Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/2022 Metsässä hyvä Sivut 10 – 11 Sivut 12 – 13 Sivut 16 – 17 Nuorena vitsa väännettävä Toimihenkilöuutisia Johtajan metsä puskee puuta
2 PÄÄTOIMITTAJA: Petri Pajunen 040 776 6212 TOIMITUSKUNTA: Maarit Jordan-Valtonen 044 555 0482 Sanna Hakolahti 040 716 5200 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 12 500 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/etelasavo KANNEN KUVA: Sanna Hakolahti / Mhy Etelä-Savo Seuraava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon lehti ilmestyy 9/2022 Jäsenlehti 3/2022 SISÄLLYSLUETTELO PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Osoite vaihtunut tai muita muutoksia? Voit ilmoittaa niistä etelasavo@mhy.fi tai 015 357 4000 3 4 6 8 14 19 22 24 26 29 32 PÄÄKIRJOITUS PUUKAUPPA Puukauppanäkymät erinomaiset JOHTAJAN PALSTA PALVELUT Kenestä metsätilan jatkaja? AJANKOHTAISTA Metsäammattilaisia eläkkeelle PALVELUT Kevät paljastaa metsäteiden ongelmakohtia AJANKOHTAISTA Metsä turvemaalla PALVELUT Hiilinielujen kasvatuksesta lisätuloja metsänomistajille METSÄNOMISTAJA Metsäopinto- ja luontomatka Portugaliin AJANKOHTAISTA Nuoren metsän hoidon tukitasoa nostetaan METSÄASIANTUNTIJAMME PALVELUKSESSANNE Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä oman alueesi metsäasiantuntija on aina apuna. Metsäkäynnillä asiantuntijan kanssa saat tietoa metsäsi tilasta ja voit kertoa omista metsätaloudellisista tavoitteistasi. Kaikissa tavoitteissa tukenasi OMA METSÄASIANTUNTIJA Soita omalle metsäasiantuntijallesi, sovi metsäkäynnistä! Oman metsäasiantuntijan yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.mhy.fi/etela-savo/ yhteystiedot. Myös palvelunumeromme 015 357 4000 palvelee metsäasioissa.
3 PÄÄKIRJOITUS Monen rintaman edunvalvontaa Kaisa Ralli | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Etelä-Savo Kevät on ollut kylmä monessakin mielessä, toteaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon puheenjohtaja Kaisa Ralli vapunaattona, kun hyytävä tuuli puhaltaa pääsiäisen lämpimien säiden jälkeen. — Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa maailmantilanne muuttui kertaheitolla. Euroopassa riehuu nyt täysimittainen sota, ja kriisi vaikuttaa myös metsätalouteen ja -teollisuuteen. Venäjää vastaan asetetut pakotteet ovat käytännössä poistaneet venäläiset ja valkovenäläiset metsäteollisuustuotteet Länsi-Euroopan markkinoilta. — Sahatavaran markkinatilanteeseen tällä on vaikutusta ja kysyntä nousee. Kotimaan energiapuun kysyntäkin on nousut uudelle tasolle, kun haketavaraakaan ei naapurista tule, Kaisa Ralli toteaa. Venäjältä on tunnetusti tullut puuta Suomeen jalostettavaksi, ja tuonnin loppuminen nostaa osaltaan kotimaan puun kysyntää. — Nyt onkin hyvä aika tehdä leimikot valmiiksi puukauppaa varten. Mutta puukauppa sitten kilpailuttamalla. Markkinoilla on nyt kyllä maksukykyä, Kaisa Ralli sanoo. Puukaupan kilpailuttaminen on tavallaan metsänomistajan omatoimista edunvalvontaa ja konkreettisinta sellaista, sillä sen tulos tuntuu suoraan metsänomistajan tilipussissa. Apua kilpailutukseen löytyy omasta metsänhoitoyhdistyksestä. —Ajankohtaisin tieto mitta- ja laatuvaatimuksista, hakkuuajoista, hinnoista sekä ostajan maksukyvystä on yhdistyksessä. Ja sen tiedon antama lisäarvo tulee suoraan metsänomistajalle. Seuraava edunvalvonnan porras on paikallinen ja alueellinen edunvalvonta, jossa metsänhoitoyhdistyksellä on myös iso rooli. —Kuntien kaavoitus voi tuoda yllättäviä tilanteita eteen esimerkiksi maisematyölupien hintojen muodossa. Myös sopimukset tuulivoima-alueiden korvauskysymyksissä kannattaa tehdä ammattilaisten kanssa. Yhteyksiä paikallisiin päättäjiin onkin pidettävä säännöllisesti, Kaisa Ralli sanoo. Valtakunnan tasolla metsänomistajien edunvalvonta on jatkuvaa puurtamista, mutta suurimmat väännöt tehdään silloin, kun kulloistakin hallitusohjelmaa sorvataan. — Valmistautuminen pitääkin aloittaa jo nyt, kun puolueet tekevät ehdokasasettelujaan ensi kevään eduskuntavaaleihin. Näistä teemoista voi mainita mm. alemman tieverkon rahoituspohjan ja verotuksen kysymykset, Kaisa Ralli muistuttaa. Iso osa metsätalouden edunvalvontaa on nykyisin EU-tason edunvalvonta. Komission ja parlamentin päätökset konkretisoituvat lopulta käytännön metsätalouteen, ja viime aikoina EU-päätöksenteko on paljastanut suomalaiselle metsänomistajalle enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. —Meille on tärkeää viedä viestiä suomalaisesta metsätaloudesta EU:n tasolle ja pitää huolta, että metsänomistajalla säilyy päätösvalta omista metsistään, Kaisa Ralli toteaa. — EU:ssa on menossa monen monta huolta herättävää asiaa metsänomistuksen suhteen, mutta niitä valvovat MTK:n edustajat meidän metsäomistajien hyväksi. Erityisesti viime vuosi näytti hurjalta, kun julkisuuteen nousivat EU-taksonomian vaikutukset metsätalouteen. Edunvalvonnan onnistuminen näkyy lopulta metsänomistajan tiliotteella. Ralli heittääkin pallon metsäteollisuuden suuntaan ja muistuttaa, että ketjussa kannolta tehtaalle on monta toimijaa. — Viime aikojen kustannusten nousu näkyy niin metsänomistajien kuin korjuuyrittäjienkin toiminnassa. Kustannusnousun pitäisi näkyä myös puun hinnassa, Kaisa muistuttaa.
