METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 6 Lappeenrannan yliopiston teknillisen yliopiston koordi- noimassa projektissa selvitettiin metsätoimialan aluetaloudellista vaikuttavuutta, mikäli investoin- teja alueella lisättäisiin. Tulokset osoittivat, että suorien talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi in- vestointien välilliset vaikutukset ovat aluetaloudellisesti erittäin merkittäviä. Investointikohteik- si valittiin hypoteettisia, mutta julkisessakin keskustelussa mu- kana olleita mahdollisia kohtei- ta. Yhdeksi kohteeksi valittiin suuri, puoli miljoona kuutiota, mäntytukkia vuodessa käyttävä saha. Toiseksi valittiin Ristii- naan suunniteltu biohiililaitos, jonka tuotantomääräksi asetet- tiin 200000 tonnia. Projektissa laskettiin näiden investointikoh- teiden toteutumisen vaikutuksia Etelä-Savon maakunnan alueta- louteen vuoteen 2030 mennessä. Puu ei Etelä-Savossa käyttä- mällä lopu, sillä metsien puu- varannot ovat Etelä-Savossa yli 170 miljoonaa kuutiota ja vuo- sittainen poistuma kasvaa kor- kojen kera joka vuosi takaisin. Maakunnassa jalostetaan puuta noin kolme miljoonaa kuutiota, mutta yli neljä miljoonaa kuu- tiota kuljetetaan maakunnan ul- kopuolisiin kohteisiin. Puuntuo- tantoa voitaisiin kasvattaa ny- kyisestä sekä maakunnan omien että maakunnan ulkopuolisten kohteiden lisääntyvään tarpee- seen. Puuntuotanto saataisiin sopeutumaan siihen kestävällä tavalla etenkin panostamalla metsänkasvatusta tehostaviin toimenpiteisiin. Suuret aluetalousvaikutukset Projektissa toteutetuilla me- netelmillä pystyttiin arvioimaan kokonaisaluetalouden vaikutuk- set, sisältäen suorat ja välilliset vaikutukset, jolloin pystytään osoittamaan esimerkiksi yksit- täisen investoinnin vaikutukset työllisyyteen ja bruttokansan- tuottoon. Kokonaisaluetalouden osalta työllisyysvaikutuksien lisäyk- set olisivat sahan osalta 550 henkilötyövuotta, biohiililaitos 575 ja yhdessä ne toisivat 780 henkilötyövuotta alueelle lisää nykyisen kehityksen päälle. Ra- halliset aluevaikutukset olisivat sahainvestoinnin toteutuessa 120 miljoonaa euroa, biohiililaitok- sella 125 miljoonaa ja yhdessä 150 miljoonaa. Investointien yh- teisvaikutus ei ole työllisyyden eikä bruttokansantuotteen osalta kaksinkertainen, sillä skenaario- laskentoihin vaikuttaa tarjonta- kehityksen lisäksi aluetalouden tilinpidon tilastolaskennan ko- konaisuus, jossa suurinvestoin- nit alkoivat syömään toistensa vaikutuksia. Voidaan kuitenkin todeta, että puuntarjonnan li- säyksellä saavutettavat hyödyt olisivat erittäin merkittävä tekijä kokonaisvaikutuksissakin. Toi- saalta tarjontaa lisäävälle puu- määrälle pitää löytyä vastaavat kysyntäkohteet. Etelä-Savon maakunnan ky- syntäinvestoinneilla saavutettava lähes kolmen prosentin lisäys bruttokansantuotteeseen antai- si merkittävän piristysruiskeen aluetalouteen. Välilliset vaiku- tukset olivat laskelmissa jopa suoria vaikutuksia suuremmat, sillä skenaarioiden mukaisen sa- han liikevaihdon ollessa noin 50 miljoonaa euroa ja biohii- lilaitoksen noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, olisivat koko- naisvaikutukset jopa kaksin- tai kolminkertaisia. Vaikka tuotan- tolaitoksia tuettaisiin alkuin- vestoinnein, niin rahat tulisivat periaatteessa moninkertaisesti alueelle takaisin. Projektissa kehitettyjä uusia laskentamene- telmiä toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yli- opiston, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Metsänkasvatuksella voidaan vaikuttaa kannattavuuteen Projektissa hyödynnettiin Etelä-Savon yli 4 000 VMI- metsikkökoealan