Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti Suurjakelu kaikille Mhy Etelä-Savon alueen metsänomistajille! Sivu 4 Sivu 8 Sivu 16 Kuitupuun vahva kysyntä jatkuu Metsänhoito onnistuu etäyhteydelläkin Muutoksia PEFCsertifioinnissa 1 2023
2 PÄÄTOIMITTAJA: Petri Pajunen 040 776 6212 TOIMITUSKUNTA: Sanna Hakolahti 040 716 5200 SIVUNVALMISTUS: SALON SEUDUN SANOMAT PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 16 500 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/etela-savo KANNEN KUVA: Johanna Kokkola Seuraava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti ilmestyy huhtikuussa 2023. Jäsenlehti 1/2023 SISÄLLYSLUETTELO Osoite vaihtunut tai muita muutoksia? Voit ilmoittaa niistä etelasavo@mhy.fi tai 015 357 4000 3 6 10 12 14 15 18 20 24 28 30 PUHEENJOHTAJAN PALSTA JOHTAJAN PALSTA AJANKOHTAISTA Metsänomistajan verovinkit PALVELUT Operaatiotiimi palveluiden tuottajana AJANKOHTAISTA Metsäasiantuntija testaa – otsavalaisin Armytek Wizard C2 Pro PALVELUT Metsäyhtymän purkamiseen on eri vaihtoehtoja EDUNVALVONTA Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu YHTEISTYÖ Uutta voimaa kiinteistövälitykseen JÄSENYYS Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistaminen on helppoa METSÄASIANTUNTIJAMME PALVELUKSESSASI YHTEISTYÖ Jasmin Kähärän kisakausi vauhdissa Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä oman alueesi metsäasiantuntija on aina apunasi. Metsäkäynnillä asiantuntijan kanssa saat tietoa metsäsi tilasta ja voit kertoa omista metsätaloudellisista tavoitteistasi. Yhdessä suunnitellen metsäsi hoito onnistuu parhaiten! Ota yhteyttä ja sovi metsäkäynnistä! Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.mhy.fi/etela-savo/ yhteystiedot. Tai soita palvelunumeromme 015 357 4000. Kaikissa tavoitteissa tukenasi OMA METSÄASIANTUNTIJA Metsässä hyvä PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi
3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Tummia pilviä edunvalvonnan taivaalla Kaisa Ralli | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Etelä-Savo Uusi vuosi tuo aina tullessaan jotain uutta, mutta jotkut asiat pysyvät vuodesta toiseen. Sellaiseksi Metsän- hoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli povaa ainakin edunvalvonnan tarpeellisuutta. — Euroopan unionin puolelta tuntuu tulevan koko ajan uusia vaatimuksia metsänomistajille. Tällaista myllerrystä ei metsäalalla ole nähty koko EU-aikana, Ralli sanoo. Kotirintamallakin on riittänyt edunvalvonnallisia haasteita, mutta jotain positiivista Ralli näkee viime aikojen päätöksissä. — Luonnonsuojelulakiin onneksi saatiin muutoksia niin, ettei harmaata suojelua voi toteuttaa. Mikäli metsää suojellaan luonnonsuojelulain nojalla, saa metsänomistaja siitä korvauksen. Kaisa Ralli muistuttaa, että metsänomistajilla on metsissään miljardiomaisuus, jota koskee omaisuudensuoja. — Edunvalvonnalle on todellakin tarvetta. Emme me voi Suomessa suojella ja ennallistaa koko muun Euroopan puolesta, hän sanoo. Suojeluvaatimusten ja -korvausten lisäksi metsän- ja maanomistajia ovat puhuttaneet erilaisten infrarakentamishankkeiden alle jääneiden maa-alueiden korvaukset. Tuulivoiman rakentaminen vaatii omat maa-alueensa, mutta yhtä lailla metsää kaatuu uusien sähkönsiirtolinjojen alta. — Etelä-Savossakin on tuulivoimahankkeita ja ne aiheuttavat omalla tavallaan metsäkatoa. Näihinkin korvauksiin olisi saatava oikeudenmukaisuutta, Kaisa Ralli muistuttaa. Metsänomistajien varsinaisen leipälaji eli puukaupan tilanne sen sijaan näyttää Rallin mukaan nyt hyvältä. Vaikka järeämpien puutavaralajien hinnat ovat viime syksystä jo hieman laskeneet, on kuitupuulla hyvä kysyntä. — Ja puukauppahan kannattaa aina kilpailuttaa parhaan hinnan saamiseksi, hän muistuttaa. Julkisessa metsäkeskustelussa eniten ilmatilaa ovat saaneet suojelumyönteiset tahot metsäammattilaisten jäädessä usein taustalle. Maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön perustama metsäbiotalouden tiedepaneeli eli metsäpaneeli, joka aloitti työnsä vuoden alussa, voi tuoda keskusteluun uusia näkökulmia, Ralli uskoo. — Tähän saakka metsäntutkijoita ei ole kuultu ja heidän tarjoamansa kestävät ratkaisut ovat jääneet paitsioon. Ajankohta on itse asiassa mitä mainioin asiantuntijapaneelin käynnistämiselle, sillä kevään eduskuntavaalit nostavat varmasti myös metsäiset aiheet jälleen esiin. Kaisa Ralli toivookin, että metsänomistajat aktivoituvat vaalien alla. — Hallitusohjelmalla ja hallituspohjalla on todellakin merkitystä metsänomistajille. Äänioikeutta on syytä käyttää vaaleissa. Kaisa Ralli muistuttaa metsänomistajia myös perusasioista eli metsänhoidon tärkeydestä. Hän kertoo eteläsavolaisten edustajien olleen keskeisesti mukana vaikuttamassa MTK:n tänä vuonna toteutuvaan Metsämarssiin, jolla pyritään kannustamaan metsänomistajia tarttumaan metsänhoitorästeihin joko omin tai ammattilaisten voimin. — Uskon, että tämäntapaisilla toimilla voidaan kannustaa hyvään. Meidän pitää ottaa mallia Ruotsista, jossa taimikonhoidon pinta-alat ovat 2,5-kertaistuneet. Vain tehokkailla hoitotoimilla saamme tulevaisuudessa metsistä tuottoa ja samalla metsämme sitovat toivotusti hiiltä.