4 PUUKAUPPA Kevättalven puukauppamäärä alhainen Tätä kirjoitettaessa (11.5.) puukauppamäärät olivat poikkeuksellisen alhaalla. Etelä-Savon myyntimäärä viikoilta 1-18 oli yhteensä vain 1,0 milj. m3. Määrä oli 27 % jäljessä viime vuoden myyntirytmistä. Tämä merkitsi myös sitä, että lähes 80 % kuluvan vuoden ostotarpeesta oli metsäteollisuudella hankkimatta. Monesti ostajien tarjoukset eivät ole vastanneet myyjien odotuksia. On hyvä muistaa, että metsänomistajalla on aina oikeus hyväksyä tai hylätä ostotarjous. Venäjän tuontipuun loppuminen merkittävä muutos Venäjän tuontipuun määrä on ollut viime vuosina noin 9 milj. m3. Lähes 90 % tuonnista oli koivukuitua ja haketta. Koivukuitua on tuotu 4,5 milj. m3 ja haketta 3,6 milj. m3. Energiahakkeen osuus tuontihakkeesta on ollut merkittävä. Yhtiöt tasapainottavat koivukuidun rajua vajetta kääntämällä sellun tuotantoa enemmän havusellun puolelle. Tämä vastaa selvästi paremmin metsiemme rakennetta. Merkittävä kysynnän lisäys onkin kohdistumassa koivukuidun ja energiapuun lisäksi myös havukuituun. Energiahakkeen vaje on vaikuttanut nopeimmin puumarkkinaan. Monin paikoin energiapuusta maksetaan jo parempaa tienvarsihintaa kuin kuitu- puusta. Nyt kannattaakin laittaa myös nuoret metsät kuntoon. Metsäteollisuus hurjassa tuloskunnossa Metsäteollisuuden liikevoitot vuoden 2022 ensimmäiseltä kvartaalilta ovat huimaa luettavaa. Stora Enso 503 milj, €, Metsä Group 341 milj. € ja Puukauppanäkymät erinomaiset myös syksyllä ja ensi vuonna Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK metsänomistajat Metsäteollisuuden tulokset vuoden ensimmäiseltä kvartaalilta olivat ennätysluokkaa. Vientimarkkinat vetävät ja hintataso on korkealla. Kotimaisen puun kysyntää kirittää entisestään puuntuonnin loppuminen Venäjältä. Puumarkkinoiden todellinen toimivuus on nyt koetuksella. Vapaassa markkinataloudessa nopeasti voimistunut kysyntä voi vahvistaa hintatasoa reippaastikin. Nyt kysymys kuuluukin, toimiiko markkinatalous Suomen puumarkkinoilla? PTT ennustaa ennätyksellistä hakkuuvuotta 2023. PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi. Mhy.fi/puukauppa
5 UPM Kymmene, lakoista huolimatta, 273 milj. €. Kolmen suurimman yhtiön yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto lähentelee miljardia euroa vain kolmen kuukauden aikajaksossa. Vaikka tulokset tehdään pääosin kuitupuuta jalostaen, nämä juhlat eivät ole näkyneet metsänomistajille ainakaan kuitupuun hinnassa. Myös sahateollisuudella menee nyt hyvin. Vajaa vuosi sitten sahatavaran hintataso käväisi yli tuplatasossa. Lyhyen notkahduksen jälkeen hinnat ovat jälleen vahvassa nousussa. Venäjän lähes 8 milj. m3 sahatavaran myynnin poistuminen Euroopan markkinoilta vahvistaa osaltaan hintakehitystä. PTT ennustaa ensi vuodelle kaikkien aikojen suurinta hakkuumäärä Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) ennustaa ensi vuoden vientimääriin kasvua kaikkille tuoteryhmille. Tämä koskee sekä mekaanista metsäteollisuutta että massa- ja paperiteollisuutta. Ennusteen mukaan kotimaan hakkuille ennakoidaan kasvua tänä vuonna 3 % ensi vuonna vielä 3 % lisää. Yhteensä noin 4 milj. kuutiometrin hakkuiden lisäys on nostamassa vuoden 2023 kotimaan hakkuut uuteen kaikkien aikojen ennätykseen 69 milj. m3. Jokainen puukauppa kannattaa kilpailuttaa Metsänomistajien kannattaa hyödyntää hyvä suhdannetilanne. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset auttavat puukauppojen suunnittelussa ja tarvittaessa myös myynnissä. Kilpailuttaminen on nyt poikkeuksellisen tärkeää. Ostajien väliset erot tarjouksissa ovat suuria ja paras kannattaa aina seuloa markkinatarjonnasta. Vain kilpailuttamalla voidaan vaikuttaa myös puun yleiseen hintatasoon ja metsätalouden kannattavuuteen pidemmällä aikavälillä.
6 Odottavia tunnelmia metsässä Petri Pajunen | johtaja | Mhy Etelä-Savo JOHTAJAN PALSTA Metsäala elää vahvasti ympäröivän yhteiskunnan mukana, eikä metsissäkään jäädä ilman Venäjän aloittaman sodan vaikutuksia. Venäjän tuontipuu on kevään mittaan jäänyt pois teollisuuden puuhuollosta ja vaikutusten odotetaan näkyvän puumarkkinoilla. Toistaiseksi puukauppa on kuitenkin viime vuotta hiljaisempaa, toteaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtaja Petri Pajunen. — Olemme viime vuoden vastaavan ajankohdan tilanteessa jäljessä noin 25 prosenttia. Metsänomistajat selvästi odottavat hinnan vahvistumista ja sille on vahvat perusteet. Pajusen mukaan Venäjän puun jääminen pois markkinoilta tekee tilaa kotimaan puulle. Sahatavaran hyvä hintakehitys puolestaan antaa odottaa nykyistä korkeampia kantohintoja. — Teollisuus käy puukauppaa paljolti Itämeren altaan ympärillä, mutta missään ei tällä hetkellä liiku halpaeriä. Esimerkiksi Baltiassa hintataso on korkeampi kuin Suomessa. Nyt kannattaa kilpailuttaa Leimallista tämän hetken markkinatilanteelle ovat puun ostotarjousten suuret vaihtelut. Esimerkkinä Pajunen kertoo yhdistyksen puukaupan toimeksiantopalvelun tuoreet kokemukset eräästä 500 kuution leimikosta. — Kokonaishinnan ero oli lähes 5000 euroa. Huonoimman ja parhaan tarjouksen ero oli siis lähes 10 euroa kuutiolta. Mäntytukissa hintaero oli 13 euroa ja kuidussakin 4-5 euroa kuutiolta. Kilpailutus kyllä kannattaa. Pajusen mukaan puun ostajat tarjoavat nyt erilaisia porkkanoita ja täkyjä, kuten taimikonhoitoetuja tai lisäbonusta puukaupan kylkiäisinä, mutta yhdistyksen palvelun kautta kilpailuttamalla lopputulos voi olla parempi. — Tässä esimerkkitapauksessa puukaupan toimeksiannon hinta oli noin 500 euroa, joten panostukselle sai hyvin katetta, Pajunen naurahtaa. Puumarkkinoilla on hyvin tilaa myös mainion talvihakkuukauden jälkeen. Yhtiöt ovat saaneet parin vuoden aikana rästiin jääneitä talvileimikoita korjattua, joten talvikorjuuta vaativien kohteiden kaupalle alkaa olla hyvä tilanne. Metsäenergian korjuu kiihtymässä Paitsi ainespuumarkkinoilla, odottaa Petri Pajunen noususuhdannetta myös energiapuumarkkinoilla. Venäjän puutuonnin vähenemisen myötä ja kotimaan energiapuulle odotetaan vahvistuvaa kysyntää. — Kysynnän kasvu nostaa myös hintaa, Pajunen sanoo, mutta muistuttaa samalla talouden realiteeteista. — Polttoaineen hinta on noussut tuntuvasti ja se nostaa korjuukustannuksia. Mutta siltikin metsänomistaja voi odottaa energiapuulle nousevaa hintaa. Kemera-rahoitusjärjestelmän korvaavassa Metka-järjestelmässä ei ensin tunnettu pienpuun korjuun tukea, mutta viimeaikaiset viestit antavat odottaa, että tuki saataisiin takaisin ainakin jonkin tasoisena. — Energiapuun hintahan toimii myös eräänlaisena perälautana kuitupuun hinnassa ja erityisesti ensiharvennuksilla, Pajunen muistuttaa. Hiilikauppa lähdössä käyntiin Aines- ja energiapuukaupan lisäksi metsänomistajat voivat pian tienata myös hiilikaupalla, kun yhdistyksen palvelutarjontaan tulee vastikään lanseerattu Hiilipalvelu. — Hiilipalvelun kautta metsänomistaja voi markkinoida lannoituksella saadun lisäkasvun aikaansaaman hiilensidonnan päästöjään kompensoiville yrityksille. Pajunen uskoo, että uusi palvelu löytää nopeasti paikkansa ja siitä osviittaa antavat viime kesän kokemukset Kangasniemeltä. — Kiinnostusta löytyi metsänomistajien keskuudessa ja Hiilipalvelusopimuksia tehtiinkin jo pilottivaiheessa reilulle 100 hehtaarille. Uskon, että tämä palvelu otetaan positiivisesti vastaan.
