Metsänomistajat 17 TEKSTI: KATRI IHALAINEN METSÄASIANTUNTIJA / MHY ETELÄ-SAVO Milloin hiiltä sitoutuu? Kaiken elämän pohjana on kasvien yhteyttäminen, johon tarvitaan ravintoa, lämpöä ja valoa. Ravintoai- neita kasvit saavat sekä maasta että ilmasta. Ilmasta saatava hiili eli hiilidioksidi sitoutuu kasviin (meidän metsäläisten suulla puuhun) ja samalla fotosyntee- sissä vapautuu happea ilmakehään. Kasvi muuttaa hiilen hiilihydraateiksi, joista saadaan ravintoa sekä muita hyödykkeitä mm. puuta. Yksittäisen puun hiilen sitovuus on parhaimmil- laan silloin, kun se kasvaa ja voi hyvin. Mitä enem- män yhteyttävää lehti- tai neulasmassaa puussa on, sen paremmin se sitoo hiiltä itseensä. Luonnonva- rakeskuksen (Luken) tutkimukset ovat osoittaneet, että hoidetuissa metsissä mm. neulasmassat ovat hoi- tamattomia metsiköitä tuuheammat. Tällöin myös hiilen sitoutumisen nopeudessa ja tehokkuudessa on eroja (kts. kuva). Puuston tiheys (runkoluvut) on pääsääntöisesti vakio talousmetsissä. Metsänhoidossa/hakkuissa noudatetaan harvennusmalleja, jotka ohjaavat hak- kuita optimituloksiin kasvun näkökulmasta. Samalla runkoluvulla hehtaaria kohden voi olla hiilensidon- nan ja kasvun kannalta aivan erilainen tahti hoitoi- suudesta riippuen. Milloin hiiltä vapautuu? Hiili sitoutuu kasviin ja puuhun silloin, kun kasvi kasvaa. Puuaines sitoo hiiltä edelleen niin kauan, kun puu on tuotteena käytössä. Polttaminen ja maatu- minen sen sijaan vapauttavat runkoihin ja muuhun biomassaan sitoutuneen hiilen takaisin ilmakehään. Vanhoissa metsissä lahoaminen onkin usein voimak- kaampaa kuin kasvu. Tästä johtuen metsä ei enää olekaan hiilinielu, eikä -varastokaan, vaan hiilipääs- töjen lähde. Mikä edistää hiilen sitoutumista? Suomessa puuston kasvun ja sen laadun merkit- tävä parantuminen ovat pitkäjänteisen, laadukkaan metsänhoito- ja kasvatustyön tulosta. Valtionmetsien inventaariot todistavat, että suomalaiset metsät ovat vuosikymmenien saatossa sitoneet itseensä myös entistä enemmän hiiltä. Metsänomistajan konkreettiset teot hiilensidonnassa Metsänomistajan helpoimmat, tehokkaimmat ja edullisimmat keinot oman metsänsä osalta hiilensi- donnan parantamiseksi ovat: • metsän viljely nopeasti avohakkuun jälkeen • oikean puulajin valinta • oikea-aikainen taimikonhoito • oikea-aikaiset harvennushakkuut • puiden laatukasvatus mm. pystykarsintaa ja lan- noitusta hyödyntäen Huolehtimalla metsässään tehtävistä hoitotoimista on metsänomistaja vahvasti mukana ilmastotalkois- sa. Hienointa on se, että hyvin kasvava metsä antaa myös parhaan taloudellisen tuoton omistajalleen. Ilmastoasioissa pitää muistaa tuoda esille metsän- omistajien vastuullisuus. Metsän viljely maksaa, tai- mikonhoitomaksaa, ensiharvennus tulot ovat pienet. Ikävän monilla on edelleen ajatus, että metsästä vain otetaan rahaa. Me tiedämme paremmin. Metsänomistajan rooli ilmastotalkoissa Jokainen metsänomistaja voi tehdä oman osuuten- sa hiilensitomiseksi. Yksinkertaisin keino on hoitaa taimikot ajallaan, tehdä harvennukset ajallaan (ei vii- västytetä hakkuita) ja uudistaa metsä ajoissa. Vain kasvava puu sitoo hiiltä ja hyvin kasvava puu vielä paremmin. Metsien hyvinvointi on asia, johon met- sänomistajan kannattaa panostaa. Hyvin suunnitel- lulla ja laadukkaalla hoitotyöllä saa hiidensidonnan turvaamisen lisäksi tuloja itselle sekä laadukasta puuta teollisuuden eri tarpeisiin. Huomioitavaa on, että vanhojen metsien taloudel- linen hyödyntäminen ei ole hiilen sidonnan näkökul- masta ilmastolle aina haitallista. Metsälain vaatimus- ten mukaisesti hakatulle alalle on saatava uusi metsä kasvamaan joko istuttamalla tai luontaisesti uudistaen. Lain sallima aika uudistustöille on viisi vuotta, käy- tännössä uudistusketjut ovat merkittävästi lyhyempiä. Metsänomistajalla on usein taloudellinen mielen- kiinto huolehtia perustamastaan taimikosta, mutta samalla ajallaan tehty taimikonhoitotyö on mitä mainioin ilmastoteko. Kestävän metsätalouden tuki -rahoitus jatkuu vuoden 2021 loppuun. Suosittelen kaikkia nyt miettimään olisiko omalla tilalla vielä jokin nurkkaus kunnostuksen tarpeessa? Kemera- tuki ei kata kaikkia kustannuksia, mutta useita hank- keita on saatu jäämään +/-0 tasolle. Olisiko sinun ilmastotekosi aika nyt? Hiilisäilö vai hiilinielu – metsänhoito ilmastonmuutoksessa Hyvin hoidettu taimikko on silmään nätti, kasvaa vauhdilla ja laadukkaasti. Itä-Suomessa kuusien riesana on usein boorin puute, mutta sekin on lannoituksella hoidettavissa. Tätä kuusikkoa sellainen ei vaivaa. Katri Ihalainen Kaaviokuva havainnollistaa millaisia määriä puusto sitoo hiiltä ja vapauttaa happea kasvunsa kautta. Lähde: Puuinfo Laadukkaalla metsänhoidolla on tutkitusti vaikutusta metsän kasvuun ja sitä myötä hii- lensidontaan ja tuottoon. Lähde: Luke