METSÄNOMISTAJAT

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2022 Sivut 6 – 7 Pekka Liimataisen metsäomaisuutta hoidetaan raivaussahan ja metsänhoitoyhdistyksen avulla. Suurjakelu kaikille Mhy Etelä-Savon alueen metsänomistajille! Metsäkeskuksen osoitteisto Sivu 9 Sivut 16 – 17 Sivu 22 Odotettavissa hyvä puukauppavuosi Metsänhoitoon saa tukea Metsätiloilla kova kysyntä

2 PÄÄTOIMITTAJA: Petri Pajunen 040 776 6212 TOIMITUSKUNTA: Maarit Jordan-Valtonen 044 555 0482 Sanna Hakolahti 040 716 5200 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 20 500 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/etelasavo KANNEN KUVA: Matti Turtiainen Seuraava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon lehti ilmestyy 6/2022 Jäsenlehti 2/2022 SISÄLLYSLUETTELO PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Osoite vaihtunut tai muita muutoksia? Voit ilmoittaa niistä etelasavo@mhy.fi tai 015 357 4000 3 4 8 10 11 12 17 18 20 24 27 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä oman alueesi metsäasiantuntija on aina apuna. Metsäkäynnillä asiantuntijan kanssa saat tietoa metsäsi tilasta ja voit kertoa omista metsätaloudellisista tavoitteistasi. Kaikissa tavoitteissa tukenasi OMA METSÄASIANTUNTIJA Soita omalle metsäasiantuntijallesi, sovi metsäkäynnistä! Oman metsäasiantuntijan yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.mhy.fi/etela-savo/ yhteystiedot. Myös palvelunumeromme 015 357 4000 palvelee metsäasioissa. Osoitelähde: Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmä, Aleksanterinkatu 18 A, 15140 Lahti, kirjaamo@metsakeskus.fi. PÄÄKIRJOITUS JOHTAJAN PALSTA PUUKAUPPA Onnistu puukaupassa EDUNVALVONTA Hyvillä sopimuksilla syntyy hyviä puukauppoja PALVELUT Älä viivyttele kuolinpesän jaossa JÄSENYYS Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistaminen on helpompaa METSÄNHOITO Taimikonhoito ratkaisee metsäsi tulevaisuuden PALVELUT Lannoitus, metsätalouden kannattavin investointi PALVELUT Täyden palvelun metsätalo METSÄASIANTUNTIJAMME PALVELUKSESSANNE TAPAHTUMAKALENTERI

3 PÄÄKIRJOITUS Katse nuoriin metsiin Kaisa Ralli | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Etelä-Savo Luminen helmikuu on työllistänyt Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon tuoretta hallituksen puheenjohtajaa Kaisa Rallia niin, että metsätyöt ovat jääneet tänä talvena sivuosaan. Ralli pyörittää perheineen lypsykarjatilaa Sulkavalla, joten työtä riittää joka tapauksessa. Maidontuotannon lisäksi tila luottaa itäsuomalaiseen tapaan vahvasti metsätalouteen ja lisänä on vielä vuokramökkejä Saimaan rannalla. — Talvi on kulunut metsätöiden sijaan lähinnä lumitöissä, Kaisa Ralli naurahtaa. — Metsässä ei ole touhuttu, lähinnä mobiilista olemme katselleet, mitä kuvioita otetaan seuraavaksi käsittelyyn. Leimikkoa olemme suunnitelleet, ja metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilö on ensi viikolla tulossa käymään sen tiimoilta. Kaisa Rallille metsätyöt ovat tuttuja jo varhaisesta lapsuudesta saakka. — Pienestä pitäen olen ollut isän ja äidin mukana metsätöissä. Muistan pikkutyttönä kävelleeni metsässä niin, että saniaiset olivat kattona, hän nauraa. Metsätalouden merkitys aukeaa konkreettisesti oman tilan arjen kautta, ja Ralli sanoo lähtevänsä ilolla luotsaamaan metsänhoitoyhdistystä eteenpäin. —Metsätalous on tärkeä elinkeino koko Etelä-Savon maakunnan kannalta. Metsien hyvinvoinnista on syytä huolehtia, ja tärkeä osa sitä ovat oikea-aikaiset metsänhoitotoimet. Kaisa Ralli kehottaakin metsänomistajia pohtimaan tulevan kauden metsäasioita hyvissä ajoin keskitalvella, jolloin yhdistyksen toimihenkilöilläkin on hyvin aikaa suunnitella tulevan kesän töitä. Hän sanoo olevansa huolissaan tiedoista, joiden mukaan Etelä-Savon maakunnan nuorten metsien hoito on jäämässä jälkeen tavoitteista. — Etelä-Savossa Kemera-tukien hakeminen väheni viime vuonna neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuosi oli vilkas puukauppavuosi, joten voi olla, että nuorten metsien hoito on jäänyt sen takia jalkoihin. Yhtenä syynä voi olla myös hellekesä, joka ei omatoimista metsänomistajaa varmaankaan houkutellut taimikonhoitotöihin, Ralli naurahtaa. — Mutta viestini metsänomistajille on, että Kemera-hakemuksia kannattaa jättää, sillä pienpuun korjuun tukihan on poistumassa, kun uusi Kemeran korvaava Metka-tukijärjestelmä tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Energiapuulle on Rallin mukaan tällä hetkellä hyvä kysyntä, ja se tulee todennäköisesti vielä paranemaan, kun turpeen energiakäyttö vähenee kovaa vauhtia. Pienpuuta korjataan pääsääntöisesti metsäkuvioilta, joiden taimikonhoito on myöhästynyt. Tärkeää on myös oikea-aikainen taimikonhoito, Ralli muistuttaa. — Se on tärkeää puuston järeytymisen kannalta. Ja sehän tarkoittaa ensiharvennuksen korjuukustannuksen pienenemistä. Omatoiminen metsänhoito on aina kannattavaa, mutta mikäli aika ei tunnu metsänhoitoon riittävän, ei metsänhoitoa kannata sen takia siirtää. Töitä riittää kasvavissa metsissä varmasti joka vuosi tehtäväksi. — Kannattaa pyytää apua metsänhoitoyhdistyksestä, sillä taimikonhoidon hehtaarikustannus ei teetettynäkään ole kovin iso, kun tuki huomioidaan. Ja metsureita kyllä riittää joka puolella maakuntaa, Ralli kannustaa.