4 PUUKAUPPA PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi. Mhy.fi/puukauppa Ilpo Aalto Venäjän tuontipuuta on korvattu kotimaisella vaiheittain Viime vuoden jälkipuolisko oli teollisuuden puuhuollon siirtymävaihetta, jossa aiemmin Venäjältä tuotua kuitupuuta ryhdyttiin kasvavassa määrin korvaamaan kotimaisella. Venäjältä vuosittain tuotu määrä oli 9 milj. Viime vuoden alkupuoliskolla Venäjältä tuotiin vielä 1,5 milj. m3, mutta vuoden jälkipuoliskon osalta tämä tuonti loppui kokonaan. Muutosvaihe kotimaisen kuitupuun käytön lisäämisessä jatkuu edelleen. Metsäteollisuus on tasapainottanut muutosta supistamalla varantoja, lisäämällä tuontia muista maista sekä ohjaamalla heikompilaatuista sahapuuta kuiduttavan teollisuuden käyttöön. Kotimaisen kuitupuun kysynnän kasvu näkyy selvästi myös hintakehityksessä. Kymi-Savon alueella vuoden 2022 tammikuusta joulukuuhun mäntykuidun kantohinnat kohosivat 21 %, kuusikuidun 20 % ja koivukuidun 26 %. Hankintahinnat vahvistuivat täsmälleen samoilla prosenteilla. Myös energiapuunhinnoissa on tapahtunut merkittävää vahvistumista. Kuluvalle vuodelle Luonnonvarakeskus ennustaa kuitupuutavaralajeille 2-6 % hintojen nousua verrattuna vuoteen 2021. Harvennushakkuiden laatuun lisää huomiota Suomen Metsäkeskuksen KeskiSuomessa tekemien selvitysten mukaan huomattava osa ensiharvennushakkuista tehdään liian voimakkaina Kuitupuun vahva kysyntä jatkuu Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK Metsänomistajat Vuoden 2022 myyntimäärät Etelä-Savossa olivat noin 4,8 milj. m3. Määrää on käytännössä lähes sama kuin vuonna 2021. Kymmenen vuoden aikajaksossa viime vuoden myyntimäärä oli toiseksi korkein. Kuitupuuhun painottuva hyvä kysyntä jatkuu myös tänä vuonna. Myös tukkipuun markkinat toimivat.
5 ja ajourat liian leveinä. Kasvatushakkuiden laatuun onkin kiinnitettävä kasvavaa huomiota. Hyvän metsänhoidon suositukset antavat tukevan perustan hakkuiden suorittamiselle. On ensiarvoisen tärkeää, että jo puukauppasopimuksia tehtäessä harvennushakkuiden voimakkuus sidotaan selkeästi tähän standardiin ja että hakkuujälkeä myös valvotaan jälkikäteen. Liian harvaksi hakatuissa kohteissa seuraava harvennuskerta siirtyy kauas tulevaisuuteen ja kasvutappiot ovat merkittäviä. Tappioita tulee sekä metsänomistajan taloudessa että hiilensidonnassa. Osalla puunostajista hakkuusopimuksen yleisissä sopimusehdoissa on selkeästi kirjattu hakkuiden toteuttaminen hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Muutamat ostajat ovat jättäneet tämän kirjauksen sopimusehdoistaan pois. Näissä tilanteissa on tärkeää lisätä tämä sopimusehto hakkusopimukseen kauppaa tehtäessä. Muuten ostajalla on oikeus toteuttaa hakkuu reilusti alle suositusten ns. lakirajan tiheyteen saakka, mikä merkitsee tappioita myyjälle. Hyvä kysyntää jatkuu Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan tänä vuonna metsäteollisuuden puunkäyttö kasvaa 5 % edellisvuodesta. Tukkipuuhakkuiden ennustetaan säilyvän viime vuoden tasolla, mutta kuitupuun hakkuille ennakoidaan peräti 13 prosentin kasvua. Tämän lisäksi energiapuun kysyntä jatkuu erittäin vahvana. Kilpailuttaminen todella kannattaa Kilpailuttamisen merkitys metsänomistajille on korostunut viime aikoina aivan erityisesti. Kuitupuun vuosia jatkunut ”hintakuolio” päättyi muuttuneen markkinatilanteen ja leimikoiden kilpailuttamisen ansiosta. Ostajien väliset erot tarjousten hinnoissa ovat olleet yllättävän suuria. Puunmyyjälle ainoa tapa varmistaa, että kaikki puunmyynnin vaihtoehdot tulee tarkistettua, on leimikon tarjoaminen mahdollisimman monelle ostajalle. Entisistä ajoista poiketen kunnon kilpailua syntyy nyt myös harvennushakkuukohteista. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisia kannattaa hyödyntää sekä puukaupan valmistelussa että leimikon kilpailuttamisessa, myynnissä ja korjuun valvonnassa. 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 100 000 200 000 300 000 400 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 20 40 60 80 100 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 10 20 30 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Pystyhakkuut yhteensä Uudistushakkuu 24,5 23,2 24,0 17,8 25,3 24,2 23,8 17,0 24,0 22,9 23,5 17,3 55,2 52,9 46,6 75,3 74,3 66,1 47,5 73,6 71,8 65,7 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 52/2022 Lähde: Metsäteollisuus ry. Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Etelä-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki Tukin kantohinnat, €/m³, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savo, m³ Vuosi 2021 2022 Kuitupuun kantohinnat, €/m³, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Koivukuitupuu Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu 0 100 000 200 000 300 000 400 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 100 alitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit ll alitse kaaviossa näytettävä hinta-alue y i- avo alitse hakkuutapa ystyhakkuut yhteensä 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 alitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit ll äntytukki uusitukki oivutukki äntykuitupuu uusikuitupuu oivukuitupuu nsiharvennus arvennushakkuu ystyhakkuut yhteensä udistushakkuu 24,5 23,2 24,0 17,8 25,3 24,2 23,8 17,0 24,0 22,9 23,5 17,3 55,2 52,9 46,6 75,3 74,3 66,1 47,5 73,6 71,8 65,7 t i t i- , ii / Lähde: etsäteollisuus ry. Lähde: etsäteollisuus ry. Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue y i- avo alitse yynti ääräkaaviossa näytettävä etsäkeskusalue telä- avo Lähde: etsäteollisuus ry. Lähde: etsäteollisuus ry. alitse näytettävä vuosi / vuodet ultiple values oivutukki uusitukki äntytukki i t i t, / ³, i- , t : t t t ti r t ii itt i t l - , ³ uosi 2021 2022 it t i t, / ³, i- , t : t t t oivukuitupuu uusikuitupuu äntykuitupuu 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 47,5 Lähde: etsäteollisuus ry. uusitukki äntytukki 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 24, 23,8 17,0 22,9 23,5 17,3 52,9 46,6 74,3 66,1 71,8 65,7
