METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 30 Sitä ennen olin työskennellyt kymmenkunta vuotta kolmen metsäyhtiön palveluksessa puun korjuu- ja hankintatehtävissä ja se antoi hyvän pohjan 90-luvun alussa mhy-kentässä virinneelle korjuupalvelutoiminnalle. Toimenkuva on ollut todella monipuolinen, eikä kahta sa- manlaista työpäivää ole tullut vastaan. Koko metsäala on ol- lut jatkuvasti suurten muutosten kohteena. Merkittävin muutos on ehkä koettu tietoliikenteen ja erilaisten tietojärjestelmien koh- dalla. Valitettavasti mhy:n oma ohjelmistotalo ei ole mielestäni koskaan pystynyt vastaamaan ajan haasteisiin, vaan käyttökel- poisia atk-ohjelmia on odoteltu ja odotellaan nykyisinkin vuosi- kausia. Kolmekymmentä vuotta sitten ei vielä tunnettu käsipu- helimia. Kun metsään lähdettiin aamulla, sai siellä olla ”omassa rauhassa” ilman yhteyden pitoa ulkomaailmaan. Faxit tulivat käyttöön 90-luvun alussa ja säh- köpostit pian perässä. Myös puunhankinta on ke- hittynyt valtavasti ja se näkyy metsätoimihenkilöiden määris- sä. Haukivuorella oli 90-luvun alussa kolmella eri metsäyhtiöllä omat toimistot ja lisäksi ainakin kaksi kotitoimistoa. Myös Etelä- Savon metsäkeskuksella oli oma toimistonsa Haukivuorella. Paik- kakunnalla asui tuolloin toista- kymmentä metsäammattilaista. Tänä päivänä on jäljellä mhy:n toimiston lisäksi vain yksi yhden toimihenkilön toimisto. Merkittävimmiksi tapahtu- miksi omalla urallani nostaisin 90-luvun puolivälin vientikau- pat, jolloin Etelä-Koreaan ja Japaniin laivattiin Etelä-Savon alueelta järeää mänty- ja ennen kaikkea kuusitukkia parin vuo- den ajan. Niistä saatu kantohin- ta oli silloisten valuuttakurssien ja kotimaan kantohintaromah- duksen takia merkittävästi koti- maan hintatasoa korkeampi. Se oli omalla tavallaan ”villiä ai- kaa”, eikä silloin mietitty töihin lähdettäessä, oliko lauantai vai sunnuntai, kun Karhusen Hei- kiltä tuli tieto, että vielä puuttuu kaikkein suurimmat puut ensi viikon laivasta. Vientikauppo- jen jälkiseurauksena japanilai- nen Misawa-Homes Oy perusti Mikkeliin Misawan sahan, joka jalostaa edelleenkin maakunnan kuusitukkivaroja japanilaisen taloteollisuuden tarpeisiin. Noil- ta vuosilta on jäänyt erityisesti mieleen Metsänomistajaliiton toimistonhoitaja Paula Reijo- nen. Hän hoiteli varsinaisten työtehtäviensä ohella ilmiömäi- sesti sekä vientikauppojen että myöhemmin Misawan sahan tukkitoimitusten laskutuksen ja maksuliikenteen viidelletoista metsänhoitoyhdistykselle ajal- laan ja pennilleen oikein! Toinen merkittävä asia met- sämiesurallani oli Haukivuoren Lämpö Oy:n hakelämpölaitok- sen rakentaminen Haukivuorelle vuonna 2003. Yhtiössä oli osak- kaana yli viisikymmentä yksityis- tä metsänomistajaa. Merkittä- vimpiä osuuspääoman sijoittajia olivat Haukivuoren Osuuspank- ki ja Haukivuoren metsänhoi- toyhdistys. Laitoksen hakeraaka- aineen on metsänhoitoyhdistys toimittanut alusta asti. Lämpö- laitos on tähän mennessä käyt- tänyt haukivuorelaista ”vähem- piarvoista” puuta jo 60 000 m3. Kevyttä polttoöljyä on samalla korvattu