemminkin. ALLA oleva taulukko sopivalla värillä Kemera v. 2023 Metka v. 2024 Pinta-ala TVH: >1 ha, saa olla useampi kuvio NMH: >2 ha, saa olla useampi kuvio > 1 ha, saa olla useampi kuvio Jäävä puusto TVH: pituus 0,7-3 metriä TVH: jäävä kpl-määrä riippuvainen pituudesta NMH: lpm <16 cm, pituus >3 m NMH: jäävä kpl-määrä riippuvainen pituudesta 0,7-12 metrin pituus Jäävä: 0,7-3 m ei runkolukurajoja, 3-8 m pituus max 2500 kpl/ha, 8-12 m pituus max 1300-1500 kpl/ha Poistuma TVH: poistuma >3000 kpl/ha NMH: poistuma lpm >3 cm rungot >3000 kpl/ha Poistuma? Tuki TVH: 160 €/ha NMH: 230 €/ha + 220 €/ha kun kerätään pienpuuta 25-35m3/ha 240 €/ha + 230 €/ha kun kerätään pienpuuta 2535 m3/ha Metka-tuen ehdot ovat alustavia ja täsmentyvät vielä, asetus on työn alla. Taimikoiden (TVH) ja nuoren metsän hoidon (NMH) Kemera vs. tuleva Metka. Mhy-ilmoitus taimikonhoidosta, muutetaan Etelä-Savon logon �lalle Päijät-Häme Syyskuun loppuun mennessä on haettava Kemera-tukia tukimuodosta riippumatta. Taimikonhoidon Kemera-tukea on runsaasti tarjolla tälle vuodelle. Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme | Kuva Reima Huuhtanen | Mhy Kaakko Näillä tiedoin tulevassa Metka -tukijärjestelmässä ei enää näin varttuneiden metsiköiden harvennukseen saa tukea.
11 MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu! METSÄOMAISUUS Metsätiloilla edelleen ostajia enemmän kuin myyjiä Teksti Markus Anttila | YKV | Mhy Kaakko Asunto- ja muukin kiinteistökauppa on kokonaisuutena hiipunut ja viime vuonna myös KaakkoisSuomen Metsätilojen välittämien metsätilojen määrä supistui n. 10 % edellisvuodesta, mutta nyt taas alkuvuonna kauppa on käynyt vilkkaammin kuin keväällä 2022. Parantunut puun kysyntä ja sen myötä nousseet puun hinnat ja niiden lisäksi vielä uudet potentiaaliset tulonlähteet, kuten metsien hiilinielupalveluista saatava t tuotot ovat kannustaneet edelleen sijoittamaan metsiin. Metsä on aina ollut turvallinen sijoituskohde, joka on tarjonnut hyvän suojan inflaatiota vastaan. Eli jos olette harkinneet metsätilastanne luopumista esim. sen vuoksi, että tila sijaitsee kaukana kodistanne, tai jos teillä ei ole perhepiirissä ketään, joka voisi metsänhoitotöitä omatoimisesti tehdä ja ostopalvelut tuntuvat kalliilta, tai jos tilalle ei ole jatkajaa perhepiirissä tai lähisuvussakaan, niin ainakaan kysynnän puutteen vuoksi ei tarvitse jättää tilaa myymättä, jos vaan muuten raaskii siitä luopua. Metsätilan arvo määritetään aina maastokäynnillä Metsätilojen hinnan määrityksessä keskimääräinen hehtaarihinta, joka viime aikoina on ollut n. 5 000 €/ha, ei ole kuitenkaan minkäänlainen käyttökelpoinen hintamääre. Metsätilojen hehtaarihinnat muodostuvat tilan tai sen osan, eli tilasta myytävän määräalan, metsikkökuvioiden puustojen ja maapohjien arvosta, sekä kasvatusmetsien odotusarvolisistä ja taimikoiden arvosta, sekä näiden summa-arvosta tehtävästä kokonaisarvon korjauksesta, johon puolestaan vaikuttavat monet tekijät, kuten vaikkapa tilan metsien hoitotarve, hoitorästit, tiestö, korjuukelpoisuudet ja sekin, millä aikataululla puusto on hakkuilla realisoitavissa keskimäärin. Nykyisin monet palveluntarjoajat tuottavat eritasoisia arvolaskelmia, mutta Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV edellyttää aina välitettäväksi ottamiltaan kohteilta metsänhoitoyhdistyksen laatimaa, oikeaan maastokatselmukseen perustuvaa metsäarviota. Metsä on hyvä sijoituskohde ja sitä on hyvä pitää omistuksessaan ja hallinnassaan aina niin pitkään, kuin se tuntuu tarkoituksenmukaiselta. Mutta kun elämäntilanteet muuttuvat ja on aika miettiä tilan tulevaisuutta ja sitäkin, kuinka omaa elämänlaatua voisi parantaa metsäomaisuudesta saatavissa olevalla myyntitulolla, on siitä aina mahdollista tilata metsäarvio ja sen jälkeen pohtia, olisiko tilan antaminen välitettäväksemme kokonaisvaikutukseltaan paras ratkaisu.
