METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 7 Mikä on kuutio? Kuutio on tänä vuonna käyt- töön otettu, verkossa toimiva puunmyyntipaikka. Se korvasi puumarkkinat.fi palvelun. ”Mei- dän yhdistys alkoi käyttää sitä touko- tai kesäkuussa.” kertoo Mikkelin toimiston metsäasian- tuntija Mikko Piisola. Kyse on siis melko uudesta palvelusta. Kesän aikana myös muut yhdis- tykset ja puunostajat ovat pik- kuhiljaa siirtyneet sen käyttöön. ”Aikaisempi puumarkkinat.fi oli enemmänkin vain metsän- hoitoyhdistysten kehittelemä ja käyttämä palvelu. Kuution ke- hittämisessä on otettu enemmän myös muita toimijoita huomi- oon, ostajia ja metsänomistajia” Piisola kertoo. Kuutio luo avoimuutta kaupantekoon Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo käyttää kuutiota valta- kirjaleimikoiden myyntiapuna. Valtakirjalla metsänomistaja antaa metsänhoitoyhdistyksel- le oikeuden tehdä puukaupan. Sitten leimikot lisätään Kuutio -palveluun, jossa puunostajat voivat sitten jättää tarjouksia niistä. ”Tarjousten jättämisel- le on päivämäärä, johon men- nessä kiinnostuneen ostajan on jätettävä leimikosta tarjous. Me sitten vertailemme jätettyjä tarjouksia ja valitsemme mieles- tämme parhaan. Tätä me sitten ehdotamme metsänomistajalle.” Piisola sanoo. Puun katkonnalla on suuri merkitys puukaupassa. Pelkkä yksikköhinnan perusteella tarjo- uksia ei saada paremmuusjärjes- tykseen. Mitä enemmän tukkia saadaan, sitä enemmän rahaa tulee tilille. Tässä mielessä met- sänhoitoyhdistyksen kautta tehty kauppa on hyvä, koska he pysty- vät vertailemaan eri ostajien ero- ja katkonnan kannalta. Koska tarjousten jättämiselle on aika- määre, luo se myös avoimuutta ja reiluutta puukauppaan. Jos jätetyt tarjoukset näkyisivät pal- velussa, kuten huutokaupassa, voisi se vääristää kilpailua. Käyttökokemuksia kuutiosta ”Käyttö on helppoa ja suju- vaa, eikä suurempia ongelmia ole ilmennyt.” Piisola sanoo. Am- mattikäytön ohella voivat myös metsänomistajat ottaa palvelun käyttöön. Se onnistuu rekiste- röitymällä palveluun kuutio.fi -sivuilla maksutta. Aktiivinen ja osaava metsänomistaja voi sitä kautta myös jättää omia myynti- ilmoituksia. Vielä on kuitenkin ollut melko hiljaista. ”Ehkä yksi ilmoitus viikossa on ollut itse metsänomistajan jättämä”. Mo- net siis tekevät kaupan vielä joko metsänhoitoyhdistyksen kautta tai suoraan firmoille. ”Varsinais- ta mobiilisovellusta kuutiosta ei ole, mutta puhelimen verkkose- laimella sen pitäisi toimia melko hyvin.” Alku on siis ollut melko hyvä, ainakin ammattilaisnäkökulmas- ta. Toivottavasti myös metsän- omistajat löytäisivät palvelun tulevaisuudessa. Kimmo Peltola Metsätalousinsinööriopiskelija XAMK Joissakin malleissa maksetaan takautuvasti edellisille kaupoil- le lisää, jos pysyy uskollisena puunmyyjänä ja tuo säännölli- sesti puuta samalle ostajalle. Li- sätili perustuu aina ostajan omiin laskelmiin. Yleensä hinnantar- kistuksen aikavälinä käytetään alkuvuotta, jolloin muuten ei pe- rinteisesti ole tullut puuta hyvin markkinoille – ihan kelisyistäkin. Mihin