Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/2022 Sivut 8 – 9 Pitkän linjan metsäammattilainen Kimmo Asikainen jää eläkkeelle Sivut 14–15 Sivut 30–31 Sivut 32–33 Metsäyhtymä toimii sopuisasti sisarusten kesken EU metsäedunvalvonta vauhdissa Onnea uusi metsänomistaja!
2 PÄÄTOIMITTAJA: Petri Pajunen 040 776 6212 TOIMITUSKUNTA: Maarit Jordan-Valtonen 044 555 0482 Sanna Hakolahti 040 716 5200 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 12 500 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/etelasavo KANNEN KUVA: Matti Turtiainen Seuraava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon lehti ilmestyy 1/2023 Jäsenlehti 4/2022 SISÄLLYSLUETTELO PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Osoite vaihtunut tai muita muutoksia? Voit ilmoittaa niistä etelasavo@mhy.fi tai 015 357 4000 3 4 6 7 10 12 16 22 28 34 38 PÄÄKIRJOITUS PUUKAUPPA Ennennäkemätön kuitupuun kysyntä käynnistymässä JOHTAJAN PALSTA AJANKOHTAISTA Metsänomistajat ovat avainasemassa hiilensidonnassa PALVELUT Metsänhoitoa energiapuun korjuulla AJANKOHTAISTA Esittelyssä Raiva-raivausveitsi METSÄASIANTUNTIJA Mehtäläisen luksuselämää keskikorvessa Savonrannalla YHTEISTYÖ Metsien maakunta näytti mallia Metsäakatemialle AJANKOHTAISTA Kantokäsittelyaineiden saatavuus parantunut JÄSENYYS Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistaminen on helppoa METSÄASIANTUNTIJAMME PALVELUKSESSANNE Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä oman alueesi metsäasiantuntija on aina apuna. Metsäkäynnillä asiantuntijan kanssa saat tietoa metsäsi tilasta ja voit kertoa omista metsätaloudellisista tavoitteistasi. Kaikissa tavoitteissa tukenasi OMA METSÄASIANTUNTIJA Soita omalle metsäasiantuntijallesi, sovi metsäkäynnistä! Oman metsäasiantuntijan yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.mhy.fi/etela-savo/ yhteystiedot. Myös palvelunumeromme 015 357 4000 palvelee metsäasioissa.
3 PÄÄKIRJOITUS Taimikot kasvavat Etelä-Savossa kohisten Kaisa Ralli | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Etelä-Savo Tänä kesänä tuntuu taimikoiden kasvuvauhti hyvältä. Kahden erittäin kuivan vuoden jälkeen vettä on saatu vähän tasaisemmin ja lämpöä on riittänyt hyvin tälle kasvukaudelle. Ensimmäinen työmaa missä opettelin raivaussahan käyttöä, oli ennakkoraivauskohde. Seuraavana kesänä olin isäni mukana taimikonhoito kohteella. Isäni oli mennyt metsään jo aiemmin ja kerroin tulevani perässä. Työmaalle saapuessani heinäkuun lämmössä en saanut kehuja, kun muutoin asiallisesti metsätöihin pukeutumiseni oli vähän liian kesäistä tyyliä. Kauaa en voinut kohteella ollakaan, kun paarmat hyökkäsivät kimppuuni. Tarina opetus oli sitoutuminen oikeisiin työasuihin ja hyviin toimiviin raivausahoihin, tällöin itse työkin on nautinto ja puhumattakaan työn jäljestä. Jälkikäteen ajateltuna on suoranainen ihme, ettei tässä ole ollut jo punkkien puremista pahemmin sairaana. Taimikonhoito on ajateltava kuin lapsen kasvattaminen. Huolta on pidettävä ajallaan tai laskut nousevat entistä suuremmiksi. Varhaishoidossa varmistetaan aina taimikon kasvuun lähtö, ettei jäisi kasvua haittaavia esteitä. Myöhemmissä taimikoiden harvennuksissa annetaan kasvutilaa taimikoille, jotta puut pääsevät järeytymään. Näissä töissä kysytään jo ammattisilmää. Siihen toki harjaantuu ja oppii itsekin, kun muistaa valita parhaimmat yksilöt jatkoon. Näistä yksilöistä kasvaa sitten meille metsänomistajille arvokkain raaka-aine myöhemmin tukkirungoiksi. Taimikonhoitotyössä voit ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuutta, voit jättää kasvamaan eri puulajeja, jolloin estettäisiin myös Suomen metsien kuusettumista. Näitä omia toiveita on hyvä käydä läpi myös käyttäessäsi ostopalveluita. Hirvien riskialueilla voi olla tarpeen, toki kannan säätelyn hoitamisen lisäksi, käyttää suurempaa jäävää puustoa. Otsopalveluita käyttessäsi on mhy:n metsureilla ammattitaito työhön, hintavertailuissa työn suhteen kannattaa miettiä, millaisen työnjäljen haluaa oikeasti tulevan omiin tulevaisuuden metsiin, ja kuka vastaa niihin parhaiten. Mhy järjestää vuosittain myös raivaussahakursseja, joissa omia taitojaan voi parantaa ja opetella raivausahan sielun elämää. Eikä kannata arastella vaikka kokemusta ei olisi vielä yhtään. Kemeratuet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti ja oman alueesi neuvojan kanssa on hyvä käydä taimikoiden tilanteet läpi. Itse tehden, tai eri vuosille jaksotellen; ostopalveluna tai yhdistellen näitä molempia saadaan alueemme taimikot kasvukuntoon. Haastan teidät kaikki tähän talkoisiin – laitetaan eteläsavolaiset nuoret metsät vielä kovempaan kasvuun.