6 Maailmalla myllertää, mutta metsässä näyttää hyvältä Petri Pajunen | johtaja | Mhy Etelä-Savo JOHTAJAN PALSTA Vuodenvaihteen vesikelit ovat tammikuun alkupäivinä vaihtuneet rapsakkaan ja kuivaan pakkaskeliin, mikä miellyttää Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtajaa Petri Pajusta. — Nyt on erinomaiset korjuukelit. Metsät ovat puhdistuneet lumesta ja hanki on kovettunut kantavaksi, hän myhäilee. Kun hyviin korjuukeleihin lisätään hyvä puun kysyntä, on metsänomistajilla ja metsäalan toimijoilla aihetta tyytyväisyyteen. Koko viime vuoden mukavalla tasolla käynyt puukauppa jatkunee tänäkin vuonna positiivisissa merkeissä, Pajunen ennakoi. — Ennusteet näyttävät noin 7 prosentin kasvua puun kysyntään, joten hyvältä näyttää. Tukki- ja kuitupuun lisäksi energiapuulla on hyvä kysyntä ja hyvä hinta. Energiapuuta kannattaakin nyt Pajusen mukaan tarjota markkinoille pystykaupan lisäksi myös hankintakauppana ja apua tähänkin saa metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijoilta. Puuta riittää metsissä Viime vuonna puukauppa ei yltänyt aivan edellisen vuoden tasolle, mutta hyvänä asiana Pajunen pitää puun hintojen vahvistumista vielä jälkimmäisellä puoliskollakin. — Tukin hinta ei enää noussut, mutta kuitu- ja energiapuun kylläkin. Vaikka valtakunnan päämediat ovat viime viikkoina uutisoineet isosti Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta ja eräiden tahojen vaatimuksista hakkuiden rajoittamiseen, suhtautuu Pajunen asiaan tyynesti. — Uutisointi on ollut aika raflaavaa, mutta kestävän hakkuusuunnitteen mukaan metsissä on reserviä puun kysynnän kasvua vastaavasti, hän toteaa. Parannettavaa kuitenkin aina löytyy ja kasvun varmistamiseksi harvennukset ja muut hoitotyöt on tehtävä ajallaan, Pajunen muistuttaa. — Erityisesti taimikonhoidot on saatava vahvemmalle tasolle. Harvennukset huolella Etelä-Savossa Joulun alla uutisoitiin myös Suomen Metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemästä selvityksestä ensiharvennusten korjuujäljen laadusta, ja sekin herätti vilkasta keskustelua niin julkisuudessa kuin metsäammattilaisten keskuudessakin. Keski-Suomessa tutkitut 86 kohdetta todettiin kaikki liian vähäpuustoisiksi. Yleisin syy kehnoon harvennusjälkeen olivat liian leveäksi hakatut ajourat, mikä johtunee ajokoneiden koon kasvusta yrittäjien hakiessa tuottavuutta ja tehokkuutta. Petri Pajusen mukaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon korjuupalvelun kohteilla korjuujälki ei ole noussut ongelmaksi. — Teemme vain harvennushakkuita ja sopimusyrittäjiemme koneet ovat siten pääasiassa keskikokoisia, joten uraleveys säilyy maltillisena. Laadukas harvennusjälki on aina ollut myyntivalttimme. Pajunen sanoo, että hakkuita ja korjuujälkeä valvotaan rutiininomaisesti ja niin yhdistyksen metsäasiantuntijoita kuin koneyrittäjiäkin koulutetaan. Pajusen mielestä kaikkien metsäyhtiöiden metsänhakkuusopimusten sopimusehtoihin tulisi saada muutos, jotta hakkuissa noudatettaisiin metsänhoitosuositusten mukaisia harvennusvoimakkuuksia, ellei muuta erikseen sovita. —Monen ison puunostajan sopimusehdoissa perälautana on nykyisin vasta lakiraja. Palveluja tehostetaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palvelut paranevat ja tehostuvat koko ajan ja viime vuonna käyttöön otettu OmaMetsä-palvelu kehittyy edelleen. — OmaMetsään on tulossa koko ajan uusia ominaisuuksia ja tänä vuonna uudistamme myös metsäjärjestelmän, joka on toimihenkilöiden työkalu. Uusi järjestelmä vaatii varmaan opettelua, mutta sen myötä erilaisten hankkeiden ja työmaiden hallinnointi tehostuu, mikä tulee näkymään jäsenille parantuvina palveluina, Pajunen sanoo.
7 Metsässä hyvä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • 015 357 4000 • etelasavo@mhy.fi Teemu Pylkkänen 0400 754 254 Hirvensalmi, Joutsa, Kangasniemi ja Pertunmaa Juuso Riittinen 040 151 0425 Hirvensalmi, Kangas- niemi ja Mikkeli Jaakko Ryynänen 0400 203 469 Juva, Mikkeli, Puumala ja Sulkava Hannu Tiusanen 040 480 2360 Pieksämäki Hanna Järveläinen 040 187 5023 Rantasalmi ja Sulkava Heikki Mononen 044 555 0484 Enonkoski ja Savonlinna Hyvin suunniteltu on metsässä tehty! Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin. Laadimme sinulle metsäsuunnitelman toiveidesi ja tavoitteidesi mukaan. Tilaa suunnitelma metsäsuunnitelutiimiltä tai omalta metsäasiantuntijaltasi. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Metsäsuunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Tuore metsäsuunnitelma saadaan näkyviin OmaMetsä-palveluun, jolloin metsäsi tiedot kulkevat aina mukanasi! Metsäsuunnittelu, metsäarviot, metsäluonnonhoitohankkeet, metsien suojelu (Metso), elinympäristöjen hoito
8 METSÄNOMISTAJA Joulunalusviikko on lumisen rauhallinen, kun Jari Leinonen ja Katri Ihalainen istahtavat pöydän ääreen tutkimaan metsäyhtymän hoito- ja hakkuutarpeita. Tällä kertaa kokoonnutaan Leinosen keittiössä, mutta aina tapaamiset eivät toteudu naamakkain. ”Pidämme paljon yhteyttä whatsapp-sovelluksella ja kokouksia on pidetty etäyhteydellä Teamsillä”, Jari Leinonen sanoo. Leinonen on yksi neljästä metsäyhtymän osakkaasta ja ainoa, joka asuu metsätilojen sijaintikunnassa Savonlinnassa. Miehen koti löytyy Haapakalliosta Savonlinna ja Kerimäen puolivälistä, mutta metsät ovat Savonrannalla Rönkönvaarassa. Matkaa palstoille tulee liki 80 kilometriä suuntaansa. Lähimpänä yhtymän kahta metsätilaa asuukin metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Katri Ihalainen, joka tuntee metsät pitemmältä ajalta kuin itse osakkaat. Jari Leinonen kertoo, että metsätilat tulivat hänen, siskonsa ja kahden serkkunsa omistukseen isoäidin perintönä noin vuosi sitten. Katri Ihalainen tunsi metsät hyvin jo aiemman omistajan ajoilta. Asioiden hoito kysyy aikaa Metsänomistus on Leinoselle ja muille omistajille uutta ja ensimmäisenä vuonna hoito- ja hakkuurästit on hoidettu kuntoon. Ensimmäinen puukauppa on Katri Ihalaisen avustuksella tehty, ja sen vaatimaa ennakkoraivausta ja taimikonhoitoja Leinonen on tehnyt itsekin. ”Kaksi osakkaista ei ole vielä edes ehtinyt käymään metsässä, mutta keväällä on tarkoitus tehdä koko porukan metsäretki”, Jari Leinonen suunnittelee. Metsänhoito onnistuu etäyhteydelläkin Teksti ja kuvat: Matti Turtiainen | toimittaja Yhä useampi metsätila on yhteisomistuksessa. Vaikka osakkaat asuvat eri paikkakunnilla voi tietoa jakaa helposti nykyaikaisten yhteydenpitovälineiden avulla. Keskitalvella on hyvä aika suunnitella tulevan kauden metsänhoitotöitä ja hakkuita naamakkainkin. Jari Leinonen ja muut yhtymän osakkaat ovat perustaneet whatsapp-ryhmän, jossa mukana on myös metsäasiantuntija Katri Ihalainen. Näin tieto liikkuu nopeasti suoraan kaikille omistajille. Jari Leinonen ja Katri Ihalainen suunnittelevat yhtymän metsävaratiedon päivittämistä. Uuden OmaMetsä-palvelun avulla metsänhoitoyhdistyksen tekemän metsäsuunnitelman tiedot kulkevat mukana mobiiliyhteydelläkin. Vuoden ikäinen Janna-tytärkin päässee mukaan kevään metsäretkelle ainakin makkaranpaistoon.
