METSÄNOMISTAJAT

Metsän omistajat 7 Etenkin kiinalaisten kiinnos- tuksesta on puhuttu, mutta näkyviä tekoja on vähän – po- liittista esilläoloa enemmänkin. Itäsavolaisen metsänomistajan näkökulmasta tärkeitä lisäyk- siä puunkäyttöön ovat mm. Stora-Enson Varkauden kar- tonkikone ja LVL (laminated veneer lumber) linja, UPM:n Kaukaan ja Kymin laajennuk- set/tehostukset, Versowoodin Otavan sahan tukinkäsittelyn tehostaminen ja MetsäGroupin Äänekosken biotuotetehdas ja Punkaharjun Kerto LVL -in- vestointi. Vireillä olevia puunkäyttö- paikkoja ovat mm. Finnpulp Kuopiossa ja biohiilipellettiteh- das Ristiinassa. Kartoituksessa on lisäksi joitakin sahalaitok- sia Etelä-Savon alueella. Koko tukkiosuuden hyödyntäminen on tärkeää metsänomistajil- le kuitupuun heikon hinnan vuoksi. Aika näyttää, kuinka investoinnit oikeasti vaikutta- vat itäsavolaisen puun kysyn- tään vai vieläkö Venäjän hu- najainen puuntuonti kiinnos- taa. Suomeen on tullut uusia rautatieyhtiöitä mm. NR rail ja Fenniarail, joka kuljettaa venäläistä puuta UPM:n Kau- kaan ja Kymin tehtaille pitkä- aikaisilla sopimuksilla. Puukaupan volyymit ovat nousseet viime aikoina lähinnä kuusitukin ja mäntykuitupuun hyvän menekin vuoksi. Järeä kuusi on kysyttyä ja nyt Phar- julle tehdään laitos, joka lisää kysyntää entisestään = tuodaan muistakin maakunnista var- masti tavaraa. Metsänomista- jan tuloista 80 % tulee tukista ja sahauksen lisäys on tärke- ää. Lisäystarvetta on etenkin mäntytukissa, jota kuskataan Savonlinnan seudulta kauas (esim.Hankasalmi, Joutseno, Lappeenranta) = hukataan eu- roja maantielle. Puun hinta on ikuisuuskysymys, mutta vai- kealta kuulostaa yhtälö, jossa kysyntää on entistä enemmän ja kauppa pitäisi tehdä entisel- lä hintatasolla. Puunkorjuu on tehostunut ja pyörii tulevaisuudessa kelil- lä kun kelillä. Puut korjataan metsistä entistä isommilla ja tehokkaammilla koneilla. Pie- nillä koneilla ei tehdä tulos- ta. Kuormatraktorit tuovat puuta jo liki 20 tonnia (20- 25 m 3 ) kerralla tienvarteen. Seurauksena koneiden painot ovat nousseet ja kuormatilat kasvaneet. Tämä on lisännyt huolta metsänpohjien kanta- vuudesta kesäkelissä tai eu- rotalvina. Ratkaisua haetaan renkaan leveydestä ja telastos- ta – pintapainetta pienemmäk- si. Telatkin painavat paljon ja lisäävät siirto- ja käyttö- kuluja. Kauas saa historias- sa mennä taakse päin kunnes löytää kuormatraktorin, joka pystyi kantamaan oman pai- nonsa verran puita metsästä. Korjuukoneiden kehittäminen on mennyt metsäteollisuuden tavoitteiden mukaisesti. Kor- juuyrittäjien mielestä alalla on ylikapasiteettia ja tämä on vaikuttanut korjuun hintaan selvästi. Korjuuyrittäjän vas- tuut ja vaaditut laatukriteerit ovat korkealla tänä päivänä, mutta urakointisopimuksen saaminen kulminoituu kuiten- kin euroihin. Verotus ohjaa käytöstäm- me hyvin. Pääomaverokannan erkaannuttua yhteisövero- kannasta vuosien varrella on johtanut tilanteeseen, jossa lähes joka kolmas puu menee veroihin. 2017 tuli sentään yrittäjävähennys mahdollisek- si, joka on metsänomistajille ensimmäinen verohuojennus sitten 2008 verosekoilun. Entä sitten hiiliasiat. Suo- messa kasvaa enemmän puuta kuin sitä hakataan ja hiiltä sitoutuu uuteen kasvuun val- tavia määriä lisää joka vuosi. Tämän jo kaikki tietävät ja kannattaa muistaa, että Itä- Savo oli lähes puutonta kas- kialuetta vielä 1860 luvulla. Voittoisan Parkumäen taiste- lun aikaankaan ei ole päässyt tukkipuun taakse piiloon vi- hollista (1789). Euroopan par- lamentti äänesti maankäytön ja metsätalouden ilmastolain- säädännöstä. Äänestys päättyi ainoaan oikeaan lopputulok- seen ja Suomen vastuullinen työ huomioidaan hiilensitomi- sessa paremmin. Lopuksi Tuntemattoman Hietasta: ”Hiiltä. Sää puhu ihan peh- mossi. Kuin helvetin taval ih- mine on voinu syntty meres? Jos pual minutti on upoksis nii henki loppu. Lihaa ja luut ihmine on. Kyll sen tiätä kuka hyväs” Harri Huupponen Asiakkuuspäällikkö Metsästä terveisiä Suomi kiinnostaa investoin- tikohteena paitsi perinteis- tä metsäteollisuutta myös rahaa pullollaan olevia kan- sainvälisiä ja kotimaisia ra- hastoja. Rahastoilla on on- gelma saada paitsi itselleen ehkä omistajilleenkin tuot- toa ja metsät ja metsäteol- lisuuskin on nähty hyvänä sijoituskohteena. - Puunmyyntisuunnitelmas- sa