4 PUUKAUPPA PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi. Mhy.fi/puukauppa Metsäteollisuuden hyvä puunkysyntätilanne jatkuu. Tammi-heinäkuussa Etelä-Savon myyntimäärä oli 2,5 milj. m3. Puukauppa on edelleen 20 % jäljessä edellisvuoden myyntimääristä. Tukkipuun hintatasossa ei tapahtunut kesälomakauden aikana merkittäviä muutoksia. Kuitupuun hinnoittelu on herättänyt metsänomistajissa närkästystä ja vaikuttanut tarjontaa alentavasti. Puunkäyttö selvästi ostomääriä suurempaa Lomakauden aikana puukauppamäärät vähenivät kuten edellisvuosinakin. Lomien jälkeen kauppa on käynnistynyt verkkaisesti. Elokuun ensimmäisen viikon myynnit olivat vain 60 000 m3, mikä oli 15 % vähemmän kuin vuosi sitten. Puun tuonnin päättyminen Venäjältä alkaa vaikuttaa vasta nyt voimakkaammin. Korvattavana on vuotuista tuontipuuta yhteensä 9 milj. m3, josta koivukuitua 4,5 milj. m3 ja energia- sekä muita hakkeita 3,6 milj. m3. Kuitupuun käyttö metsäteollisuudessa on nyt selvästi suurempaa kuin ostomäärät. Lisäksi energiapuun kysyntä on kasvut merkittävästi. Kaikki yhdessä merkitsevät erittäin vahvaa kuitupuun kysyntänäkymää tulevalle talvelle ja ensi vuodelle. Sahatavaran markkinanäkymä on epäselvempi. Kuten ennekin syksyyn mentäessä kysyntä on heikompaa ja hinta on ollut laskusuunnassa. On kuitenkin huomattava, että sahatavaran hinnat ovat edelleen korkealla aiempiin vuosiin verrattuna. Kuitupuulla tehdään ennätyksellistä tulosta Metsäteollisuuden liikevoitot vuoden 2022 toiselta kvartaalilta ovat ennätyksellisiä. Stora Enso 505 milj. €, Metsä Group 330 milj. € ja UPM Kymmene 387 milj. €. Kolmen suurimman yhtiön yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto ylitti jo reilusti miljardin euron rajan vain kolmen kuukauden aikajaksossa. Huimat tulokset tehdään pääosin kuitupuulla. Ennennäkemätön kuitupuun kysyntä käynnistymässä Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK Metsänomistajat Mhy Etelä-Savo
5 Timo Leskinen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 100 000 200 000 300 000 400 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 20 40 60 80 100 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 10 20 30 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Pystyhakkuut yhteensä Uudistushakkuu 22,0 20,3 20,0 15,3 24,7 22,9 20,7 15,7 23,2 20,8 20,5 15,2 54,9 52,4 44,7 35,4 76,3 75,2 64,2 43,4 75,4 73,1 64,2 42,4 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 31/2022 Lähde: Metsäteollisuus ry. Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Etelä-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki Tukin kantohinnat, €/m³, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savo, m³ Vuosi 2021 2022 Kuitupuun kantohinnat, €/m³, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Koivukuitupuu Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 100 000 200 000 300 000 400 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 20 40 60 80 100 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 10 20 30 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Pystyhakkuut yhteensä Uudistushakkuu 22,0 20,3 20,0 15,3 24,7 22,9 20,7 15,7 23,2 20,8 20,5 15,2 54,9 52,4 44,7 35,4 76,3 75,2 64,2 43,4 75,4 73,1 64,2 42,4 antohinnat y i- avo, viikko 31/2022 Lähde: Metsäteollisuus ry. Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Etelä-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki ukin kantohinnat, €/ ³, y i- avo, hakkuutapa: ystyhakkuut yhteensä yynti äärät viikoittain telä- avo, ³ Vuosi 2021 2022 uitupuun kantohinnat, €/ ³, y i- avo, hakkuutapa: ystyhakkuut yhteensä Koivukuitupuu Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Valitse hakkuutapa 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 K K S T K S P yhteensä E S K K S P i i i 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 ll i 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 li i i l ji ll i i i i i i i i i i i i lli li l i l i li i i l l lli lli li i l i l l i i i i i i i i Metsänomistajat ovat erittäin pettyneitä ettei tämä näy mitenkään kuitupuun hinnoittelussa. Metsänomistaja voi esittää oman hintapyynnön Kilpailulainsäädäntö kieltää jyrkästi etujärjestöiltä hintatavoitteiden asettamisen. Yksittäisellä puunmyyjällä tämä oikeus tietysti on ja tässä markkinatilanteessa sitä kannattaa myös käyttää. Jos metsänomistaja toteaa, että tarjoukset eivät tyydytä, hän voi esittää myös omat hintapyynnöt. Myös valtakirjalla kauppaa hoitavan asiamiehen voi ohjeistaa hintapyynnöstä. Hintapyyntöä määritellessä on luonnollisesti tunnettava hyvin vallitseva markkinatilanne. Harvennuskohteet markkinoille Vahva energia- ja kuitupuun kysyntä kannattaa nyt hyödyntää. Arvokkaamman tukkipuun tehokas tuottaminen edellyttää ajoissa tehtyjä harvennushakkuita. Nyt on oikea aika selvittää kaikki oman metsän harvennuskohteet ja laittaa metsät tuottavaan kuntoon. Kilpailuttaminen tärkeää - ostotarjousten erot suuria Myyntierien kilpailuttaminen on ensiarvoista. Ostajien väliset erot puun hinnoittelussa ovat poikkeuksellisen suuria. Erot tulevat esille vain tarjouksia vertailemalla. Tarjousten vertailussa on tärkeä huomioida yksikköhintojen lisäksi myös ostajien väliset erot tukkisaannoissa. Aiempien selvitysten mukaan tukkisaantojen erot ovat puolestaan suurimpia juuri harvennushakkuuleimikoissa. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset palvelevat mieluusti jäseniään puukauppojen valmistelussa ja kilpailutuksessa. Leimikoiden markkinointi kannattaa tehdä nyt erityisellä huolella.
6 Puukaupassa harvinaisen isot hintaerot Petri Pajunen | johtaja | Mhy Etelä-Savo JOHTAJAN PALSTA Vahvan puun kysynnän odotetaan jatkuvan Etelä-Savossa alkuvuoden puukauppamäärät ovat 20 % alhaisemmalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Puukauppa aktivoitui alkukesän aikana positiivisen hintakehityksen seurauksena. Verkkaisemman alkuvuoden vuoksi syyskaudelle jää kuitenkin valtaosa vuoden puunostotarpeista. Vahvan kysynnän odotetaan jatkuvan. Kotimaisen puun kysyntää voimistaa vahvan markkinatilanteen lisäksi Venäjän tuonnin päättyminen. Energiapuun kysyntä on myös voimakkaassa kasvussa. Puukaupan kilpailuttaneet metsänomistajat ovat hyötyneet markkinatilanteesta Metsäteollisuuden ennätystulosten perusteella puusta maksukyky jatkuu erinomaisena. Puunostajien maksuhalukkuus metsänomistajille on vaihdellut alkuvuoden aikana ostajittain merkittävästi. Puukauppatarjouksissa on ollut siten nähtävissä poikkeuksellisen suuria hintaeroja kaikenkokoisissa leimikoissa, jopa 10 euroa kuutiolle. Keskimääräisessä 500 m3 puukaupassa edellä mainittu hintaero merkitsee puukaupan kilpailuttaneelle metsänomistajalle 5000 euron lisätiliä verrattuna tilanteeseen, että kauppa olisi tehty ilman kilpailutusta heikoimman tarjouksen jättäneen puunostajan kanssa. Yksikään metsätalouden toimenpide ei ole yhtä tuottoisa kuin puukaupan kilpailutus. Puukauppaa ei ole taloudellisesti kannattavaa tehdä yksittäisen ostajan tarjouksen perusteella. Metsäasiantuntijoiden osaamista kannattaa hyödyntää Keskimääräisen uudistushakkuuleimikon arvo on yli 30 000 euroa, joten metsänomistajan kannattaa hyödyntää metsäasiantuntijoiden apua ja ehdottomasti kilpailuttaa myytävä puuerä. Puukaupan toimeksiantopalvelussa Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat kilpailuttavat puukaupan, suorittavat vertailulaskelmat ja valvovat puunkorjuun metsänomistajan valtuuttamana. Helppoa, turvallista ja tuottoisaa puukauppaa. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja sovi syksyn metsäkäynnistä. Metsäkäynti, puunmyyntisuunnitelma ja toimenpide-esitykset ovat maksuttomia. Paras paikallinen tieto puumarkkinoista löytyy aina paikalliselta metsäasiantuntijaltamme, jotka kilpailuttavat ja tekevät puukauppoja jatkuvasti. Hyödynnä metsäasiantuntijoidemme tietoa ja ammattitaitoa omassa puukaupassasi.