4 Metsäedunvalvonnan merkitys korostuu Petri Pajunen | johtaja | Mhy Etelä-Savo JOHTAJAN PALSTA Metsänhoitoyhdistyksillä (mhy) on metsäpalvelujen tuottajan roolin lisäksi edunvalvojan rooli, joka erottaakin yhdistykset kaikista muista metsäorganisaatioista. Tämä on selvä asia, koska mhy:n päätöksentekijät ovat metsänomistajia, yhdistyksen jäseniä. Mhy Etelä-Savon yli 10 000 jäsentä yhdistyksen päätöksenteossa edustaa 53 jäseninen valtuusto ja yhdeksän jäseninen hallitus. Puukaupassa edunvalvonta konkretisoituu metsänomistajalle Edunvalvonta tarkoittaa huolenpitoa. Asia konkretisoituu erinomaisesti esimerkiksi valtakirjakaupoissa. Valtuuttamalla oman metsäasiantuntijan kilpailuttamaan ja hoitamaan puukauppaa omasta puolestaan, metsänomistaja varmistaa helpon ja turvallisen puukaupan parhaaseen markkinahintaan. Mhy:n metsäasiantuntijoilla on paras ja kattavin ajantasainen tieto puumarkkinatilanteesta sekä markkinahintatasosta. Tätä tietoa ja ammattitaitoa kannattaa hyödyntää puukauppaa suunniteltaessa. Mhy Etelä-Savossa metsänomistajien toimeksiannosta tehdään noin 3000 puukauppaa vuodessa. Puukauppansa kilpailuttamalla jokainen metsänomistaja voi osaltaan edesauttaa markkinoiden toimimista parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvin toimivat kilpaillut puumarkkinat ovat jokaisen puukauppaa tekevän metsänomistajan etu. Jokainen tiedostaa kaikilla aloilla kilpailun merkityksen hinnoitteluun. Puukaupan kilpailuttaminen on helppoa ja vaivatonta mhy:n kautta. EU pyrkii Suomen metsiin Metsien käyttöön suunnitellut rajoitukset ovat massiivisia ja kohdistuvat poikkeuksellisen vahvasti metsävaltaiseen Suomeen. MTK Metsänomistajat on tehnyt poikkeuksellisen paljon töitä Brysselissä ja pyrkinyt vaikuttamaan valmistelussa oleviin, suomaiseen metsätalouteen voimakkaasti vaikuttaviin asiakokonaisuuksiin. Koska EU:lla ei ole suoraa päätösvaltaa jäsenvaltioidensa metsien käsittelyyn, se on ottamassa metsiä haltuun muun sääntelyn kautta. EU komission päätös hyväksyä kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian ilmastokriteerit aiheuttaa velvollisuuksia metsänomistajille. Jos puuta ostava teollisuus menee kestävän rahoituksen piiriin, on yli 13 hehtaaria metsää omistavalla oltava metsäsuunnitelma. Mhy:n metsänomistajille tarjoama maksuton verkkopalvelu OmaMetsä tarjoaa tähän tulevaisuudessa ratkaisun ja palveluun kehitetään ilmastohyötynäkökohdat huomioon ottava metsäsuunnitelma metsänomistajien saataville. Hiilensidontaan liittyviä elementtejä, kuten tieto kiinteistöllä olevan puuston sitomasta hiilestä, saadaan palveluun tämän vuoden aikana. Myös metsänomistajan mahdollisuuksia myydä erilaisia hiilikompensaatiotuotteita OmaMetsä-palvelun kautta tutkitaan. Palvelu löytyy osoitteesta omametsa.fi Maankäyttösektorin hiilinielutavoitetta esitetty kaksinkertaistettavaksi EU parlamentin ympäristövaliokunnan pääneuvottelija Ville Niinistö on esittämässä maankäyttösektorin hiilinielutavoitteen lähes kaksinkertaistamista. Samalla kaavalla laskien tämä tarkoittaisi Suomen tavoitteen nousua 17,8 miljoonasta tonnista noin 30 miljoonaan tonniin. Tämä tarkoittaisi käytännössä hakkuiden rajua vähentämistä. Maalaisjärjellä ajateltuna poliittisilla toimilla tulisi kannustaa metsien kasvua lisäävään hyvään metsänhoitoon sekä fossiilisia syrjäyttävien puupohjaisten tuotteiden lisäkäyttöön. Paine suomalaista metsänomistajaa, metsätaloutta ja omaisuuden suojaa kohtaan EU:n taholta on ennennäkemättömän kova. Tälläkin saralla tehtävä edunvalvonta ja vaikuttaminen on yksi metsänhoitoyhdistyksen jäseneduista, joita kukaan muu ei metsänomistajalle tarjoa. Edunvalvonnasta hyötyvät kaikki metsänomistajat, jonka vuoksi jokaisen metsänomistajan kannattaa olla yhteisissä talkoissa mukana ja liittyä mhy:n jäseneksi - jos ei vielä ole. Mhy:n jäsenyys todellakin kannattaa. Metsäasiantuntijamme ovat puhelinsoiton päässä Toimihenkilömme palvelevat koko toimialueella vahvalla 19 palvelutoimiston verkostolla ja OmaMetsässä. Kaikki palvelut ovat saatavissa kaikilta palvelutoimistoiltamme. Toimihenkilöiden suorat yhteystiedot löytyvät lehdestämme. Miten voimme olla sinulle avuksi metsäasioissa?

5 Muistatko miltä metsäsi näyttikään? Lähde metsäasiantuntijasi kanssa maksuttomalle metsäkäynnille! — Saat tietoosi metsäsi ajankohtaiset harvennus- ja päätehakkuukohteet —Puunmyyntisuunnitelman yhteydessä saat markkinahinta- arvion leimikollesi — Kartoitetaan yhdessä ajankohtaiset metsänhoitotyöt ja suunnitellaan niiden toteutusta mahdolliset Kemera-tuet huomioiden — Pääset tapaamaan oman metsäasiantuntijasi omalla metsä- tilallasi ja keskustelemaan metsäsi ajankohtaisista asioista Katso yhteystiedot ja lue lisää osoitteesta www.mhy.fi/ etela-savo

6 Juvalainen Pekka Liimatainen antaa metsänomistajille kolme hyvää neuvoa. — Hanki kunnollinen raivaussaha, käytä sitä ja käytä metsänhoitoyhdistyksen palveluja, Liimatainen sanoo. Reilun neljänkymmen metsänomistajavuoden aikana Liimatainen on kartuttanut näillä opeilla metsäomaisuuttaan reiluun 200 hehtaariin. — Isä osti nimiini ensimmäisen palstan jo 1970-luvulla. 1984 tuli kotipaikan läheltä metsätila myyntiin, ja silloin isäukko laittoi jo minut ottamaan riskiä, Pekka Liimatainen nauraa. — Nyt elän pääasiassa metsätuloilla. Itse teen metsässä raivaussahatyöt ja taimien istutukset. 1990-luvun alussa, kun metsäverojärjestelmä vaihdettiin pinta-alaverotuksesta myyntituloverotuksen, Liimatainen kertoo realisoineensa paljon järeää puustoa. Tuolloin istutetut taimikot lähestyvät ensiharvennusikää. — Nyt alkaa taas olla hyvin puuta metsässä. Teen puukauppaa vuosittain, hän toteaa. Raivausta on riittänyt Reipas taimikoiden ja nuorten metsien määrä on tarkoittanut myös reippaasti töitä nuorten metsien kunnostamisessa. Välillä, kun elämä heitti miehen Etelä-Suomeen ja vähän kauemmas Juvalla sijaitsevista metsätiloista, jäi metsänhoito sivuosaan. Mutta eipä työ metsästä mihinkään katoa. — Yhdessä vaiheessa minulla oli 77 hehtaaria kiireellisiä nuoren metsän kunnostuksia tehtävänä, Liimatainen naurahtaa. Osa kiireellisistä töistä teetettiin metsänhoitoyhdistyksellä ja osan mies urakoi itse. Tavoitteena on nykyisinkin raivata kymmenkunta hehtaaria vuodessa, joten sitä hyvää raivaussahaa tulee myös käytettyä. — Nykyisin on paljon harvennusten ennakkoraivauksia tehtävänä, hän sanoo. Vähän myöhässä olleet hoitotyöt ovat kuitenkin kantaneet eräänlaista PUUKAUPPA Pekka Liimataisen metsäomaisuutta hoidetaan raivaussahan ja metsänhoitoyhdistyksen avulla Matti Turtiainen | toimittaja Metsänomistajan kannattaa keskittyä perusasioihin, muistuttaa juvalainen Pekka Liimatainen. Reilun 200 hehtaarin metsäomaisuus hoituu raivaussahan ja metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisten avulla. Pekka Liimatainen kertoo elävänsä pääasiassa metsätuloilla. Se tarkoittaa, että metsät pidetään tuottavassa ja hyvässä kunnossa. Tarja Heikkinen/ Mhy Etelä-Savo Pekka Liimatainen käyttää säännöllisesti metsänhoitoyhdistyksen palveluja. Metsäasiantuntija Jussi Hämäläisellä on keskitalvella hyvin aikaa suunnitella tulevan kesän toimenpiteitä.