7 JÄSENYYS Tutustu jäsenetuihin osoitteessa: mhy.fi/jasenedut ja hyödynnä ne jo tänään! Muistathan myös valtakunnalliset jäsenedut: www.mtkhankinnat.fi Nyt kannattaa olla Metsänhoitoyhdistyksen JÄSEN! Jäsenenä saat: • Oma metsäasiantuntija • Edullisemmat palveluhinnat • Maksuton puunmyyntisuunnitelma • Metsien sertifiointi PEFC-sertifikaatilla • Kilpailutettujen puukauppojen hintatiedot • OmaMetsä ja Metsäselain palvelut • Koulutukset, retket ja tapahtumat • Mhy:n jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerot • Valvomme metsänomistajan etua poliittisessa päätöksenteossa. Olemme metsänomistajan puolella! OmaMetsä-verkkopalvelu on auki 24 h. Asioi ja tilaa palvelu sinulle sopivana ajankohtana: OmaMetsä.fi Tutustu ja pyydä tarjous osoitteessa: Mhy.fi/etelasavo Lähetä sähköpostia, osoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@mhy.fi Soita omalle metsä- asiantuntijallesi. Yhteystiedot: Mhy.fi/etelasavo Asioi miten haluat Jäsenenä voit valita itsellesi mieluisimman tavan. Ylivertainen puukaupassa Puukaupan aloitat maksutta puunmyyntisuunnitelmalla. Käytössäsi on ainutlaatuinen aineisto ostajien kyvystä saada sinulle arvokasta tukkipuuta. Suosittelemme puukauppaa valtakirjalla, jolloin kilpailutamme kohteesi. Edunvalvonta Suomessa ja EU:ssa MTK ja Metsänhoitoyhdistykset ajavat metsänomistajan etuja kotimaassa ja Brysselissä vaikuttaen päätöksentekoon ja osallistuen metsistä käytävään keskusteluun. Kotimaassa osallistumme esimerkiksi maankäyttöön vaikuttavien lakien valmisteluun.
8 PALVELUT Kysymys tulee eteen silloin, kun metsänomistaja päättää luopua metsistään jo elinaikanaan. Vaihtoehtoja kannattaa miettiä rauhassa ja asiasta kannattaakin keskustella avoimesti mahdollisten jatkajaehdokkaiden kanssa. Moni metsänomistaja toivoo, että tuleva omistaja osaisi arvostaa hänen metsässään tekemäänsä työtä. Jatkajan toivotaan usein myös hoitavan metsää kestävällä tavalla sekä sitoutuvan aidosti ja pitkäjänteisesti metsän omistamiseen. Luopujan muistilista Metsästään luopumista harkitsevan kannattaa käydä läpi seuraava asialista, sekä yksin pohdiskellen, että mahdollisten jatkajien kanssa keskustellen: - kuka on eniten kiinnostunut jatkamaan metsätalouden harjoittamista? - luovutetaan metsätilat yhdelle vai useammalle henkilölle yhteisesti? - voidaanko metsätiloja jakaa useamman jatkajan kesken? - tehdäänkö luovutus kaupalla vai lahjana? - onko mahdollista tai tarpeen hyvittää jotenkin niitä perillisiä, jotka eivät nyt saa metsää? Luovutukseen on vaihtoehtoja Mikäli metsäomaisuutta on kertynyt paljon, on vaihtoehtojakin enemmän. Pientä tilaa ei ole järkevää pilkkoa ja pirstoa lisää, mutta useamman metsähehtaarin ja -tilan omistajalle avautuu enemmän vaihtoehtoja. Suuren metsäomaisuuden luovutuksella on huomattava taloudellinen merkitys sekä luopujalle että jatkajalle. Tämän takia tulevalla jatkajalla onkin hyvä olla valmiuksia uuden oppimiseen sekä myös näkemystä siitä, miten hän tulee metsäomaisuuttaan hallitsemaan. Metsätilastaan luopujan on syytä ottaa selvää mitä jatkajaehdokas tekisi, jos saisi metsää hallintaansa. Luovutustavan lisäksi pohdittavia kysymyksiä ovat mahdollisten jatkajien taloudellinen asema, jatkajan ja luopujan veroseuraamukset, perintökysymykset sekä mahdollisen yhteisomistuksen sujuvuus. Yksin vai yhdessä? Metsäomaisuus kannattaa mahdollisuuksien mukaan pyrkiä luovuttamaan yhdelle kiinnostuneimmalle jatkajalle. Läheskään aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Tilanteessa, jossa metsäomaisuus luovutetaan määräosin yhteisesti useammalle jatkajalle, omistusmuodoksi muodostuu yhtymä. Yhtymässä on yhteishallintoperiaate. Tämä merkitsee, että yhtymässä päätökset on tehtävä yksimielisesti. Metsäyhtymän osakkaat voivat halutessaan liittää metsänsä yhteismetsään, jolloin kenenkään jatkajista ei tarvitse ottaa vastuulleen metsäasioiden hoitoa. Yhteismetsä tilittää vuosittain jaettavan ylijäämän omistusosuuksien suhteessa yhteismetsän osakkaille. Mikäli eläessään ei luopuisikaan metsistään, on kuitenkin hyvä tiedostaa se, kenelle metsä perintönä tulee siirtymään. Testamentilla voi halutessaan määrätä siitä, että metsä siirtyy toivottuihin käsiin. Kenestä metsätilan jatkaja? Taina Kosonen | erityisasiantuntija | omistajanvaihdospalvelut | Mhy Etelä-Savo Luovutusasiakirjan laadinta Al lekirjoitusti laisuus ja kaupanvahvistus Opastus lainhuudon hakemiseen Opastus veroasioissa (varainsiirtovero) SUKUPOLVENVAIHDOS Oletko suunnitellut metsätilasi sukupolvenvaihdosta tai harkinnut yhteisomistuksen purkamista? Ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Hyvä metsätalouden ja verotuksen tuntemus tuovat varmuutta ja Sujuva turvallisuutta metsätilan omistuksen vaihdokseen. Metsänhoitoyhdistykseltä valittavanasi on kolme erilaista asiantuntija-pakettia sujuvan sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi: Asiakirjojen laadinta Laskelma luovutusvoitosta ja -tappiosta (9 lomake) Opastus lahjaveroilmoitus asioissa Muutos- ja lopettamisi lmoitus YTJ (Y5-lomake) Y-tunnuksen perustamisi lmoitus YTJ (Y3-lomake) Veroi lmoitus oma-aloitteisista veroista (arvonl isäveroi lmoitus, Y3 lomake) Metsäasiantunti jan tekemä laskenta ki inteistön metsäosien jakamisesta Eri vaihtoehtojen ver tai lu ja esittely Verottajan ennakkoratkaisuhakemus Laajojen omaisuuserien jako- suunnitelma omistaj ien kesken Normaali Sukupolvenvaihdokset, Yhteisomistuksen purkusopimukset, Perukirja Laaja Moniasteinen omistus Laajemmat kokonaisuudet Edellisten lisäksi palveluun sisältyy: Hankimme kiinteistöasiakirjat puolestasi! Edellisten lisäksi palveluun sisältyy: Ota yhteyttä ja tilaa! Taina Kosonen Erityisasiantuntija, sukupolven- ja omistajanvaihdospalvelut 040 776 6235 / taina.kosonen@mhy.fi
9 PALVELUT Oman metsän liittäminen osaksi yhteismetsää osuuksia vastaan on hyvä vaihtoehto, jos haluat: • vaivattoman tavan omistaa metsää itselle ja seuraavalle sukupolvelle • välttää yhteisomistuksessa olevan tilan pilkkomista pienempiin osiin • edullisen ja helpon ratkaisun tilan tasapuoliseen jakoon • metsätilan pysyvän hyvin hoidettuna tulevaisuudessa, mutta hoitovastuun siirtyvän yhteismetsälle Etelä-Savon yhteismetsä on hyvä ratkaisu päästä mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. Yhteismetsä sopii metsänomistajille, jotka haluavat tuottoa pitkällä aikavälillä helposti ja riskittömästi, myös sukupolvenvaihdoksissa. Yhteismetsä kiinnostaakin entistä isompaa joukkoa metsänomistajia. Yhteismetsään liittymisen edut metsänomistajalle: • Yhteismetsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan • Hyvä metsien hoito takaa tasaisen ja jatkuvan tuoton -> koko tuo kilpailuetua, on kyse sitten puukaupasta tai metsänhoidosta • Perustaminen ja liittyminen on edullista • Säännöllinen tulo • Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Etelä-Savon yhteismetsässä on tällä hetkellä 37 osakasta ja se on pintaalaltaan noin 950 ha. Tutustu toimintaamme ja liity koko ajan vahvistuvaan joukkoomme! Lue lisää www.esyhteismetsa.fi/ Lisätietoja liittymisprosessista ja metsäarvioista: Kalle Kaartinen, Mhy Etelä-Savo p. 044 555 0488, kalle.kaartinen@mhy.fi Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus, p. 0400 256 146, esa.lappalainen@metsakeskus.fi Oma metsä osaksi Etelä-Savon yhteismetsää?