7 AJANKOHTAISTA Suomen metsät sitoivat viime vuosikymmenellä keskimäärin noin puolet kasvihuonekaasujen päästöistämme. Vuositasolla laskennallinen hiilensidonta vaihtelee suuresti mm. hakkuumäärien mukaan. Metsät ovat kuitenkin pysyneet hiilinieluina vilkkainakin hakkuuvuosina, kuten vuonna 2021. Kohonneet hakkuumäärät ovat kuitenkin herättäneet myös huolta metsien hiilinielun tulevaisuudesta. Etelä-Savossa yksityiset metsänomistajat omistavat noin 76 % metsistä. Metsänomistajien valinnoilla on täten erittäin suuri merkitys maakunnan hiilinielun kehityksen suhteen. Mitä metsänomistajan kannattaa siis huomioida hoitotöitä suunnitellessaan? Panosta metsänuudistamiseen Uudistamistoimet kannattaa tehdä rivakasti turhia välivuosia välttäen, jotta metsän hiilensidontakyky palautuu nopeasti. Jalostettua siemen- ja taimiainesta hyödyntämällä voidaan saavuttaa parinkymmenen prosentin kasvunlisäys verrattuna luonnontaimiin. Rehevillä mailla korostuu heinäämisen, varhaisperkauksen sekä varsinaisen taimikonhoidon merkitys. Toisaalta rehevillä mailla päätehakkuun jälkeen aiheutuneet päästöt voidaan saada sidottua nopeasti kasvavaan metsään alle 20 vuodessa. Huolehdi nuoren metsän kasvukunnosta Vaikka Etelä-Savo edustaa tilastojen valossa maan kärkeä taimikoiden ja nuorten metsien laadussa, aina osa kasvavista metsistä jää ylitiheiksi. Ilman harvennusta hoitamatonta nuorta metsää uhkaa riukuuntuminen, kun kasvutilaa vapautuu vain luonnollisen poistuman kautta. Hoitotyöstä saadaan taloudellisesti kannattavaa keräämällä talteen energiapuuta. Samalla saadaan kotimaista polttoainetta fossiilisia tuontipolttoaineita korvaamaan. Koko hakkuu- ja kuljetusketju on hyvin energiatehokas suhteessa pienpuusta saatavaan energiamäärään. Keskimääräiseltä hoitokohteelta saadaan talteen 12 000 polttoöljylitraa vastaava energiamäärä hehtaarilta. Lannoita tarvittaessa Terveyslannoitukset saattavat paikoin olla jopa edellytyksenä tehokkaalle hiilensidonnalle. Itä-Suomen vanhoilla kaskimailla tai turvemaiden peltopohjilla boorin puutos voi aiheuttaa merkittäviä laatu- ja kasvutappioita. Boorin puutteesta johtuen pensastumaan päässyt kuusentaimi ei muodosta merkittävää hiilivarastoa ilman lannoitusta. Tuhkalannoitus turvemailla on puolestaan yksi tehokkaimmista hoitotöistä hiilensidonnan edistämiseksi. Parin hehtaarin tuhkalannoitus voi sitoa vuositasolla yhden suomalaisen laskennalliset hiilidioksidipäästöt lisääntyneen puunkasvun ansiosta. Terveyslannoituksiin ja nuoren metsän hoitotöihin voit hakea kemeratukea Metsäkeskuksesta. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi. Metsänomistajat ovat avainasemassa hiilensidonnassa Arto Pulkkinen | projektipäällikkö | Metsäkeskus Metsäkeskuksen itäisellä palvelualueella on alkanut kolmivuotinen Ilmastokestävän metsätalouden suunnannäyttäjät -hanke, joka esittelee keinoja talousmetsien kokonaiskestävään hoitoon. Aiheeseen liittyviä videoita ja tarinakarttoja löydät osoitteesta www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/ ilmastokestavan-metsatalouden-suunnannayttajat
8 AJANKOHTAISTA Kimmo Asikaisen työpöytä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Juvan toimistolla alkaa olla tyhjä. Yli nelikymmenvuotinen työura yhdistyksen palveluksessa päättyy lokakuussa. ”Eläkkeelle jään marraskuun alusta”, Asikainen sanoo. Viime vuosien työpäivät ovat kuluneet metsäkiinteistöjen kauppojen ja erilaisten omaisuudenhallintapalveluiden, mm. sukupolvenvaihdosten parissa, mutta työuran alku oli tyypillistä metsäammattilaisen arkea. Asikainen aloitti työt Mikkelin seudun metsänhoitoyhdistyksessä vuonna 1981 eli heti, kun metsätyönjohtajan opinnot Itä-Savon metsäkoulussa Savonlinnan Varparannalla päättyivät. ”Leimaamistahan se työ aluksi oli. Eli poistettavat puut merkittiin metsureille. Eihän sitä silloin muut osanneet kuin metsäammattilaiset”, Asikainen sanoo hymyssä suin. Koneellistuminen muutti toimenkuvia Metsätalouden koneellistuminen lähti kunnolla käyntiin 1980-luvulla, ja Asikainen on nähnyt tekniikan kehityksen metsähakkuilla. Isot prosessorit ja harvesterit raivasivat tietä nykyisin käytössä oleville monipuolisemmille metsäkoneille. Korjuutekniikan kehittyessä kehittyi myös metsätoimihenkilöiden toimenkuva. Kimmo Asikainenkin lähti hakemaan lisäoppia Kurun metsäopistoon 1990-luvun alussa ja tuloksena oli metsätalousinsinöörin tutkinto. ”Sitten minua pyydettiinkin jo Juvan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi”, hän muistelee. Pitkän linjan metsäammattilainen Kimmo Asikainen jää eläkkeelle Teksti ja kuvat: Matti Turtiainen | toimittaja Pitkän linjan metsänhoitoyhdistysmies Kimmo Asikainen jää syksyllä hyvin ansaitulle eläkkeelle. Reilun 40 vuoden mittainen työura on pitänyt miehen yhdistyksen palveluksessa alusta loppuun. Kimmo Asikainen tähyilee jo eläkepäiviä kohti. Takana on pitkä työura metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa.
