METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 15 Luomu on kansainvälisesti tunnettu laatujärjestelmä, jota valvotaan tarkasti. Siihen kuu- luu yhtenä osana keruutuotan- to. Keruualueita on voinut ser- tifioida luomuun jos vuodesta 1999, eikä se mikään uusi asia Etelä-Savossakaan ole. Vuosi- tuhannen alussa maakunnassa oli yli 863 000 hehtaaria luo- mukeruualuetta, mutta aluei- den ylläpito ei ollut vielä tuol- loin loppuun saakka mietitty ja alue kutistui pois kokonaan. Vuosien tauon jälkeen ensim- mäiset luomukeruualueet liitet- tiin jälleen Etelä-Savossa luo- muvalvontaan vuonna 2015. Luomukeruualueiden sertifi- ointi on mahdollista toteuttaa muuttamatta metsien nykyisiä hoitokäytäntöjä, sillä metsis- sämme käytetään hyvin vähän luomussa kiellettyjä tuotan- topanoksia. Esimerkiksi suuri osa toteutetuista lannoituksista on tehty luomuhyväksytyillä lannoitteilla, kuten esimerkiksi sellaisilla boori- tai tuhkalan- noitteilla, joista monet kuulu- vat Eviran luomuhyväksyttyjen lannoitteiden listalle. Miten luomuvalvontaan voi liittyä? Keruutuotanto kuuluu al- kutuotantoon ja keruualueita haetaan mukaan luomuvalvon- taan alueiden sijaintikunnan ELY-keskuksesta. Metsänomis- taja voi itse hakeutua luomu- valvontaan, tai sen voi tehdä selvittäjä, joka voi liittää mo- nen maanomistajan alueet tai vaikka koko maakunnan ker- ralla. Etelä-Savossa parhaillaan käynnissä olevassa Luomumet- sistä moneksi -hankkeessa sel- vitetään alueelle parhaimmin sopivaa toimintamallia luo- mukeruualueiden sertifiointiin ja ylläpitoon sekä tiedotetaan metsien monikäytöstä. Han- ketta toteuttaa Helsingin yli- opiston Ruralia-instituutti yh- dessä Suomen metsäkeskuksen kanssa, ja hankkeen yhdys- henkilöt auttavat mielellään luomusertifiointiasioissa. Luomumetsistä moneksi - hankkeen sivuille on koottu tietopaketti luomukeruusta. Siellä on tarvittavat lomak- keet, video sertifiointiin liit- tymisestä sekä esimerkkejä ja artikkeleja aiheesta. Sivut löy- tyvät osoitteesta http://www. helsinki.fi/ruralia/luomukeruu/ luomukeruu.htm. Ajankohtai- sia kuulumisia hankkeesta ja metsien monikäytöstä päivite- tään myös hankkeen facebook- sivuille: https://www.facebook . com/Luomumetsist%C3%A4- moneksi-352005244827642/ Haluatko lisätietoja metsien monikäytöstä? Suomen Luontoyrittäjyysver- kosto ry:n sivusto www.aito- luonto.fi on oiva tiedonlähde metsien monikäytöstä kiinnos- tuneille. Sivuille päivitetään alan ajankohtaisia uutisia ja tapahtumia, ja sieltä löytyy tie- toa alan hankkeista sekä myy/ osta -ilmoituspaikka. Sivuilta voi tilata sähköpostiin maksut- toman uutiskirjeen, joka tulee noin kahden viikon välein. Luomumetsistä moneksi -hanke järjestää marraskuus- sa päätöstilaisuuden sekä in- fon luomumahlan tuotannon vaihtoehdoista. Mahlantuo- tanto on herättänyt runsaasti kiinnostusta metsänomistajien keskuudessa, sillä sen vientiky- syntä on voimakkaassa kasvus- sa, ja nimenomaan luomuser- tifioituna. Lisätietoja: Birgitta Partanen, HY/Ruralia, birgitta.partanen@helsinki.fi Antti Heikkilä, Suomen metsäkeskus, antti.heikkilä@metsakeskus.fi Etelä-Savossa ja Etelä-Karja- lassa Saimaan ympärillä sijait- sevien yhdeksän kunnan alu- eelle on muodostumassa geo- park. Mukana ovat Imatran, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungit sekä Savitaipaleen, Taipalsaaren, Ruokolahden, Juvan, Puumalan ja Sulkavan kunnat. Hanketta on edistä- nyt kuntien perustama Saimaa Geopark -yhdistys ja tarkoi- tuksena on kehittää matkailua Saimaalla. Geopark-kohteet ovat geo- logisesti merkittäviä ominais- piirteitä sisältäviä alueita tai maastonkohtia. Kartoituksen perusteella soveltuvia kohteita on tällä hetkellä valikoitunut n. 70, joista noin puolet on yk- sityismailla. Kokonaisuudelle ollaan hakemassa UNESCO:n statusta vielä tämän vuoden aikana. Geopark-alueeseen liittyvistä toiminnoista kannattaa sopia kirjallisesti Asioiden selkiyttämiseksi geopark-alueeseen liittyvistä toiminnoista kannattaa sopia kirjallisesti. Sopimisen suju- voittamiseksi MTK ja Saimaa Geopark -yhdistys ovat yhteis- työssä laatineet mallisopimuk- sen kuntien ja maanomistajien käyttöön. Mallisopimuksessa on