7 PUUKAUPPA hedelmää, sillä havupuutaimikoihin on löytynyt myös rauduskoivua. — Hyviä sekametsiä on tullut, Liimatainen toteaa nauraen. Koulun penkiltä metsäoppia Pekka Liimatainen on hakenut oppia metsänhoitoon metsänomistajakursseilta ja ammattiopinnoista. Ensimmäinen kurssi oli Juvalla järjestetty metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon valmistava metsänomistajille suunnattu kurssi. Järjestäjätahona oli tuolloinen Itä-Savon metsäkoulu, joka sittemmin siirtyi osaksi Savonlinnan ammatti-instituutti Samiedua. — Opettajana oli Suutarin Seppo, joka oikeastaan pelasti minut, Liimatainen nauraa. — Seppo puhui sitten minut vielä metsäenergiakurssille ja metsämestarin ammattitutkintoon valmistavalle kurssille. Metsämestarikurssi järjestettiin Savonlinnassa metsäkoululla ja siellä avautui mahdollisuus myös metsäkoneenkuljettajaopintoihin. Liimatainen kertoo kuitenkin, ettei leipätyökseen ole ollut metsäkoneen ohjaimissa. — Konekuskit tekevät kovaa työtä. Jos olisin nuorempi, niin olisin varmaan kiinnostunut hankkimaan enemmän konekantaa itsellenikin, mutta nyt raivaussaha saa riittää, hän sanailee. Kokemus koneenkuljettajan työstä on omatoimiselle metsänomistajalle kuitenkin kullanarvoista metsää raivatessa. Liimatainen sanoo, että kun itse on ollut metsäkoneen puikoissa, tietää tarkalleen, miten palsta pitää raivata ennakkoon. Yhdistyksestä tietoa ja apua Pekka Liimatainen seuraa metsäalaa ja metsäkeskustelua aktiivisesti. Viime aikojen kärkiteemat eli kotimaiset suojeluvaateet sekä EU:n komission valmistelemat asetukset metsien käytöstä saavat tylyn tuomion. — Elämme epävarmuuden aikoja. Tuntuu, ettei nyt tiedetä yhtään mitä on tulossa, Liimatainen hymähtää. — Ikään kuin Suomessa ei tiedettäisi mitään metsien hoidosta. Pekka Liimatainen on myös ollut pitkään metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen. Hän toteaa, että valtuustotyöskentely antaa paljon ajankohtaista tietoa metsäalasta. Oman yhdistyksen toimintakin on luonnollisesti tuttua. — Yhdistyksen metsäasiantuntijat ovat nimenomaan asiantuntijoita. Jäsenmaksulla saa paljon tietoa ja koulutusta ja toimistollehan voi aina mennä suoraan kysymään neuvoa, Liimatainen sanoo. Pekka Liimatainen kertoo elävänsä pääasiassa metsätuloilla. Se tarkoittaa, että metsät pidetään tuottavassa ja hyvässä kunnossa. Keskitalvella metsätöitä tulee seurattua lähinnä katseella, mutta istutukset ja raivaussahatyöt Pekka Liimatainen tekee itse. Nuoren metsän kunnostuksilta kertyy pitkiä pinoja energiapuutakin. Matti Turtiainen

8 Liity jäseneksi ja tutustu jäsenetuihimme: mhy.fi/etelasavo * Metsänhoitoyhdistys on ainoa metsäalan toimija, joka kilpailuttaa kauppasi. Valmistaudu puukauppaan ajoissa ja tilaa puun- myyntisuunnitelma metsäasiantuntijaltasi. Mhy Etelä-Savon jäsenelle puunmyyntisuunnitelma on maksuton. 1. PUUNMYYNTISUUNNITELMA Tilaa metsänhoitoyhdistykseltä maksuton puunmyyntisuunnitelma. Metsäasiantuntija lähtee yksin tai yhdessä metsänomistajan kanssa metsään suunnit- telemaan puukauppaan tulevat metsäkuviot. 2. TUTUSTU LEIMAUSSELOSTEESEEN Puukauppaan tulevista kuvioista laaditaan leimausseloste, josta selviävät hakkuu- kuviot ja puun arviomäärät puutavara- lajeittain sekä hakkuutavoittain. Lisäksi metsänomistaja saa kirjallisen markkinahinta-arvion puukauppatuloista. Puunostajat kilpailutetaan leimausselosteen mukaisilla puumäärillä. Valmis leimikko on tuote, jonka avulla puunostajat on helppo kilpailuttaa. 3. KILPAILUTA PUUKAUPPA* Metsänomistaja voi valtuuttaa metsän- hoitoyhdistyksen kilpailuttamaan leimikon eli pyytämään tarjoukset kaikilta alueen puunostajilta, tekemään puukaupan ja hoitamaan korjuun valvonnan. Tällöin kyseessä on puukaupan toimeksianto. 2/3 puunmyyntisuunnitelman tilanneista metsänomistajista valitsee puukaupan toimeksiantopalvelun. 4. PUUNOSTAJAT PAREMMUUS- JÄRJESTYKSEEN Puunostajien tarjoukset laitetaan parem- muusjärjestykseen Mhy:n tietojärjestelmässä. Ohjelma huomioi puunostajien tarjoaman yksikköhinnan lisäksi puun katkonnan. Järjestelmästä löytyy suurempien puun- ostajien osalta katkonta-aineistoa yhteensä miljoonia kuutioita. 5. PÄÄTÄ KENELLE MYYT Mhy:n metsäasiantuntija esittelee tarjous- vertailun yhteenvedon. Metsänomistaja päättää tehdäänkö puukauppa ja minkä ostajan kanssa. Metsäasiantuntija laatii puunostajan kanssa metsänhakkuusopimuksen. 6. PUUNKORJUU ALKAA Puunkorjuun alkaessa metsänomistaja saa ilmoituksen siitä. Mhy:n metsäasiantuntija suorittaa korjuun valvonnan ja tarkistaa että korjuu suoritetaan metsänhakkuu- sopimuksen mukaisesti. Metsänomistajalle toimitetaan kirjallinen korjuun valvonta- raportti. 7. MITTAUSTODISTUS Puunkorjuun jälkeen laaditaan mittausto- distus. Mittaustodistuksen laadinnan yhteydessä tarkistetaan puumäärät hakkuukoneen mittalistalta. Metsänomistaja saa loppumaksun puukaupasta 1-1,5 kuukauden kuluessa mittaustodistuksen allekirjoittamisesta. 8. PUUN KAUKOKULJETUS Tiestön kunto tarkistetaan puun kuljetuksen jälkeen. ONNISTU PUUKAUPASSA!