9 Juvan yhdistyksen toiminnanjohtajana vierähti vajaa 10 vuotta, ja yhdistyskenttäkin alkoi elää ajan hengen mukana. Juvan, Puumalan ja Sulkavan yhdistykset fuusioituivat MetsäSavon metsänhoitoyhdistykseksi, ja Asikainen veti isompaa yhdistystä jonkin aikaa. ”Jätin sitten vetovastuun toisille ja siirryin takaisin toimihenkilöksi”, hän kertaa. Metsätilojen kauppa käy kuumana Nykyinen toimenkuva metsäkiinteistöjen välityksessä alkoi muotoutua LKV-tutkinnon suorittamisen jälkeen vuonna 2005. Sen jälkeen työpäiviin ei juuri muuta ole mahtunutkaan. ”Metsänhoitoyhdistysten perustama metsätilat.fi -ketju ja paikallisesti sen alla toimiva Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV on kasvanut markkinajohtajaksi metsätilojen välityksen osalta. Tässä kehityksessä näkyy kaikkien osapuolten luottamus mhy:n ammattitaitoa kohtaan.”, Asikainen sanoo. Totta onkin, että metsäkiinteistöille on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Viime vuosien metsäbuumi on nostanut tasaista ja vakaata tuottoa tarjoavan metsäomistuksen muiden sijoitusmuotojen rinnalle. Perinteisen suomalaisen perhemetsätalouden oheen onkin noussut vahvasti rahastojen ja erilaisten institutionaalisten sijoittajien kiinnostus metsätiloja kohtaan. ”Metsätilojen kauppa on kiihtynyt koko ajan 1990-luvulta lähtien. Nyt kaksi kolmesta välitykseen tulevasta metsäkiinteistöstä päätyy isoille ostajille”, Asikainen summaa. Hän näkee kehityksessä sekä hyvää että huonoa. Isojen kokonaisuuksien hoito on toisaalta tehokkaampaa kuin pienten tilojen, mutta omistus voi olla joskus kasvotonta. Edunvalvontaa tarvitaan 40 vuoden aikana metsässä on muuttunut muutakin kuin puun korjuun tekniikka, Kimmo Asikainen sanoo. ”Metsien kasvu on entistä kovempaa. Kun metsät hoidetaan ja harvennetaan aikanaan, niin puu kasvaa. Muistan, kun 1980-luvulla valtakunnan metsien inventoinnissa puuta oli 1,6 miljardia mottia. Nyt puuta on Suomen metsissä 2,5 miljardia mottia.” Aina löytyy kuitenkin parannettavaa ja Asikainen muistuttaakin metsänomistajia perusasioista. ”Raivaukset ja nuoren metsän hoidot ovat jääneet vähän huonolle tolalle. Mutta ehkä niihin ei vaan löydy tekijöitä. Osaltaan tässä näkyy myös metsänomistajakunnan rakenteen muutos.” Ajan saatossa metsänhoitoyhdistyskenttäkin on muuttunut. Takavuosikymmenten pienet yhdistykset ovat fuusioiden myötä kasvaneet maakunnallisiksi yhdistyksiksi. ”Kyllä tälle kehitykselle on ollut selkeä tarve. Metsätalouden edunvalvonta on iso asia ja viime vuosina Euroopan laajuiseen edunvalvontaankin on tullut tarvetta”, Asikainen sanoo. Ilmasto- ja hiilinieluaiheet toistuvat liki päivittäin metsäuutisoinnissa, ja ne vaativat metsänomistajilta ja metsäorganisaatioilta omanlaistaan paneutumista. Ei metsätöitä eläkkeellä Eläkepäivillä Kimmo Asikainen ei perinteiseen metsäammattilaistyyliin aio tehdä metsänhoitotöitä. ”Minulla ei ole ollenkaan omaa metsää. Olen katsonut, että on helpompaa näin”, hän naurahtaa. Sen sijaan muu luonnossa liikkuminen metsästys- ja kalastusharrastuksen tiimoilta pitänee miehen kiireisenä. 4- ja 6-vuotiaiden lastenlasten kanssa touhuaminen vie myös oman aikansa. Tulevaan arkeen mahtuu edelleen myös kiinteistöasioita, sillä Asikainen jatkaa vielä eläkkeelläkin kaupanvahvistajana. ”Toimin myös erään säätiön hallinnossa, jonka metsäomaisuuden hoito vaatii myös aikaa.” Vuosikymmenten ajalta muistiin jäävät monet metsänomistajat, työkaverit, hallintohenkilöt sekä muut yhteistyötahot. ”Heille kaikille haluan toivottaa menestystä tärkeän metsäasian parissa”, Kimmo Asikainen sanoo. Kimmo Asikaisen tehtäviä metsätilojen kiinteistövälityksessä ja spv-asioissa hoitaa Juvan toimistolla jatkossa Aura Heikura. Hänet tapaa toimistolla maanantaisin ja perjantaisin tai sopimuksen mukaan.
10 PALVELUT Hoitorästien selättäjä Nuoriin metsiin syntyy nopeasti hoitorästejä, jos hoitotoimenpiteet viivästyvät. Rehevillä kasvupaikoilla voi hyvästä tahdosta huolimattakin käydä niin, että hoitotoimenpiteet eivät ole riittäviä kohteelle ja kasvupohja puskee runkoa siinä määrin, että vastassa on ylitiheä, nuori metsä. Puunkorjuullinen metsänhoito voi tulla tarpeen hyvin varhaisessakin vaiheessa. Korjattava energiapuu tulisi nähdä valuuttana, jolla katetaan kohteen metsänhoidon kuluja. Energiapuun korjuu mahdollistaa kasvukuntoisen, tuottavan metsän aikaansaamisen silloinkin, kun perinteisemmin tunnetut käsittelytavat olisivat kustannuksiltaan liian korkeita tai puusto ei vielä mahdollista ainespuun korjuuta. Energiapuun korjuu tuo metsänomistajalle säästöä kohteilla, joissa raivaussahatyö voidaan tehdä kevyemmin tai jopa jättää työvaiheena kokonaan pois. Energiapuun korjuusta onkin nopeasti tullut yksi vaihtoehto nuorten metsien hoitorästien selättäjänä. Parjatulla kalustolla parempaan kasvuun Nuorien metsien harvennuksille toivotaan usein pienempää korjuukalustoa. Siinä missä tämä toive on varmasti kuultu, ei siihen vastaaminen kuitenkaan ole helppoa. Puunkorjuupalveluiden tuottaminen paikallisesti koko laajuudessaan vaatii korjuukaluston venymistä aina energiapuun korjuusta uudistushakkuisiin. Kieltäminenhän ei ole, etteikö yleistynyt konekalusto ole monesti melko pysäyttäväkin näky nuoressa metsässä, jossa hädin tuskin vielä puhutaan ensiharvennuskypsästä puustosta. Olemme kuitenkin sen edessä, että nuoret metsät tarvitsevat toimenpiteitä ja ratkaisuna yhä useammin on nuoren metsän kunnostus korjuukalustolla. Metsälehden (13/2022) artikkeli ”Ajourat kuin valtatiet ja puusto liian harvaa” summaa sen, miksi moni metsänomistaja toivoo nuoriin metsiinsä pienempää korjuukalustoa. Ison korjuukaluston koetaan vaativan ajourilta enemmän ja harvaa puustosta tulee herkästi, kun ollaan liian varhaisessa vaiheessa liikkeellä ja korjattavaa puuta on melko vähän. Hoitorästit ovat usein juurisyy sille, miksi korjuut käynnistetään liian varhain. Kohteella, jossa kasvatettava puusto on riukuuntunutta ja ennakkoraivattavaa ranteenvahvuista runkoa on muun raivattavan lisäksi jopa läpipääsemättömästi, on edessä monta merkittävää päätöstä tehtävänä, jotta lopputulos vastaa niitä kriteerejä, joiMetsänhoitoa energiapuun korjuulla Teksti ja kuvat: Mervi Seppänen | Mhy Etelä-Savo Energiapuun kysynnän lisääntyminen ja aseman vahvistuminen mahdollistavat metsänhoidolle enemmän vaihtoehtoja. Kohteesta riippuen toteutus voi olla kokopuun tai energiarangan korjuuta tai yhdistelmäkorjuuta, jolloin korjataan myös ainespuuta energiapuun lisäksi. Energiapuun korjuu voi olla sopiva vaihtoehto perinteiselle ennakkoraivaus ja ensiharvennus – toimenpideparille, kun etsitään parasta mahdollista ratkaisua metsän saattamiseksi kasvukuntoon. Hyvä korjuujälki on kuljettajan käsissä. Tällä kohteella energiapuun korjuu on toteutettu kalustona Ponsse Scorpion ja Ponsse Elk.