verrataan? Keskihintaan, yleiseen hintatasoon, taulukoihin, ahvenen selkäevän väriin vai mi- hin? Kilpailun perusteella syn- tyneeseen hintatasoon verrataan lopulta jollain tavalla. Jos kaikil- la meillä metsänomistajilla olisi em. sopimus ja olisimme sidotut yhteen puunostajaan, ei muo- dostuisi hinnantarkistustarvetta. Kukaan ei kilpailuttaisi puueriään eikä tarkistustarvetta ole. Näitä metsäyhtiöiden sopi- muksia markkinoidaan myös menekin varmistamismielessä. Takavuosina oli tilanteita, jois- sa varmuutta puun menekistä ei välttämättä ollut, mutta nyt puulla on kysyntää. Vallitsevassa tilanteessa en näe mitään syytä tehdä hinnan tai menekin vuoksi sopimuksia kenenkään kanssa – kilpailua on. Sijoitusasiat ovat sitten oma lukunsa. Jättääkö rahat metsäyhtiöön vai laittaa- ko muihin kohteisiin – tuhansia tapoja on tehdä asia. Puut saa menemään markkinoille helpos- ti. Etelä-Savon metsien sijainti on paras koko maata ajatellen ja puut saadaan hyvin kaupaksi, kun eri toimijoiden investoinnit ovat valmiina. Hankintasäteet leikkaavat hyvin ristiin rastiin koko maakunnan metsät. Kau- pantekoon saa edullisesti ajan- tasaista asiantuntemusta met- sänhoitoyhdistyksistä tehtiinpä kauppaa sitten sähköisenä tai kalkkeripaperilla. Eikä tarvitse miettiä kenen asialla ne ovat, metsänomistajan asialla aina. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet pääsevät MTKn reppu palveluun katsomaan maakunnan hintatie- toja hakkuutavoittain. Oma hin- ta selviää pyytämällä tarjoukset. Kaikenlainen sadonkorjuu on ollut Suomessa vaikeuksis- sa tänä vuonna. Vettä on tul- lut todella paljon ja maat eivät kanna raskaita koneita, vaikka niissä olisi miten kantavat telas- tot. Puunkorjuu on ollut isoissa vaikeuksissa. Lopputuotemark- kina vetää hyvin ja puuta pi- tää saada liikkeelle. Muste ei ennätä kauppakirjassa kuivua, kun hakkuu alkaa hyvin liiken- nöitävällä leimikolla. Vaikeassa korjuutilanteessa on pieni myön- teinenkin asia havaittavissa, sillä Venäjälläkin vettä on satanut eikä sikäläisellä infralla puu liiku lähellekään yhtä hyvin kotimai- seen puuhun verrattuna. Kuka valvoo puunkorjuuta? Minkälainen mielikuva asiasta puunmyyjällä on syntynyt puu- kauppaa tehdessä? Ennätätkö itse valvomaan korjuun, joka keskimääräisessä leimikossa kestää pari päivää? Yhtiöiden puolelta vastuut on ulkoistettu korjuuyrittäjille ja viimekädessä hakkuuryhmälle. Oletko varma, että kaupassa sovitut asiat ovat hakkuukoneen kuljettajan tie- dossa? -80 ja -90 luvulla kor- juuta kävi katsomassa ostajan korjuutyönjohto ja mahdollisesti muitakin tarkastajia. Nyt tilan- ne on se, ettei kohteella käy ostajan toimihenkilöitä käytän- nössä ollenkaan korjuun aikana tai sen päätyttyä. Kaikki vastuu on ulkoistettu korjuuyrittäjälle ja korjuuta ohjataan tietoverk- kojen läpi. Korjuunvalvontaan liittyvät ongelmat on tiedostet- tu metsänhoitoyhdistyksessä jo kauan. Sen vuoksi suosittelemme puukaupan hoitamista toimeksi- antosopimuksella/valtakirjakau- palla. Siihen palveluun sisältyy yhtenä osana korjuunvalvonta ja saat korjuunvalvontaraportin