9 Metsänomistaja, oletko jo ottanut käyttöösi OmaMetsän? 1. Mene osoitteeseen www.omametsa.fi 2. Luo tunnukset palveluun 3. Rekisteröidy sähköpostilla ja luo salasana 4. Saat vahvistuslinkin sähköpostiin. Linkkiä klikkaamalla vahvistat sähköpostiosoitteesi 5. Lue ja hyväksy palvelun käyttöehdot 6. Ensimmäisellä kerralla tehdään vahva tunnistautuminen 7. OmaMetsä -palvelu on käytössäsi 24/7 Paikkakunnalla asuvana iso osa yhteydenpidosta metsänhoitoyhdistykseen on jäänyt luonnostaan Jarille. ”Minä hoidan käytännön puolen ja Kuopiossa asuva serkkuni Mikko hoitaa raha-asiat.” Katri Ihalainen sanoo, että vaikka metsänomistus verotusyhtymänä toimiikin hyvin pienellä porukalla, vaatii asioiden hoito kuitenkin aikaa ja vaivaa. Usein työtaakka jakaantuu epätasaisesti, ja joku osakkaista joutuu käyttämään muita enemmän aikaa asioiden hoitoon. ”Asioista kannattaa sopia ja tehdystä työstä olisi hyvä saada korvaus”, hän sanoo. Jari Leinonen toteaakin, että porukka aikoo sopia asiat ja laittaa perusteet paperille. Myös tehdyt hoitotyöt korvataan osakkaille. ”Esimerkiksi raivaussahatöistä pyydämme tarjouksen ja kustannusarvion Katrilta, ja jos joku tekee työt itse, niin olemme sopineet, että lasku on vähän edullisempi kuin yhdistyksen tekemänä olisi.” Maallikolle taimikonhoidon hinnoittelu olisikin vaikea tehtävä, sillä palstat ja kuviot eivät ole veljeksiä. ”Viimeksi raivasin taimikon, joka oli perustettu kannonnostoalueelle. Siinä oli aikamoinen työ”, hän naurahtaa. Yhteisomistus yleistynyt Katri Ihalainen on tehnyt yhtymän Kemera-rahoitushakemukset ja tekee myös veroilmoituksen ja siihen tarvittavat muistiinpanot. Osakasporukassa on talousosaajia, mutta metsäverotus vaatii oman perehtymisensä, joten porukka halusi näin varmistaa myös näiden rutiinien onnistumisen. Ihalainen sanoo, että metsätilojen yhteisomistus on yleistynyt voimakkaasti sinä aikana, kun hän on ollut metsäalalla. ”Muutama vuosi sitten laskin, että noin 30 prosenttia asiakastiloistani oli yhteisomistuksessa olevia metsiä eli kuolinpesiä tai yhtymiä. Nyt niitä on enemmän ja yhtymämuotoisia näistä on ehkä viidennes.” Erityisesti Savonrannalla yhteisomistus on lisääntynyt vahvasti sitä mukaa, kun omistajat ovat muuttaneet muille paikkakunnille. ”Savonranta on yhteisomistuksen kultaista aluetta”, Katri Ihalainen nauraa. Yksituumaisuutta tarvitaan Pääasia yhteisomistuksessa on, että kaikilla omistajilla on yhteinen näkemys metsänhoidon periaatteista. Leinonen sanoo, että heillä periaatteet myötäilevät perinteistä suomalaista perhemetsätaloutta, sillä porukka kokee metsänomistuksella olevan pysyviä arvoja. ”Hoidetaan metsät hyvin ja otetaan sieltä sen verran, mitä kohtuudella on otettavissa. Ja tarkoitus on jättää jälkipolvillekin hyvät metsät”, Jari sanoo syöttäessään vuoden ikäistä Janna-tytärtään. Seuraava ponnistus yhtymällä on metsävaratiedon päivittäminen, sillä nyt metsistä on kolme toisistaan jonkin verran poikkeavaa puustoarviota. Siihen Jari Leinonen osallistuu myös metsäalan opiskelijan innolla. ”Sen verran kiinnostuin metsänomistuksesta, että jätin hakemuksen Samiedun metsätalousyrittäjän tutkintoon valmistavaan koulutukseen”, hän naurahtaa.
10 AJANKOHTAISTA Tiina Salminen | metsäasiantuntija | Metsänomistajien Palvelutoimisto MHYP Mitä sitä tulikaan viime vuonna tehtyä? Metsänomistajan vuosi alkaa menneen vuoden tapahtumien muistelemisella. Jos ei muuten, niin verottajan kannustamana. Metsäveroilmoitusten täyttöä varten kuitit ja muistiinpanot on kaivettava esiin ja ryhdyttävä kertaamaan ohjeita. Vuoden 2022 veroilmoitukselle kirjataan vain vuonna 2022 saatuja tuloja tai maksettuja menoja. Jos kuitteja ei aikanaan tullut laitettua aikajärjestykseen, niin nyt se on viimeistään tehtävä. Numeroi kuitit. Muistiinpanoista tulee ilmetä mistä veroilmoituksille kirjatut summat on saatu ja millä perusteella ne kuuluvat metsäveroilmoitukselle. Verottajalle tositteet lähetetään vain erillisestä pyynnöstä. Hyvä muistaa: · Puukauppatulot on selkeintä kirjata puun ostajan lähettämän vuosiyhteenvedon perusteella. Yhteenvedosta arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja löytää erittelyn, josta ilmenee myyntitulo ilman arvonlisäveroa sekä arvonlisäveron osuus. Erityisen tarkkana kannattaa olla Mhy:n korjuupalvelun kohdalla: noudata vuosiyhteenvedon mukana tullutta veroerittelyä ja kirjaa saatu tulo hankintakaupaksi ja kulut muihin vuosimenoihin. Arvonlisävero kirjataan omaan ilmoitukseensa (Ilmoitus omaaloitteisista veroista). · Menot kannattaa aina ilmoittaa ja palauttaa metsäveroilmoitus, vaikka tuloja ei olisikaan. Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu kannattaa ilmoittaa vähennyksenä. Vähennykset pienentävät muiden pääomatulojen tai ansiotulojen veroa. · Metsäverotuksen kilometrikorvaus 2022: oman auton käytön matkakuluvähennys on 0,30 €/km. Kirjatessasi metsätalouden matkakuluja, muista liittää matkapäiväkirja veromuistiinpanoihin. · Metsätalouden työhuonevähennys 2022: arvioituna kuluna voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää satunnaisten sivutulojen työ- huonevähennyksen mukainen määrä 230 €. · Hiilipalvelusopimuksesta maksettava korvaus ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella, metsätalouden veroilmoituksen sijaan. Arvonlisäverovelvolliselle maanomistajalle maksettuun korvaukseen lisätään arvonlisävero. Arvonlisäveron osuus ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. · Maatalouden ilmoituksella ilmoitetaan myös viljellystä pakurikäävästä saatu tulo, tuulivoimaloiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot ja metsästysmaiden vuokratulo. Metsäveroilmoitusten jättämisen määräpäivät 2023 Metsätalouden veroilmoitus (lomake 2C) on palautettava viimeistään 28.2.2023. Jos harjoitat myös maataloutta tai elinkeinotoimintaa, jätä ilmoitukset verottajalle viimeistään 3.4.2023. Rajoitetusti verovelvollisilla ja ulkomailla asuvilla on omat palautuspäivänsä. Tarkista omat palautuspäiväsi OmaVerosta tai verottajan tammikuussa lähettämästä kirjeestä. Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus ja arvonlisäverojen maksaminen Arvonlisäveroilmoitus (Ilmoitus oma-aloitteisista veroista) on annettava ja arvonlisäverot maksettava 28.2.2023 mennessä. Verottaja ei lähetä arvonlisäverojen maksutietoja, vaan metsänomistajan on maksettava verot oma-aloitteisesti. Arvonlisäverot voi maksaa Omaverossa tai tiedot maksamista varten saa myös Verottajan palvelunumerosta 029 497 026. Verottaja kannustaa sähköiseen asiointiin Metsätalouden veroilmoitukset vuodelta 2022 voi jättää kätevimmin sähköisesti OmaVerossa. Verottaja ei lähettänyt tänä vuonna paperisia metsäverolomakkeita enää postitse kuin verotusyhtymille ja kuolinpesille. Arvonlisäverolomakkeita ei ole lähetetty enää aikoihin yhteisomistuksillekaan. Veroilmoitukset voi kuitenkin edelleen palauttaa myös postitse, jos sähköinen ilmoittaminen tuntuu hankalalta. Metsäverotus – Metsänomistajan verovinkit Hyödynnä metsäasiantuntijan apua Arjen kiireissä metsäverotukseen perehtymiseen saattaa olla vaikea löytää aikaa tai ehkäpä menisit mieluummin vaikka hiihtämään. Metsäveroilmoituksen ja arvonlisäveroilmoituksen täyttäminen käy helposti varaamalla aika omalta metsäasiantuntijaltasi. Yhteystiedot löydät lehden sivuilta 28-29 Kun ilmoitus on täytetty ja palautettu sinulle parhaiten sopivalla tavalla, kannattaa palkita itsensä urakasta vaikkapa kahvikupposella.