11 PALVELUT ta hyvälle metsänhoidolle on asetettu. Ratkaisevaa hyvän korjuujäljen kannalta kaluston kokoa enemmän on kuljettajan kyky havainnoida energiapuukorjuukohteen tarpeita. Nuoren metsän kunnostus vaatii tarkkaavaisuutta, että runkoja jää riittävästi. Metsänhoitoyhdistyksemme toimialueella energiapuun korjuita toteutetaan kaikenkokoisella korjuukalustolla. Lisäksi joukossa on muutama ajokone ja kaivinkone, jotka ovat varusteltu energiapuun korjuuta palveleviksi yksiköiksi. Energiapuun korjuuta varten koneissa on yhä useammin kourat, joiden avulla energiapuun korjuun sujuvuutta ja tuottavuutta lisätään. Pienpuun korjuun tuottavuus, energiapuusta ja kuidusta maksettava markkinahinta sekä tasaiset tulevaisuuden näkymät ovat kaikki asioita, jotka vaikuttavat siihen, miten nuoriin metsiin ideaalin korjuukaluston määrä kehittyy. Tuettua tuottoa Energiapuun korjuu on tällä hetkellä yksi tapa tuoda varmuutta siitä, että metsämme tuottavat tulevaisuudessakin raaka-ainetta eri tarpeisiin. Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) on voimassa vuoden 2023 loppuun saakka. Sen sisältämät tuet nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keräämiseen ovat kannustimia tarttumaan toimeen, taltuttamaan hoitorästit ja huolehtimaan metsien kasvusta. Hyvin suunniteltu energiapuukorjuu - ja toteutus osaavissa käsissä on yhtälö, jolla varmistetaan paras lopputulos. Soveltuville, tukikelpoisille kohteille haettavat tuet ovat lisäbonus. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat auttavat kartoittamaan juuri sinun metsällesi oikeat hoitotoimenpiteet ja hakkuut, ja varmistavat metsäsi kasvukuntoon. Rehevillä pohjilla ennakkoraivattava puusto on venähtänyt pitkäksi. Kohde soveltuu hyvin kokopuun korjuuseen. Metsässä hyvä Mhy.fi/etelasavo Mhy Etelä-Savo on täyden palvelun metsätalo! Voit kääntyä puoleemme myös metsäteihin liittyvissä asioissa. Tarjoamme maksuttoman kuntokartoituksen yksityisteille. Kuntokartoituksessa arvioidaan tien kunnostustarpeet sekä niiden kustannukset. Lisäksi arvioidaan tukimahdollisuudet perusparannushankkeisiin. Tie- ja oja erityisasiantuntija Manu Vasara 044 555 0486 manu.vasara@mhy.fi
12 AJANKOHTAISTA Tuntuuko raivaussaha liian painavalta ja vesuri liian vaaralliselta työvälineeltä? Haluatko kuunnella mieluummin linnunlaulua, kuin raivaussahan ääntä? Raiva-raivausveitsi voisi olla oikea työväline sinunkin metsänhoitotöihin. Raiva -raivausveitsi on ekologinen vaihtoehto taimikon varhaisperkaukseen, heinäykseen sekä puutarhanhoitoon. Raivausveitsen käyttö on helppoa ja turvallista. Risujen kaataminen tapahtuu kahvasta ylöspäin vetämällä. Isompien runkojen kohdalla kaadettavaa puuta on syytä taivuttaa hieman, jolloin puu saadaan helpommin katkaistua. Parhaimmillaan Raiva-raivausveitsi on taimikossa, jossa kaadettavan puuston katkaisuläpimitta on 1-3cm, mutta järeämmätkin puut sillä kaatuvat. Maksimiläpimitta alkaa olla 5-6cm luokassa, tosin tällöin työnteko hidastuu melkoisesti. Raivausveitsellä pystyy työskentelemään tarkasti, ja esimerkiksi kylvötuppaiden harventaminen käy tällä työvälineellä leikiten. Raiva on myös näppärä apuväline varhaisperkauskohteilla, joissa taimen vierestä täytyy saada tarkasti katkaistua taimen kasvua haittaavat lehtipuun vesat pois. Käyttäjäryhmän kokemuksia työvälineestä: Testijoukko testasi työvälinettä Maivalan maitohorsmikossa, Kuosmalan karukkokankailla sekä Haukivuoren harjanteilla. Parasta työvälineessä on sen keveys, ja pieni koko. Se on helppo laittaa auton peräkonttiin, ja se kulkee silloin aina mukana, kun sitä tarvitaan. Isommat taimikkokohteet kannattaa toki tehdä raivaussahalla, mutta raivausveitsi sopii pienemmille työmaille työvälineeksi kaikenikäisille, juniorista vaariin. Terän teroitus onnistuu kätevästi esimerkiksi timanttiteroittimella. Terä säilyttää terävyytensä erittäin hyvin, joten teroitusta ei tarvitse kovin usein tehdä. Testiryhmämme suosittelee työvälinettä kaikille sellaisille metsänomistajille, jotka haluavat tehdä metsänhoitotöitä äänettömästi ja kustannustehokkaasti metsissään. Esittelyssä Raiva-raivausveitsi Kuvat: Mhy Etelä-Savo Raiva-raivausveitsi sopii pienemmille työmaille työvälineeksi kaikenikäisille, juniorista vaariin. Raivausveitsen plussat + Keveys, helppo kuljettaa mukana + Ekologinen, äänetön, toimii lihasvoimalla + Terä säilyttää hyvin terävyytensä + Hyvä hinta/ laatusuhde + Sopiva työväline pienille pinta-aloille + Kotimainen tuote Raiva-raivausveitsiä löytyy rauta- ja maatalouskaupoista.
