METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 9 Metsätalous nähdään suoje- lujärjestöissä mustavalkoisesti suurina avohakkuina ja met- sänomistajat luonnonturmeli- joina. Netissä ja sosiaalisessa mediassa levitettävät kampan- jakuvat ovat varsin sensaatio- hakuisia. Etelä-Savossa metsätalouden maasta on suojeltua tai rajoite- tussa käytössä 9,9 %. Tiukas- ti suojellun metsätalousmaan osuus on 3,4 %. Vaatimuksia lakisääteisesti tehtävään lisä- suojeluun esitetään säännölli- sesti. Toisten metsäomaisuutta on helppo vaatia suojeltavaksi. Välillä metsänomistajien omai- suuteen kohdistuvien vaati- musten keskellä tuleekin mie- leen kysymys - onko suojelun määrässä ja lisääntyvissä vaa- timuksissa perälautaa? Vapaa- ehtoinen suojelu ja siitä saatava korvaus ovat ainoa oikea tie. Oliko metsissä ennen pa- remmin? Metsätaloutemme on nykyisin kestävämpää kuin koskaan aikaisemmin. Ajassa ei tarvitse mennä kauas histo- riaan, kun turvemaiden ojituk- sissa ei toteutettu vesiensuo- jeluun liittyviä toimenpiteitä nykyiseen tapaan, tienraken- nukseen liittyviä ympäristö- selvityksiä ei tehty, vesistöjen suojakaistoja tai säästöpuita ei jätetty hakkuissa, vesakon- torjunnassa käytettiin vahvo- ja aineita, maisema-arvoja ei huomioitu nykyiseen tapaan jne. Nykyisin nämä asiat ovat luontainen osa metsätaloutta. Taloudellinen rooli on kes- keinen, sillä Etelä-Savo elää metsästä. Metsä tuo työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia maakuntaan. Emme voi mu- seoida metsiämme. Valtakunnan metsien in- ventoinnin (VMI 12) mukaan Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä. Luul- tavasti puumäärä on suurem- pi kuin koskaan. Sata vuotta sitten metsissämme oli puuta yli 1 miljardia kuutiota nykyis- tä vähemmän. Vaikka tulevat hakkuut kasvaisivat nykyisen hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa, niin puu- varanto nousee edelleen. La- hopuun määräkin on Suomes- sa korkeampi kuin kertaakaan 1930-luvun jälkeen, josta lähti- en VMI:n mittauksia on tehty. Etelä-Savon metsänomis- tajat panostavat vuosittain pelkästään lahopuun määrän lisäämiseen jättämällä uudis- tushakkuualueille säästöpuita 1,0 milj. euron arvosta kor- juun ulkopuolelle. Merkittä- vä lahjoitus metsänomistajilta metsien monimuotoisuudelle. Lisäksi merkittäviä panostuk- sia tehdään vesistöjen varsiin suojakaistoja ja puustoa jättä- mällä. Lisäksi metsänomistajat jättävät metsätalouden ulko- puolelle ns. hiljaisia suojelu- alueita paljon ja korvauksetta, jotka eivät näy yhdessäkään suojelutilastossa. Olen ollut kahden vuoden ajan mukana ministeri Tiili- kaisen vetämässä ns. pyöreän pöydän metsäkeskustelussa, joka käsittelee metsäluonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita. Ryhmässä on mm. metsäalan toimijoiden, luon- tojärjestöjen ja ministeriöiden edustus. Kokouksissa ja maas- toretkeilyillä on käyty paljon hyvää vuoropuhelua. Metsien monimuotoisuuden edistämi- seksi on päätetty paljon hyviä toimenpiteitä. PEFC-metsä- sertifioinnin kriteereitä val- mistelleessa työryhmässäkin mukana olleena voin todeta metsien monimuotoisuuteen liittyvien asioiden olevan kri- teereissä hyvin huomioituna. Kriteerien toteutumista val- votaan vuosittain pidettävillä auditoinneilla. Talousmetsien luonnonhoi- toon liittyvät asiat ovat arki- päivää metsätoimihenkilöiden, metsurien ja yrittäjien työssä. Toimijat ovat työssään vas- tuullisia. Joskus vahinkoja voi sattua metsässäkin ja saavat yksittäistapauksina valitetta- van suuren huomion kokonai- suuteen nähden. Metsänomistajat ja metsä- ammattilaiset arvostavat puh- dasta luontoa ja kirkkaita ve- siämme. En usko yhdenkään metsänomistajan tai metsäalan toimijan haluavan turmella metsätalouden toimenpiteissä luontoa ja vesistöjä. Luonto- järjestöjen toistuvat kampanjat tuntuvatkin ruohonjuuritasol- ta tarkasteltuna välillä varsin kohtuuttomilta metsänomis- tajia ja metsäalan toimijoita kohtaan. Petri Pajunen Olikometsissä ennen paremmin? Puun korjuumäärien kas- vaessa metsätalous kerää luontojärjestöjen suunnas- ta jatkuvaa kritiikkiä. Erityi- sesti pääkaupunkiseudulla ja sosiaalisen median ka- navissa keskustelu on ajoit- tain vilkasta. www.mhy.fi/etelasavo Taimikonhoito on kuin laittaisi rahaa pankkiin! 015 357 4000 tai etelasavo@mhy.fi Älä viivyttele, sillä taimikonhoidon kustannukset nousevat 10–15 % vuodessa . Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja sovi töistä. Käytössämme ovat ammattitai- toiset ja paikalliset metsurit. Taimikonhoitoon on myös saatavissa tukea ja kulut ovat verovähennyskelpoisia. PALVELUN SISÄLTÖ: • Taimikonhoito- suunnitelma • Kustannusarvio • Taimikonhoito metsurityönä • Rahoitustuki- kelpoisissa kohteissa tukien hakeminen Puulla on kasvavaa kysyntää ja hoidettu taimikko tuottaa metsän elinai- kana 5000 euroa hehtaarilta enemmän . Kaupan päälle saat huolitellun maiseman, jossa on helpompi liikkua ja nauttia muista metsän antimista! Taimikon hoito: Taimen pituus 3–7 m Taimikon varhaishoito: Taimen pituus 0,5–2 m 3–6 v viljelyn jälkeen. TAIMIKONHOITO- KAMPANJA: Osallistu 1 hehtaarin* taimikonhoidolla 3 x 500 € metsäpalvelusetelin arvontaan! Ajalla 1.1.–31.12.2018 toteutetut taimikonhoidot osallistuvat kolmen 500 euron arvoisen metsäpalvelu- setelin arvontaan. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toteuttamat työmaat osallistuvat arvontaan automaattisesti. Omatoimisesti toteutetut taimi- konhoitotyöt tulee ilmoittaa met- sänhoitoyhdistykseen kampanja- jakson aikana. * Minimipinta-ala on yksi (1) hehtaari. • Metsäpalveluseteli sisältää arvon- lisäveron. • Kampanjassa ovat mukana raivaus- sahatyönä tehdyt taimikon varhais- hoidot, taimikonhoidot ja nuoren metsän hoidot. • Kampanja koskee MHY Etelä-Savon toimialuetta . VMI 12:n mukaan metsien kasvu on jo 110 milj. m 3 vuodessa. VMI12 ei näy vielä graafissa. Petri Pajunen