11 MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu! Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaanmetsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85€ Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa.
12 PALVELUT Muutoksilla tähän päivään Operaatiotiimiläisten tehtävänimikkeitä päivitettiin hiljattain vastaamaan paremmin tämän päivän työnkuvia. Kymmenen metsäesimiestämme totuttelee operaatioasiantuntijan nimikkeeseen ja kahdesta korjuuesimiehestämme tuli logistiikka-asiantuntijoita. Operaatioasiantuntijat huolehtivat yhteistyössä yrittäjiemme kanssa korjuupalveluleimikoiden ja metsänhoidon palveluiden toteuttamisesta. Logistiikka-asiantuntijat puolestaan vastaavat kuljetus- ja haketusyrittäjiemme kanssa, että suunnitellut ainespuu- ja metsäenergiatoimitukset toteutuvat. Ojat ja tiet -palveluiden tuottamisen osalta päädyimme purkamaan aiemmin toimineen erityisasiantuntijatiimin ja viemään nämä palvelut saataviksi oman alueen metsäasiantuntijan kautta. Koulutamme edelleen henkilöstöämme oja- ja tieasioissa, ja varmistamme näidenkin työlajien asiantuntijuuden säilymisen osana palveluitamme. Luotettava ja laadukas toteutus osaavissa käsissä Operaatiotiimistä ja yrittäjäresursseista on reilun vuoden ajan vastannut operaatiopäällikkö Mervi Seppänen, joka roolissaan vastaa myös toiminnan kehittämisestä. — Operaatiotiimissä kehitämme edelleen toimintakulttuuriamme, jotta pystymme vastaamaan niin metsänomistajien kuin sidosryhmiemmekin odotuksiin. Toimintamallien tarkennuksilla saavutamme paremman tietoisuuden toteutuneen työn laadusta ja toimintamme luotettavuudesta. Metsänomistajien ja sidosryhmäasiakkuuksien luottamus toimintaamme on ratkaisevaa, kun haluamme luoda ja ylläpitää pitkäjänteisiä, vuorovaikutteisia asiakkuussuhteita. Toteuttavia työlajeja kulkee operaatiotiimiläisten käsien läpi laajalla skaalalla. Hyvä lähtökohta osaavalle toteuttamiselle on, että jokaista palvelutilausta hoidetaan yksilöllisesti, kahta samanlaista metsikkökuviota kun ei ole. Tämä ajatus on kiitettävän tiukassa niin meidän henkilöstöllämme kuin yrittäjillämme, Seppänen kertoo tyytyväisenä. —Kun jokaista asiakkaan tilausta pidetään yksilöllisenä, on helppo luottaa, että meidän kauttamme kulkeva työ hoidetaan hyvin. Operaatiotiimi palveluiden toteuttajana Mervi Seppänen | operaatiopäällikkö | Mhy Etelä-Savo Laadukkaiden ja luotettavien palveluiden tuottaminen metsänomistajille on toimintamme ydintä. Metsänomistajien toiveet ja tarpeet metsäomaisuuden hoidosta jalostuvat metsäasiantuntijoidemme kautta palvelutilauksiksi, joita ovat esimerkiksi korjuupalveluleimikot ja taimikonhoidot. Näiden palveluiden toteutuksesta vastaavat operaatiotiimiläiset. Operaatiotiimimme kuuluu ja näkyy vain vähän asiakkaille päin, mutta on varsin tärkeä osa palvelujemme tuottamisessa. Operaatiopäällikkö Mervi Seppänen on tyytyväinen hyvään asenteeseen, jolla palveluja toteutetaan. Taina Kekkonen
13 PALVELUT Luota kokemukseen MHY:N OMA KORJUUPALVELU Ota yhteyttä ja tilaa! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo p. 015 357 4000 / etelasavo@mhy.fi PUUNKORJUUPALVELUMME VAHVUUKSIA OVAT: – Metsänomistajan omien tavoitteiden huomioiminen – Paikalliset ammattitaitoiset yrittäjät – Laadukas harvennusjälki – Harvennuksille sopiva konekalusto – Tukkipuun tarkka talteenotto – Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun kohteilta toimitetaan puuta useille eri ostajille, näin tulonsaantimahdollisuudet paranevat – Mahdollisuus toteuttaa eri-ikäisrakenteisen metsän eli jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuut – Puunkorjuupalvelua käyttämällä saat hyödynnettyä metsävähennyksen parhaalla mahdollisella tavalla VAIHTOEHTO PYSTYKAUPALLA TEHTÄVÄLLE PUUKAUPALLE Haemme metsäpalvelu- yrittäjiä pidempi- aikaiseen yhteistyöhön eri puolille toimialuettamme Etelä-Savoon! Hakemukset ja lisätiedot: operaatiopäällikkö Mervi Seppänen 040 355 0888 mervi.seppanen@mhy.fi www.mhy.fi/etela-savo/avoimet-tyopaikat Edellytämme kokemusta metsänhoitotöistä sekä kykyä hoitaa työt itsenäisesti ja vastuullisesti. Katsomme eduksi metsäalan koulutuksen sekä luonnonhoitokorttikoulutuksen. Tarjoamme 50–500 ha yrittäjä- sopimuksen raivaussahatöihin. Kunnollisella tiellä varmistat pääsyn metsääsi – metsää voidaan hoitaa ja puuta korjata ympärivuotisesti. Hyväkuntoinen metsätie helpottaa metsänhoitotöiden tekemistä sekä lisää puuston ja metsäkiinteistön arvoa! Metsäautoteiden perusparannushankkeet lähtevät liikkeelle oman metsäasiantuntijasi kautta! Ota yhteyttä! METSÄOMAISUUS ARVOKKAAMMAKSI KUNNON TIELLÄ