10 METSÄNOMISTAJA Huhtikuun viimeisen viikon tiistaipäivä on harmaa ja viileä, mutta Ilari Palassalo ei viileästä kelistä ole moksiskaan. Leipätyönään rakennusmiehenä työskentelevä nuorukainen esittelee mielellään metsätilaansa Savonlinnan Makkolassa. —Ostin tämän kaksi vuotta sitten, kertoo Ilari Palassalo. Samaan hoitokokonaisuuteen kuuluu myös rajakkain Ilarin metsätilan kanssa oleva tila, joka on Ilarin ja hänen veljensä yhteisomistuksessa. Velimies työskentelee päivät hakkuukoneen puikoissa, joten ammattitaitoa metsän käsittelyyn löytyy lähipiiristä. 21-vuotias Ilari Palassalo on metsänomistajaksi harvinaisen nuori, sillä metsänomistajien keski-ikä Suomessa on reilut 60 vuotta. Nuoruus takaa sen, että nykyisiä taimiaineksia ja metsänhoitokäytäntöjä hyödyntämällä Palassalo pääsee vielä itsekin nauttimaan metsänhoitotöidensä hedelmistä. — Ilari saattaa hyvinkin päästä tekemään päätehakkuuta itse istuttamistaan taimikoista, sanoo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Tuomas Valta. Netissä yhteys metsänhoitoyhdistykseen Tuomas Valta on Ilari Palassalon ja hänen veljensä tilojen vastuuhenkilö metsänhoitoyhdistyksessä. Palassalo kertoo, että yhteys Tuomas Valtaan löytyi netin kautta. — Kun olin ostanut metsätilan, niin juttelin työkaverini kanssa, joka kannusti liittymään metsänhoitoyhdistykseen, Palasalo kertoo. Yhdistyksen jäsenyys toi mukanaan mobiilisovelluksella toimivan OmaMetsä-palvelun, jonka kautta Palassalo otti yhteyttä yhdistykseen hoitotöiden ja puukaupan merkeissä. Vastuuhenkilöksi valikoitui yhdistyksen Savonlinnan seudun aluejaon perusteella Tuomas Valta. Ilari Palassalo teki ensimmäisen puukauppansa viime talvena ja yhteistyökumppanina oli nimenomaan metsänhoitoyhdistys ja Tuomas Valta. Pääte- ja harvennushakkuusta koosNuorena vitsa väännettävä Kirjoittaja ja kuvat: Matti Turtiainen | toimittaja Kun nuorena aloittaa, pääsee nauttimaan metsänhoidon hedelmistä itsekin, tietää savonlinnalainen Ilari Palassalo. Parikymppinenmetsänomistaja voi päästä vielä päätehakkaamaankin itse istuttamiaanmetsiä. Ilari Palassalo päätyi harvinaisen nuorena metsänomistajaksi. 21-vuotias Ilari Palassalo on metsänomistajaksi harvinaisen nuori.
11 METSÄNOMISTAJA tunut leimikko kilpailutettiin yhdistyksen puukauppapalvelun kautta ja Palassalo sanoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen. — Kaikki meni vaivattomasti ja hyvin. Ei minulla ole mitään moittimista. Huhtikuun lopulla tien varrella pinossa onkin enää päätehakkuualueen havut ja samassa yhteydessä korjatut energiapuurangat. Monenlaista puustoa Ilari Palassalon metsätila on Savonlinnassa Makkola-Simanalan seudulla, jossa metsäpohjat ovat erittäin viljavia. Puusto on luonnostaan pääasiassa kuusta ja koivua, mutta Palassalon metsissä puulajivalikoima on varsin monipuolinen. Puuston ikäjakauma on sopivan vaihteleva, joten hakattavaa ja hoidettavaa riittää lähivuosina. Metsätalouden tavoitteet nuorella metsänomistajalla ovat selvät. Tuloja on metsästä saatava kauppahinnan kuolettamiseksi, mutta taloudelliset arvot eivät ole ainoita arvoja metsänhoidossa. Metsätilakaupan myötä Palasalo sai myös yksityisen luonnonsuojelualueen omistukseensa. Suojelualueen perusti jo Palassalon isoäiti vapaaehtoisena suojeluna, ja parin hehtaarin suuruinen alue on luonteva osa Palassalon metsänomistusta. — Ei tätä poiskaan suojelusta saa eikä tarvitsekaan. Arvostan monipuolista metsänkäsittelyä, Ilari sanoo silmäillessään reilun sadan vuoden ikäistä suojelualueen puustoa. Omatoiminen metsänhoito kiinnostaa Ilari Palassalo sanoo, että jatkossa hän aikoo tehdä metsätilan hoitotyöt mahdollisuuksien mukaan omatoimisesti. Raivaussahatyöt ja tuulenkaatojen korjaaminen moottorisahan ja traktorimönkijän avulla ovat jo tuttua työtä. Tuomas Vallan kanssa yhteistyössä suunniteltu, kilpailutettu ja kaupattu päätehakkuuleimikko on hakattu, joten keväällä on vuorossa päätehakkuualueen istutus. Onko taimien istutuksesta kokemusta aiemmin? — No se tulee tutuksi nyt keväällä, Ilari nauraa. Tuomas Valta (vas.) kannustaa Ilari Palassaloa aktiiviseen metsänhoitoon, mutta luontoarvoja huomioiden. Järeät haavat saavat jäädä pystyyn. Yhdistyksen jäsenyys toi mukanaan mobiilisovelluksella toimivan OmaMetsä-palvelun, jonka kautta Palassalo otti yhteyttä yhdistykseen. Puuston ikäjakauma on sopivan vaihteleva, joten hakattavaa ja hoidettavaa riittää lähivuosina. Metsätilakaupan myötä Ilari Palassalolle tuli myös yksityinen luonnonsuojelualue. Reilu 100-vuotias metsä on säilyttämisen arvoinen, hän toteaa.
12 AJANKOHTAISTA Toimihenkilöuutisia Toimialueellamme on usean metsäasiantuntijan vastuualueisiin tullut kevään aikana muutoksia. Karttaan on vihreällä merkitty vastuualueet, joihin on tullut maantieteellisiä muutoksia. Pelkkä vastuualuenumero kertoo, että alueen toimihenkilö on muuttunut. 3 18 19 21 24 26 Jenniina Lahikainen Jenniina aloitti huhtikuun alussa työt Kangasniemen itäisellä puolella metsäasiantuntijana Henri Häkkisen siirryttyä toisiin tehtäviin. Jenniina siirtyi Kangasniemelle Mikkelistä metsäsuunnittelijan tehtävistä. Saimi Ritvanen Saimin aluetta on jatkossa Puumalasta myös Kaijansalo, Luukkosenkylä, Lintusalo, Niinisaari, Luukkola ja Muuramäki. Jussi Hämäläinen Jussi aloitti helmikuussa metsäasiantuntijana Juvalla Petteri Käyhkön siirryttyä organisaatiossamme toisiin tehtäviin. Marika Salminen Marika aloitti metsäasiantuntijana huhtikuussa Pieksämäen luoteisosassa, Jukka Nykäsen jäätyä eläkkeelle. Sami Hotti Sami aloitti metsäasiantuntijana huhtikuussa Jari Rautiaisen jäätyä eläkkeelle. Samin vastuualue on Pieksämäellä Savonradan itäisellä puolella. Riia Ruotsalainen Riian aluetta on jatkossa myös Maljala, Piekälänsaari ja Saukonsalo eli Puumalan rajaan saakka.
