Metsänomistajat 7 Kun ker ros ta lossa jumputtaa musiikki, se saattaa kiiriä puisista komposiittikaiuttimista. Paistinpannun pudotes- sa varpaille murtuma tuetaan puuhakkeesta ja biomuovista tehdyllä lastoitusmateriaalilla. Näistä ja lukuisista muista puupohjaisista tuot- teista kertoo Metsien Suomi -hanke, joka näkyy ja kuuluu mediassa ja katukuvassa tänä keväänä. Sen taustalla on suuri joukko metsäalan organisaatioita. Yhteisen hankkeen avulla metsäkeskusteluun halu- taan tuoda metsäalan oma, kestävän puun käytön näkökulma. ”Metsien käyttö nostetaan nykyisessä julkisessa ilmastokeskustelussa helposti syntipukiksi, vaikka juuri kestävällä puun käytöllä voidaan ratkaista fos- siilisten raaka-aineiden aiheuttamia ongelmia”, tote- aa hankkeen rahoitukseenmerkittävästi osallistuvan SuomenMetsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen . Lokakuussa Metsäsäätiön toimitusjohtajana aloit- tanut Järvinen ihmettelee keskustelua, jossa epäillään Suomen metsien riittävyyttä. Jos puu ei riittäisi, sitä jalostavaan tuotantoon tuskin investoitaisiin. Metsien Suomi tarjoaa Järvisen mukaan mieliku- vien murtamiseen oleellisia faktoja. Suomessa esi- merkiksi kasvaa 50 prosenttia enemmän puuta kuin viisikymmentä vuotta sitten. ”Todempi kuva metsien käytöstä tukee myös met- sänomistajia ja antaa motivaatiota metsien hoitami- seen”, Järvinen sanoo. Myös MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen pai- nottaa tiedon tuomista esiin. Metsätaloudella ja met- säsektorilla on Suomessa edelleen valtava merkitys niin kansan- kuin yksityistaloudelle. ”Vaikka suomalaiset ovat edelleen ”metsäkansaa” perustiedot sektorin merkityksestä ovat yhteiskun- nan rakennemuutoksen myötä hämärtyneet”, Hak- karainen toteaa. Metsä on mukana kaikessa myös lavuaareissa ja lääkkeissä Metsien Suomea rahoittavat Suomen Metsäsäätiö, MTK, Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, maa- ja met- sätalousministeriö, Metsäkeskus ja Puunjalostusinsi- nöörit. Sitä tukevat monet muut alan organisaatiot. Hanketta vetää Suomen Metsäyhdistys. Projektipääl- likkö KaarinaAro uskoo taustajoukon vielä kasvavan. ”Kiinnostus hankkeeseen ja sen viestiin on ollut alusta asti suurta”, Aro sanoo, mutta ei ole yllättynyt. ”Tutkimuksetkin vahvistavat, että kaikilla suomalai- silla on vahva suhde metsään. Metsät ovat meillä hankkeen iskulauseenmukaisesti kaikessa mukana.” Aron mukaan Metsien Suomen halutaan tavoit- tavan kaikki suomalaiset. Parhaiten tämä onnistuu, kun mahdollisimman moni myös metsäalalla liittyy mukaan keskusteluunmetsien kestävästä hoidosta ja käytöstä ja metsien tuottamista ratkaisuista. ”Suomalaisestametsästä syntyy sekä tuttuja että aivan uusia ja innovatiivisiamateriaaleja ja ainesosia, joista voi valmistaa vaikka lääkkeitä ja lavuaareja”, Aro sanoo. Hakkaraisen mukaan on enemmän kuin toivotta- vaa, että sekä metsänomistajat että metsäammattilai- set osallistuvat metsäkeskusteluun, joka parhaimmil- laan on analyyttista ja moniarvoista. ”Meillä on tuhansia metsäammattilaisia ja sato- jatuhansia metsänomistajia. Laaja osallistujajoukko tuo mukaan myös ihmisten erilaiset metsäsuhteet ja tavoitteet metsätaloudelle”, Hakkarainen sanoo. ”Viestinnässä ja sektorin imagon luonnissa korostuu myös metsänomistajien omienMetsänhoitoyhdistys- ten rooli.” Metsissä tehdään 150 miljoonaa ilmastotekoa vuodessa Aro vinkkaa hakemaan lisää tietoa keskustelun pohjaksi hankkeen verkkosivuilta metsiensuomi.fi. Hän kertoo itsekin oppineensa monta kiinnostavaa faktaa kootessaan sivuston materiaaleja. ”Ilahduin esimerkiksi tiedosta, että suomalaisella on keskimäärin vain 700 metrin matka lähimetsään”, itsekin retkeilyä ja muun muassa lintujen tarkkailua harrastava Aro kertoo. Metsien Suomi näkyy toukokuussa televisiossa, verkkomediassa ja ulkomainoksissa ja kuuluu radi- ossa. Lisäksi se tarjoaa yleisölleen jotakin konkreettis- ta: hanketta varten suunnitellun siemenkiekon, jonka avulla jokainen voi kasvattaa itselleen puun ja osal- listua siten ilmastotyöhön. Kiekkoja jaetaan kevään mittaan K-Raudoissa ja metsäalan tapahtumissa. ”Siemenkiekon voi helposti polkaista sellaisenaan maahan. Se sisältää muutaman männyn siemenen, ja antaa niiden kasvulle hyvän alun”, Aro sanoo. Siemenkiekkojen avullaMetsien Suomi jakaa tietoa metsien uudistamisesta: siemenkiekkoja on aluksi jaossa 150 000, mutta talousmetsiin niitä ei tarvitse kylvää – siitä metsänomistajat pitävät itse huolen istuttamalla joka kevät 150 000 000 puun tainta. ”Näitä viestejä haluamme myös metsänomistajat mukaan kertomaan suurelle yleisölle sekä somessa että ihmisten kanssa tavatessaan”, Järvinen sanoo. Metsäala innostaa mukaan keskusteluun metsien mahdollisuuksista – Metsien Suomi näkyy ja kuuluu pian Toukokuussa televisiossa ja radiossa alkava Metsien Suomi -kampanja päivittää mielikuvaa siitä, mitä metsän kestävä hoito ja käyttö ovat tänä päivänä. Metsänomistajilla ja Metsänhoitoyhdistyksillä on viestinnässä tärkeä rooli. Metsäsäätiö on hankkeen merkittävä rahoittaja. Siemenkiekko antaa mahdollisuuden ilmastotekoon. Metsien Suomi päivittää mielikuvaa siitä, mitä moderni metsän hyödyntäminen on. ”Metsien merkitys ja mahdollisuudet tuodaan nyt yhteis- työllä suuren yleisön tietoon”, sanoo SuomenMetsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen. Seppo Samuli