9 PUUKAUPPA Puukaupan kilpailuttaminen on ainoa keino metsänomistajalle vaikuttaa puun hintaan Puukauppoja tehtiin vuoden kahdeksan ensimmäisen viikon aikana valtakunnallisesti 19 % ja Etelä-Savossa 25 % edellistä vuotta vähemmän. Sahatavaran hinnat tulivat viime vuoden kovimmista huipuista alas, mutta ovat edelleen vahvalla tasolla. Kemiallisen teollisuuden puolella vahva veto jatkuu ja metsäyhtiöt ovat tehneet ennätystuloksia. Puukaupan kilpailuttaminen on ainoa keino metsänomistajalle vaikuttaa puun hintaan. Teollisuuden puusta maksukyky on erinomaisella tasolla, joten nostovaraa kantohinnoissa on. Ukrainan tilanteen vaikutukset puumarkkinaan Ukrainan tilanteen seurauksista metsäteollisuuden vientimarkkinoihin ja kotimaan puumarkkinoihin ei ole toistaiseksi tietoa. Nähtävissä kuitenkin on, että teollisuuden ja energialaitosten katseet kohdistuvat entistä voimakkaammin kotimaahan. Venäjän tuontipuun määrään ja tuontihakkeen määriin asia tullee heijastumaan vähintään alenevilla määrillä tai jopa jossakin vaiheessa kokonaan pysäyttäen. Venäjän tuontipuun määrä oli viime vuonna 9 miljoonaa kuutiota. Vastaava puumäärä löytyy kotimaasta markkinalähtöisesti. Odotettavissa on myös kotimaisen metsähakkeen voimistuva kysyntä. Nuorten metsien hoitorästejä on nyt erinomainen ajankohta laittaa kuntoon. Kesä- ja kelirikkoleimikot haluttuja Puukaupassa ollaankin jo heräilemässä talvihorroksesta. Sahatavaramarkkinoilta on kantautunut positiivisia uutisia, vaikka epävarmuuttakin on edelleen ilmassa, kuten markkinoilla yleisesti ottaen. Puun hintataso on lähtenyt alkuvuodesta hieman elpymään, vaikkakin puun hinnat ovat jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä inflaatiokehityksestä. Tukkipuuvaltaisten kohteiden osalta ostajat pyrkivät varautumaan viime vuoden kaltaiseen voimakkaan sahatavarakaupan kesäkauden sesonkiin ja ostamaan varastoon kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisia kohteita. Pystyvarastot ovatkin yleisesti pienentyneet talven korkeiden korjuumäärien johdosta. Metsänhoitoyhdistykset valvovat puukaupan sopimusehtoja Paikallisia puunostajia omine sopimusmalleineen ja -ehtoineen on monia. Etenkin suuret valtakunnalliset toimijat käyttävät pitkälti valmiita sopimusmalleja tekemiensä puukauppojen taustalla. Puukaupan sopimuksissa määritetään hinnan lisäksi puutavaran katkontaehdot ja esimerkiksi puukaupan korjuun takaraja. Sopimuksista poikkeaminen vaatii huomattavat perustelut, eikä korjuun siirtämistä voida esimerkiksi vuodesta toiseen perustella poikkeuksellisilla korjuukeleillä, elleivät keliolosuhteet todella ole estäneet hakkuun toteuttamista. Mikäli sopimuksen mukainen korjuuaika kestää kaksi kokonaista talvea ja toinen talvista on hyvä korjuutalvi, huono korjuukeli ei voi toimia sopimuksen jatkumisen perusteena. Metsänomistajan kannattaakin kääntyä oman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan puoleen, mikäli sopimusoikeudellisissa asioissa on epäselvyyksiä. Metsänomistajien ja puun ostajien yhteinen etu on avoimesti toimivat puumarkkinat hyvine sopimusehtoineen, jossa puukaupalliset hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisella tavalla. Tämä vaatii metsänomistajilta markkinoiden seuraamista, valveutuneisuutta ja ennen kaikkea puukaupan edunvalvonnalliseen tukeen turvautumista. Metsäasioissa ja ajankohtaiseen puukauppatilanteeseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä oman metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijaan, jolloin puukauppaan liittyvät sopimukselliset asiat ovat asiantuntevan edunvalvonnan piirissä. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistajat kuuluvat automaattisesti Metsänomistajat-ketjun metsäedunvalvonnan piiriin. Lakoista huolimatta tämän vuoden puukaupalle on jopa viime vuotta vahvemmat lähtökohdat. Odotukset hyvästä puukauppavuodesta ovat korkealla. Odotettavissa hyvä puukauppavuosi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo tarjoaa vaihtoehdon pystykaupalla tehtävälle puukaupalle. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelussa puunkorjuun hoitavat yhdistyksen omat luotettavat urakoitsijat. Metsänhoitoyhdistys välittää puut ostajalle ja tilittää puukauppatulot metsänomistajalle. PUUNKORJUUPALVELUMME VAHVUUKSIA OVAT: – Metsänomistajan omien tavoitteiden huomioiminen – Paikalliset ammattitaitoiset yrittäjät – Tukkipuun tarkka talteenotto – Toteutamme eri-ikäisrakenteisen metsän eli jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuut – Toimitamme metsänomistajalle selvityksen puunkorjuun myyntituloista ja kustannuksista. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun kohteilta toimitetaan puuta useille eri ostajille, näin tulonsaantimahdollisuudet paranevat. Puunkorjuupalvelua käyttämällä saat hyödynnettyä metsävähennyksen parhaalla mahdollisella tavalla. Puukaupan kilpailuttaminen metsänhoitoyhdistyksen avustuksella mahdollistaa vahvan edunvalvonnallisen tuen metsänomistajalle.

10 Sopimisen perusperiaatteita Hyvä ja mahdollisimman tasapuolinen sopimus luo edellytykset onnistuneelle puukaupalle. Sopimiseen liittyy eräitä perusperiaatteita, jotka on hyvä pitää mielessä aina, kun lähdetään tekemään puukauppaa. Lähtökohtana tulisi aina olla kirjallinen sopimus. Vaikka suullisesti tehty sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, on varsin hankalaa osoittaa mitä on sovittu, jos kaupanteossa ilmeneekin myöhemmin ongelmia ja sopimus perustuu vain ”varmoihin puheisiin”. Tämän vuoksi keskeiset sopimuksen ehdot on aina syytä kirjata paperille ylös, jotta niihin on mahdollista myöhemmin tarpeen niin vaatiessa palata. Vähintään yhtä tärkeää, kuin kirjallisen sopimuksen tekeminen, on sopimuksen lukeminen huolellisesti läpi ennen sen hyväksymistä. Tämä tarkoittaa myös sen kuuluisan pienellä painetun tekstin lukemista ja sisäistämistä. Etenkin silloin, kun käytetään valmiita sopimuspohjia, on olennaista pyytää nähtäville myös varsinaista sopimusta täydentävät yleiset sopimusehdot. Niissä on usein sopimuksen kannalta hyvinkin tärkeitä kirjauksia ja näin ollen ne ovat olennainen osa sopimusta. Lakimiehen vanha neuvo tämän osalta kuuluukin; älä allekirjoita ennen kuin tiedät mitä allekirjoitat. Sopimukset sitovat kumpaakin osapuolta, joten on tärkeää ymmärtää, mihin sopimuksen nojalla tulee sitoutuneeksi. Aina asiat eivät suju toivotulla tavalla Valtaosassa tapauksia puukauppa sujuu niin puun myyjän kuin ostajankin kannalta hyvin. Toisinaan kuitenkin käy niin, että asiat eivät suju suunnitellusti ja tällöin joudutaan palaamaan sopimuksen pariin ja tutkimaan, mitä poikkeavien tilanteiden varalta on sovittu. Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa toinen sopimuksen osapuolista ei ole noudattanut sopimusta. Selvä sopimusrikkomus ei kuitenkaan usein muodostu ongelmaksi, vaan ne sovitaan yleensä helpostikin. Ongelmia aiheutuukin useammin siitä, kun toisen mielestä kyse on sopimusrikkomuksesta ja toisen mielestä ei. Tällöin omia näkökulmiaan saattaa joutua perustelemaan sopimukseen tukeutuen paljonkin. Hankalimmissa tilanteissa kannattaa turvautua lainoppineen apuun. On myös paljon tilanteita, joissa jokin ulkoinen olosuhde tai tekijä aiheuttaa sen, että sopimusta joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Hyvä esimerkki tällaisesta on korjuuajan umpeutuminen heikkojen keliolosuhteiden vuoksi. Puuta ostavilla yrityksillä on erilaisia käytäntöjä näihin edellä mainittuihin tilanteisiin liittyen. On yleistä, että sopimusehtoihin on kirjattu oikeus jatkaa ilman eri korvausta korjuuaikaa tilanteissa, joissa korjuu on estynyt keliolosuhteiden vuoksi. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että sopimuksen voimassaolo jatkuu, jos korjuuta ei ole voitu keliolosuhteiden vuoksi toteuttaa. Tilanne voi olla puun myyjän kannalta ikävä, jos esimerkiksi puusta maksettavissa hinnoissa on tapahtunut selkeää nousua sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin puuta myyvä metsänomistaja pysyy sidottuna sopimukseen, jossa puusta maksettava hinta ei vastaa nykyhetken tasoa. Vaikka sopimusta saisi jatkaa ilman eri korvausta, sopimuksen jatkuminen ei koskaan ole vain yksipuolinen ilmoitusasia. Jos sopimusta aiotaan jatkaa esimerkiksi edellä mainittuihin keliolosuhteisiin vedoten, tulisi sopimusehtoon vetoavan osapuolen kyetä osoittamaan, että olosuhteet ovat tosiasiallisesti estäneet korjuun sopimuksen alkuperäisen voimassaolon aikana. Mikäli sopimuksen mukainen korjuuaika kestää kaksi kokonaista talvea ja toinen talvista on hyvä korjuutalvi, tällöin ei huono korjuukeli voi olla sopimuksen jatkumisen peruste. Toisin sanoen ostajalla voi siis olla oikeus jatkaa sopimusta, mutta vain jos olosuhteet todella ovat estäneet sopimuksen täyttämisen alkuperäisen voimassaoloajan puitteissa. Korjuuajat sovitaan yleensä pitkiksi, usein vähintään kahden vuoden pituisiksi. Tätä pidempiä korjuuaikoja ei kuitenkaan lähtökohtaisesti kannata hyväksyä. Huonojen korjuukelien vuoksi korjuuaika voi muuten venyä metsänomistajan kannalta kestämättömän pitkäksi. Edunvalvonnan merkitys korostuu Metsänhoitoyhdistykset ovat merkittäviä jäsentensä edunvalvojia omalla alueellaan. Edunvalvonta konkretisoituu hyvin esimerkiksi Metsänhoitoyhdistysten tekemien valtakirjakauppojen kautta. Valtuuttamalla Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön kilpailuttamaan ja hoitamaan puukauppaa omasta puolestaan voi välttyä monelta sopimuksen tekemiseen liittyvältä sudenkuopalta. Toisinaan sopimuksissa on metsänomistajan kannalta hankalia sopimusehtoja. Yksittäistä puukauppaa koskevan yksittäisen sopimusehdon muuttaminen voi olla vaikeaa etenkin jos vastapuolella on suuri toimija, joka käyttää valmiita sopimusmalleja tekemiensä puukauppojen pohjana. Metsänhoitoyhdistyksellä on kuitenkin yksittäistä maanomistajaa selkeästi vahvempi asema suuren metsänomistajajoukon edustajana neuvotella mm. hankalista sopimusehdoista. Metsänhoitoyhdistyksillä on hyvä kokonaiskäsitys alueensa toimijoista ja tätä kannattaa hyödyntää myös puukauppoja tehdessä. Jos yksittäisen toimijan kohdalla havaitaan toistuvasti tapauksia, joissa hakkuuoikeuden voimassaoloa on jatkettu vastoin metsänomistajan etua, voidaan puukaupan kilpailutuksessa ottaa huomioon se, miten hyvin toimija on pystynyt toteuttamaan korjuun alkuperäisen sopimuksen voimassaoloajan puitteissa. Näin saadaan solmittua kauppoja sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on parhaat edellytykset suoriutua puukaupasta metsänomistajan kannalta sujuvasti ja alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Puukauppoja kilpailuttamalla jokainen metsänomistaja voi osaltaan edesauttaa markkinoiden toimimista parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvin toimivat markkinat ovat jokaisen puukauppaa tekevän metsänomistajan etu. Puukaupan kilpailuttaminen on helppoa ja vaivatonta Metsänhoitoyhdistyksen kautta. Mitä kattavammin Metsänhoitoyhdistysten palveluja käytetään, sitä paremmat edellytykset niillä on valvoa jäsentensä etuja. Hyvillä sopimuksilla syntyy hyviä puukauppoja Laura Harjunpää | juristi | MTK Metsänomistajat EDUNVALVONTA