13 AJANKOHTAISTA 29 30 34 35 38 39 41 42 Elina Valtonen Uusien aluejakojen vuoksi Elinan toimialue laajenee kattaen myös Sulkavan pohjoisosan kokonaisuudessaan. Jussi Simonen Viljakansaari on myös jatkossa Jussin vastuualuetta. Miia Suhonen Miian vastuualuetta Enonkoskella on jatkossa myös Laasala ja Muholantien pohjoispuoli. Katri Ihalainen Katri palasi opintovapaalta kesäkuun alussa takaisin metsäasiantuntijan tehtäviin tutulle toimialueelle Savonrannalle. Tuomas Valta Jatkossa myös Enonkoskelta Muholantien eteläpuoli kuuluu Tuomaksen vastuualueeseen. Antti Karjalainen Jatkossa Savonlinnassa myös Varparanta, Haukiniemi, Juvola, Oravi ja Ahvensalmi ovat Antin vastuualueita. Panu Karhu Punkaharjulla Vaahersalo on myös jatkossa Panun vastuualuetta. Mira Mononen Mira aloitti metsäasiantuntijan työt Punka-harjulla toukokuun alussa Parkkisen Akin siirryttyä organisaatiossamme toisiin tehtäviin. Aki Parkkinen siirtyi Punkaharjulta metsäasiantuntijan tehtävistä erityisasiantuntijaksi metsäkiinteistöjen pariin, toimialueena Savonlinna. Manu Vasara Manu toimii jatkossa koko Mhy Etelä-Savon alueella tie, oja ja metsäluonnonhoitohankkeiden erityisasiantuntijana.
14 AJANKOHTAISTA Jukka Nykäsen vajaat neljä vuosikymmentä sitten alkanut pesti metsänhoidonneuvojana (nykyään metsäasiantuntija) päättyy kesäkuun lopussa. Jukka kokee olleensa etuoikeutetussa asemassa saadessaan tehdä työuransa elävän luonnon parissa. ”Kaiken lisäksi, mikäli oikein muistan, niin useimmiten paistoi aurinko”, Jukka myhäilee. Hän lisää vielä: ”Parasta on ollut kanssakäyminen metsänomistajien kanssa. Yhdessä olemme kierrelleet kangasmaat ja tarponeet suot samalla pähkäillen, paitsi metsäasioita, myös vaihtaneet kuulumisia elämän eri aloilta.” ”Nyt on kuitenkin tullut aika lämpimästi kiittää Teitä metsänomistajia yhteistyöstä sekä toivottaa menestystä ja lisää aurinkoisia metsäretkeilypäiviä seuraajani Marika Salmisen kanssa”. Metsäasiantuntija Jari Rautiainen siirtyi eläkkeelle 1. toukokuuta pitkään jatkuneesta metsänhoitoyhdistyksen työurasta. Jari aloitti Mhy:n palveluksessa heinäkuussa vuonna 1994.”Tunne on haikea, koska paras asia mielestäni on ollut tehdä yhteistyötä teidän metsänomistajien kanssa”, Jari sanoo. ”Vaikka työmatkani onkin ollut huomattavan pitkä, on se sujunut joka päivä odottaen uusia tapaamisia ja tehtäviä”, tuumaa Jari hymyillen. Jukan ja Jarin läksiäiskahvitilaisuus pidettiin Naarajärven toimistolla 26.4. Ovi kävi tiuhaan ja iloinen puheensorina täytti toimiston, kun asiakkaat ja yhteistyökumppanit kävivät tervehtimässä Jukkaa ja Jaria heidän viimeisenä työpäivänään. Jukka ja Jari kiittelevät metsänomistajia yhteistyöstä sekä ovat luovuttaneet isot saappaansa hyvillä ja luottavaisin mielin Marika Salmiselle ja Sami Hotille. Maarit Jordan-Valtonen Pitkäaikaisia konkareita jää eläkkeelle Konkarit luovuttivat saappaansa seuraajilleen. Kuvassa vasemmalta Jukka Nykänen, MarikaSalminen, Jari Rautiainen ja Sami Hotti. Kari-Pekka Issakainen, Pieksämäen Lehti Tovi on vierähtänyt siitä, kun purimme muuttokuormaa Anttolassa vappuna 1984. Työ silloisessa Anttolan metsänhoitoyhdistyksessä alkoi välittömästi ja on jatkunut yhtäjaksoisesti tähän saakka. Nyt, 38 vuoden jälkeen, kesäkuun alusta vuorossa on vanhuuseläke. Sanan alkuosa äkisti hieman kavahduttaa, mutta loppuosa tekee kokonaisuudesta varsin käypäisen :). Näiden vuosien aikana on monta metsää tullut nähtyä ja monta metsänomistajaa tavattua – montakin kertaa. Monituisia asioita on tullut eteen ja jäänyt taakse. Asioiden tekotapa on vuosien saatossa paljolti muuttunut, mutta yksi pysyy – metsänhoitoyhdistyksessä työ tehdään metsänomistajan lähtökohdista ja eduksi. Kiitän lämpimästi metsänomistajia sekä muita asiakkaita ja yhteistyökumppaneita tästä ajasta. Toivotan Teille kaikille menestystä, meidän elintasolle ja hyvinvoinnille äärettömän merkityksellisen, yksityismetsätalouden toimintojen parissa. Parhain terveisin Markku Modig Kiitollisin mielin kohti eläkepäiviä Markku Modig
15 AJANKOHTAISTA Metsäuralle Ei arvannut nuori mies 70-luvun puolivälissä, millaisen tulevaisuuden suomalaisen metsätalouden palveluksessa tulisi näkemään. Vaihtoehtoina olivat maatalouden tai metsätalouden koulutus. Kohtalonuskoisena päätin, että jos pääsen sen aikaiseen metsäopistoon, on se oleva valintani. Vaikka kotitilalla olinkin saanut hyvän tuntuman niin maa -kuin metsätalouteen, varsinainen oppiminen alkoi Kangasniemellä metsäharjoittelijana, ensin Metsänparannuspiirillä ja toinen puolivuotinen harjoittelu Kangasniemen metsänhoitoyhdistyksellä. Kolme vuotisen Nikkarilan metsäopiston jälkeen työpaikka löytyi läheltä Pieksämäen Mhy:stä. Metsänhoidonneuvojana Pieksämäellä, toiminnanjohtajana Rantasalmella ja jälleen paluu Pieksämäelle toiminnanjohtajan tehtävään 90-luvun puolivälissä, siinä varsin mutkaton työura. Kiinnostavaa oli palata takaisin juurilleen, kun Pieksämäen ja Kangasniemen mhy:t fuusioituivat kymmenen vuotta sitten. Metsänhoito muutoksessa Voin sanoa olleeni onnekas, kun työura on sattunut tälle aikakaudelle. 80 -luvulla metsätalouden sääntely oli tiukkaa. Metsän uudistaminen oli ankarasti kontrolloitua ja mm. uudistamisen varmistamiseksi vaadittiin metsälautakunnan hallinnoima vakuustalletus. Valtaosaa vanhoista metsistä oli käsitelty ns. harsintahakkuin, minkä seurauksena puustot olivat vanhoja, hehtaaripuustot alhaisia ja tukkipuun osuus vähäinen nykyiseen verrattuna. Vuosikymmenten kuluessa metsätalouden sääntely on vähentynyt ja luottamus metsänomistajien vastuulliseen metsien käyttöön on lisääntynyt. Voi sanoa, että metsänomistajan vapaus oman metsänsä päätöksenteosta on saavuttanut huippunsa. Tämän muutoksen seurauksena metsien tila on parempi kuin koskaan ja hyvälaatuista raaka-ainetta riittää jalostajien tarpeisiin. Metsänomistaminen monipuolistuu Metsänhoitoyhdistys on samana aikana muuttunut asiantutijaorganisaatioksi. 1980 -luvulla valta osa metsänomistajista asui tilallaan, 2020 -luvulla etämetsänomistajat ovat suurin omistajaryhmä. Edunvalvonta erityisesti puukaupassa on korostunut. Edunvalvonnan tarve on laajentunut, kun metsien merkitys on lisääntynyt mm. ympäristö- ja ilmastoasioissa. Metsänomistamisen kannattavuus on noussut uudelle tasolle. Teollisuuden kasvaneet investoinnit ja puun monipuolisuus uusiutuvana raakaaineena tulevat lisäämään edelleen puun käyttöä. Tulevaisuus tuo metsätaloudelle ja metsänomistajille monia haasteita. 40 vuoden edunvalvontarupeaman päättyessä haluan muistuttaa, että metsätalouden edunvalvontaan kannattaa ja pitää panostaa jatkossa entistäkin pontevammin. Kiitosten aika Työ metsätalouden parissa on ollut palkitsevaa. Tärkeintä olette olleet Te ihmiset, joiden kanssa olen saanut työuran aikana olla tekemisissä. Kaikki asiat tapahtuvat lopulta ihmisten välisissä tapaamisissa ja haluankin kiittää Teitä kaikkia hyvästä vuorovaikutuksesta. Jos jotain jään kaipaamaan, niin näitä keskusteluja ja tapaamisia asiakkaitten, luottamushenkilöiden ja kollegoiden kanssa. Terveisin Ismo Kallio Asiakkuuspäällikkö Mhy Etelä-Savo Metsätalouden näköalapaikalla viidellä vuosikymmenellä Mhy Pieksämäki palkittiin vuoden 2002 metsänhoitoyhdistyksenä MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa. Tervetuloa Ismo Kallion läksiäiskahville 28.6.2022 klo 10.00 – 14.00. Paikka: Kouluranta, Kangasniemen Kutemajärvi (Pieksämäentie 1858, 51270 Kutemajärvi)