13 PALVELUT Luovutusasiakirjan laadinta Al lekirjoitusti laisuus ja kaupanvahvistus Opastus lainhuudon hakemiseen Opastus veroasioissa (varainsiirtovero) SUKUPOLVENVAIHDOS Oletko suunnitellut metsätilasi sukupolvenvaihdosta tai harkinnut yhteisomistuksen purkamista? Ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Hyvä metsätalouden ja verotuksen tuntemus tuovat varmuutta ja Sujuva turvallisuutta metsätilan omistuksen vaihdokseen. Metsänhoitoyhdistykseltä valittavanasi on kolme erilaista asiantuntija-pakettia sujuvan sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi: Asiakirjojen laadinta Laskelma luovutusvoitosta ja -tappiosta (9 lomake) Opastus lahjaveroilmoitus asioissa Muutos- ja lopettamisi lmoitus YTJ (Y5-lomake) Y-tunnuksen perustamisi lmoitus YTJ (Y3-lomake) Veroi lmoitus oma-aloitteisista veroista (arvonl isäveroi lmoitus, Y3 lomake) Metsäasiantunti jan tekemä laskenta ki inteistön metsäosien jakamisesta Eri vaihtoehtojen ver tai lu ja esittely Verottajan ennakkoratkaisuhakemus Laajojen omaisuuserien jako- suunnitelma omistaj ien kesken Normaali Sukupolvenvaihdokset, Yhteisomistuksen purkusopimukset, Perukirja Laaja Moniasteinen omistus Laajemmat kokonaisuudet Edellisten lisäksi palveluun sisältyy: Hankimme kiinteistöasiakirjat puolestasi! Edellisten lisäksi palveluun sisältyy: Ota yhteyttä ja tilaa! Taina Kosonen Erityisasiantuntija, sukupolven- ja omistajanvaihdospalvelut 040 776 6235 / taina.kosonen@mhy.fi Suomen lainsäädäntö ei velvoita jakamaan kuolinpesää. Tästä johtuen kuolinpesä voi jäädä jakamatta jopa vuosikymmenien ajaksi. Jakamaton kuolinpesä voi passivoida osakkaita tai aiheuttaa jännitteitä osakkaiden välillä, molemmissa tapauksissa kuolinpesän metsät jäävät hoitamatta ja hyödyntämättä. Kuolinpesän jakoon on monta tietä. Edullisimmillaan osakkaan jakavat kuolinpesän sopuisasti keskenään vähin kustannuksin. On kuitenkin muistettava, että perinnönjako on määrämuotoinen oikeustoimi. Perinnönjakokirjan allekirjoittavat kaikki kuolinpesän osakkaat ja todistavat kaksi esteetöntä todistajaa. Perinnönjako toteutetaan perinnönjakohetken mukaisin omaisuuden arvoin. Kuolinpesän osakkaat voivat jakaa kuolinpesän omaisuuden haluamallaan tavalla, kunhan jokainen osakas saa omaisuutta laskennallista perintöosuuttaan vastaavan määrän. Mikäli kuolinpesään kuuluu metsäomaisuutta, se voidaan perinnönjaossa osoittaa yhdelle metsänomistuksesta kiinnostuneelle osakkaalle. Metsä voidaan myös jakaa murto-osin jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, jolloin perinnönjaossa muodostuu verotusyhtymä. Joskus kenelläkään kuolinpesän osakkaalle ei ole kiinnostusta metsän omistamiseen. Siinä tilanteessa kuolinpesän kannattaa myydä metsätila ennen perinnönjakoa. Ulkopuolinen asiantuntija auttaa sopuisaakin kuolinpesää löytämään kaikille osakkaille sopivan ratkaisun, jossa huomioidaan kaikkien osakkaiden edut sekä minimoidaan riskit. Perinnönjaon jälkeen kiinteää omaisuutta saaneiden osakkaiden on haettava saannolleen lainhuuto. Lainhuuto haetaan Maanmittauslaitoksesta kuuden kuukauden kuluessa jakokirjan allekirjoittamisesta. Mahdollinen lohkomistoimitus käynnistyy myös automaattisesti lainhuudon hakemisen yhteydessä. Asiantuntija-apua löytyy läheltä, omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! Älä viivyttele kuolinpesän jaossa! Taina Kosonen | erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Ennen perinnönjakoa on tärkeää selvittää seuraavat perusasiat: - Mitä omaisuutta kuolinpesään jakohetkellä kuuluu - Mikä on omaisuuden arvo jakohetkellä - Ketkä ovat jakohetkellä kuolinpesän osakkaita - Onko kuolinpesässä omaisuutta, joka halutaan myydä ulkopuoliselle taholle ennen jakoa - Lesken asema kuolinpesässä - Osakkaiden toiveet perinnönjaon lopputulemaksi - Verotuskysymykset Asiantuntija-apua kannattaa käyttää erityisesti, mikäli kuolinpesän selvityksessä ilmenee seuraavia seikkoja: - Ositus tai omaisuuden erottelu lesken ja kuolinpesän välillä on tekemättä - Kuolinpesässä on useampia sisäkkäisiä kuolinpesiä - Vainajalta jäi testamentti - Kuolinpesässä on alaikäisiä tai edunvalvonnassa olevia osakkaita
14 METSÄNOMISTAJA Heinolassa asuva Hannu Kivioja on tyytyväinen metsänomistaja ja eläkeläinen. Pitkän työrupeaman Heinolan kaupungin nuoriso-ohjaajana tehnyt mies omistaa kahden sisaruksensa kanssa metsätilan Joutsassa, ja se tarjoaa paitsi mukavan lisätulon puukauppojen muodossa, myös sopivasti liikuntaa ja virkistystä metsänhoitotöissä. Kiviojan sisarusten metsäomistus on järjestelty yhtymämuotoiseksi. Aiemmin kuolinpesänä hoidettu sisarusten kotitila muutettiin verotusyhtymäksi vuonna 2016. ”Veljeni sitä ehdotti, että tehdään kuolinpesästä yhtymä. Kukaan meistä ei halunnut luopua osuudestaan, sillä se on meidän kotitilamme, ja sillä on paljon tunnearvoa”, Hannu Kivioja sanoo. Yhtymä on jaettu tasaosuuksin kaikkien kolmen kesken ja asiat hoituvat sopuisasti. Yhtymässä etuna kuolinpesään verrattuna on se, että yhtymän tulo jaetaan kunkin osakkaan henkilökohtaiseksi verotettavaksi tuloksi, mikä voi pienentää puunmyyntitulojen veroprosenttia. Aktiivisia kaupunkilais- metsänomistajia Metsäyhtymä Kiviojan tila on tyypillinen suomalainen perhemetsätila. Tila on Hannu Kiviojan mukaan ollut saman suvun hallussa ilmeisesti jo isojaon ajoista eli ainakin 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Pinta-alaa on kolmisenkymmentä hehtaaria ja metsää hoidetaan aktiivisesti. Edellinen sukupolvi tuotti tilalla maitoa, mutta lehmistä ja peltoviljelystä on luovuttu, sillä sisarukset ovat valinneet kukin omat työuransa. ”Me sisarukset olemme ensimmäinen sukupolvi, joka ei asu tilalla. Minä asun Heinolassa ja sisarukset Tampereella ja Valkeakoskella. Olemme tällaisia kaupunkilaismetsänomistajia”, Hannu Kivioja nauraa. Ilmeisen aktiivisia kaupunkilaismetsänomistajia kuitenkin, sillä ainakin Hannu kertoo viettävänsä aikaa metsätöissä säännöllisesti. ”Minulla oli haaveena, että kun eläköidyn, niin alan tehdä raivaussahahommia metsässä. Olen aina muutaman päivän kerrallaan Joutsassa metsätöissä.” Metsäpohjat ovat reheviä ja pääpuulajina on kuusi. Peltoja on metsitetty puolestaan koivulle ja lehtikuuselle, joten lajivalikoimaa on monipuolisesti. Yhdistys hyvänä apuna Metsänhoidossa ja hakkuiden suunnittelussa Kiviojan yhtymä luottaa Metsäyhtymä toimii Sopuisasti sisarusten kesken Teksti ja kuvat: Matti Turtiainen | toimittaja Metsäyhtymä on toimiva omistusmuoto metsänomistukseen. Kiviojan metsäyhtymässä asiat hoituvat sisarusten kesken ja metsänhoitoyhdistyksen avustuksella. Puuntuotanto on tärkeää metsäyhtymä Kiviojan osakkaille, mutta myös luontoarvoja hautaan vaalia, Hannu Kivioja sanoo. Metsä tarjoaa tulojen lisäksi myös paljon mielen virkistystä.
