METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 19 UPM Plywood Savonlinnan vaneritehdas jatkaa Schaumanin jalanjäljissä koivuvanerin tekoa. Schauman ja Kymmene fuusioi- tuivat 1988, tässä vaiheessa kau- pungissa tuotettiin vain vaneria, sillä samalla tontilla sijainneet saha, rimalevy- ja kuitulevyteh- taat oli lopetettu. Ennen vuositu- hannenvaihdetta omistajaksi tuli UPM, kun Kymmene ja Repola fuusioituivat. Merkittävä askel tehtaan kohdalla oli yhtiön investointi- päätös, jonka myötä panokset laitettiin raaka-ainevirtojen ää- rellä olevaan Savonlinnaan ja Lappeenrannan ja Heinolan va- neriyksiköt saivat väistyä. Laajennus- ja modernisoitu osa otettiin käyttöön kesäkuussa 2012, jonka myötä Savonlinnas- ta tuli niin tuotantokapasiteetil- taan kuin tehokkuudeltaan maa- ilmanluokan koivuvaneritehdas. - Tehtaalle rakennettiin puo- li hehtaaria uutta tuotantotilaa ja parikymmentä uutta vaneri- linjastoa, kertoo tehtaanjohtaja Tommi Takanen. Pari vuotta kestäneessä urakassa uudistettiin vanerinvalmistuksen - ja jalos- tuksen tuotantokoneita ja uusit- tiin sähkö- ja lämmön jakelua. Savonlinnan vaneritehdas on 280 ihmisen työpaikka. Inves- toinnit eivät kasvattaneet työ- paikkojen määrää, mutta var- mistivat niiden säilyvyyden. - Automaatio muuttaa työnku- vaa. Ennen tehtiin paljon käsillä, nyt valvotaan, että koneet hoita- vat tehtävänsä, sanoo Takanen. Laatupuu matkaa ulkomaille Savonlinnan vaneritehtaan tuotannosta 90 prosenttia me- nee vientiin. Suurimmat käyttäjät ovat betoni- ja kuljetusvälinete- ollisuus. Vaneria käytetään rakenta- misen ja ajoneuvoteollisuuden lisäksi myös huonekalu- ja pak- kausteollisuudessa. - Tuotannosta 80 prosenttia menee jatkojalostukseen, jossa pintakäsittelyt määräytyvät tila- usten mukaan. Savonlinnan tehtaan erikoisuus ovat jo vuonna 1973 tuotantoon tulleet maxi-levyt, joilla on ko- koa jopa 12,4 x 2,75 metriä. Laajennuksen myötä koivu- vanerin tuotantomäärä lähes kaksinkertaistui noin 100 000 kuutioon vuodessa. Järeä, suora ja terveoksainen Koivuvanerikuution valmis- tukseen tarvitaan kolme kuutio- metriä koivutukkia. Hyvä va- nerikoivu on järeä, suhteellisen suora, vähä- ja terveoksainen sekä mielellään pyöreä. Pahim- mat viat sorvattavassa koivussa ovat jyrkät mutkat, syvät korot, halkeamat ja pehmeä laho, nämä vaikuttavat ehjän viilun synty- miseen. Hyvälaatuinen koivu kasvaa usein isoina puina havupuiden seassa. Vanerikoivun latvan läpi- mitta on minimissään parinkym- menen sentin paikkeilla ja sorvi- puun maksimimitta on 60 senttiä. Tukkien katkonta vaihtelee teh- daskohtaisesti ja tehtaalla tukki katkotaan sorvipölkyiksi, joiden pituus on noin 130-210 senttiä. - Tehdas panostaa jatkossa entistä enemmän sorvattavien vaneritukkien laatuun. Mitä laadukkaammat tukit saamme tuotantoon, sitä varmemmin kotimaisella koivutukkiraaka- aineella on kysyntää, sanoo Tommi Takanen. Juhani Krappe Valmiit tuotteet matkaavat Savonlinnasta maailmalle, ko- timaan käyttöön jää vain kymmenen prosenttia tehtaan tuotannosta. Savonlinna on tuotantokapasiteetiltaan ja tehokkuudeltaanmaailmanluokan koivuvaneritehdas Vaneri, aikaisemmin fanee- ri, on vähintään kolmesta ohuesta puuviilusta ristiin yhteen liimaamalla valmis- tettu levymäinen puutuo- te. Vaneri on ensimmäinen teollinen puujaloste ja Sa- vonlinnassa sen tuotanto al- koi samoilla sijoilla vuonna 1921. Savonlinna kuuluu va- neritehtaiden kärkikaartiin, sillä maan ensimmäinen tehdas perustettiin Karkun Kiuralaan vuonna 1893. Tehtaanjohtaja Tommi Takanen näyttää Mhy Etelä-Savon itäisen alueen asiakkuuspäällikkö Harri Huupposelle,minne nippu valmiita vanerilevyjä Savonlinnasta on lähdössä. Yhdistyksen vanerikoivut korjuupalvelukohteista matkaavat tehtaalle Juvalta ylöspäin pitkin itärajaa. Koivutukkien matka alkaa hautomoaltaasta, jossa ne ovat noin neljäkymmentä asteisessa vedessä pehme- nemässä vuorokauden. Puun täytyy olla lämmintä ympäri vuoden, että viilun sorvaaminen onnistuu. Katkonnan jälkeen pölkyt odottavat pääsyä sorviin. Ensin sorvi tekee pölkystä pyöreän ja sen jälkeen lähtee käyntiin viilun sorvaaminen. Viilulevyt kulkevat linjaa pitkin lajitteluun, tuotantoon kelpaamattomat poistetaan ja osa levyistä siirtyy paikka- ukseen ennen vanerilevyjen latomista. Pari vuotta kestäneessä remontissa rakennettiin puoli hehtaaria uutta hallitilaa ja parikymmentä uutta vanerilin- jastoa.Vanerin raaka-aine liikkuu automaattisesti linjastoja pitkin, trukkisiirtojen määrä on merkittävästi vähentynyt. Kuvat Pyry Krappe