16 METSÄNHOITO Toukokuun alkupäivinä Juvan metsissä on vielä lunta ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtajalla Petri Pajusella on hyvin aikaa viilailla raivaussahan terä kuntoon. — Männyn taimikon raivaus jäi syksyllä vähän kesken, joten se pitää tehdä ensimmäisenä pois, hän toteaa. Pajusen työpäivät täyttyvät metsänhoitoyhdistyksen luotsaamisesta ja päivät kuluvat korona-aikana monille tutuksi tulleilla nettipalavereilla. Työpäivä on pitkälti istumista ja sen vastapainoksi metsätyöt ovat mainio henkireikä. Pajunen sanoo tekevänsä mielellään metsätöitä. Vuonna 2009 tehdyn kotitilan kaupan myötä Pajunen omistaa veljensä kanssa yhtymämuotoisesti 44 hehtaaria metsämaata, joka on kasvullisesti erinomaista. — Reheviä pohjia, aika paljon on tuoreita ja lehtomaisia kankaita. Puusto on pääosin nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, hän sanoo. — Hehtaarikasvu on toisella kymmenellä kuutiolla vuodessa. Lannoitukset lähes rutiinia Aloitamme metsäkierroksen tilan pihapiristä, jossa kasvaa komea istutuskoivikko. Tilan kymmenkunta hehtaaria peltoa istutettiin ja rehevällä pohjalla kasvu on ollut kovaa. Koivikko harvennettiinkin viime kesänä vasta 13 vuoden iässä. Melko aikaisin siis, mutta niin kai koivikossa pitää toimiakin? — Puuta lähti kuitenkin reilut 40 mottia hehtaarilta, joten ei se liian aikaista ollut. Yhdistyksen korjuupalvelu hoiti hakkuun, Pajunen naurahtaa. Yhdistyksen johtajan metsänhoitoa voisikin kuvailla yksinkertaisen tehokkaaksi. Muokkaukset tehdään tarkoituksenmukaisesti, taimet istutetaan ajallaan ja ennakkoraivaukset sekä taimikonharvennukset hoidetaan säännöllisesti. Lannoituksia Pajusen metsissä on tehty myös säännöllisesti. Parin viime vuoden aikana lannoitehinnat ovat kuitenkin nousseet tuntuvasti ja tänä vuonna kasvatuslannoituksissa todennäköisesti pidetään välivuosi. Jo edellinen sukupolvi oli aktiivinen metsänhoidossa ja ensimmäisiä lannoituksia tilalla on tehty jo 40 vuotta sitten. Harvennusten jälkeiset lannoitukset ovatkin jo rutiinia Pajusen tilalla. Itäsuomalaiseen tapaan Juvallakin maapohjat kärsivät boorinpuutteesta, joten terveyslannoituksista ei ole syytä tinkiä. — Tämä kuusen taimikko lannoitettiin boorituhkalla, kun kasvuhäiriöitä Johtajan metsä puskee puuta Teksti ja kuvat: Matti Turtiainen | toimittaja etsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtaja Petri Pajunen on itsekin metsänomistaja. Kuten arvata saattaa, ei Pajusen veljensä kanssa omistamalla metsätilalla juurikaan hoitorästejä löydy. Rehevät pohjat puskevat puuta ja sitovat hiiltä mallikkaasti. Petri Pajunen sanoo, että uudistushakkuita toteutettaessa pyritään huomioimaan koko metsälön ikärakenne. Harvennushakkuita kootaan järkeviksi kokonaisuuksiksi kauppojen kannalta, ja niitä tehdään muutaman vuoden välein.
17 METSÄNHOITO alkoi esiintyä, Pajunen esittelee seuraavaa kohdetta. Kertaalleen ennakkoraivattu taimikko on pirteän oloinen ja latvakasvu paljastaa terveyslannoituksen olleen oikea ratkaisu. Muutamat monihaaraiset kuusen latvat kielivät vielä ravinnepuutoksesta, mutta tilanne näyttää olevan korjaantumassa. Pitkän linjan metsäammattilainen Maatilalla varttuneiden tapaan Petri Pajunenkin aloitti työnteon jo nuorella iällä. Istutukset ja raivaussahatyöt tulivat tutuiksi ja ammatinvalinta oli selkeää. Ensin tie vei Savonlinnaan Varpalaan metsäkouluun ja metsätalouden peruslinjalle. Sieltä edelleen metsätalousinsinöörin opintoihin Joensuuhun ja lopulta työn ohessa Pajunen suoritti ylemmän AMK-tutkinnon Mikkelissä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. — Vaihtoehtoina oli joko metsäala tai it-ala, ja metsä sitten vei voiton. Tosin aika lähellähän nämä alat jo nykyään toisiaan ovat, Pajunen naurahtaa. Tarinoinnin lomassa olemme saapuneet seuraavalle kohteelle, joka on periaatteessa jo uudistushakkuuta vaille valmis kuusikko. Kuuset saivat kymmenisen vuotta sitten harvennuksen jälkeen lisävirtaa lannoituksesta, mutta nyt kasvu alkaa jo hiipua ja puuston uudistaminen lähenee. — Vähän näkyy jo latvuksissa harsuuntumista, joten tätä pitää seurata, Pajunen toteaa. Hän sanoo, että vaikka talous on ykkösprioriteetti, pitää välillä ottaa huomioon muitakin seikkoja. Puuston ikärakennetta pyritäänkin pitämään silmällä. — Olemme vähän jaksottaneet hakkuita, mutta kyllä tämä varmaan seuraava uudistushakkuukohde on, hän pohtii komeaa kuusikkoa silmäilleessään. Ammattilainenkin kohtaa haasteita Lyhyen metsäkierroksen jälkeen näyttää siltä, että yhdistyksen johtaja voi hyvinkin näyttää mallia jäsenistölle metsänhoidosta. Ongelmiakin on ollut, ja ne Pajunen kertoo kokemukseksi muille. — Joissakin suopeltolohkojen metsityksessä oli hankaluuksia. Heinän ja horsman kasvu oli valtavaa. Taimikkoa heinittiin useana kesänä ja myyrät verottivat vielä osansa. Osa alueesta jouduttiin viljelemään uudelleen. Mutta kyllähän monimuotoisuuskohteitakin tarvitaan, Pajunen nauraa. Lisämaan ostoa Pajunen ei toistaiseksi suunnittele, sillä omatoimiseen metsänhoitoon on rajallisesti aikaa käytössä. Tällä hetkellä vuodessa kuluu pari viikkoa metsänhoitotöissä, ja seuraavaksi Pajunen aikoo tarttua toimeen kesken jääneen männyn taimikon harvennuksen kanssa. — Ja tuo klapisavotta odottaa myös. Jätimme harvennukselta kymmenkunta mottia polttopuurankaa. Petri Pajusen vinkit metsänomistajille. 1. Tee metsänhoitotyöt ajallaan metsänkasvun varmistamiseksi. Jos et ehdi itse töihin, pyydä yhdistyksestä apua. 2. Kilpailuta puukaupat, niin saat parhaan hinnan. 3. Ota nuori sukupolvi mukaan metsään jo hyvissä ajoin, vaikka taimen istutukseen. Näin turvaat metsänomistuksen jatkuvuuden seuraavalle sukupolvelle. Raivaussaha ja pottiputki ovat Petri Pajusen eniten käyttämät työvälineet metsässä. Taimien alkukasvusta ei Pajusen metsissä tingitä. Taustalla näkyvä taimikko on kertaalleen varhaisperattu ja terveyslannoitettu.