11 PALVELUT Luovutusasiakirjan laadinta Al lekirjoitusti laisuus ja kaupanvahvistus Opastus lainhuudon hakemiseen Opastus veroasioissa (varainsiirtovero) SUKUPOLVENVAIHDOS Oletko suunnitellut metsätilasi sukupolvenvaihdosta tai harkinnut yhteisomistuksen purkamista? Ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Hyvä metsätalouden ja verotuksen tuntemus tuovat varmuutta ja Sujuva turvallisuutta metsätilan omistuksen vaihdokseen. Metsänhoitoyhdistykseltä valittavanasi on kolme erilaista asiantuntija-pakettia sujuvan sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi: Asiakirjojen laadinta Laskelma luovutusvoitosta ja -tappiosta (9 lomake) Opastus lahjaveroilmoitus asioissa Muutos- ja lopettamisi lmoitus YTJ (Y5-lomake) Y-tunnuksen perustamisi lmoitus YTJ (Y3-lomake) Veroi lmoitus oma-aloitteisista veroista (arvonl isäveroi lmoitus, Y3 lomake) Metsäasiantunti jan tekemä laskenta ki inteistön metsäosien jakamisesta Eri vaihtoehtojen ver tai lu ja esittely Verottajan ennakkoratkaisuhakemus Laajojen omaisuuserien jako- suunnitelma omistaj ien kesken Normaali Sukupolvenvaihdokset, Yhteisomistuksen purkusopimukset, Perukirja Laaja Moniasteinen omistus Laajemmat kokonaisuudet Edellisten lisäksi palveluun sisältyy: Hankimme kiinteistöasiakirjat puolestasi! Edellisten lisäksi palveluun sisältyy: Ota yhteyttä ja tilaa! Taina Kosonen Erityisasiantuntija, sukupolven- ja omistajanvaihdospalvelut 040 776 6235 / taina.kosonen@mhy.fi Suomen lainsäädäntö ei velvoita jakamaan kuolinpesää. Tästä johtuen kuolinpesä voi jäädä jakamatta jopa vuosikymmenien ajaksi. Jakamaton kuolinpesä voi passivoida osakkaita tai aiheuttaa jännitteitä osakkaiden välillä, molemmissa tapauksissa kuolinpesän metsät jäävät hoitamatta ja hyödyntämättä. Kuolinpesän jakoon on monta tietä. Edullisimmillaan osakkaan jakavat kuolinpesän sopuisasti keskenään vähin kustannuksin. On kuitenkin muistettava, että perinnönjako on määrämuotoinen oikeustoimi. Perinnönjakokirjan allekirjoittavat kaikki kuolinpesän osakkaat ja todistavat kaksi esteetöntä todistajaa. Perinnönjako toteutetaan perinnönjakohetken mukaisin omaisuuden arvoin. Kuolinpesän osakkaat voivat jakaa kuolinpesän omaisuuden haluamallaan tavalla, kunhan jokainen osakas saa omaisuutta laskennallista perintöosuuttaan vastaavan määrän. Mikäli kuolinpesään kuuluu metsäomaisuutta, se voidaan perinnönjaossa osoittaa yhdelle metsänomistuksesta kiinnostuneelle osakkaalle. Metsä voidaan myös jakaa murto-osin jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, jolloin perinnönjaossa muodostuu verotusyhtymä. Joskus kenelläkään kuolinpesän osakkaalle ei ole kiinnostusta metsän omistamiseen. Siinä tilanteessa kuolinpesän kannattaa myydä metsätila ennen perinnönjakoa. Ulkopuolinen asiantuntija auttaa sopuisaakin kuolinpesää löytämään kaikille osakkaille sopivan ratkaisun, jossa huomioidaan kaikkien osakkaiden edut sekä minimoidaan riskit. Perinnönjaon jälkeen kiinteää omaisuutta saaneiden osakkaiden on haettava saannolleen lainhuuto. Lainhuuto haetaan Maanmittauslaitoksesta kuuden kuukauden kuluessa jakokirjan allekirjoittamisesta. Mahdollinen lohkomistoimitus käynnistyy myös automaattisesti lainhuudon hakemisen yhteydessä. Asiantuntija-apua löytyy läheltä, omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! Älä viivyttele kuolinpesän jaossa! Taina Kosonen | erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Ennen perinnönjakoa on tärkeää selvittää seuraavat perusasiat: - Mitä omaisuutta kuolinpesään jakohetkellä kuuluu - Mikä on omaisuuden arvo jakohetkellä - Ketkä ovat jakohetkellä kuolinpesän osakkaita - Onko kuolinpesässä omaisuutta, joka halutaan myydä ulkopuoliselle taholle ennen jakoa - Lesken asema kuolinpesässä - Osakkaiden toiveet perinnönjaon lopputulemaksi - Verotuskysymykset Asiantuntija-apua kannattaa käyttää erityisesti, mikäli kuolinpesän selvityksessä ilmenee seuraavia seikkoja: - Ositus tai omaisuuden erottelu lesken ja kuolinpesän välillä on tekemättä - Kuolinpesässä on useampia sisäkkäisiä kuolinpesiä - Vainajalta jäi testamentti - Kuolinpesässä on alaikäisiä tai edunvalvonnassa olevia osakkaita