annettu esimerkkejä osa- puolten oikeuksista ja velvol- lisuuksista sopimiseksi. Mallisopimuksen keskeisinä periaatteina ovat olleet vapaa- ehtoisuus ja se, että maanomis- tajan alueiden käytölle ei tule rajoitteita ilman sopimismenet- telyä. Näin ollen esimerkiksi metsätalouden harjoittaminen jatkuu kohteilla ja niiden ym- päristössä tavalliseen tapaan, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu. Mallisopimuksessa on käsi- telty mm. kulkureittiä koh- teelle ja sen kunnossapitoa, erilaisten rakenteiden (esim. pitkospuut, opasteet) sijoitta- mista sekä korvausperusteita. Koska kyse on mallisopimuk- sesta, osapuolten kesken tulee kussakin tilanteessa tapaus- kohtaisesti harkittavaksi, mi- ten he haluavat asioista kes- kenään sopia. Tässä vaiheessa maanomistajien kanssa sopimi- sista vastaavat kunnat. Mallisopimus on jäsenille saatavissa MTK:n nettisivulta. Lisätietoa mallisopimuksesta antavat MTK:n kenttäpäällik- kö Hannu Ripatti ja lakimies Anna-Rosa Asikainen. Lisätie- toa Saimaa Geopark -hankkees- ta voi lukea osoitteessa http:// www.saimaageoparkproject.fi/ ja kysyä Saimaa Geopark -yh- distyksen Heli Rautaselta. Hannu Ripatti Eteläiselle Saimaalle on perustettu geopark Metsien keruutuotteet luomuksi? Suomessa on maailman suurin, yhtenäinen luomu- keruualue. Alueen pinta-ala olisi mahdollista tuplata, jos pohjoisen lisäksi ke- ruualueita laajennettaisiin eteläiseen Suomeen. Etelä- Savon metsissä olisi serti- fioitavissa luomukeruualu- eita yli miljoona hehtaaria nykyisten parintuhannen hehtaarin lisäksi. Miksi luomusertifiointia olisi hyvä laajentaa myös etelään? - Miksi ei? Vain muutamalla prosentilla metsistä käytetään luomussa kiellettyjä aineita. Luomusertifioitujen luonnon- tuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan ja kuluttajien enemmistö asuu Etelä-Suomessa. Luomu- raaka-aineen pitkät kuljetus- matkat pohjoisesta nostavat kustannuksia ja rajoittavat yri- tystoimintaa etelämpänä, eivät- kä pitkät kuljetusmatkat sovi yhteen luomun ympäristöystä- vällisyyden kanssa. Onko sertifioinnista haittaa metsänomistajalle? - Ei todellakaan! Mikäli sel- vittäjä hoitaa sertifioinnin, se ei vaikuta metsänomistajaan mil- lään tavoin. Metsänomistajan ei tarvitse nähdä asian takia mitään vaivaa, se ei rajoita met- sänhoitoa eikä siitä tule metsän- omistajalle kustannuksia. Entä hyötyä? Kannattaako metsänomistajan liittyä itse mukaan luomuvalvontaan? - Jos metsänomistaja haluaa itse myydä keruutuotteita luo- muna, vaikkapa suoraan kulut- tajalle. Luomun kysyntä kasvaa koko ajan myös keruutuotteilla. Villiruokabuumi on osaltaan nostanut kysyntää. Miksi selvittäjän tekemä ser- tifiointi olisi hyvä ratkaisu? - Selvittäjän tekemä suuralu- een sertifiointi on kustannus- tehokas tapa saada luomuke- ruualueita käyttöön. Siitä ei aiheudu metsänomistajalle kus- tannuksia. Selvittäjän valvon- taan liittämät alueet voidaan tarkastaa kerralla, jolloin myös vuosittainen ylläpito on huo- mattavasti edullisempaa. Jos metsänomistaja ei aio it- se myydä luomukeruutuotteita, on luomuvalvontaan liittyminen tarpeetonta. Jos metsä sijaitsee selvittäjän sertifioimalla luo- mukeruualueella, voi metsän- omistaja kuitenkin halutessaan hyödyntää yhteisesti sertifioidun alueen luomustatusta. Hän voi hankkia selvittäjältä dokumen- tin siitä, että metsätila kuuluu luomuvalvontaan, ja tehdä esi- merkiksi alihankintasopimuksen luomukeruutuotteiden ostajan kanssa. Birgitta Partanen HELSINGIN YLIOPISTO Ruralia-instituutti Kysyttyjä luomukeruutuotteita ovat mm. - Kuusen kerkät - Katajan marjat ja versot - Koivun lehdet ja mahla - Kanervan kukat - Maitohorsma - Mesiangervo - Mustikan ja puolukan lehdet Keruuluomun konkarin kokemuksia Männynhavuja käytetään Jymy-luomujäätelössä ja männynkuorta juomissa ja ravintolisissä. Luomumetsistä moneksi -hankkeen aikana esiin tul- leiden kysymysten ratkomi- sessa on suurena apuna on ollut 4H/Youngfourin Eija Vuorela, jolla on Lapin alu- een sertifioinnista kokemuk- sia jo 17 vuodelta. Konkarin kokemusten mukaan sertifi- ointi on myönteinen asia se- kä yksittäiselle metsänomis- tajalle että koko Suomen biotalouden kehittämiselle.