METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 12 Sukupolven hakkuut tehtiin hetkessä ja Astan jälkeen jokai- nen seutukunnalle osunut myrs- ky on kaatanut puita aukkojen laidoilta. - Onneksi oma metsäasiantun- tijamme Maija-Liisa Kettunen sai Astan kaatamat puut myytyä. Isän istuttamille lehtikuusille ei löytynyt ostajaa, mutta niillekin tuli heti käyttöä, kun myrskyn rikkoma rantasauna jälleenra- kennettiin lehtikuusista sahatulla tavaralla, kertoo Laura Rontu. Iloa itselle, hyötyä vesistölle Syyskuussa talon alapuolelle, metsän laitaan, syntyneen kos- teikon syylliseksi voidaan lukea Eino. Tämä talven 2013 myrsky kaatoi lisää puuta pellonreunan vanhasta metsästä ja kostealle kasvupaikalle mietittiin käyttöä. - Kosteikkohankkeista oli ollut kampanja ja Maija-Liisa keksi- kin että tämähän olisikin omiaan oman kosteikon paikaksi, sanoo Laura Rontu. Kosteikon teossa yhdistyksen puolesta toiminut eritysasian- tuntija Kalle Kaartinen selvitti, sopiiko hanke johonkin tukioh- jelmaan. Vesiensuojeluhankkeen hakijan olisi pitänyt olla aktiivil- jelijä ja lintukosteikkojen tukioh- jelmaan olisi tarvittu hakijaksi yhteisö. Peruspuute tukiviidakos- sa oli kuitenkin se, että rakennet- tava kosteikko on pienialainen. - Yhtä kaikki, siitä on iloa itselle ja toivottavasti myös luon- nolle. Vesistöllekin siitä on hyö- tyä, sillä valumavedet pelloilta päätyvät siihen ja varmaan myös sieltä liuenneet ravinteet. Laura Rontu on tyytyväinen, että parikymmentä metriä pitkä allas on kovapohjainen. - Jos sinne hirvi tai karhu sattuu eksymään niin ainakin pääsee pois. Rantasalmelaiseksi kasvanut Laura Rontu on viettänyt ke- sät Rantasalmella nelivuotiaasta saakka. Perhe oli ensimmäisen kesän vuokralla Materon tilalla ja seuraavana vuonna pientilasta tehtiin kaupat. - Vuosien mittaan paikka- kunnasta on tullut toinen ko- tiseutu, jossa ollaan parikin kuukautta vuodesta, kertoo Laura ja jatkaa, että etäisyys Helsingistä ei haittaa, kun hän pystyy tekemään töitä etänä Rantasalmelta. Laura Rontu työskentelee meteorologian tut- kijana Ilmatieteen laitoksessa. Materon tilalla odotetaan mie- lenkiinnolla, kuinka vesiaihe al- kaa kehittyä. - Varmaan katsotaan jokunen vuosi, miten luonto sitä muok- kaa - sen jälkeen voi miettiä esimerkiksi, mitä puita kosteikon reunoille voi istuttaa. Kosteik- kohanke olisi varmaan ollut isä- vainaani Helge Ronnun mieleen, hän kun oli innostunut metsän hoidosta ja luonnonsuojelusta. Helge istutti tänne Materoon lehtikuusia, douglaskuusia, ser- bian kuusia, pihaan sembroja ja muitakin havupuita maailmal- ta. Isän muistoksi annoimmekin lammelle nimeksi Helgen kos- teikko, kertoo Laura Rontu. Juhani Krappe Kosteikkoaltaan kävi kaivamassa pihlalahtelainen kaivuriyrittäjä Teuvo Taskinen. Kovapohjainen allas tehtiin matalaksi lähinnä metsän eläin- ten takia. Kosteikon suunnittelusta vastasi metsänhoitoyhdistyksen tiet ja ojat-tiimi. Materon tilan kosteikko Rantasalmella hyödyttää vesistöä ja tuottaa iloa omistajalleen Materon tila on ollut Lau- ra Ronnun perheen kesä- paikkana 60-luvulta saakka Rantasalmella. Pientilalla on muutama hehtaari pel- toa ja kuutisen hehtaaria metsää. Pellot ovat naapu- rin viljeltävinä ja metsää on hoidettu lähinnä luontoar- vojen mukaan, koska pie- nellä pinta-alalla ei ole isoa taloudellista merkitystä. Metsänhoitoon on saatu myös apuja, joita ei ole ti- lattu. Asta-myrsky laittoi tilan metsiä sileäksi 2010 heinäkuussa parin hehtaa- rin verran. Kosteikkoalue ennen töiden aloittamista. Myrskyjen jälkeen pellon reunametsä alkoi nopeasti vettyä, kun isot puut olivat poissa haihduttamasta. Vaihtoehtona oli kuivata ja istuttaa tai rakentaa kosteikko. Laura on tyytyväinen kosteikkoon ja seuraa mielenkiinnolla mitkä kasvi- ja eläinlajit löytävät kosteikon. Kosteikko valmiina.Tukiviidakoissa samoamisen sijaan metsänomistaja päätti rakentaa pienialaisen kostei- kon omalla kustannuksellaan. Hankkeesta koituu iloa itselle ja vesitalous hyötyy peltojen alle rakennusta valuma-altaasta. Kuvat Maija-Liisa Kettunen