12 JÄSENYYS Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistaminen on helppoa Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien ainoa etujärjestö. Metsänhoitoyhdistyksessä on voimaa ja vaikutusvaltaa ajaa metsänomistajan asiaa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Yhdistyksen toiminnasta ja palveluista päättävät paikalliset metsänomistajat. Jäsenyys takaa lähellä olevan metsäasiantuntijan ja runsaasti erityisosaamista sinua palvelemaan. Jäsenenä saat maksuttoman oman metsäasiantuntijan neuvonnan metsäasioissa ja puunmyyntisuunnitelman. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys takaa hyvät paikalliset ja valtakunnalliset jäsenedut sekä monet jäsenhintaiset palvelut. Jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Jäsenmaksun hinnalla saat moninkertaisesti takaisin jäseneduissa, jäsenmaksulla saatavat hyödyt ovat moninkertaiset maksuun nähden. 10 hyvää syytä olla Mhy Etelä-Savon jäsen vuonna 2022 1. Oma metsäasiantuntija - apua jokaiseen metsäasiaasi 2. Maksuton puunmyyntisuunnitelma 3. Puunmyyntisuunnitelman siirto sähköiseen puumarkkinapaikka Kuutioon veloituksetta 4. Maksuton metsäkäynti 5. Metsänomistajatilaisuudet- ja koulutukset 6. Mhy:n toteuttamissa taimikonhoitotyömaissa Kemera-rahoitushakemuksen, suunnitelman ja toteutusilmoituksen laadinta maksutta 7. Kilpailutettujen puukauppojen ajantasaiset hintatiedot MTK:n Puumarkkina-sivuilta www.mtk.fi 8. PEFC-metsäsertifiointi 9. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerot 10. Metsänomistajien edunvalvonta metsä- ja maankäyttöasioissa Mhy Etelä-Savon yhteistyökumppaneiden jäsenedut sekä valtakunnalliset laajat MTK:n jäsenedut löydät: mhy.fi/etela-savo/jasenedut OmaMetsä -verkkopalvelu on auki 24 h. OmaMetsä.fi Tutustu palveluihimme ja pyydä tarjous osoitteessa Mhy.fi/etelasavo

13 JÄSENYYS Jäsenmaksurakenne 2022 Hehtaarimäärä Mhy-jäsenmaksu Edunvalvontamaksu Yhteensä 0,0-19,99 62,00 20,00 82,00 20,00-49,99 102,00 20,00 122,00 50,00-99,99 142,00 20,00 162,00 100,00-199,99 222,00 20,00 242,00 yli 200 302,00 20,00 322,00 Kannatusjäsen 20,00 Aviopuolisoiden erikseen omistamien tilojen kohdalla edunvalvontamaksu veloitetaan vain kerran, mikäli molempien tilat ovat saman y-tunnuksen alla. Mikä on edunvalvontamaksu ja mihin sitä käytetään? Metsänhoitoyhdistyksen ovat olleet MTK:n jäseniä ja maksaneet jäsenmaksun yhdistyskohtaisesti. Järjestöuudistus erotti yhdistyksen jäsenmaksun ja edunvalvontamaksun. Mhy-jäsenmaksulla ja edunvalvontamaksulla puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä ei muilta metsäpalvelujen tarjoajilta saa. Teemme metsänomistajien hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoiden koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissa. Lue lisää sinun hyväksesi tehtävästä työstä www.mtk.fi. SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI OIVA-JÄSENPORTAALISTA Voit ladata sähköisen jäsenkortin ja ottaa siitä ruutukaappauksen puhelimeesi. Jäsenkortin saat Oiva-jäsenpalveluportaalista>> Käyttäjätunnuksesi on jäsenrekisterissä oleva sähköpostiosoitteesi, ja salasanan saat määritettyä ensimmäisellä kirjautumisella Oiva-kirjautumissivun ”Luo uusi salasana” -linkistä. Jos sähköpostisoitteesi ei vielä löydy jäsenrekisteristä, ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi, niin lisäämme sen. JÄSENNUMEROT Jäsenlaskussasi on sekä Mhy Etelä-Savon oma jäsennumero sekä MTK-Hankintojen käyttämä pidempi jäsennumero. Vakuutusedut ovat henkilökohtaisia, joten LähiTapiolan käyttämä jäsennumero löytyy Oivaportaalin sähköiseltä jäsenkortilta. LIITY JÄSENEKSI Osoitteessa mhy.fi/liity-jaseneksi

14 Nyt kipinkapin OmaMetsään – Sieltä löydät oman metsäsi! OmaMetsä on metsäsi muistikirja ja sähköinen metsäsuunnitelma. Näillä vinkeillä saat parhaan hyödyn OmaMetsä-palvelusta. Omat karttamerkit Merkkaa kartalle parhaat sienestys- ja marjastuspaikat tai havaitsemasi arvokas luontokohde. Ole huoleti, paikkamerkinnät näkyvät ainoastaan sinulle! Voit lisätä karttamerkintään myös ottamasi valokuvan! Tulosteet Tulosta erilaisia teemakarttoja tai tallenna pdf-muodossa listauksia toimenpide-ehdotuksista kuvioittain. Sähköinen allekirjoitus Sähköisellä allekirjoituksella (VismaSign) yhtymän kaikki osakkaat allekirjoittavat samat sopimuspaperit hetkessä. OmaMetsä-viestit Keskustele oman metsäasiantuntijasi kanssa OmaMetsä-viesteillä ja pyydä tarjouksia metsällisistä palveluista. Pääkäyttäjä Kysy rohkeasti, anna palautetta tai ole muuten yhteydessä! Susanna Kantanen OmaMetsä-pääkäyttäjä puh. 040 726 4007 susanna.kantanen@mhy.fi Asiointikori Kun olet lisännyt toimenpideehdotuksia asiointikoriin, muista vielä lähettää tarjouspyyntö eteenpäin. Henkilötunnus OmaMetsä on jokaisen metsänomistajan henkilökohtainen palvelu metsänomistamismuodosta riippumatta. Tästä syystä Mhy:n metsäjärjestelmässä tulee olla kunkin käyttäjän henkilötunnus, jotta palvelu toimisi oikein ja halutut tiedot näkyisivät.