12 Kukio Uolio Rääntiö Enskeri Västäri Houtere Kajasuo Lanskeri Mustamaa Ruissaari Majasaari Kuuttinki Hylksaari Paarmasuo Koivuluoto Majakartti Suntholmit Siik Ulko-Tammio Suuri-Vasko Pitkä-Kotka Rakin Kotka Suuri-Musta Harvajanniemi Hainus Karijärvi Valkjärvi Vallanjärvi Kannusjärvi Luotosenjärvi Onkamaanjä i Uolionselkä Jokela Notkola Salo-Turkia Riko Lelu Uski Rasi Kouki Salmi Purho Rakila Piispa Nopala Yläkäs Kaunaa Rongas Huoppi Ihamaa Yläpää Kitula Turkia Villilä Hailila Häppilä Petkele Kuusela Seppälä Sivatti Kolsila Töytäri Pohjola Kammusa Nippula Rantala Roimola Kantola Lankila Kuorsalo Tinkanen Vilniemi Holsveri Haavisto Kylänpää Paijärvi Maaskola Pakkanen Lapjärvi Valkonen Pyötsaari Sydänkylä Simonmäki Mäntlahti Länsikylä Reitkalli Suur-Uski Ahonkulma Vähä-Uski Joenpolvi Virokoski Järvenkylä Vehkajärvi Postinmäki Metsäkulma Ahosenmäki Luomanmäki Pitkäkoski Takasenpää Pitkäko Tillinmäki Koivuniemi Järvenkylä Kattilainen Ylä-P Kumminkorp Muuraskallio Mässelin Liikasenmäki Paavolanmäki Muurilanmäki Konkkerinmäki Ylä-Säkäjärvi Syrjäsenkulma Salo-Miehikkälä Vehkalahti HAMINA 4 5 6 Anne Marttila-Inkilä asiakkuuspäällikkö 050 400 8705 anne.marttila-inkila@mhy.fi palvelen ti, ke ja to Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko Noora Hirvikallio metsäasiantuntija korjuupalvelu, toimituskaupat, haketus,kaukokuljetus 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi 3 Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi 2 Milla Seuri metsäasiantuntija 0500 556 914 milla.seuri@mhy.fi (Jennan sijainen) 1 3 1 Jenna Kallinen metsäasiantuntija 050 407 7702 jenna.kallinen@mhy.fi (jäämässä piakkoin vanheimpainvapaalle)
13 Santio Huovari kasaari Virojoki Virolahti Suurijärvi Väkevänjärvi Vaalimaanjoki Juurikko Metsä-Muuronen Hono Hovi Tilli Hellä Tylli Saari Hurppu Hanski Kotola Käyhkä Hauhia Kaitai Inkeli a Kurkela Mattila Vanuska Rantala Haapala Järvelä Kylmälä Taipale Pekkola Rännänen Vilkkilä Heikkilä Hurttala Saareksi Eerikkälä Tupakorpi Ukkosaari Pajulahti Säkäjärvi Ihalainen Laisniemi Pulakorpi Koivuniemi Lypsyniemi Santaniemi Pyterlahti Hämeenkylä Reinikkala Lavosenpää Saivikkala Tohmonmäki oski Mustalampi Ala-Pihlaja Pihlaja Kotosenmäki Kavalanmäki pi Ylä-Virojoki nmäki Niemisenmäki Joutsenkoski Virolahti Miehikkälä 7 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Heli Tulla metsävaravastaava metsäasiantuntija Hamina, Luumäki, Miehikkälä, Virolahti 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä, YKV kaupanvahvistaja toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi 4 Auvo Heimola metsäasiantuntija 0400 419 500 auvo.heimola@mhy.fi 5 Pyry Seppälä metsäasiantuntija 050 574 7151 pyry.seppala@mhy.fi Reino Pietikäinen metsäasiantuntija, kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0400 505 984 reino.pietikainen@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi 3 Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija metsäsuunnittelija ja -arvioitsija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi 6 7 3 Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä 2
