Metsänomistajat 8 Partaharjun Puutarha Oy:n talvisen rauhallisessa pakkasvarastossa on kunnioitettava määrä pahvilaa- tikoita, joista kussakin on 90 tainta. Piakkoin alkava taimenistutussesonki tyhjentää varaston muutamas- sa viikossa, ja tutulla metsänhoitoyhdistyksen logolla varustetut laatikot lähtevät yhdistyksen jäsenten ja asiakkaiden metsiin istutettavaksi. Viime ja edelliskesänä kasvatetut taimet on pakattu loppusyksyllä ja siirretty varaston neljään pakkasastee- seen odottamaan toimitusta asiakkaille, kertoo Parta- harjun Puutarha Oy:n toimitusjohtaja Hanna Suhonen . ”Kun taimet pakataan jo syksyllä ja varastoidaan pakkasvarastossa, niin se tasaa kevään työhuippua. Jos kaikki taimet pitäisi pakata keväällä, niin kyllä- hän meillä aikamoinen kiire olisi.” Pakkasvaraston olosuhteita on helppo säätää taimi- en varastoinnille sopivaksi ja näin ulkovarastoinnin riskit saadaan poistettua taimien tuotantoketjusta. Kulunut talvi olisi varmasti ollut taimien ulkovaras- toinnissa lähes katastrofaalinen. ”Ulkovarastoinnissa riskinä olisivat vaihtelevat kelit ja esimerkiksi myyrät. Kun taimi varastoidaan pakkasessa, on se asiakkaalle menneessään varmasti lepotilassa, joten asiakkaan puolellakin logistiikka voi olla joustavampaa. Jos taimet olisivat ulkona, niin kesän alussa ne olisivat jomelkein täydessä kasvussa. Istuttaminen olisi silloin tehtävä paljon varovaisem- min, ettei uusi kasvu taimessa katkea.” Kasvihuoneen ja ulkokasvatuksen yhteispeliä Taimien kasvatus lähtee liikkeelle kylvöstä, joka yleensä kuusella aloitetaan maaliskuussa. Alkukas- vatus tehdään vakioiduissa olosuhteissa kasvihuo- neissa aina kesäkuun alkuun asti. Ulos taimet siirretään alkukesällä heti, kun riskiä yöpakkasista ei enää ole. Heinäkuun puolen välin jälkeen taimet otetaan takaisin kasvihuoneeseen ja ne saavat ns. päivänpituus-käsittelyn. ”Eli annamme taimille yli 12 tunnin yön, joka ei ole siihen aikaan vuotta luontaista Suomessa. Sillä saadaan pituuskasvu pysäytettyä, kun taimi ikään kuin ajattelee syksyn tulleen. Näin taimi keskittyy verson paksuuskasvuun ja juurten kasvatukseen”, Hanna Suhonen kertoo. Näin toimien paakkutaimelle saadaan sopivan pituinen verso, joka ei haihduta liikaa kosteutta istu- tuksen jälkeen. Yksivuotiaalla taimella tavoite verson pituudeksi on 18–20 cm. ”Taimi saisi olla mieluummin vähän lyhyempi ja napakampi kuin liian pitkä. Monesti metsänomistajat haluaisivat pidempää taimea, mutta versonhan pitää olla suhteessa juurimassaan”, toteaa Suhonen. Vaikka kasvihuoneet ovat metsäpuiden taimituo- tannossa oleellisessa osassa, ei ilman luonnon apua saada aikaiseksi metsässä hyvin menestyvää taimea. ”Taimi tarvitsee vahvistuakseen luonnon olosuh- teita. Kun se on ulkona, tuuli heiluttelee sitä ja se vankistuu luonnostaan.” Hennot taimet ovat kuitenkin kesälläkin jatkuvan tarkkailun alla. Viime vuosina on saatu nauttia var- sin vaihtelevista talvisäistä, mutta kesäisinkin sääolot ovat olleet ailahtelevia. ”Esimerkiksi viime kesänä jouduimme heinäkuun alussa sadettamaan taimia hallavahinkojen estämi- seksi”, Hanna Suhonen sanoo. ”Viime kesä oli kokonaisuutena aika lämmin, mutta kuiva. Pari vuotta sitten kesä oli taas viileä ja sateinen. Eivät sääolot ole mitenkään vakiintuneet.” Jalostettu siemen tuo etuja metsänomistajalle Metsäpuiden taimista