15 1. Mene osoitteeseen www.omametsa.fi 2. Luo tunnukset palveluun 3. Rekisteröidy sähköpostilla ja luo salasana 4. Saat vahvistuslinkin sähköpostiin. Linkkiä klikkaamalla vahvistat sähköpostiosoitteesi 5. Lue ja hyväksy palvelun käyttöehdot 6. Ensimmäisellä kerralla tehdään vahva tunnistautuminen • Oman metsän kuviotiedot toimenpide-ehdotuksineen • Yhteydenpitokanavan omaan metsäasiantuntijaasi • Metsänhoidon palvelut muutamalla napin painalluksella • Erilaiset karttatasot ja omat karttamerkinnät • Sähköisen asioinnin palvelut esim. sopimusten allekirjoitus sähköisesti Klikkaa itsesi OmaMetsään! Parhaan hyödyn palvelusta saat, kun käytössäsi on metsänhoitoyhdistyksen tekemä ajantasainen metsäsuunnitelma! Jos teet postauksen instagramiin, voit käyttää näitä hashtageja: #omametsä #metsänomisajat #metsänhoitoyhdistys #mhy #metsässähyvä Metsänomistajan uudesta sähköisestä palvelusta löydät:

16 METSÄNHOITO Kemera-varoja on käytettävissä runsaasti Metsänhoidon työmäärät jäivät tavoitteista viime vuonna, kiritään tänä vuonna! Vuonna 2021 Suomen Metsäkeskus maksoi Etelä-Savossa 2,6 miljoonaa euroa Kemera-tukea metsänhoitotöihin, mutta niitä jäi harmillisesti myös käyttämättä. Erityisesti nuorten metsien hoitotyöt kannattaa toteuttaa nykyisen Kemera-lain aikana, sillä tulevassa Metkakannustejärjestelmässä ei ole lainkaan tukea pienpuun korjuuseen (tuki nyt 200 €/ha) eikä tukea myönnetä metsiköihin, joiden pituus on yli 12 metriä (tuki nyt 230 €/ha). Kemera-tukea on haettava ennakkoon, mutta taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon työt voidaan aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen. Rahoitusta kuitenkin myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Valmiiksi tehdystä työstä ilmoitetaan Metsäkeskukselle toteutusilmoituksella, jonka perusteella tuki maksetaan. Metsänhoitoon saa tukea ja apua Valtio tukee yksityisten maanomistajien metsänhoitoa. Nykyinen Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera)-laki on voimassa 31.12.2023 saakka. Nykyisen Kemeran tukimuodot: Taimikon varhaishoito • kohteen minimipinta-ala 1,0 ha (voi koostua useasta 0,5 ha kuviosta) • keskipituus työn jälkeen 0,7 - 3,0 m • poistuma min. 3000 r/ha • työn jälkeen max. 3000 r/ha • tuki 160 €/ha Nuoren metsän hoito • kohteen minimipinta-ala 2,0 ha (voi koostua useasta 0,5 ha kuviosta) • keskipituus työn jälkeen yli 3,0 m • pohja-pinta-alalla painotettu keski-läpimitta rinnankorkeudelta alle16 cm • poistuma min. 1000 r/ha • työn jälkeen max. 3000 r/ha • tuki 230 €/ha • jos kerätään hoidon yhteydessä syntyvää pienpuuta vähintään 35 m3/ha, tukeen lisätään 200 €/ ha Suometsän hoito • kohteen minimipinta-ala 2,0 ha (voi koostua useasta 0,5 ha kuviosta) • tuki 30 - 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista (riippuu hankkeen koosta) Metsätien perusparannus • vähintään 500 m • yli 30 % metsätalouden kuljetuksia • tuki 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista Uuden metsätien tekeminen • vähintään 500 m • tuki 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista Metsän terveyslannoitus • kohteen minimipinta-ala 2,0 ha (voi koostua useasta 0,5 ha kuviosta) • turvemaille, joiden ravinnetaso on vähintään puolukkaturvekangasta vastaava • tuhka- ja boorilannoitteet • tuki 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista Ympäristötukisopimukset ja luonnonhoitotyöt • Tuki määräytyy erikseen kohteen mukaan Kysy muiden tukilajien ehdoista ja toteutuksesta omalta metsäasiantuntijaltasi! Kuva: Mhy Etelä-Savo

17 Kaikkien taimikonhoidon ajalla 1.1.2022 - 31.5.2022 tilanneiden kesken arvotaan 3 x 500 € (alv 0%) Mhy-palveluseteli! 6Hyvää syytä hoitaa taimikko ajoissa! Kasvuvoima keskittyy parhaisiin puuyksilöihin Taimikosta kehittyy hyvä, korjuukelpoinen ensiharvennus Metsän tuotto paranee ja metsätilasi arvo nousee Ajoissa tehty taimikonhoito on kustannustehokasta Hyvin kasvava taimikko sitoo hiiltä tehokkaasti Vähemmän metsätuhoriskejä Älä viivyttele, sillä taimikonhoidon kustannukset nousevat 10–15 % vuodessa. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja sovi töistä! Yhteystiedot löytät lehdestä sivuilta 24 - 26. Metsässä hyvä Palvelun sisältö: • Taimikonhoitosuunnitelma • Kustannusarvio • Taimikonhoito metsurityönä • Rahoituskelpoisissa kohteissa tukien hakeminen Taimikonhoito mahdollistaa metsätilan tulevat hakkuumahdollisuudet ja puunmyyntitulot. Koko metsän kiertoaikana hoidettu taimikko tuottaa yli 5000€ hehtaarilta enemmän kuin hoitamaton. Viivästynyt taimikonhoito nostaa työn kustannuksia ja heikentää metsän tuottoa. Oikein ajoitettu taimikonhoito on tärkein yksittäinen hoitotoimenpide metsässäsi, jolla turvaat parhaan mahdollisen taloudellisen ja metsänhoidollisen lopputuloksen. Hoidamme taimikkosi kuntoon Taimikko vaatii hoitoa, jotta se kehittyy taloudellista turvaa tuovaksi nuoreksi kasvatusmetsäksi. Metsäasiantuntijasi selvittää, onko taimikkosi hoitoon mahdollista saada Kemera-tukea. Vaikkei kemera-tukea saisikaan, ei raivausta kannata silti jättää tekemättä, sillä raivauksen hyödyt ovat kuluja suuremmat. Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa on ammattitaitoisia metsureita, jotka raivaavat ja harventavat taimikkosi kasvukuntoon. Metsäasiantuntijasi tekee puolestasi rahoitus- ja toteutushakemukset metsänhoitoyhdistyksen toteuttamissa taimikonhoitohankkeissa. Muistathan, että taimikonhoidon kustannus on myös verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Taimikonhoito ratkaisee metsäsi tulevaisuuden * Metsäasiantuntijasi kertoo Kemera-tuen ehdot ** Kemera-tuki on veronalaista tuloa, joka on huomioitu verovähennyksen määrässä TAIMIKONHOITO Taimikonhoito laskutus, €/ha Alv:n saa takaisin 100 % veroilmoituksella Kemera-tuki Nuoren metsän hoitoon, €/ha * Verovähennys (30%) metsäverotuksessa, € ** MAKSETTAVAA JÄÄ VAIN 550 -230 224 -96 132 -132 €/ha 682 Netto, €/ha Alv 24% Yhteensä, € Esimerkkilaskelma taimikonhoidon kustannuksista: METSÄNHOITO METSURINVINKIT RAIVAUSSAHATYÖHÖN • Etene systemaattisesti • Sopiva käsittelyalue on n. 4 metrin levyinen kaista • Pidä molemmat kädet aina kiinni raivaussahan kahvoissa • Liiku vain eteenpäin, älä taaksepäin • Vältä sahaamista yli polven korkeudella • Turvaetäisyys sahattaessa on 20 m • Huolla välineet ja pidä ne kunnossa • Siirtele eteesi kaatuneita puita vasta kun olet varma, että sahanterä on pysähtynyt • Ole huolellinen tehdessäsi terän huoltotöitä; sammuta ensin moottori ja ota saha pois kantohihnoista • Huolehdi turvavarusteista, joita ovat kypärä, suojalasit ja -visiiri, kuulonsuojaimet, turvakäsineet, ja tukevat jalkineet Paljonko taimikonhoidosta jää maksettavaa Kemera-tuen ja verovähennysten jälkeen?