ns. hukkapuulla 120 tuhatta tonnia. Lämpölaitoksen työllistävä ja metsänhoidollinen vaikutus paikkakunnalla on ollut huomattava. Mhy Etelä-Savon riistavas- taavana kannan erityistä huolta metsäkanalintukantojen romah- dusmaisesta laskusta. Siihen on varmasti monia syitä, mutta me metsäammattilaiset pystymme vaikuttamaan kanalintujen elin- olosuhteisiin halutessamme mo- nella tavalla. Erityisesti haluan nostaa esille kevään pesimäkau- den aikaisen hakkuutähteiden korjuun ja maanmuokkauksen. Pelkään, että tuhoamme silloin metsäkanalintujen pesiä supikoi- raakin enemmän. Esitänkin, että ”kuuma viljelyketju” jäähdyte- tään, havut ajetaan kuivumisen jälkeen kesällä ja muokkaustyöt tehdään syksyllä. Seuraavan ke- vään taimitarpeet tiedetään sen jälkeen tarkasti, eivätkä koko- naistyömäärät muutu miksikään. Siirtyessäni nyt mhy:n palve- lujen tuottajasta niiden käyttä- jäksi haluan kiittää toimialueeni kaikkia metsänomistajia sekä entisiä ja nykyisiä työkaverei- ta hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella. Samalla toivotan Etelä- Savon metsähoitoyhdistykselle, sen jäsenille ja toimihenkilöille menestystä metsätalouden paris- sa tulevinakin vuosina. Veli Manninen Veli toivoo pakkastalvea! Veli Manninenmuisteleemhy-uraansa neljältä eri vuosikymmeneltä Metsäesimies Veli Manninen jää eläkkeelle 1.10. Aloitin Haukivuoren met- sänhoitoyhdistyksen toi- minnanjohtajana touko- kuussa 1989. Tätä tehtävää hoidin yli 25 vuotta, vuoden 2014 loppuun saakka. Vuo- den 2015 alusta olen toimi- nut maakuntaan muodos- tetun metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Haukivuori- Mikkeli itä-tiimin metsäesi- miehenä. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 51900 Juva • etelasavo@mhy.fi • www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Metsänomistajat ETELÄ-SAVO METSÄNOMISTAJARETKIÄ Keskiviikko 18.10. Versowood Vierumäki ja Isku Yhtymä Oy Vierailu Versowoodin sahalla, Vierumäki Lounas Vierailu Isku Yhtymä Oy:n tehtaalla, Lahti Lähtö klo 7.00 Juva ABC, bussilla reittiä Mikkeli Matkakeskus (klo 7.45) - Vierumäki - Lahti, paluu Juvalle n. klo 17.30. Pääreitin varrelta pääsee kyytiin, ilmoita pysäkki. Ilmoittautuminen viimeistään 12.10. mennessä: kirsi.himanen@mhy.fi tai p. 0440 360 084 Torstai 9.11. John Deere Joensuu ja Stora Enson saha Puhos Vierailu John Deeren tehtaalla, Joensuu Lounas Vierailu Stora Enson sahalla, Puhos Lähtö klo 7.00 Juva ABC, bussilla reittiä - Kallislahti - Savonlinna (klo 7.45) - Kerimäki - Joensuu, paluu Juvalle n. klo 17.30. Pääreitiltä varrelta pääsee kyytiin, ilmoita pysäkki. Ilmoittautuminen viimeistään 2.11. mennessä: maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai p. 044 555 0482 Mhy Etelä-Savon jäsenet 35e/ hlö/ retki, ei jäsenet 55e/hlö/ retki (hinnat sis. alv). Retket toteutuvat kun vähintään 30 osallistujaa/ retki. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, varmista paikkasi pian! Lisätiedot ja aikataulut retkistä: www.mhy.fi/etela-savo/tapahtumat Turvavarusteet saadaan paikan päällä, mukavat ja tukevat jalkineet mukaan.