poikkeamista ja korjauksista – siis verrattavissa auton katsas- tukseen. Hiilikeskustelu on kova edun- valvonnallinen vääntö. Suoma- laisten on ymmärrettävä, että muualla Euroopassa ei metsää ole eikä asia ole kovin tuttu – eurooppalaiset päättäjät ovat erkaantuneet metsistä jo suku- polvia sitten. Hiilikysymyksen lopullinen totuus selviää lähivuo- sina. En usko joulukuisen pää- töksen olevan lopullinen vaan asian ympärillä tullaan vielä politikoimaan. Esitellään kuvia murtuvista jäävuorista ja sula- vasta napajäästä – puunkaatajat ovat pahiksia. Mielikuvilla loba- taan ja kivihiiltä palaa enemmän kuin koskaan. Liittyy metsien käyttöön mui- takin haasteita, joiden perusteel- la hiiliasioista ei tulisi ongelmaa tutkijoillekaan. Metsien omistus on monilla metsänomistajilla isossa solmussa. Kuolinpesiä ja toimimattomia yhtymiä on val- tava määrä. Vaikka noihin omis- tuksiin liittyviä ongelmia mhy kentänkin toimesta päivittäin ratkotaan, niin iso on pinta-ala, joka on teollisen metsänkäytön ulkopuolella vuosikymmeniä. Kuolinpesien määrä lisääntyy koko ajan ja tilat samaan aikaan pilkkoutuvat pienemmiksi, kan- nattamattomiksi metsäyksiköik- si. Määrä on iso ja tulee vielä yllättämään monet hiilelliset ja hiilettömät tutkijat tai sellaisina esiintyvät. Pientä säännösliikeh- dintää on havaittavissa omistus- kiemuroihin liittyen, mutta aikaa menee eikä tällä menolla nopeita ratkaisuja ole odotettavissa. Pa- ri pikku muutosta ja metsäti- lojen koko alkaa kasvamaan: Luovutusvoittoverovapaus myös sisarenlapsille luovutettaessa ja hankintameno-olettaman nosto määräaikaisesti 70% tasolle ul- kopuolisille myytäessä. Mistä ra- haa menetettyjen tilalle? Metsäs- tä. Puukauppojen määrä kasvaa ja pääomaveroa kertyy. Harri Huupponen asiakkuuspäällikkö Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Petri Pajunen Metsän kasvattaja Eletään aikaa, jolloin met- säyhtiöt sitouttavat asiak- kaitaan erilaisilla hinta-, kumppanuus-, ym. takuus- opimuksilla, joilla pyritään kasvattamaan varmojen myyntierien määrää. Lu- vataan, että tehtyään so- pimuksen puunostajan kanssa, saa alkuvuonna tekemälleen puukaupalle puun hintojen noustessa mahdollisen lisätilin. Puun käyttö on korkealla tasolla, puuta tarvitaan ja puusta on kilpailua. Kilpailu pitää yllä toimivaa puumarkinaa. Paras tulos syntyy kilpai- luttamalla jokainen leimikko kaikkien ostajien kesken. Leimikoiden kilpailuttaminen on kaikkien metsänomistajien yhteinen etu. • Kuutio on verkossa toimiva puukauppapaikka. • Kehityksessä mukana ostajat sekä myyjät. • Auttaa metsänhoitoyhdistyksiä puunostajien vertailussa tarjousten perusteella. Kuutio luo avoimuutta puunmyyntiin Kuutio on sähköinen puun- myyntipaikka verkossa. Se on helppokäyttöinen ta- pa tehdä puukauppaa ja on monien eri toimijoiden käytössä. Myös metsänhoi- toyhdistys Etelä-Savo käyt- tää sovellusta jokapäiväi- sessä toiminnassaan. Kuvankaappaus Mikko Piisolan tietokoneelta. Hinta-arvio perustuu metsäkeskuksen tilastoihin, eikä ole vielä varsinainen kauppahinta. Mikko Piisola