18 PALVELUT Viime aikoina olemme saaneet lukea monista eri lehdistä, kuinka mm. polttoaineiden ja sähkön hinnat ovat olleet rajussa nousussa. Metsäpuolella tämä näkyy selkeimmin siinä, että typpilannoitteiden hinnat ovat jopa kaksinkertaistuneet. Tästä huolimatta lannoituksia ei kannata unohtaa, vaan tänä keväänä on hyvä hetki miettiä, löytyisikö omasta metsästä sopivaa kohdetta tuhka- tai boorilannoituksille. Näiden lannoitteiden hinnassa ei nimittäin ole tapahtunut vastaavaa nousua. Miksi tuhkalannoitus? - Tuhkalannoituksesta hyötyvät erityisesti ojitetut suometsät, joissa havupuiden kasvua hidastaa kaliumin ja fosforin vähyys tai ravinteiden epätasapaino. Tuhka sopii hyvin myös turvetuotannosta vapautuneiden alueiden metsitykseen. - Puuntuhka on ravinteena luonnonmukainen ja se sisältää typpeä lukuun ottamatta kaikki puiden tarvitsemat ravinteet oikeassa suhteessa. - Oikein valitulla kohteella tuhkalannoituksella saadaan lisäkasvua vuosittain noin 2,5-3 m3/ha ja vaikutusaika kestää noin 30 vuotta. Tämä tarkoittaa noin 10-15 % vuotuista tuottoa lannoitusinvestoinnille. - Tuhkalannoitus on ilmastoteko, koska kasvava puusto sitoo hiilidioksidia ja auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä. - Lannoituskustannukset voi vähentää metsäverotuksessa. Lannoitus onkin hyvä tapa sijoittaa osa puunmyyntituloista takaisin metsään. - Metsänhoitoyhdistys hoitaa lannoitukset ns. avaimet käteen palveluna, sisältäen suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan. - Tuhkalannoitukseen on mahdollista saada kemera-tukea 30 % kokonaiskustannuksista. Miksi boorilannoitus? - Arvioiden mukaan jopa puolet Itä-Suomen viljavista kuusikoista kärsii boorin puutoksen aiheuttamista kasvuhäiriöistä. - Boorin puutoksen tyypillinen oire on kärkisilmujen kuoleminen, joka johtaa puun pituuskasvun tyrehtymiseen ja monilatvaisuuteen. Laatutappiot voivat aiheuttaa tuhansien eurojen menetykset hehtaarilla kiertoajan kuluessa. - Myös boorilannoitukseen on mahdollista saada kemera-tukea. Ota yhteyttä alueesi metsäasiantuntijaan ja kysy lisää lannoituksista! Lannoitus, metsätalouden kannattavin investointi Tuhkaa levitetään noin 3000 kg/ha. Manu Vasara | erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Kuva, Yara Suomi Oy

19 PALVELUT Haastaako avoin metsävaratieto perinteisen metsäsuunnitelman? Sekä avoin metsävaratieto että metsäsuunnitelma tarjoavat perustietoa metsätilasta, sen puustosta sekä tulevista toimenpidetarpeista. Monilta osin ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Avointa metsävaratietoa tuotetaan pääasiassa kaukokartoitusmenetelmin eli laserkeilauksella ja ilmakuvauksella. Kaukokartoitusmenetelmin tuotetut tiedot antavat kokonaiskuvan metsätilasta, mutta tiedot voivat toisinaan olla hyvinkin epätarkkoja. Metsäsuunnitelma puolestaan tehdään henkilökohtaisesti metsänomistajalle ja sen tekemiseen sisältyy aina perusteellinen maastotyö. Maastotyö mahdollistaa tarkat ja monipuoliset tiedot metsästä Avoimen metsävaratiedon helposta saatavuudesta huolimatta metsäsuunnitelmien kysyntä on pitänyt pintansa. Eikä suotta, sillä tilakohtaisesti tehty metsäsuunnitelma tarjoaa monia lisähyötyjä avoimeen metsävaratietoon verrattuna. Metsäsuunnitelmaa tehdessä olennaisessa osassa on maastotyö, jonka ansiosta metsätilalta saadaan tuotettua tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa. Puustotietojen lisäksi esimerkiksi mahdolliset metsätuhot, ravinnehäiriöt sekä kunnostusojitustarve tulevat huomioiduksi maastossa paremmin. Kaukokartoitusmenetelmin ei myöskään saada määritettyä aina parasta uudistamismenetelmää tai hakkuujärjestystä. Maastotyön ansiosta metsäsuunnitelman perusta eli kuviointi saadaan tehtyä metsänhoidollisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Avoimen metsävaratiedon automaattikuviointiin liittyy usein epätarkkuuksia. Metsänomistajan tavoitteet huomioon Metsänomistajalla voi olla metsätilansa hoidon ja käytön suhteen erilaisia tavoitteita ja tarpeita. Perinteinen metsäsuunnittelu mahdollistaa vuorovaikutuksen metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välillä, jolloin metsäsuunnitelma voidaan laatia vastaamaan metsänomistajan henkilökohtaisia tavoitteita. Suunnitelma voidaan tehdä esimerkiksi monitavoitteisuutta painottaen, jolloin muun muassa toimenpide-ehdotukset suunnitellaan tukemaan kyseistä tavoitetta. Avoin metsävaratieto ei huomioi metsänomistajan omia tavoitteita, vaan toimenpide-ehdotukset perustuvat automaattisesti laskettuihin malleihin. Avoimesta metsävaratiedosta metsänomistaja saa helposti ja nopeasti suuntaa antavan käsityksen metsänsä tilanteesta. Pienellä metsätilalla kaukokartoitetut metsävaratiedot voivatkin olla sellaisenaan riittäviä. Etenkin, jos metsänomistaja tuntee metsänsä ja sen käsittelytarpeet hyvin. Suuremmilla metsätiloilla perinteisen metsäsuunnitelman tarve korostuu. Metsäsuunnitelman tarkat toimenpide-ehdotukset, kestävä hakkuusuunnite sekä seuraavan 10 vuoden tulo- ja menoarvio auttavat metsän käytön ja toimenpiteiden ajoituksen suunnittelussa. Metsänhoitoyhdistysten uudessa OmaMetsä-palvelussa on pohjana Metsään.fi -metsävaratiedot. Mikäli tilalla on ajantasainen/tuore metsäsuunnitelma, tiedot päivittyvät palveluun. Jos olet kiinnostunut uuden metsäsuunnitelman tilaamisesta, ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai toimistomme palvelunumeroon 015 357 4000. Kuva: Mhy Etelä-Savo

20 PALVELUT Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo neuvoo, auttaa ja palvelee metsänomistajia kaikissa metsänhoitoon ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. PUUKAUPPAPALVELUT Me tunnemme alueemme, toimimme lähellä metsänomistajaa. Alueemme yksityismetsien puukaupasta 2/3 lähtee liikkeelle kauttamme joka vuosi. 1. Teetä maksuton puunmyyntisuunnitelma metsänhoitoyhdistyksellä Puukauppa aloitetaan puunmyyntisuunnitelman tekemisellä. Puunmyyntisuunnitelmaan sovittavat korjuukohteet määritellään sinun toiveittesi mukaan. Sen avulla myytävä puuerä voidaan kilpailuttaa puunostajien kesken. Saat palvelun yhteydessä maksuttoman hinta-arvion puukauppakohteestasi ja tietoa alueen puumarkkinatilanteesta kaikkien ostajien osalta. 2. Puukaupan toimeksianto - lisää euroja kilpailuttamalla Tunnemme parhaiten alueemme puumarkkinat ja puunostajat. Puukauppa kannattaa kilpailuttaa kaikkien alueen puunostajien kesken, jotta saat puusta mahdollisimman hyvän hinnan. Puukauppa on Mhy Etelä-Savon ydinosaamista, hyödynnä se! VALITSE SUOSITTU PUUKAUPAN TOIMEKSIANTOPALVELU Palvelun sisältö: - Puunmyyntisuunnitelma - Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken - Tarjousten vertailu - Tarjousvertailun esittely metsänomistajalle, metsänomistaja päättä itse puukaupasta - Hakkuun suunnittelu - Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta - Puunkorjuun ja kuljetuksen valvonta - Puunkorjuun valvontaraportti - Puukaupan päättäminen Tee nyt toimeksiannolla helppo, turvallinen ja tuottava puukauppa! Mhy:n avulla onnistut puukaupassasi ja saat puukaupastasi aina parhaan hinnan! Täyden palvelun metsätalo Kuva: Mhy Etelä-Savo

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=