14 AJANKOHTAISTA Tällä kertaa testattavana on Armytekin valmistama Wizard C2 pro otsavalaisin. Valaisin on rakenteeltaan tukevanoloinen. Valaisimen pohjassa on tehokas magneetti, jonka ansiosta valaisimen saa kiinnitettyä, vaikka auton kylkeen vaikkapa renkaan vaihdon ajaksi. Valaisimen mukana tuli otsapanta, magneettilaturi, ja taskuklipsi mikäli otsavalaisinta haluaa käyttää taskulamppuna. Lamppu on ollut nyt päivittäisessä käytössä noin 1,5vuoden ajan, ja se on osoittautunut kestäväksi ja toimivaksi laitteeksi. Lampussa on eri valomoodeja moneen käyttöön. Näin peruskäyttäjänä ehkä pienempikin määrä olisi riittänyt. Maksimivaloteho lampussa on 2500 lm, tosin tällöin lamppu kuumenee nopeasti, ja suojapiiri pudottaa valotehoa pienemmäksi. Eniten lamppua tuli käytettyä puoliteholla, ja silloinkin valoa oli riittävästi käytettävissä normaaliin työskentelyyn. Valaisinta testattiin lenkkeillessä, avantouinnissa, raivatessa ja jopa tuulastettaessa. Valaisin toimi moitteetta koko testin ajan. Otsavalaisin on hyvä kaikenlaiseen työskentelyyn, koska kädet jäävät tällöin vapaaksi, ja valokeila on aina siellä mihin katsot. Kokonaisuutena testattu valaisin ylitti kaikki odotukset, ja sitä voidaankin lämpimästi suositella kaikille, jotka tarvitsevat kestävää ja tehokasta valaisinta työssä tai vapaa-ajalla. Metsäasiantuntija testaa – otsavalaisin Armytek Wizard C2 Pro Plussat + Valoteho ja valokeilan leveys + Helppo käyttää, vaikka rukkaset kädessä + Tukeva rakenne, 10-vuoden takuu + Akunkesto + Soveltuu monenlaiseen käyttöön + Helppo ladata magneettisen latauslaitteen ansiosta Miinukset - Valaisin lämpenee täydellä teholla voimakkaasti, ja kuljetuksen ajaksi valaisin kannattaa turvalukita, ettei se sytytä mitään palamaan. - Valomoodeja oli ehkä turhan paljon, normikäyttöä ajatellen. - Valaisimen magneetti kannattaa huomioida, mikäli pidät valaisinta taskussa. Se kerää kaikki magneettiset tavarat itseensä. Magneetti aiheuttaa myös kompassiin häiriöitä. ”Taimikonhoitokin onnistuu hyvin otsavalaisimen valossa.” Puuliiteristä kaikuu halonhakkuun äänet. Siellä Keijo-pappa on tekemässä hellapuita myrskylyhdyn kelmeässä valossa. Ei tiennyt Keijo-pappa myrskylyhtyyn tulia viritellessään, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Paljon on niistä ajoista menty eteenpäin. Öljylampun valossa suoritettiin ennen vanhaan monenmoisia arkisia askareita. Nykyään valaistuksen järjestäminen on paljon helpompaa, kuin ennen. Ledi- sekä akkutekniikan kehittyminen ovat mahdollistaneet hyvän valotehon sekä pienen energiankulutuksen.
15 PALVELUT Yhtymässä voidaan tulla tilanteeseen, että yhteisomistussuhde halutaan purkaa. Metsäyhtymän purkaminen voi tapahtua usealla tavalla: I. Yksi osakas ostaa muiden osakkaiden osuudet, jolloin yhtymän hallinnassa ollut varallisuus siirtyy yhdelle osakkaalle. Yhtymäosuuksien kaupat pitää tehdä kirjallisesti maakaaren määrämuodossa. Kaupoista tulee myös maksaa oma-aloitteisesti varainsiirtovero. II. Koko yhteisomistuksessa oleva tila myydään ulkopuoliselle ostajalle ja myyntitulo jaetaan omistajille heidän omistusosuuksiensa suhteessa. III. Yhtymän kiinteä omaisuus jaetaan osakkaiden kesken. Osakkaat saavat osuuttansa vastaavan omaisuuden yhteisestä omaisuudesta. Yhteisomistuksen purkamista voi kuka tahansa yhtymän osakas vaatia. Helpoin tapa purkaa yhtymä on sovintojako Helpoin ja edullisin tapa purkaa yhtymä on sovintojako, jossa yhteisomistus puretaan osakkaiden keskinäisellä sopimuksella. Maakaari edellyttää kirjallista kaupanvahvistajan vahvistamaa jakosopimusta. Jakokirjassa eritellään kullekin osakkaalle siirtyvä omaisuus. Jaon jälkeen osapuolten tulee hakea lainhuudot omalle kiinteistösaannolleen. Sovintojaon toteuttaminen onnistuu omassa metsänhoitoyhdistyksessäsi. Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen keskenään, voidaan yhtymä purkaa Maanmittauslaitoksen suorittamalla halkomistoimituksella. Kuka tahansa yhtymän osakas voi saada halkomistoimituksen vireille. Jakamattoman kuolinpesän osakas ei kuitenkaan voi suoraan hakea halkomista, vaan kuolinpesässä on ensin suoritettava perinnönjako, jossa määritellään osakkaan omistusosuus kiinteistössä. Kun omistaja on saanut määräosaansa lainhuudon, voi hän hakea halkomista. Halkominen kohdistuu vain kiinteistöihin, joten mahdollinen irtain omaisuus on jaettava erikseen. Yhteisomistus voidaan purkaa myös niin, että käräjäoikeus voi osakkaan hakemuksesta määrätä asiaa hoitamaan pesänjakajan. Pesänjakaja pyrkii ensin sopimaan jaosta osakkaiden kesken. Mikäli sovintoon ei päästä, suorittaa pesänjakaja jaon perintökaaren säädöksiä noudattaen. Tällöin yhtymä puretaan pesänjakajan tekemänä toimitusjakona. Suunnittele hyvissä ajoin Jaon osapuolille saattaa muodostua merkittäviäkin veroseuraamuksia, tulo-, lahja- ja varainsiirtoverotuksessa. Veroseuraamusten takia yhtymän purkaminen kannattaa suunnitella riittävän ajoissa ennen toteutukseen ryhtymistä. Metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntijat opastavat metsäyhtymän perustamiseen ja purkamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä hoitavat asian vaatimat toimenpiteet. Metsäyhtymän purkamiseen on eri vaihtoehtoja Taina Kosonen | erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Metsäyhtymä on omistusmuoto, jossa kaksi tai useampi henkilö omistaa yhden tai useamman tilan yhdessä. Yhtymän omistusosuudet ilmaistaan murtolukuna, joiden perusteella yhtymän metsätalouden tulos jaetaan verotuksessa yhtymän osakkaiden kesken. Yhtymä muodostuu usein perinnönjaossa, jolloin yhtymän osakkaiksi tulevat sisarukset. Yhtymän päätöksenteko rinnastuu kuolinpesään, kaikki päätökset vaativat osakkailta yksimielisyyttä. Lahjakirjat Kauppakirjat Perunkirjoitukset Ositukset ja perinnönjaot Testamentit Edunvalvontavaltakirjat Lainhuudot Neuvot ja palvelut veroasioiden hoitoon Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsätilojen omistusjärjestelypalvelut Ota yhteyttä! Taina Kosonen erityisasiantuntija kaupanvahvistaja 040 776 6235 taina.kosonen@mhy.fi