14 SYKSY KESÄ Istuttajan huoneentaulu +8°C 10 cm KEVÄT SYKSY KESÄ 1. Istutuskausi: Metsäpuun taimia voi istuttaa koko roudattoman ajan. Aloita istutus keväällä vasta, kun maa on sulanut ja lämmennyt vähintään +8°C:een. 2. Istutusjärjestys: Istuta keväällä ensin männyn taimet ja kookkaat koivun taimet. Kuusen taimia ja nk. pikkukoivuja voit istuttaa keväästä syksyyn, kunhan valitset kuhunkin ajankohtaan sopivat taimet ja sopivat kohteet. 3. Taimien tarkistus: Tarkista, että vastaanottamasi taimet ovat terveitä, hyväkuntoisia ja alkuperältään uudistusalalle sopivia. A) Pakkasvarastoidut taimet: tarkista, milloin taimet on otettu sulamaan. Jos taimet ovat jäässä, sulata ne ennen istutusta. Pakkasvarastoitua mäntyä voit istuttaa kesäkuun alkuun asti, muita puulajeja juhannukseen asti. B) Suljettu pakkaus, jossa sulia taimia: avaa pakkaukset vastaanoton yhteydessä, erityisen tärkeää avaaminen on kesä-elokuussa. 4. Taimien varastoiminen ennen istutusta: A) Varastoi taimet varjoisessa metsänreunassa, rakennuksen seinustalla tai katoksessa, jossa on kastelumahdollisuus. Älä vie etenkään avonaisissa pakkauksissa olevia taimia suoraan auringon paisteeseen tai pimeään kellariin. B) Varastoi taimia korkeintaan kaksi viikkoa, kesällä vain muutamia päiviä. C) KASTELE taimia säännöllisesti, kesällä päivittäin. Kerran kuivunut taimi ei enää toivu. 5. Istutus: +8°C 10 cm SYKSY KESÄ C 1.) Mätästys • Puulajista riippumatta aina keskelle kivennäismaapintaista mätästä. • Istutussyvyys vähintään 5 cm, puolet versosta kuitenkin maanpinnan yläpuolella. • Yhteen mättääseen yksi taimi. • Vain poikkeustapauksissa taimia voidaan istuttaa mätästetyllä kohteella laikkuihin riittävän tiheyden saamiseksi. C 2.) Laikutus • Vähintään 10 cm etäisyydelle laikun reunasta, mieluiten laikun keskelle kivennäismaahan. • Istutussyvyys 2-3 cm. • Yhteen laikkuun yksi taimi. C 3.) Äestys • Vähintään 10 cm etäisyydelle äesvaon reunasta kivennäismaahan. • Istutussyvyys 2-3 cm. • Taimien välinen etäisyys äesvaossa määräytyy äesvakojen etäisyyden ja tavoitetiheyden mukaan. D) Tiivistä maa taimen ympärillä kevyesti polkemalla. Lisää metsänhoidon tutkimustietoa käytännönläheisesti: luke.fi/kehityshyppy A) Istuta vain hyvin kasteltuja, hyvä kuntoisia taimia. Istutuskosteus on sopiva, kun kevyesti puristaen juuripaakusta tippuu vettä. B) Käsittele taimia aina käsineet kädessä. Useimmat taimet on käsitelty kemiallisesti tukkimiehentäin tuhoja vastaan, joten käytä esimerkiksi nitriilikumisia käsineitä. C) Istuta taimet aina muokattuun maahan. E) Tarkista istutustiheys ja -syvyys säännöllisesti työn edetessä. Kevään istutuksiin saatavilla männyn ja kuusen taimia!