15 METSÄNOMISTAJA metsänhoitoyhdistykseen. Vastuuhenkilönä Joutsassa on Matleena Teppola, joka tuntee Kiviojan metsäyhtymän tilat hyvin. ”Matleena tuntee tilukset ja käymme yhdessä kiertämässä metsät kerran vuodessa. Matleena käy kyllä itsenäisestikin metsässä ja ehdottaa hoitotoimia. Ja veljeni kanssa kierrämme myös metsässä”, Hannu Kivioja sanoo. Matleena Teppolakin kehuu yhteistyötä, joka on jatkunut jo pitkän tovin. ”Hyvin on asioiden hoito sujunut jo 10 vuoden ajan”, hän naurahtaa. Myös puukaupoissa yhdistys on apuna, sillä puukaupat tehdään pääasiassa ns. valtakirjakauppoina. Samaten uudistustyöt teetetään metsänhoitoyhdistyksellä. ”Olen tainnut itse istuttaa viimeksi joskus 1980-luvulla”, Hannu Kivioja toteaa hymyssä suin. Työnjakoa osakkaiden kesken Yhtymän kirjanpidon ja paperityöt hoitaa Hannun veli, ja veroilmoituksen teossa apuna on metsänhoitoyhdistys. Hannu puolestaan on enemmän mukana maastokäynneillä leimikoiden ja hakkuiden suunnittelussa Matleena Teppolan kanssa. ”Tämä onkin toimiva tapa, kun yhtymällä on yksi yhteyshenkilö, jonka kanssa me yhdistyksen puolelta käymme asiat läpi. Hannu tiedottaa sitten yhtymän muille osakkaille”, Matleena Teppola sanoo. Metsänhoidossa yhtymä tavoittelee Hannu Kiviojan mukaan sitä, että metsät tulevat hoidettua hyvin ja aikanaan. Toisaalta tavoitteet ovat myös monimuotoisia, sillä metsän luontoarvojakin halutaan kunnioittaa ja säilyttää. ”Hyvin hoidettu palsta on mukava antaa sitten joskus eteenpäin seuraavalle sukupolvelle”, Hannu Kivioja toteaa. Hannu Kivioja seuraa metsäalaa pääasiassa tv:n kautta. Kotitilan metsien hoito on sydäntä lähellä. p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 €
16 METSÄASIANTUNTIJA Tervehdys syksyyn valmistautuvalta Rönkönvaaran kylältä. Olen 38-vuotias metsäasiantuntija Savonrannalta. Metsänhoitoyhdistysuraa tuli kymmenen vuotta kuluvana vuonna täyteen ja olikin oivallinen hetki pysähtyä hetkeksi katsomaan taakse jäänyttä polkua. Savonranta mielletään ”takapajulaksi”, perämetsien kultamaaksi. Rakas kotikylä kantaa löytökylän lisänimeä, olemmehan täällä entisaikojen saavuttamattomien teiden takana. Kuitenkin keskeisellä paikalla vesistöreittien varrella Savon ja Karjalan, idän ja lännen rajalla. Savolaiset ovatkin luultavasti saaneet kieron maineensa juuri näitä peruja, on haluttu tulla toimeen niin itäisten kuin läntistenkin naapureiden kanssa. Aboriginaalille tämä pitäjä tarjoaa paljon, suorastaan kaiken. Työn, virkistyksen, harrastukset ja kodin. Nykyisinä kriisiytyneiden maailmankuvien aikakautena olen herännyt huomaamaan oman etuoikeutetun elämäni monet eri sävyt. Työni metsänomistajien kanssa tuo sosiaalisia kontakteja elämään, nautin ihmisistä omine tarinoineen, vielä ei kahta samanlaista ole vastaan tullut. Vastuullisuus on keskiössä tehtävässä edunvalvonnan, taloudellisen menestyksen sekä tuottavuuden varmistamisen ympärille rakentuvassa työssä. Vanha sanonta metsien jättämisestä tuleville polville paremmassa kunnossa kuin mitä ne nykyisin ovat, on hieno ja pinttynyt periaatteemme. Uskon monien metsäammattilaisten allekirjoittavan tämän ajatuksen. Nykyiset yhteydet ja tekniikka mahdollistavat koulutukset, asiakirjojen hallinnan ja niin paljon muuta kotoa tai lähitoimistolta käsin, toisinaan vaikka autosta metsätien kääntöpaikalla. Voin olla täällä paikallisesti osa suurempaa kokonaisuutta, kuitenkaan lentämättä itse maailman ääriin tietojen ja taitojen perässä. Mitä muuta metsästä voi työn lisäksi ammentaa? Perheen yhteiseksi harrastukseksi on muodostunut metsästys. Tyttären ja koirien kanssa startataan metsästysreissuilla syksyn mittaan usein, satoi tai paistoi. Hieno harrastus, joka opettaa nuorisollekin vastuullisuutta. Itsekin olen oppinut arvostamaan elämää tämän harrastuksen myötä aivan eri tavalla kuin ennen sitä. Itse metsästetyn ruuan puhtaus ja ekologisuus viehättävät erityisesti. Saaliit hyödynnetään luineen kaikkineen. Hyvin hoidetusta metsästä hyötyvät riistalajien lisäksi kaikki muutkin lajistot. Metsänkäsittelyä suunnitellessa onkin koko oman työhistoriani ajan huomioitu monimuotoisuus sekä kiinnitetty erityistä huomiota riistan elinolojen turvaamiseen. Hyvin hoidettuina metsätalous, monimuotoisuus, metsästys ja muu virkistyskäyttö mahtuvat kaikki rinnakkain laajoille metsämaillemme, muuallakin kuin Savonrannalla. Pidempiaikaisiin harrastuksiin kuuluvat vahvasti käsityöt. Mummon opit pellavankäsittelystä jäivät ottamatta talteen, mutta monet muut perinnekäsitöihin liittyvät taidot elävät edelleen. Olemmekin pienen paikallisen yhdistyksen toimesta järjestäneet kursseja näiden ympärille. Järjestötyö vaatii sitoutumista ja omanlaistaan työtä, mutta on todella antoisaa. Olemme saaneet mahtavia värejä suomenlampaan villoista kehrättyihin lankoihin, kun olemme heittäneet patoihin milloin mitäkin kasveja; järviruokoa, nokkosta, pajun kuorta, pietaryrttiä... lista on loputon. Aivan ihania vihreän sävyjä löytyi punasipulin kuorilla. Tämän syksyn haaveena on kokeilla millaisia värejä sienet tarjoavat. Syysiltojen pimetessä on rauhoittavaa ja terapeuttista suunnitella ja toteuttaa erilaisia neuleita näistä itse värjätyistä langoista, joihin ei ole kemikaaleja tarvittu käyttää. Luonnosta riittää ammennettavaa vielä näidenkin lisäksi. Kuntosalina toimii kotitilan metsät. Kevyimmät Mehtäläisen luksuselämää keskikorvessa Savonrannalla Katri Ihalainen | metsäasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Hakkuissa säästetty haapa on kaatunut maahan ja tuottaa lisäarvoa lahotessaan paikalleen. Tuohesta valmistettiin aikoinaan paljon hyötytuotteita. Näpräsin kesällä 2021 kokeeksi pienen tuohisen astian. Savonrannan leveysasteilla marjasadot vaihtelevat kesien mukaan. Hyvänä vuonna lakkaakin saa runsaasti.
