METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 23 Työ tekijäänsä opettaa Susanna ja Saimi ovat kotiu- tuneet reilussa vuodessa hyvin osaksi tiimiä. Työtehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevia, jon- ka ansioista molemmat viihtyvät työssään erinomaisesti. ”Vuoden aikana on oppinut hurjan paljon, mutta edelleen tulee vastaan uu- sia asioita, joita tuumaillaan kol- legoiden kesken”, kertoo Saimi. ”Markku Modigilla on esimer- kiksi huikea historia- sekä alue- tuntemus, joista on ollut paljon apua arjen erilaisissa tilanteissa”, naiset kehuvat työtoveriaan. Metsäasiantuntijana Saimi tut- kii ensin kartta-aineistojen avul- la, millaisia hoito- ja hakkuutar- peita tilalla on ja käy maastossa joko yksin tai metsänomistajan kanssa tarkistamassa tilanteen. Tämän pohjalta hän laatii toi- menpide-ehdotukset ja tekee kustannusarvion hoitotoimen- piteisiin. Ehdotukset laaditaan aina metsänomistajan toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Metsäesimiehenä Susanna toi- mii Saimin suunnittelemien töi- den toteuttajana. Työpäivät ku- luvat metsuri- ja urakointitilejä tehdessä, työmaita ketjuttaessa ja työmaaohjeita jakaessa. Las- kuttaminen sekä puumaksujen valmistelu ja teko kuuluvat myös hänen toimenkuvaansa. Vuoden alusta Susanna on lisäksi toimi- nut Mikkelissä toimivan Met- sänomistajat-kerhon sihteerinä. Metsäasiantuntijat toivovat erityisesti, että naismetsänomis- tajat kiinnostuisivat omistami- ensa metsien tilasta. On aika ravistella vanhentunut ajatus siitä, että metsäasiat ovat mies- väen heiniä. Nykyään metsän- hoitoyhdistykset ja muut toimi- jat tarjoavatkin koulutuksia ja tilaisuuksia, jotka on suunnattu pelkästään naisille. Koulutuksiin voi lähteä rennoin mielin oppi- maan esimerkiksi metsänhoitoon liittyvistä toimenpiteistä. Perin- teikäs juhannusviikolla järjestet- tävä naisten kesäretki on myös oiva tilaisuus jakaa omia aja- tuksia metsäasioista rempseässä naisseurassa. Puunmyyntisuunnitelma helpottaa puukauppaa Saimin toive metsänomistaji- en suuntaan on yksinkertainen: ”Pyytäkää asiantuntija metsä- käynnille, jossa voidaan tehdä vaikkapa maksuton puunmyynti- suunnitelma, mikäli ajatuksena on myydä puuta lähitulevaisuudessa. Kevät-talvi on esimerkiksi oivallis- ta aikaa hiihdellä hangilla tulevia toimenpiteitä suunnitellen.” Puunmyyntisuunnitelma eli käytännössä leimikon suunnit- telu on ilmainen metsänhoitoyh- distyksen jäsenille. Leimikkoon voidaan valita ne kuviot, jotka metsänomistaja haluaisi hakat- tavan. Saimi suosittelee, että leimikkoon valittaisi useampia kuvioita kerralla, jolloin muo- dostuu järkevä kokonaisuus, joka on houkuttelevampi osta- jille. Puunmyyntisuunnitelman avulla ostotarjouksien vertailu on helpompaa, sillä kaikki osta- jat tekevät tarjouksen samoihin kuvioihin ja samaan hakkuuker- tymään. Metsänomistajalle jää kartat alueestaan ja tahtoessaan hän voi kilpailuttaa leimikkonsa it- se. Vaihtoehtoisesti vastuun voi antaa metsänhoitoyhdistykselle, joka hoitaa puukaupan aina alusta loppuun saakka. Metsän- hoitoyhdistyksen ainutlaatuisen katkonta-aineiston avulla tarjo- usten vertailussa pystytään otta- maan huomioon yksikköhinnan lisäksi myös tukin katkonta. Usein leimikon korjuu kestää vain muutaman päivän, ja il- moitus hakkuun aloituksesta voi tulla vasta samana päivänä, kun hakkuu alkaa. Paikallisen met- säasiantuntijan on sujuva käydä valvomassa korjuuta liikkues- saan toimialueellaan. Nuorta sukupolvea kaivataan metsään ”Nuoret eivät aina muista tai tiedä, että metsä voi olla muuta- kin kuin paikka, josta mummot keräävät mustikoita. Itse koen partion kautta metsän olevan henkisen hyvinvoinnin lähde, mutta toisaalta myös talouden turvaaja. Metsää periessä koen myös vahvaa sukuylpeyttä esi- isiäni kohtaan”, kertoo Susanna. Nuorisoa voi houkutella metsään lataamalla ilmaisen Metsäselain-mobiilimetsäsuun- nitelman nuoren älypuhelimeen. Sen avulla voi löytää uudenlais- ta mielenkiintoa metsänhoitoon ja metsässä liikkumiseen, sillä Metsäselain-sovellus näyttää re- aaliaikaisen sijainnin kartalla. Mobiilisovelluksen voi ladata useammalle perheenjäsenelle, mikäli ajantasainen metsäsuun- nitelma on olemassa. Perinteisesti miesvaltainen metsäala on alkanut mukavasti kiinnostamaan naisia. Toivotta- vasti naistoimijoiden lisääntymi- nen metsäalalla innostaa myös naismetsänomistajat lähtemään metsiinsä. Ainakin näiden asian- tuntijoiden kanssa tekisin mielel- läni yhteistyötä! Henna-Riikka Haikonen Metsätalousinsinööriopiskelija XAMK Saimi