18 YHTEISTYÖ ”Klok!” Kalikat kalahtavat toisiaan vasten, kun koululaiset pähkäilevät puulajeja näytekappaleista. Koivu se ei ainakaan ole, mutta männyn ja kuusen välillä käydään keskustelua. Joku ehdottaa pihlajaa ja toinen epäilee kalikkaa tropiikin palmuksi. Paikalliset 4H-yhdistykset tutustuttavat lapsia ja nuoria tekemällä oppien metsän pieniin ja suuriin ilmiöihin ja niiden ymmärtämiseen. Metsäpäivän rastiradalla pääsee ammattilaisten ohjaamana esimerkiksi laskemaan puiden vuosirenkaita, istahtamaan hakkuukoneeseen tai kokeilemaan puuntaimen istutusta. 4H-metsäpäivät toteutetaan yhteistyössä metsä- ja luontoalan eri toimijoiden kanssa. Metsäpäivässä moni koululainen tarkastelee metsää yhteiskunnan ja elinkeinon näkökulmasta ensimmäistä kertaa. ”Haluamme kannustaa nuoria katsomaan suomalaista metsää myös opiskelun, työn ja yrittäjyyden kautta”, kertoo kehityspäällikkö Sampo Juhajoki, joka vastaa Suomen 4Hliitossa lasten ja nuorten metsätoiminnan kehittämisestä. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsäelinkeinoa vahvistavia hankkeita ja yhtenä suurimmista painopisteistä ovat lasten ja nuorten metsäprojektit. Toiminta perustuu vapaaehtoisiin metsäsäätiömaksuihin. Metsänomistaja voi puukaupan yhteydessä lahjoittaa puukaupan loppusummasta 0,2 % suuruisen maksun Metsäsäätiölle. Puun ostaja sitoutuu tällöin maksamaan saman summan ja näin puukaupan molemmat osapuolet osallistuvat lahjoitukseen. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen. Koululaiset istuttavat tänä keväänä kymmeniätuhansia puuntaimia 4H-metsäpäivillä ympäri Suomen Teksti: Eetu Punkka Suomen Metsäsäätiö rahoittaa vuosittain 4H-järjestönmetsäpäivien kuljetuksia. Rahoituksella yhä useampi koululainen tutustuu suomalaisen metsän käyttömuotoihin ja metsäelinkeinoon koulun lähimetsää kauempana. Viime vuonna yli 10 000 lasta osallistui näihin tapahtumiin ja luku on palautumassa kaksinkertaiseksi poikkeuksellisten vuosien jälkeen. Suomen Metsäsäätiössä on aloittanut uusi toimitusjohtaja metsänhoitaja Martta Fredrikson. Hän on työskennellyt yli 10 vuotta metsäviestinnän ja metsäelinkeinon parissa. 4H:n metsäpäiviä Fredrikson on seurannut työssään aiemminkin. ”4H:n metsäpäivät tarjoavat tärkeän kontaktin metsiin. Jollekin voi päivän päätteeksi herätä ajatus työstä metsäalalla ja on myös hyödyllistä tehdä metsää tutuksi harrastusmielessä. Tässä ajassa on tärkeää ymmärtää suomalaisen metsän ja puun merkitys yhteiskunnalle. Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö tulee parhaiten tutuksi metsässä”, Fredrikson tiivistää. Laura Halvari Metsäpäivässä pohditaan eri puulajeja ja niiden ominaisuuksia. Ilkka Loikkanen Puun pituuden mittaaminen opitaan tekemisen kautta. Kuva Nina Rouhiainen Metsäsäätiö sai uuden toimitusjohtajan
19 PALVELUT Kevät tuo mukanaan muutoksia, useimmat näistä ovat onneksi positiivisia. Metsäteiden osalta muutokset voivat olla negatiivisiakin. Kevään sulamisvedet voivat kurittaa rajustikin metsätietä, jonka hoitoa on laiminlyöty. Monin paikoin ongelmana on tien vääränlainen muoto, jolloin vesi jää seisomaan tielle ja tien runko ei pääse kuivamaan. Tällainen tie ei tarvitse kelirikkoaikaan suurtakaan kuormitusta, niin tien runko saadaan jo pilattua. Jo pelkästään henkilöautolla ajo saattaa johtaa tien vaurioitumiseen, puhumattakaan puuautosta. Kevät onkin hyvää aikaa kiinnittää huomiota myös metsätien kuntoon, tarkista ainakin nämä kolme asiaa: 1. Tienlaitojen vesakonpoisto on unohtunut Kuulen usein puuautokuskeilta palautetta, kuinka auton peilit ovat olleet metsätiellä kovilla, kun tienlaitojen puusto on päässyt kasvamaan tiealueelle. Tällaisessa tapauksessa tienlaitojen vesakonpoisto on päässyt unohtumaan jo pidemmältä aikaa. Mitä suuremmaksi vesakko pääsee kasvamaan, sitä suuremmaksi kustannukset nousevat. Tienlaitojen vesakot pitäisikin pyrkiä poistamaan kolmen vuoden välein. 2. Tien lanaus on laiminlyöty tai tien pintakerros puuttuu Kantavuuden kannalta metsätien toimiva kuivatus on ensiarvoisen tärkeää. Vesi ei saisi jäädä seisomaan tielle vaan tie pitäisi muotoilla niin, että vedet valuvat raviojiin. Ajan saatossa hyvänkin metsätien muoto muuttuu, mikäli tien pintakerroksen lanaus laiminlyödään. Säännöllisellä lanauksella ja riittävän kulutuskerroksen ylläpidolla voidaan välttää kalliita hoitotoimenpiteitä. 3. Kääntöpaikka ei täytä nykyisten puutavara-autojen vaatimuksia Valtaosa Suomen metsäteistä on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla, tietysti sen ajan puutavara-autojen vaatimusten mukaisesti. Näistä ajoista puutavara-autot ovat kasvaneet melkoisesti ja aikoinaan tehdyt kääntöpaikat ovat jääneet auttamatta liian ahtaiksi. Monessa tapauksessa jo pelkällä kääntöpaikan ehostuksella turvataan toimiva puunkuljetus. Kevät paljastaa metsäteiden ongelmakohtia Teksti: Manu Vasara | erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Tälläkin tiellä runko on päässyt painumaan ja näin ollen tie ei pääse kuivamaan. Puuautolla tuolle tielle ei ennen kesää ole asiaa. Mhy.fi/etelasavo Metsässä hyvä Mhy Etelä-Savo tarjoaa maksuttoman kuntokartoituksen yksityisteille. Kuntokartoituksessa arvioidaan tien kunnostustarpeet sekä niiden kustannukset. Lisäksi arvioidaan tukimahdollisuudet perusparannushankkeisiin. Tie- ja oja erityisasiantuntija Manu Vasara 044 555 0486 manu.vasara@mhy.fi Metsäsi jatkaa kasvuaan meillä! op.fi/metsa Mhy Etelä-Savo
20 PALVELUT Minna Canthin katu 11 A 14, Kuopio Sähköposti: etunimi.sukunim@metsatilat.fi Järvi-Suomen Metsätilat LKV Henrik Roschier 0400 156 022 Pieksämäki Aura Heikura 0500 261 790 Kangasniemi ja Juva Tommi Seppänen 040 150 4714 Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa, Puumala ja Sulkava. Aki Parkkinen 040 553 3981 Savonlinna, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi ja Enonkoski Petra Junnila 044 7422 353 Savonlinna ja Enonkoski Kimmo Asikainen 0400 156 022 Juva ja Rantasalmi Antti Tiihonen 040 5131 717 Mikkeli Paikallinen osaaminen, valtakunnalliset markkinat. Välityspalkkio 4,96% + asiakirjakulut tai sopimuksen mukaan. Minimipalkkio 2728 € (sis alv). Metsän hinnan luotettava arviointi Metsätilat.fi-välitysliikkeissä yhdistyvät metsäalan asiantuntemus, alueen paikallistuntemus ja vankka kokemus kiinteistöjen välittämisestä. Pyydä tilastasi arvio, niin määritämme sille hinnan. Paperityöt hoituvat helposti yhteistyönä Teemme kaupankäynnin sinulle mahdollisimman helpoksi. Hankimme tarvittavat asiakirjat myyntiä varten yhteistyössä toimeksiantajan kanssa ja hoidamme metsäsi kaupat alusta loppuun. Kokeneet metsänkävijät apunasi Olitpa ensi kertaa myymässä tai jo kokenut kaupantekijä, asiantuntijamme vastaavat mielellään kaikkiin metsään, kaupantekoon ja vaikkapa verotukseen liittyviin kysymyksiisi. Laaja näkyvyys ja paras hinta kohteellesi Markkinoimme kohdettasi kanavissa, joissa ostajat liikkuvat. Laaja näkyvyys takaa kohteellesi parhaan hinnan. SUOMEN SUOSITUIN maaseutukiinteistöjen kauppapaikka www.metsatilat.fi Katso tällä hetkellä Etelä-Savossa myynnissä olevat kohteet osoitteessa www.metsatilat.fi ja ota yhteyttä!