16 AJANKOHTAISTA KestävänMetsätaloudenYhdistys ry:n (KMY) hallinnoimassa alueellisessa PEFC -ryhmäsertifioinnissa metsänomistajat ja metsätalouden toimijat toteuttavat yhdessä sertifiointivaatimuksia. Päävastuu sertifioinnin vaatimusten toteutumisesta on niillä toimijoilla, jotka suunnittelevat ja toteuttavat toimenpiteitä. Metsänhoitoyhdistysten jäsenten metsät on sertifioitu alueellisessa PEFC-ryhmäsertifioinnissa. Säästöpuiden määrä kasvaa Uusissa vaatimuksissa elavien ja kuolleiden sästopuiden määrät on eriytetty toisistaan. Hakkuissa pysyvästi jätettyjen säästöpuiden lukumäärä on keskimäärin vähintään 10 kappaletta ja niiden minimiläpimitta kasvaa 15 cm:n. Kuolleiden puiden lukumäärä on keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarilla ja niiden minimilapimitta on 20 cm. Säästöpuut voidaan keskittää leimikkotasolla, joka voi koostua useista erillisistä metsikkökuvioista. Mikäli leimikkotasolla ei ole riittävästi kuollutta puuta, tehdään vähintään 2–5 tekopökkelöä hehtaaria kohden erityisesti lehtipuista. Kuolleen puun märan lisääminen talousmetsissa on yksi tarkeimmista tavoitteista monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen. Monimuotoisuus otetaan paremmin huomioon Uuden standardin mukaisesti suojatiheikkoja ja sekapuustoisuutta tulee sailyttä metsankasittelyn kaikissa vaiheissa. Sekapuustoisuudella on useita monimuotoisuutta hyodyttavia vaikutuksia. Useamman puulajin kasvatus monipuolistaa metsikon maaperan eliostö, lisää puiden runkojen tarjoamien pienelinympäristöjen määrää sekä monipuolistaa metsikköön syntyvää kuollutta puustoa. Tiheikköjen ja sekapuustoisuuden ylläpitäminen parantaa suoja-, pesä- ja ravintopaikkojen tilannetta metsälinnuille ja nisäkkäille. Suojakaistat levenevät Suojakaistat soiden ja pienvesien ja vesistöjen yhteydessä levenevät uudessa standardissa. Jatkossa suojakaista on keskimäärin vähintään 10 metrin levyinen vyöhyke, jolla ainoastaan poimintahakkuut ovat sallittuja. Jatkuvapeitteisyyden lisääminen talousmetsämaisemassa on nähty tärkeäksi metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset päivittyivät Maria Nyström | toiminnanjohtaja | Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry Tekopökkelöillä edistetään lahopuun muodostumista talousmetsissä. Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset päivittyivät viidettä kertaa ja ne otettiin käyttöön alueellisessa ryhmäsertifioinnissa loppuvuodesta 2022. Konkreettisesti muutokset vaatimuksissa näkyvät metsänomistajille erityisesti säästöpuiden ja vesistöjen suojakaistojen määrän ja leveyden lisääntymisessä. PEFC-sertifioinnin piirissä on yli 90 % Suomen metsistä, joten muutoksilla on laaja-alainen vaikutus metsien hoitoon ja käyttöön Suomessa.
17 Säästöpuiden keskittäminen vesistöjen suojakaistoille on kustannustehokasta metsänomistajalle. Laadun seuranta tehostuu Ekologisten vaatimusten lisäksi PEFC-sertifioinnissa on sosiaalisia vaatimuksia, joilla mm. torjutaan harmaata taloutta. Tulevat muutokset koskevat myös sertifioinnin toteutusta ja metsätalouden toimijoilta edellytetään jatkossa työlajikohtaista dokumentoitua laadunvalvontaa, joka lisää sertifioinnin läpinäkyvyyttä. On myös metsänomistajan etu, että työn laatua seurataan systemaattisesti. Palvelemme metsänomistajia alueellamme Jouni Suppola maatila- ja metsäasiantuntija puh. 050 525 1113 Savonlinna ja lähikunnat Heli Riipinen maatila- ja metsäasiantuntija puh. 040 358 7997 Mikkeli ja lähikunnat Taavi Soukkalahti sijoituspäällikkö puh. 040 126 1020 Savonlinna ja lähikunnat Juha-Matti Murtonen asiakkuusjohtaja, Private Banking puh. 040 484 3763 Koko alue lahitapiola.fi/savo-karjala • etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi • 015 744 3401 4/2022 jäsenlehden ristikon oikea vastaus. Ristikon palauttaneiden ja sen oikein ratkaisseiden kesken on arvottu tuotepalkinnon voittaja. Keskeiset muutokset uudistetussa PEFC-standardissa • Avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat levenevät ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Tämä siirtää 3,5 % metsäpinta-alasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin. • Säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat nykyisin toteutuvasta tasosta. • Puunkorjuussa säästetään kuollutta puustoa ja sen muodostumista edistetään tekemällä tekopökkelöitä. • Tiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, mikä monipuolistaa metsäluontoa. • Pohjavesialueita koskevat metsätaloutta koskevat rajoitukset laajenevat. • Metsätalouden toimenpiteiden laatua seurataan entistä kattavammin, mikä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä kaikkien toimijoiden osalta.