Ritvanen ja Susanna Leskinen kannustavat naisia sekä nuoria metsään. Tilojen omistusmuutoksia on vuosittain noin 15 000. Metsä vaihtaa omistajaansa edelleen pääasiassa perintönä kuoleman myötä tai lahjana, osin sukulais- kauppana. Metsänhoitoyhdis- tyksen erityisasiantuntija Petra Huupposen tuntuman mukaan vuoden 2017 alusta tiloja on metsälahjavähennyksen ansiosta siirretty enemmän lahjana seu- raavalle sukupolvelle. Elämäntyö uusiin käsiin Suomessa noin 60 prosenttia metsistä on yksityisomistukses- sa ja metsänomistajien keski- määräinen ikärakenne on päälle eläkeiän. Kotitilansa aikoinaan 50-luvulla lunastanut Pentti Hei- kura päätti reilun 60 metsän- omistajavuoden riittävän hänel- le. Oli aika siirtää perintö suvun nuorisolle. Pentti on nähnyt metsätalo- uden kehityksen, kun mies- ja hevosvoimin tehdystä työstä on siirrytty aina vain kehittyneem- piin koneisiin. Oma metsätila on kokenut vuosien saatossa muu- toksia, kun tuotantoeläimistä ja sitä myöten myös pelloista on luovuttu. Pihapiirissä sijainnei- den peltojen tilalla kasvaa tänä päivänä harvennusikää lähestyvä komea vanerikoivikko. Pentti on tehnyt elämäntyön- sä metsissä. Hänestä on tärkeä päästä opastamaan uusia met- sänomistajia alkutaipaleella ja varmistaa perintömetsän suo- situsten mukainen hyvä hoito jatkossakin. Joskus voi olla järkevää jättää yksi sukupolvi välistä Sukupolvenvaihdos voidaan tehdä monella eri tavalla. Riip- puu siitä, että onko perijöitä yksi vai useampi. Pentin tapa- uksessa hänestä seuraava suku- polvi hypättiin yli ja metsätila siirtyi nuorisolle. Tässä tilan- teessa, kun kyseessä oli hieman kaukaisempi sukulaisuussuhde, parhaaksi mahdolliseksi luo- vutustavaksi muodostui lahja- luonteinen kauppa. Tila siirtyi puolen vuoden valmisteluiden jälkeen kolmen parikymppisen sisaruksen muodostamalle vero- tusyhtymälle. Lahjakirjaa laadittaessa mie- tittiin hallintaoikeuden säilyttä- mistä, mutta monien keskuste- luiden jälkeen tultiin tulokseen, ettei sellaiselle ole tarvetta. Pentti saa suullisella sopimuk- sella käyttää tilalla sijaitsevia kiinteistöjä kuten on tähän asti käyttänyt. ”Hallintaoikeuden säilyttä- minen on entisajan tapa, eikä siihen enää tämän päivän vero- tuskaan kannusta. Ainoastaan siinä tapauksessa hallintaoikeu- desta voi olla enemmän hyötyä, jos hypätään yksi sukupolvi yli. Metsänomistus siirretään ala- ikäisille lapsenlapsille ja hal- lintaoikeus jätetään lapselle, lapsenlapsien vanhemmalle.” – kertoo Petra Huupponen. Rahaa on helpompi jakaa Metsänhoidon kannalta pa- rasta on säilyttää metsä mahdol- lisimman isona kokonaisuutena. Mikäli se ei ota onnistuakseen on yhteismetsä hyvä vaihtoehto tai sitten tila voidaan jakaa määräosiin. ”Lohkomista pyri- tään välttämään mahdollisim- man pitkälle. Mikäli metsästä ei päästä yhteisymmärrykseen perinnönjaossa, olisi se metsän edunmukaista myydä kokonai- suutena eteenpäin.” – summaa Petra Huupponen. Pentti kertoo, että oli helppo tehdä päätös siirtää metsätila seuraavalle sukupolvelle vielä, kun on itse opastamassa alkutai- paleelle. Ensimmäiset istutukset hoidettiin porukalla entisajan malliin kuokalla ja metsänhoi- toyhdistykseltä lainaan haetuilla pottiputkilla. Sukupolvenvaih- doksen myötä yksi nuorista kaupunkilaismetsänomistajista löysi itselleen myös tulevan am- mattinsa metsäalalta. Jenna Kallinen Metsätalousinsinööriopiskelija XAMK Sukupolvenvaihdos tehdäänmetsän hyväksi Riittävän ajoissa tehty su- kupolvenvaihdos ehkäisee metsätiloja pirstoutumasta. Samalla se aktivoi metsän- hoitoa ja puukauppaa. • Hyvissä ajoin tehty sukupolvenvaihdos ehkäisee metsätilojen pirstaloitumista • Riittävä tilakoko varmistaa kaupallisesti kiinnostavamman leimikkokoon • Yhteismetsän verotus kevyempi kuin muiden omistusmuotojen Kaikkien vuonna 2017 asiakaspalautetta palveluistamme antaneiden kesken on arvottu 20€ lahjakortti metsän- omistajien verkkokauppaan Savotan Puotiin. Arvonnassa 20€ lahjakortin voitti: Marja-Leena Hartikainen Hämeenlinnasta. Onnea! Voittajaan on oltu yhteydessä. Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 51900 Juva • etelasavo@mhy.fi • www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Jaakko Salakka Metsäkäynneille toivotaanmukaan myös naisia ja nuoria Puumala-Anttola tiimistä ei naisenergiaa puutu, sillä Saimi Ritvanen ja Susan- na Leskinen muodostavat puolet Puumala-Anttola tii- min kokoonpanosta. Haas- tateltavani toivovatkin, että juuri naismetsänomistajat innostuisivat metsäasioista ja lähtisivät rohkeasti mu- kaan metsään.