21 METSÄT OVAT MERKITTÄVÄ HIILINIELU Hyvällä metsänhoidolla voit lisätä hiilensidontaa, muista nämä keinot! 1. Uudista metsät ripeästi Tavoitteena on saada päätehakkuun jälkeen nopeasti hyvätuottoinen taimikko 2. Luo otolliset kasvuolosuhteet taimille Laadukas maanmuokkaus nopeuttaa uuden puusukupolven kasvuunlähtöä 3. Käytä jalostettuja taimia ja siemeniä Ne lisäävät puuntuotosta jopa viidenneksen 4. Huolehdi taimikonhoitotyöt ajallaan Hyvä taimikonhoito lisää puuntuotosta ja parantaa puuston elinvoimaisuutta 5. Kohenna puuston kasvua lannoittamalla Lannoitus myös edistää metsän terveyttä ja korjaa ravinnepuutostiloja 6. Tee harvennukset ajallaan Puuston harventaminen pitää metsäsi hyvässä kasvussa ja elinvoimaisena 7. Metsitä joutomaat Vajaatuottoisten maiden, kuten peltoheittojen ja suonpohjien metsittäminen luo uusia hiilinieluja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo 015 357 4000 • etelasavo@mhy.fi • www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Metsänistutukset kasvattavat hiilinieluja ja hakkuut vapauttavat hiilidioksidia uudelleen ilmakehään. Kasvuikäisten metsien hiilinielu on vanhoja metsiä suurempi, mutta vanhat metsät taas pystyvät varastoimaan hiiltä enemmän. Kun puuta käytetään, hiili varastoituu tai vapautuu, riippuen siitä, mitä puusta tehdään. Metsänviljelykausi on vauhdikasta aikaa Kevät ja alkukesä ovat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa vuoden kiireisintä aikaa. Ensimmäiset taimet istutettiin metsureidemme toimesta juuri ennen äitienpäivää. Istutuskausi starttasi normaalia myöhemmin suuri lumisen talven vuoksi, mutta sitten vauhti kiihtyi normaalin kevään aikatauluun. Tosin istutuskausi venyy kesäkuun loppupuolelle, riippuen metsätilan sijainnista minne taimet istutetaan. Mhy Etelä-Savo välitti tänä keväänä neljä ja puoli miljoonaa metsäpuuntaimea. Metsureidemme toimesta niistä istutettiin n. 50 % ja omatoimiset metsänomistajat istuttivat loput. Kunnioitettava määrä hiilinieluja saatiin tänäkin vuonna kasvamaan eteläsavolaisiin metsiin! Muista huolehtia nuoresta taimikosta Taimikon kunto on syytä tarkastaa muutaman vuoden ajan viljelyn jälkeen. Otollisin aika taimien syystarkastukseen on aivan loppusyksystä, jolloin heinä on kasvunsa kasvanut ja alkaa kulottua talven tuloa odotellen. Silloin vihreät taimet löytyvät heinän seasta helpommin kuin kesällä. Heinäntorjunta on yksinkertaisimmillaan sitä, että kävellään taimirivit läpi ja siellä missä heinää on niin paljon, että se uhkaa kaatua taimen päälle, poljetaan heinä maahan taimen ympäriltä. Vankka keppi on myös hyvä. Sillä on näppärä siirrellä heiniä syrjään taimen päältä. Mikäli pitkä heinä pääsee kaatumaan taimen päälle, lumi saattaa painaa taimen talven aikana maata vastan ja tukahduttaa pahimmillaan taimen hengiltä. Istutuskausi hyvässä vauhdissa Mhy Etelä-Savo ”Yksi puu sitoo hiilidioksidia ihmisen eliniän aikana noin 1000 kiloa.” AJANKOHTAISTA
22 AJANKOHTAISTA Turvemaalla metsänkasvatus on tasapainoilua monen asian kanssa. Suometsät kasvavat paljon puuta, toimivat hiilinieluina ja -varastoina, muttamyös vesistökuormituksen aiheuttajina. Kasvihuonekaasujakin röyhtäilevät. Puustolle turvemaa on haastavampi kasvualusta kuin kivennäismaa. Vettä on runsaasti ja ravinteita usein epätasapainoisesti tai niukasti. Turvemaa sitoo hiiltä ja vaikuttaa ympäristöön Maaperän hiilivarasto on turvemaalla keskimäärin kymmenkertainen kivennäismaahan verrattuna. Vedenpinnan korkeudella on iso vaikutus siihen, mitä turvekerroksessa tapahtuu. Jos vedenpinta nousee lähelle pintaa, turpeeseen muodostuu hapettomat olosuhteet. Hapettomissa olosuhteissa kasvien hajoamistoiminnassa muodostuu metaania, samalla kun hajoamaton osa kerrostuu turpeeksi sitoen hiilidioksidia. Ojitetulla suolla mekanismi toimii toisin päin. Pohjaveden pinnan laskiessa turvekerroksen yläosaan pääsee happea ja metaanin tuotanto loppuu. Hajoamistoimintaa tapahtuu hapellisissa oloissa, ja siitä vapautuu hiilidioksidin ja typpioksiduulin päästöjä. Turvekerros hajoaa ja uutta turvetta ei muodostu. Toisaalta kasvava metsä toimii hiilinieluna. Optimaalinen vedenpinnan taso on tasapainoilua puuston kasvun, päästöjen muodostumisen ja turpeen häviämisen suhteen. Keskimääräisissä loppukesän sääolosuhteissa vedenpinnan tulisi olla vähintään 30–40 cm syvyydellä, jotta puuston kasvulle ei aiheutuisi häiriöitä. Vedenpinnan äärimmäistä vaihtelua tulisi välttää. Puuston haihduttamisella suuri merkitys Riittävän suuri puuston haihdutus kasvukauden aikana auttaa siihen, että kuivatustila pysyy kyllin hyvänä, vaikka ojien kunto olisi huono. Tuhkalannoitus parantaa puuston elinvoimaa, kasvua ja haihduttamista. Puuston pitäminen jatkuvasti peitteisenä ylläpitää haihduntaa. Noin 120 m3/ha puusto voi ylläpitää hyvää kuivatustilaa kasvualustassa. Vähempikin puumäärä voi riittää, puulajista riippuen. Koivu haihduttaa eniten, kuusi enemmän kuin mänty. Puuston luontaista taimettumista voi hyödyntää turvemailla, ja jatkuvapeitteisyyttä toteuttaa monenlaisilla hakkuutavoilla. Esimerkiksi ylispuuhakkuilla, poiminta- ja pienaukkohakkuilla ja erilaisilla harvennuksilla, kunkin kasvupaikan ja puuston omiMetsä turvemaalla Mitä asioita sinä haluat painottaa turvemaan metsässäsi? Teksti: Piia Kietäväinen | metsäasiantuntija / Mhy Etelä-Savo Suometsä herättää monenlaisia mielikuvia. Korpikuusen kannon alla on niin suojaisaa, että se kelpaa mörrimöykyllekin kodiksi. Rämemännikkö, alkukesän lämmin päivä, itikkaparvi ja suopursun huumaava tuoksu - kerrassaan kokonaisvaltainen luontoelämys. Mutta mitä suometsät ovat ympäristön ja metsätalouden kannalta? Esko Oksa, Luonnonvarakeskus Havaintokohteen hakkuu Kerimäellä kevättalvella 2021. Poimintahakkuuta.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=