18 EDUNVALVONTA Metsien monimuotoisuutta vapaaehtoisella suojelulla ja luonnonhoidolla Hannu Ripatti | kenttäpäällikkö | MTK Metsänomistajat Keskustelu luonnon monimuotoisuudesta ja suojelusta on viime vuosina käynyt vilkkaana. Esillä ovat olleet etenkin Euroopan unionin ympäristötavoitteet. Kotimaassa luonnonsuojelulain uudistus saatiin juuri maaliin. Juuri nyt on lausunnolla Suomen kansallinen monimuotoisuusstrategia, jossa esitetään metsien suojelun lisäämistä. Viimeisimpien tietojen mukaan eri tiukkuusasteisesti on suojeltu Suomessa yhteensä 13 % metsäpinta-alasta. Samojen tietojen mukaan täysin metsätalouden ulkopuolella on 10 % Suomen metsäpinta-alasta (LUKE 3.11.2022). Euroopan Unionin tiukimman suojelun mukaisista metsistä yli puolet on Suomessa. Metsien luonnon monimuotoisuustyö on ekotehokasta Vapaaehtoisen METSO-ohjelman suojelua on kritisoitu. Tehdyn väliraportin mukaan pysyvän ja määräaikaisen METSO suojelun ”ekoteho” lähentelee kuitenkin jopa kansallispuistoja. Tämä käy ilmi METSO väliarviosta, kun tarkastellaan suojelukohteiden luontoarvoja ja niiden kytkeytyvyyttä (METSO väliarvio Kotiaho et.al 2019). Metsälehdessä 21.12.2022 oli artikkeli, jossa kerrottiin Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskemasta biodiversiteetti-indeksistä (BII). Sen mukaan Suomen luonto on toiseksi parhaiten säilynyt kaikista EU-maista. Artikkelissa todetaan, että korkea indeksiluku kertoo luonnon olevan monimuotoista ja että ekosysteemit toimivat hyvin. Artikkeli antaa vähintään osviittaa siitä, että Suomessa on tehty oikein asioita luonnon monimuotoisuuden suhteen ja niitä pitää jatkaa. Metsänomistajat arvostavat vapaaehtoisuutta Luonnonsuojelua tehdään lakisääteisten menettelyjen lisäksi vapaaehtoisin keinoin METSO- ja Helmi-ohjelmilla. METSO-ohjelman tavoitteesta on noin 90 % saavutettu. Helmi-ohjelma on alussa. Monimuotoisuuden huomioiminen on osa tämän päivän metsänhoitoa mm. metsien sertifioinnin ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Metsänhoitoyhdistyksestä saa näihin neuvoja ja apuja. MTK laati muutama vuosi sitten Luonnon monimuotoisuusohjelman, joka on edelleen ajantasainen. Meneillään on tiekarttatyö ratkaisuista luonnon monimuotoisuuden eduksi. Viime kesänä MTK avasi palvelun vapaaehtoisille luontoarvomarkkinoille, Luontoarvot.fi-sivuston. Palvelu edistää metsänomistajien, yrityksien ja yhteisöjen sekä kansalaisten mahdollisuuksia parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa. Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätöksentekoon EU pyrkii jaetun lainsäädäntövallan aloilla eli esimerkiksi ympäristö- ja energia-asioiden kautta vaikuttamaan metsäpolitiikkaan. Ympäristöä koskevat säädös- ja strategiavalmistelut ovat työllistäneet edunvalvontakoneistoa valtavasti. Kestävän rahoituksen taksonomian luontokriteerit ovat jäsenmaiden kuultavana. MTK on vaatinut työryhmän esitystä hylättäväksi ja esittänyt vaihtoehtoisen mallin. Ennallistamisasetuksen käsittely EU-parlamentissa ja neuvostossa on meneillään. MTK oli aktiivisesti vaikuttamassa Suomen kannan muodostamiseen ja jatkaa edunvalvontaa myös EU-tasolla. Merkittäviä muutoksia kansallisen metsäpolitiikan huomioimiseksi ja kustannusten merkittäväksi kohtuullistamiseksi tarvitaan. EU:n kestävän rahoituksen taksonomiassa on kyse siitä, millä ehdoilla maa- ja metsätalous luetaan kestäviksi rahoituskohteiksi. Vaikka vaatimukset eivät useinkaan suoranaisesti kohdistuisi metsänomistajiin, vaikutuksia voi tulla välillisesti esim. puukaupan kautta. Uhkana on myös, että kriteereitä hyödynnettäisiin laajasti myös muualla. Esitettyjen luontokriteereiden mukaan metsistä tulisi jättää 20 % talouskäytön ulkopuolelle, vesistöille selvästi leveämmät suojavyöhykkeet, säästöpuiden ja lahopuun määrää lisättävä jne. Osa on päällekkäisiä sertifiointikriteerien kanssa. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Luontotyypeillä ennallistamistarvetta määritetään vertailemalla tilannetta vähintään 70 vuoden taakse. Ensivaiheessa tulisi ennallistaa vähintään 20 % unionin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Vapaaehtoisella suojelulla, ennallistamisella ja talousmetsien luonnonhoidolla voidaan saada paljon aikaiseksi, ja jo tähän mennessä tehty työ on huomioitava. Eri EU aloitteiden vaikutuksia metsätaloudelle on ollut vaikea arvioida tulkinnanvaraisuuksien, määritelmien ja vaikutusarvioiden puuttumisen ja eri esitysten yhteisvaikutusten vuoksi. Kansalliset vaikutusarviot ovat tarpeellisia kokonaisuuksien paremmassa hahmottamisessa. Asioiden keskeneräisyyden johdosta metsänomistajien huoli vaikutuksista on ymmärrettävää. Metsänomistajien on hyvä seurata asioiden kehittymistä. Metsien käytölle on edelleen jatkossakin tarvetta.
19 YHTEISTYÖ Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi 20.12.2022 pidetyssä kokouksessa 200 000 euron apurahan Luston peruskorjaushankkeelle. Metsäsäätiö oli aikaisemmin kesällä 2022 tehnyt periaatepäätöksen apurahan maksamisesta, mutta nyt tehdyllä päätöksellä rahoitus varmistuu. Metsäsäätiö haluaa turvata elinvoimaisen metsäkulttuurin säilymisen Suomessa. Aikaisemman periaatepäätöksen mukaisesti osa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan sekä Pohjois-Karjalan alueilta kertyneestä menekinedistämismaksujen määrästä olisi myönnetty ensi syksynä apurahana Lustolle. Uusi apurahapäätös aikaistaa apurahan maksatusaikataulua ja varmistaa täsmällisen ja tiedossa olevan euromääräisen avustussumman säätiön uudistuvan strategian mukaiseksi. Luston peruskorjaushanke on innostanut niin metsäammattilaisia kuin metsänomistajiakin tutustumaan Suomen Metsäsäätiön toimintaan erityisesti Saimaan alueella, mikä nähdään säätiössä erinomaisena asiana. ”Alueen toimijat ovat osoittaneet aktiivista otetta Suomen Metsäsäätiön esittelyssä. Joulukuun apurahan myöntäminen pitää huolen Metsäsäätiön, ja sitä kautta suomalaisten metsänomistajien ja puuta ostavien tahojen, osallistumisesta isoon ja vaikuttavaan Luston peruskorjaushankkeeseen”, kiittelee Metsäsäätiön toimitusjohtajan sijainen Matti Mäkelä. Useiden erilaisten tahojen osallistuminen on merkki tärkeästä sekä vaikuttavasta työstä, jota Lusto metsäalalle tekee. Metsäsäätiön lisäksi peruskorjauksen rahoitukseen osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriö ja Savonlinnan kaupunki sekä muun muassa Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Metsämiesten Säätiö, Suur-Savon Energiasäätiö, MTK:n Säätiö, Keskitien Säätiö ja Stora Enso. Suomen Metsäsäätiön tavoite on metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen rahoittaminen. Luston peruskorjaus toteuttaa säätiön tavoitteita hyvin. Metsäkulttuurin turvaamisen lisäksi peruskorjauksessa korostuvat puun innovatiivinen käyttö, energiatehokkuuden kehittäminen sekä kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut. Suomen Metsäsäätiöltä 200 000 euron apuraha Metsämuseo Luston peruskorjaushankkeelle Eetu Punkka | viestintäasiantuntija | Suomen Metsäsäätiö Suomen Metsäsäätiö turvaa retket metsäelinkeinon ääreen vuosittain yli 20 000 koululaiselle.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=