tehdään metsäkäynti, ar- vioidaan puumäärä, tehdään hinta-arvio ja työmaakartta, kertoo metsäasiantuntija Vesa Laukkanen Savonlinnan toi- mistosta. Palveluun kuuluu myös metsänkäyttöilmoituk- sen teko, ilmoitus on voimas- sa kolme vuotta, mutta usein hanke lähtee käyntiin nopeasti. - Puunmyyntisuunnitelman tilaaminen on yleensä harkittu teko, harvoin niitä varastoon tehdään. Puunmyyntisuunnitelman yhteydessä kartoitetaan myös jatkotyöt ja mahdollisesti so- vitaan niiden tekemisestä. Asiakkaan asialla Vesa Laukkasen kohdalla asiat toimivat usein pitkän asiakassuhteen pohjalta. Joko asiakas tai metsäasiantuntija voi muistaa, että esimerkiksi aikanaan hoidettu kuvio voi olla ensiharvennusvaiheessa. - Leimikkoa merkitessä on hyvä samalla lähteä neuvojan mukaan, sanoo Vesa. Samalla metsänomistaja näkee, miten hänen metsä jaksaa. Jos asiakas ei pääse jostain syystä mukaan, niin Vesa käy tarvittaessa leimikon merk- kaamisen jälkeen papereiden kanssa tapaamassa metsän- omistajaa ja silloin usein sovi- taan, pyydetäänkö tarjoukset samaan syssyyn. Mhy:n ammattilaisen hoita- missa pystykaupoissa korostuu myös paikallistuntemus ja yrit- täjien ja tekomiesten tuntemi- nen. Tiedetään ja tunnetaan tekijöiden työnjälki ja laatuun voi luottaa. Mitä saa, mitä maksaa Puukaupan toimeksianto kantoi jossain vaiheessa nimeä puukaupan avustaminen, joka tavallaan on osuvampi. - Kansantajuisesti toimek- siannossa asiakas antaa yhdis- tyksen tehtäväksi asioita, jotka omatoimisessa puukaupassa joutuisi tekemään itse - mut- ta, pidättää päätäntävallan itsellään. Toimeksiannossa yhdistys pyytää tarjoukset eri toimi- joilta leimikosta ja suorittaa tarjousten vertailun. - Tässä vaiheessa yhdistyk- sen käytössä oleva katkonta- tieto saattaa nousta arvoon arvaamattomaan. Asiakas tekee ostajan va- linnan vertailun perusteella ja sen jälkeen tehdään puu- kauppasopimus ja sovitaan aikataulusta. Mhy:n metsäasi- antuntija on tästä eteenpäin hakkuun päättymiseen saakka yhteyshenkilönä yrittäjien ja metsänomistajan välillä. Met- säasiantuntija tiedottaa met- sänomistajaa työn alkamisesta ja etenemisestä. Metsänhoitoyhdistys myös valvoo puunkorjuun ja tekee siitä valvontaraportin. Tarvit- taessa huomautamme havai- tuista puutteista korjuun suo- rittajaa. - Tässä leimikossa huomau- tin poistettavien puiden valin- nasta ja työmaan siisteydestä, kertoo Vesa ja näyttää tuoretta kesäkorjuuleimikon raporttia. Puukaupan loppuunsaat- taminen jää toimeksiannossa myös yhdistykselle, metsäasi- antuntija hyväksyy mittaus- todistuksen ja toimittaa sen asiakkaalle. - Kun laskee yhden leimi- kon osalta kaikki paperityöt ja käynnit, niin siitä kertyy yleen- sä kahdesta puolesta kolmeen työpäivään, laskeskelee Vesa. Puukaupan toimeksiannon veloitus perustuu puukaupan mottien määrään. - Se on aika kohtuullinen, jos miettii, kuinka paljolta työtä säästyy - ja pitää muistaa vielä, että metsälähimmäinen ei ole kenenkään muun kuin metsän- omistajan puolella. Korjuupalvelun tarjous muiden mukana - Kaikissa leimikoissa teh- dään tarjous myös yhdistyksen omalta korjuupalvelulta. Met- sänhoitoyhdistys Etelä-Savon korjuupalvelu on usein ainut vaihtoehto pienissä leimikois- sa. Pienet leimikot eivät vält- tämättä kiinnosta muita osta- jia. Etenkin tuulikaadoissa ja muissa tuhometsiköissä oma korjuupalvelu on usein paras ja joustavin vaihtoehto. Kor- juupalveluyrittäjiemme kalusto on tarkoitettu juuri harven- nusten tekoon. Tarjous mhy:n korjuupalvelusta lähtee asiak- kaille jo leimikkopapereiden kanssa. Korjuupalvelutarjous on aina hyvä vertailupohja muiden ostajien tarjouksille. Vertailussa sitten selviää, on- ko se kilpailukykyinen muiden kanssa, sanoo Vesa. Korjuupalvelun etuna on myös se, että pienestäkin lei- mikosta puuta lähtee moneen suuntaan - jopa samaa puuta- varalajia. - Vesan mieleen muistuu use- ampikin korjuupalvelun toteu- tunut leimikko, jossa osa kui- dusta meni parruksi myytynä liki kaksinkertaiseen hintaan kaupaksi. Metsälähimmäiseen luotetaan puukaupassa Puunmyyntisuunnitelma on yksi metsänhoitoyh- distys Etelä - Savon jä- seneduista ja yhä useampi tehty suunnitelma muuttuu puukaupan toimeksiannok- si, kun katsotaan tilastoja. Vesa nauhoittamassa asiakkaan leimikkoa.