pohjalta met- sänkasvatuksen mallinnusta ja puuntarjonnan kehittymistä tu- levaisuudessa puuntuotannon metsämaalta edellä mainittujen skenaarioiden kaltaisia tilanteita niin sanottuja kysyntäshokkeja varten. Kysyntäskenaarioille luo- tiin omat metsänkasvatusreseptit ja vaikutuksia tarkasteltiin myös metsänomistajan kannattavuu- den näkökulmasta. Metsänomis- taja, joka ottaa käyttöön inten- siivisemmän metsänkasvatuksen, pääsisi kannattavuudessa aivan uudelle tasolle. Intensiivisemmän metsänkasvatuksen 5% tuotto- vaateella metsän nettonykyarvo olisi sama kuin nykyisenkaltai- sen metsänkasvatuksen 2%:n tuottovaateella. Tässä on huikea ero, joka laskettiin muutoksina vuoteen 2030 asti, jolloin in- tensiivisten metsänkasvatusketju- jen pitempiaikaiset hyödyt eivät vielä ehdi edes täysimääräisesti realisoitumaan. Puuntuotannon kestävyys tarkastettiin 100 vuo- den simulointijaksolta. Metsähakkeen tulevaisuus pohdituttaa Ainespuun kysynnän kasvu näyttää tällä hetkellä paremmal- ta kuin energiapuun. Lisääntyvä ainespuun korjuu tuo kuitenkin tavaraa energiamarkkinoille kah- ta reittiä, eli teollisuuden sivuvir- tojen ja metsähakkeen lisäänty- vän tarjontapotentiaalin kautta. Toisaalta sivuvirtojen kasvaminen antaa energiatuotteille kasvumah- dollisuuksia, mutta pahimmillaan se voi vähentää suoraan energiak- si hyödynnettävän metsähakkeen käyttöä. Todennäköisesti mark- kinoilla tullaan optimoimaan uudelleen käytettäviä raaka-ai- nelähteitä. Tällöin edullisimman hakkuutähteen käyttöosuus voi jopa nousta samalla, kun kanto- jen ja pienpuun korjuu vähenisi. Toisaalta pienpuun korjuun yllä- pitäminen olisi tärkeä hakkuuräs- tien hoitamiseksi. Kaikki muutokset riippuvat kuitenkin energiatuotteiden li- säkysynnästä, jolle tarjonnan kasvu tarjoaisi eittämättä hyvät mahdollisuudet. Bioinvestoinnit näyttävät nyt kuitenkin siirty- vän tulevaisuuteen. Energiapuun käyttö on paikallista, jonka kul- jettamisessa on omat kannatta- vuusrajansa. Energiapuun pai- kalliselle suoralle käytölle näh- dään vain vähäistä alueellista kasvupotentiaalia, mutta menek- kiä voitaisiin lisätä jalostamalla sitä pidemmälle, vientituotteeksi. Projektissa tarkasteltua biohiili- pellettiä voitaisiin käyttää suuria määriä nykyisissäkin kivihiiltä polttavissa kattiloissa. Tällöin laitoksille saataisiin lisää käyt- töikää, mutta voitaisiin korvata kivihiiltä uusiutuvalla puuperäi- sellä energialähteellä. Kalliimpi- en bioenergiatuotteiden on kui- tenkin hankala pärjätä kisassa edullisempia fossiilisia polttoai- neita vastaan. Kalle Karttunen, Erikoistutkija (MMT) Kirjoittaja työskentelee tutki- jana Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergia yksikössä Mikkelissä. Etelä-Savonmetsätoimialan aluetalouden merkitys vahvistumassa Etelä-Savossa voitaisiin omien metsävarantojen puolesta jalostaa huomat- tavasti enemmän puuta. Vaikka useat maakunnan nykyiset puunjalostuslai- tokset ovatkin nostamassa kapasiteettiaan, niin valta- osa puusta virtaa maakun- nan ulkopuolisiin kohtei- siin. Tämä on luonnollista kuitupuun käyttökohtei- den puuttuessa, mutta toisaalta maakunnassa olisi tarvetta myös uusil- le, etenkin mäntytukkia ja energiapuuta, hyödyntävil- le investoinneille. Mahdollisten kysyntäskenaarioiden vaikutukset aluetalouden työllisyyden lisäykseen kokonaisuutena. Puuntarjonnan skenaariokohtainen potentiaali Etelä-Savossa simuloituna ja lineaarisesti tasoitettuna to- teutuneen kehityksen perusteella vuoteen 2030 mennessä. Misawan saha Mikkelissä on tärkeä kuusitukin käyttäjä Etelä-Savossa. Mäntytukin käytölle toivotaan investointeja.