15 SUOMEN PARASTA PALVELUA POHJAN TAIMI KASVATTAA, ISTUTTAA JA HOITAA METSÄSI www.pohjantaimi.fi Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry:n (KMY) hallinnoimassa alueellisessa PEFC -ryhmäsertifioinnissa metsänomistajat ja metsätalouden toimijat toteuttavat yhdessä sertifiointivaatimuksia. Päävastuu sertifioinnin vaatimusten toteutumisesta on niillä toimijoilla, jotka suunnittelevat ja toteuttavat toimenpiteitä. Metsänhoitoyhdistysten jäsenten metsät on sertifioitu alueellisessa PEFCryhmäsertifioinnissa. Säästöpuiden määrä kasvaa Uusissa vaatimuksissa elavien ja kuolleiden sä stopuiden määrät on eriytetty toisistaan. Hakkuissa pysyvästi jätettyjen säästöpuiden lukumäärä on keskimäärin vähintään 10 kappaletta ja niiden minimiläpimitta kasvaa 15 cm:n. Kuolleiden puiden lukumäärä on keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarilla ja niiden minimilapimitta on 20 cm. Säästöpuut voidaan keskittää leimikkotasolla, joka voi koostua useista erillisistä metsikkökuvioista. Mikäli leimikkotasolla ei ole riittävästi kuollutta puuta, tehdään vähintään 2–5 tekopökkelöä hehtaaria kohden erityisesti lehtipuista. Kuolleen puun mä ran lisääminen talousmetsissa on yksi tarkeimmista tavoitteista monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen. Monimuotoisuus otetaan paremmin huomioon Uuden standardin mukaisesti suojatiheikkoja ja sekapuustoisuutta tulee sailyttä metsankasittelyn kaikissa vaiheissa. Sekapuustoisuudella on useita monimuotoisuutta hyodyttavia vaikutuksia. Useamman puulajin kasvatus monipuolistaa metsikon maaperan eliostö , lisää puiden runkojen tarjoamien pienelinympäristöjen määrää sekä monipuolistaa metsikköön syntyvää kuollutta puustoa. Tiheikköjen ja sekapuustoisuuden ylläpitäminen parantaa suoja-, pesä- ja ravintopaikkojen tilannetta metsälinnuille ja nisäkkäille. Suojakaistat levenevät Suojakaistat soiden ja pienvesien ja vesistöjen yhteydessä levenevät uudessa standardissa. Jatkossa suojakaista on keskimäärin vähintään 10 metrin levyinen vyöhyke, jolla ainoastaan poimintahakkuut ovat sallittuja. Jatkuvapeitteisyyden lisääminen talousmetsämaisemassa on nähty tärkeäksi metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Laadun seuranta tehostuu Ekologisten vaatimusten lisäksi PEFC-sertifioinnissa on sosiaalisia vaatimuksia, joilla mm. torjutaan harmaata taloutta. Tulevat muutokset koskevat myös sertifioinnin toteutusta ja metsätalouden toimijoilta edellytetään jatkossa työlajikohtaista dokumentoitua laadunvalvontaa, joka lisää sertifioinnin läpinäkyvyyttä. On myös metsänomistajan etu, että työn laatua seurataan systemaattisesti. PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset päivittyivät Maria Nyström | toiminnanjohtaja | Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset päivittyivät viidettä kertaa ja ne otettiin käyttöön alueellisessa ryhmäsertifioinnissa loppuvuodesta 2022. Konkreettisesti muutokset vaatimuksissa näkyvät metsänomistajille erityisesti säästöpuiden ja vesistöjen suojakaistojen määrän ja leveyden lisääntymisessä. PEFC-sertifioinnin piirissä on yli 90 % Suomen metsistä, joten muutoksilla on laajaalainen vaikutus metsien hoitoon ja käyttöön Suomessa. Keskeiset muutokset uudistetussa PEFC-standardissa • Avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat levenevät ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Tämä siirtää 3,5 % metsäpinta-alasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin. • Säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat nykyisin toteutuvasta tasosta. • Puunkorjuussa säästetään kuollutta puustoa ja sen muodostumista edistetään tekemällä tekopökkelöitä. • Tiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, mikä monipuolistaa metsäluontoa. • Pohjavesialueita koskevat metsätaloutta koskevat rajoitukset laajenevat. • Metsätalouden toimenpiteiden laatua seurataan entistä kattavammin, mikä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä kaikkien toimijoiden osalta. AJANKOHTAISTA