puhuttaessa mainitaan usein termi jalostushyöty. Se tarkoittaa jalostetun siemenen tuomaa kasvunlisää luonnon siemenestä kasvaneeseen taimeen verrattuna. Hanna Suhonen sanoo, että jalostushyöty on suurimmillaan jaloste- tulla männyllä. ”Männyllä se on parhaimmillaan jopa 20 prosent- tia, kuusella vähemmän.” Suomessa on kaksi siemenalan yritystä, Siemenfo- relia ja Siementapio. Partaharjun Puutarha käyttää kylvöissä Siemenforelian siemenviljelyksiltä kerät- tyä jalostettua siementä aina kun mahdollista. Vii- me aikoina on kuusella ollut huonoja siemenvuosia, joten tuotannossa on jouduttu käyttämään tavallista huonommin itävää siementä. Huonommin itävän siemenen käyttö on lisäkustannus taimikasvattajalle. ”Voi olla, että joskus siemenviljelyssiemenen itä- vyys on ollut vain 75 prosenttia. Luonnonsiemenellä itävyys voisi olla helposti yli 90 prosenttia, mutta me haluamme käyttää jalostettua siementä, sillä se takaa jalostushyödynmetsän omistajalle”, Hanna Suhonen perustelee. ”Nyt on kuitenkin luvattu hyvä siemenvuosi ja siementä pitäisi riittää myös tulevien vuosien kyl- vöihin”, Hanna Suhonen sanoo. Huolellisuutta istutukseen Pakkasvarastossa ollut taimi on istutettava ennen juhannusta, Hanna Suhonen sanoo. Periaatteessa taimia voisi varastoida pakkasvarastossa keskike- sälle saakka, mutta siinä vaiheessa sulatetun ja istu- tetun taimen riski kärsiä loppukesän mahdollisista hallavaurioista olisi suuri. ”Talvenkestävyyttä ei ehtisi silloin kehittyä tai- meen. Loppukesästä ja syksyllä istutetut taimet eivät olekaan pakkasvarastoituja.” Taimi pitäisi istuttaa Hanna Suhosenmukaanmielel- lään heti muokkauksen jälkeen, ettei heinä ehdi valloit- taa istutusaluetta. Paakut kastellaan ennen varastointia, mutta sulamisen jälkeen kasvi alkaa heti haihduttaa ja paakku voi pidemmässä varastoinnissa kuivua. Paa- kun pitäisi olla riittävän märkä ja niitä olisikin hyvä kastella ennen istutusta, mikäli ne tuntuvat kuivilta. Taimien laatu on vakiintunut viimeisten kymme- nen vuoden aikana ja siihen Hanna Suhosenmukaan on vaikuttanut suurimmaksi osaksi paakkukasvatus. Pakkasvarastointikin on osaltaan tuonut tuotantoon varmuutta. Koivun viljelyssä ns. pikkukoivu eli yksivuotinen koivuntaimi on tuonut tehokkuutta taimien istu- tukseen, sillä sen myötä koivukin voidaan istuttaa putkella. Myös männyn ja kuusen istutuksessa on alettu käyttää pienempiä taimia. Tasalaatuinen taimiaines voisi mahdollistaa myös koneistutuksen, mutta ainakaan vielä se ei ole yleis- tynyt muutama vuosi sitten ennakoidulla tavalla. ”Kyllä se taitaa olla vielä liian kallis menetelmä ja erityisesti Itä-Suomen kivisillä mailla voi olla vaike- uksia”, Suhonen pohtii. TEKSTI: MATTI TURTIAINEN TOIMITTAJA Partaharjulta puuntaimet metsään Partaharjun Puutarhan ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon yhteistyö on hyödyttänyt metsänomistajia jo vuosien ajan. Pieksämäeltä lähtee tänäkin keväänä mittava määrä metsäpuiden taimia eteläsavolaisille metsänomistajille. Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys on välittänyt jo vuosien ajan Partaharjun Puutarhan taimia jäsenilleen. Talven pakkasvarastossa viettäneet taimet ovat keväällä valmiita toimitettaviksi istuttajille, esittelee Partaharjun Puutarha Oy:n toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Sanna Hakolahti