METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 2 LULUCF-väännössä päästiin ratkaisuun LULUCF saatiin ratkaisuun joulun alla. Siinä ratkaistiin malli, jota käytetään metsien- ja maankäytön ilmastovaikutuk- sia tulkitessa. Luonnontiede on metsänomistajan puolella, mutta EU komissio lähtikin liikkeelle historiallisista hakkuista. Tä- mä uhkasi Suomea laskulla, jos puunkäyttöä lisätään. MTK ja metsänhoitoyhdistyk- set asettivat kesällä tiukan vaa- teen Sipilän hallitukselle: laskun kanssa ei Brysselistä saa tulla. Sipilän hallitus onnistui vääntä- mään komission huonosta poh- jaesityksestä sellaisen LULUCF ratkaisun, joka täyttää tämän vaateen. 1)Tärkeintä on, että metsien käytön takavuosikymmeniin si- dottu intensiteettivertailu saatiin pois. LULUCF ratkaisu ei ole kaatamassa uusia biojalosta- moinvestointeja. 2) Jos pääministeri Sipilä ja ympäristöministeri Tiilikainen olisivat luovuttaneet liian aikai- sin tai, jos EU:n kanta olisikin muotoutunut neljän vähemmis- töön jääneen suomalaismepin (Kyllönen, Pietikäinen, Ruoho- nen-Lerner ja Hautala) kannan mukaiseksi, olisivat kansainvä- liset ympäristöjärjestöt aloitta- neet ympäristötietoisilla kulut- tajamarkkinoilla kampanjan, että Suomen metsätalous olisi EU kriteereillä ilmastopoliittises- ti kestämätöntä. Olisi saattanut käydä niin, että lisäinvestoinnit olisivat kääntyneet tehtaiden sul- kemiseen. 3) LULUCF:n jatkoneuvottelut perustuvat tulevien hiilinielujen vahvistamiseen. Se antaa meille mahdollisuuden paimentaa ko- timaan metsäpolitiikkaa siihen asentoon, että myös valtio näkee välttämättömäksi kannustaa hy- vään kasvua tuottavaan metsän- hoitoon entistäkin tarmokkaam- min. Metsänhoidon kannustimia ja metsätalouden kannattavuu- den parantamista on tämän pää- töksen jälkeen helpompi vaatia kotimaan politiikoilta. Seuraavaksi säädetään uusiutuvista energianlähteistä Väännöt Brysselissä jatkuvat alkaneena vuonna uusiutuvan energian kestävyysdirektiivin säätämisen (RED II) osalta. Sii- nä määritellään, mitkä bioener- gian raaka-aineet hyväksytään kestävästi tuotettujen biopolt- toaineiden listalle. Käytännös- sä päätetään mm. siitä, voiko runkopuusta tuottaa kestävästi biopolttoaineita, metsäteollisuu- den sivuvirroista kuten sahanpu- rusta tai mäntyöljystä valmistaa biopolttonesteitä tai suometsissä tai turvepelloilla tuottaa bioener- giaa. Tässä EU komission pohjaesi- tys on selvästi parempi kuin LU- LUCF esityksessä, mutta tiukka vääntö asiasta oli EU Parlamen- tissa. Metsänomistajien edunval- vonta toimi kuitenkin tehokkaas- ti. Euroopan metsänomistajien etujärjestö CEPF, jonka jäsenenä MTK on, teki asiassa lujasti töi- tä. Edunvalvonta sai aikaan sen, että parlamentin kannasta tuli jopa parempi kuin komission esityksestä. Pääosa pohjoismai- sista europarlamentaarikoista teki vaikuttavaa työtä hyvän ratkaisun aikaansaamiseksi Kemiin suunniteltu kiinalaisen Kaidin biopolttoaineinvestointi ja monet pienemmät nestemäis- ten biopolttoaineiden investointi- päätökset odottavat vielä kevään aikana asian lopullista ratkai- sua komission, parlamentin ja neuvoston kantoja sovittelevasta trilogista. Vain yhtenäisenä Suomi voi pärjätä EU:ssa Hiilinielujen laskennasta käy- ty taisto osoitti, että Suomelle tärkeitä asioita on vaikea saa- da EU:n päätöksenteossa läpi, mikäli kansallinen yhtenäisyys rakoilee. Metsäteollisuusyrityk- set ottivat kestävyyskriteerien valmistelussa valtavan riskin, kun eivät pystyneet päätymään asiassa yhteiseen näkemykseen. Onneksi vaurioilta vältyttiin eikä runkopuun ja mäntyöljyn käyt- tökielto kestävien biopolttoainei- den valmistuksessa menestynyt EU parlamentin äänestyksessä. Hyvän olon tunteeseen ei voi tuudittautua. Brysselistä tulee ympäristö-, energia- ja ilmas- topolitiikan nimissä aina uusia lainsäädäntö esityksiä jatkossa- kin, vaikka yhteistä metsäpoli- tiikka ei olekaan. Tänä vuonna päivitetään EU:n metsästrategiaa ja MTK on vahvasti siinä työs- sä mukana. Maksamalla oman metsänhoitoyhdistyksen jäsen- maksun olemme kaikki mukana puolustamassa metsänomistajan oikeutta harjoittaa kestävää elin- keinoaan kannon juurelta aina Brysseliin saakka. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. Vuodesta 2017 jää varmasti päällimmäisenä mieleen Brysselin metsäväännöt. Joulun alla käydyissä EU:n LULUCF kolmikantaneuvotteluissa saavutettiin tyy- dyttävä neuvottelutulos komission huonosta pohjaesi- tyksestä huolimatta. Metsien käyttöä tulevaisuudessa ei olla sitomassa mihinkään menneen ajan tasoon. Se olisi ollut kovin epäreilua Suomelle. Tehty päätös mahdollistaa uudet biojalostamoinvestoinnit ja jatkos- sa neuvotellaan tulevien hiilinielujen vahvistamisesta. Hyvin hoidettu kasvava metsä sitoo hiiltä enemmän ja on näin ollen myös ilmaston kannalta ja koko maapallomme kannalta tärkeää, että metsien kasvusta pidetään huolta. Vääntöjä on käyty EU:sa myös uusiutuvan energian direktiivin osalta. 17.1. parlamentti päätti, että kantoja ja runkopuuta voidaan käyttää jatkossakin uusiutuvak- si energiaksi. Hyvä päätös Suomelle, markkinathan ne viime kädessä ohjaa puun parhaaseen käyttökohtee- seen. Selluntuotannon sivutuotteena syntyvästä män- työljystä voidaan valmistaa myös uusiutuvia liikenteen biopolttoaineita. Parlamentin tuoreen päätöksen mu- kaan lisätään puunenergiakäytön jätehierarkiaa. Puuta voitaisiin käyttää energiaksi siis vain silloin, jos sille ei lödy korkeamman jalostusasteen käyttöä. Vuosi 2017 oli taas vilkas puukauppavuosi. Viime vuosina on metsäteollisuus monen vuoden hiljaiselon jälkeen taas investoinut Suomen laitoksiin ja se on pikkuhiljaa alkanut näkymään myös puumarkkinoilla. Kaikki ainespuu on uponnut markkinoille ajoittaisesta lievästä ylitarjonnasta huolimatta. Kuitupuun pitkään jatkunut ”halpuutus” on saanut monen miettimään puukaupan siirtämistä tulevaisuuteen. Huonolla kui- tupuun hinnalla on varmasti myös vaikutusta intoon hoitaa metsiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ajal- laan hoidetuista taimikoista varttuu kiinnostavampia harvennuskohteita ja niistä ollaan valmiita maksamaan parempaa hintaa myös tulevaisuudessa. Puukaupan hyvä vire tuntuu jatkuvan ja hyvin todennäköistä on, että puunkäytössä saavutetaan tänä vuonna taas uusi ennätys. Että metsät pysyisivät jatkossakin hyvässä kasvukun- nossa ja olisivat tehokkaita hiilensitojia, ovat taimikot ja harvennukset hoidettava ajallaan. Taimikonhoitotöi- hin on mahdollista saada valtion maksamaa Kemera- tukea. On harmillista, että valtion kannusterahaa jäi käyttämättä viime vuonna yli 10 milj. euroa, joka tosin suurelta osin oli edelliseltä vuodelta hakusulkujen yms takia siirtynyttä. Metsänhoidonrästit ovat todellisia ja niitten hoitoon kannattaa nyt panostaa, kun tukeakin on vielä saatavilla. Tuettavia kohteita ovat myös muun muassa terveyslannoitus, kunnostusojitus ja metsätiet. Viime vuodet ja etenkin kulunut syksy sateineen ovat nostaneet kunnollisen kantavan metsäautotien ar- voonsa. Ensimmäinen ”kelirikko leimikko” kantavan metsäautotien varressa maksaa jo ison osan investoin- nista takaisin parempana puunhintana. Kaikkiin edellä mainittuihin työlajeihin löytyy Mhy Etelä-Savolta ammattitaitoiset tekijät, kannattaa siis olla yhteydes- sä omaan metsäasiantuntijaan, jonka kautta hommat lähtee liikkeelle. Lopuksi haluan kiittää jäseniä, asiakkaita ja eri sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2017. Met- säalalla on hyvä vire päällä, toivon hyvän yhteistyön jatkuvan myös vuonna 2018. Yhteiseen hiileen puhal- tamalla saamme aikaan isoja asioita. Juha-Pekka Hannikainen Pj Mhy Etelä-Savo Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212 Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen p. 044 555 0482 Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2018 Osoitteenmuutokset: p. 015 357 4000 tai etelasavo@mhy.fi Metsän omistajat METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Puheenjohtajan kuulumisia Etusivun kuva Petri Pajunen Vuoden vaihteenmietteitä Vuosi on taas kerran vaihtunut ja on aika sum- mata menneen vuoden tapahtumia ja suunnata katsetta kuluvaan uuteen vuoteen 2018.Mennyt vuosi muistetaan tietysti erityisesti 100 vuoti- aan isänmaamme Suomen juhlatapahtumista ja juhlipa MTK ja moni muukin yhdistys ensim- mäistä vuosisataansa. Kannolta Brysseliin Viime vuosi avasi met- sänomistajien silmiä, että Brysselin kammareissa on todella syytä olla metsän- omistajien etuja valvomas- sa. Moni metsänomistaja ja mhy -aktiivi on kertonut vuoden mittaan, että nyt se vasta konkretisoituu, mi- ten tärkeää on yhtenäinen edunvalvonta puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyh- distyksen jäsenmaksusta- han osa ohjautuu tähän vaativaan Brysselin työhön. Pyry Krappe

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=