16 MAANKÄYTÖN EDUNVALVONTAA Kunnilla on lainsäädännön mahdollistama kaavoitusmonopoli ja käytännössä kunnilla on valta päättää haluavatko ne kunnan alueelle tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa. Myönteinen kanta tuuli- ja aurinkovoimaan voi olla myös ohjaava, eli minne on suotavaa rakentaa ja minne ei. Merkittävät ja isot hankkeet käsitellään myös maakuntakaavassa kunnallisen päätöksenteon lisäksi. Kuitenkin kunnan kielteinen suhtautuminen tuuli- ja aurinkovoimaan ei estä hankkeiden vaikutusten ulottumista kunnan alueelle. Näitä ovat mm. hankkeiden sähkölinjat, jotka vedetään tuotantoalueelta kantaverkkoon. Kunnan tulee valvoa kunnan sekä kunnan maanomistajien etuja. Kantaverkon ja liityntälinjan johtoalue muodostuu avoimesta johtoaukeasta (metsäkatoa) ja rajoitetun metsänkasvatuksen reunavyöhykkeestä, käytännössä tukkipuuta ei voi kasvattaa 10 metriä leveällä reunavyöhykkeellä. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueilta vedetään kantaverkkoon vähintään 110kV -voimajohto, jonka johtoalue on leveydeltään n. 50metriä, mikä tarkoittaa metsäkatoa ja rajoitettua metsänkasvatusta yhteensä 5 ha/ linjakilometri. Liityntälinjat ovat pituudeltaan muutamista kilometreistä jopa useisiin kymmeniin kilometreihin. Tuuli- ja aurinkovoimahankeyhtiöillä ei ole velvoitteita tai kannusteita liityntälinjojen yhteisrakentamiseen, minkä seurauksena liityntälinjat voivat sijoittua rinnakkaisille pylväille eikä yhteispylväisiin tai pahimmassa tapauksessa täysin erilleen pirstoen metsätalousmaata entisestään. Tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen heijastuu myös kantaverkon vahvistamistarpeena. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vahvistamassa kantaverkkoa n. 3500 kilometrin verran vuoteen 2030 mennessä. Valitettava totuus on, että Fingrid vahvistaa kantaverkkoa ensisijaisesti leveys- eikä korkeussuunnassa. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa kuntien on syytä malttaa ja mahdollistaa maanomistajille neuvottelurauha alueiden vuokrasopimuksen ehdoista ja korvauksista. Mikään hanke ei etene, jos maanomistajat eivät ole sen takana, sillä voimalaa ei voi rakentaa ilman maanomistajan suostumusta. Kunta voi omilla toimillaan edistää maanomistajien asemaa päättämällä kaava-aloitteen käsittelyehdoksi pintaalallisen peittomääreen, eli mikä on allekirjoitettujen vuokrasopimuksien peitto suhteessa suunniteltuun hankekokoon. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus asettaa kaava-aloitteen hyväksymiseen ehtoja, joilla ohjata hankeyhtiötä kohdennettuun ja tehokkaaseen maankäyttöön sekä maanomistajien oikeudenmukaiseen kohteluun esim. sähkölinjarakentamisessa. Kiinteistöverotulot ovat kunnille selkeä motivaattori olla edistämässä tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden kehitystä omilla alueillaan, mutta sen lisäksi on syytä nähdä myös muut taloudelliset vaikutukset, niin positiiviset kuin negatiiviset. Vaikka kiinteistövero vahvistaa kuntataloutta suoraan, niin välillisesti maanomistajien paremmilla sopimusehdoilla ja vuokratasoilla voi olla arvokkaampi merkitys kuntataloudelle. Siinä missä normaalimetsätalous vahvistaa metsänomistajan ostovoimaa, niin tuuli- ja aurinkovoiman vuokratuotot vahvistaMaanomistajamyönteinen energiamurros kunnan elinkeinoelämän vahvistajana Kasvanut tarve lisätä energiaomavaraisuutta ja paine luopua fossiilisesta energiantuotannosta on lisännyt uusiutuvan energian kysyntää. Tuulivoiman ohella yleistyvät myös aurinkovoimalat, mikä on lisännyt kuntien ja maakuntien kiinnostusta uusiutuvan energian mahdollisuuksiin kuntatalouden ja alueiden elinvoiman vahvistajana. Juho Ikonen | maankäytön asiantuntija | MTK Perinteiset metsätaitokilpailut! Pohjois-Vehkalahden Metsänystävät järjestävät Metsänhoitoyhdistys Kaakon avustamana perinteiset metsätaitokilpailut tiistai-iltana 20.6.2023 alkaen klo 17:30 Haminan Myllykylässä. Tarkemmat tiedot kilpailuista löytyvät ennen kilpailupäivää mm. metsänhoitoyhdistyksemme varsinaisilta nettisivuilta, sekä facebook-sivustoiltamme. Tervetuloa kisailemaan!
17 MAANKÄYTÖN EDUNVALVONTAA vat sitä merkittävästi enemmän. Voidaan yleisesti olettaa maanomistajan hyödyntävän ostovoimaansa kunnan ja seutukunnan elinkeinopalvelutarjonnassa, tällöin hankkeesta saatavat eurot jäävät pyörimään kunnan elinkeinoelämässä samalla vahvistaen sitä ja kunnan taloutta. Negatiivisena talousvaikutuksia aiheuttavat mm. kantaverkko- ja liityntälinjarakentaminen, jotka syövät metsätalouden kautta saatavaa ostovoiman parantumista. Energiamurroksen kiihkeimmässä vaiheessa kuntien on syytä malttaa olla heikomman osapuolen eli maanomistajan puolella, sillä vain se takaa kuntatalouden ja kunnan elinkeinoelämän vahvistumisen koko energiatuotantohankkeen ajan. Kunnilla on valta toteuttaa vihreä siirtymä oikeudenmukaisesti ja mahdollistaa ettei maanomistajat joudu vihreän siirtymän haitan kärsijöiksi. Ohjeita maanomistajille tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin Jos saat yhteydenoton taholta, joka tiedustelee maittesi mahdollista vuokraamista voimalaa varten ja sinua mahdollisesti kiinnostaa alueen vuokraaminen, niin sinun kannattaa tehdä seuraavat asiat: 1. Kerro hankkeesta paikalliselle MTK-liitolle ja MHY:lle. 2. Pidä yhteyttä hankekehittäjään ja naapurikiinteistöjen omistajiin. 3. Muodosta maanomistajien neuvottelukunta. Jos ehdotetun voimalan alueella on useamman maanomistajan maita, niin silloin kannattaa muiden maanomistajien kanssa muodostaa yhteenliittymä neuvottelemaan sopimuksesta. Paikallisilta MTK-liitoilta sekä MHY:lta saa apua neuvottelukuntien muodostamisessa. 4. Kilpailuta hanke alan eri toimijoiden välillä. Toimijoita on monia ja heidän tarjoamiaan sopimuksia monenlaisia, joten itsellesi sekä alueellesi parhaiten sopivan alueen ja sopimuksen saa pyytämällä sopimusehdotuksia useammalta toimijalta. Vaikka valtion talouteen kohdistuu paineita, pitkällä tähtäimellä rahoitusta on kasvatettava. Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjelmat ovat vakiintuneita, hyväksyttyjä ja toimiviksi havaittuja keinoja toteuttaa eri elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista. METSO-ohjelman kautta on suojeltu kymmeniä tuhansia hehtaareita arvokkaita metsiä, ja Helmi-ohjelman kautta METSO-ohjelmassa hyväksi havaittuja toimintamalleja on laajennettu elinympäristöjen tilan parantamiseen ja muihinkin kuin metsäisiin elinympäristöihin. Ohjelmat laajentavat maanomistajien mahdollisuuksia metsiensä käyttöön ja voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle. Ohjelmien aikaansaama yhteistyöhenkeä luonnontilan parantamiseksi ei saa vaarantaa. Myös yksityismetsiä koskevia EU-sitoumuksia esimerkiksi vanhojen metsien suojelemiseksi on mahdollista toteuttaa Suomessa METSO-ohjelman keinoin, sillä metsänomistajat ovat halukkaita edistämään vapaaehtoista metsien suojelua. Myös tämä tarvitsee riittävän rahoituksen. Juho Ikonen MTK, SLL ja WWF: METSO- ja Helmi-ohjelmien rahoitus turvattava Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi vetoavat muodostettavaan hallitukseen luonnon monimuotoisuutta parantavien ohjelmien rahoituksen turvaamiseksi.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=