17 METSÄASIANTUNTIJA metsänhoitotyöt kuten istuttaminen ja varhaisperkaukset ovat mukavaa puuhaa. Perussykettä ylläpitävää rentoa tekemistä ilman kiirettä. Ainakin pääsääntöisesti. Metsään mennään myös sienien ja marjojen perässä. Matkaan tarttuu toisinaan luvanvaraiset kerättävät, kuten pakurikääpä ja kuusenpihka. Kaikesta kotiin kannetusta tuleekin jalostettua jotain hyödykettä. Lapset välillä ihmettelevät äidin ”keitoksia”, kun vesihauteessa sulaa pihkat tai väripadassa kiehuu hiljaa kuplien avokadon kuorimössöä. Lopputulos yllättää usein myös itse pääkokin. Omat arvot saavat näkyä myös metsänkäsittelyssä Metsän arvoista puhutaan paljon asiakkaiden kanssa ja nykymaailmassa arvot ovat päässeet määräävään asemaan. Siinä missä toiselle on ehdottoman tärkeää saada sienet omasta metsästä, toinen arvostaa vahvaa kasvua ja taloudellista tuottoa. Kolmannelle tärkeäksi nousee metson pesintämahdollisuudet ja neljännelle hoitotöiden kustannustehokkuus. Mielestäni laaja-alaisuus on metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoiden ehdoton vahvuus. Työkavereita miettiessä meillä on valtavan laajat erilaiset osaamisen alueet ja jokainen katsoo hieman omanlaisten lasien läpi työkenttäämme. Itse koen parhaaksi tavata henkilökohtaisesti jokaisen asiakkaan kanssa, koska tätä arvokeskustelua ei oikein muilla keinoilla saada hoitumaan. Metsätaloussuunnitelma on loistava työkalu oman tilan hoidossa ja sen merkitys vahvistuu entisestään arvo- ja tavoitekeskustelun myötä. Mykistävä metsäkokemus Maaseudulla käytännössä koko ikäni eläneenä huomasin omaavani sokean pisteen luonnon suhteen. Ymmärsin sen, kun sain 2010-luvulla vieraan Malesiasta. Hän koki talven lumisateineen ensimmäistä kertaa. Järvi jäätyy ja jään alle lasketaan verkot. Jäällä voi kävellä ja tähdet näkyvät pimeyden keskellä. On pakkasta. Pitää käydä näköjään hässäkän ja kiireen keskellä ennen kuin tajuaa sen, miten rauhallisessa ympäristössä saa tehdä töitä ja harrastaa. Luonnon rauhoittavat vaikutukset olivat jääneet huomaamatta ennen kuin se ulkopuolelta kerrottiin. Arvostetaan meidän puhdasta, hienosti hoidettua ja arvostettua luontoa. Jaetaan siitä saatavaa iloa itsellemme, toisillemme ja vieraillemme. Aamulla laitetaan taas mehtäkamppeet päälle ja suunnataan ulos, uusia kujeita suunnittelemaan ja toteuttamaan. Tavataan metsässä. Metsässä hyvä! Mustatorvisieni on paikkauskollinen, joten kun apaja sattuu kohdalle napataan vaikka takki päältä, että saadaan saalis talteen. Metsässä kulkiessa on pääsääntöisesti hyvä mieli, mikä näyttäytyy hassutteluna hakkuumiesten iloksi. Kuinkahan monta rusettia on jäänyt vuosien mittaan löytymättä? Palokärki on aloittanut työt tällä päätehakkuulla. Kaikki harrastukset voi ”karata käsistä”, niin tämäkin. Joskus nämäkin langat tulee kaikki neulotuiksi. Tai uudelleen värjätyiksi. Värjääminen on tarkkaa mittaamista ja punnitsemista sekä kellon seuraamista. Tässä nostetaan väriliemen lämpötila haluttuun lämpöön. Luonnon kasvit antavat voimakkaitakin värejä ja jokainen värjäyserä on aivan uniikki. Kasvivärjätyt langat sujahtavat riitelemättä keskenään samoihin töihin.
18 YHTEISTYÖ Mikäli sinulla ei ole työllesi jatkajaa, metsänhoidosta motivoitunutta jälkipolvea tai perillisiä, on mahdollista lahjoittaa metsäomaisuuttasi metsäalan ja nuorten hyväksi Metsämiesten Säätiön kautta. Lahjoitus voi tapahtua elinaikana tai sen jälkeen Metsätestamenttina tai perustamalla nimeäsi kantava rahasto. Kuuntelemme herkällä korvalla mitä toiveita sinulla on metsien hoitoon liittyen ja jatkamme metsien hoitoa tutun metsänhoidon kumppanisi kanssa. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Lahjoituksesi tuoton Säätiö käyttää 100 %:sti valitsemaasi kohteeseen. Valitset itse lahjoituskohteesi Valitse lahjoituksesi kohteeksi tärkeänä pitämäsi asia. Se voi olla vaikkapa metsäalan arvostuksen nostaminen, nuorille metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta kertominen, metsäalan ja sen merkityksestä Suomelle viestiminen, toimialan tulevaisuuden ennakoinnin huippututkimukseen satsaaminen tai metsäalan koulutuksen kehittäminen. Myös muukin haluamasi kohde käy, kun se on metsäalan kehittämiseen tai alalla työskentelevien ihmisten hyvinvointiin liittyvä. Lahjoituksesi tuottaa hyvää ihmisille ja metsäalalle Metsäsektori tuottaa työtä ja hyvinvointia kautta Suomen. Metsä on Suomen uusiutuva luonnonvara ja talouden sekä sivistyksemme perusta. Lahjoituksesi tuotolla Säätiö tukee metsäalan ja sillä töitä tekevien ihmisten tulevaisuutta. Lahjoituksesi 100 %:sti haluamaasi kohteeseen Lahjoitus on iso asia ja siitä kannattaa keskustella ennen päätöksen tekoa. Voit keskustella tutun metsäammattilaisesi kanssa ja ottaa hänet halutessasi mukaan keskusteluun Säätiön kanssa. Kerrot meille, mitä toiveita sinulla on metsiesi hoidolle ja mihin haluat niiden tuoton 100 %:sti käytettäväksi. Keskustelun lopuksi sovimme, etenemmekö asiassa ja miten. Lisätietoja: Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö Veikko Iittainen, puh. 040 631 4771, veikko.iittainen@mmsaatio.fi Mietitkö metsäsi tulevaisuutta? Lahjoitus on tehty, jäähyväiskäynnillä metsässä. Lahjoituksesi 100 %:sti valitsemaasi kohteeseen: • Metsäala viestii ja näkyy • Metsä tutuksi lapsille ja nuorille • Osaavat tekijät metsissä • Hyvinvoivat tekijät metsissä • Metsähistorian tallennus ja esille tuonti – Tunne juuresi • Ennakoivalla tutkimuksella kansainvälisessä kärjessä Lisätietoja: www.mmsaatio.fi • yleishyödyllinen apurahoja jakava säätiö • tehtävänä metsäalan kehittäminen ja alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen • Säätiön alkupääoma on saatu 1940-luvun savottajätkiltä muonitustoimiston lakkauttamisen myötä Lisätietoja: www.mmsaatio.fi
19 YHTEISTYÖ Suomen metsäsäätiön hallitus teki myönteisen päätöksen viimeisimmässä kokouksessaan uudesta alueellisesta kohdennetusta keräyksestä. Keräyksen kohteena on Suomen Metsämuseo Luston peruskorjaus. Varoja kerätään Lustolle Etelä-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueilla vuoden ajan alkaen syksyllä 1.10.2022. Kaikki alueen puunostajat ja metsänomistajat, mukaan lukien Metsähallitus, ovat mukana järjestämässä keräystä. ”Suomen Metsämuseo Lusto peruskorjataan innovatiivisia puukorjausrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti”, taustoittaa Luston toimitusjohtaja Niina Uronen. Puumateriaali mahdollistaa myös esimerkiksi entistä laadukkaamman akustiikan museon tiloissa. Idea ja aloite alueelliseen keräykseen tulee aina paikallisilta toimijoilta – niin myös tällä kertaa. Luston kohdennettua keräystä ovat valmistelleet alueen puuta ostavat yritykset sekä metsänhoitoyhdistysten väki. ”Metsäsäätiön alueellinen keräys on merkittävä ponnistus ja varmasti aluetta yhdistävä kampanja. Toivottavasti mahdollisimman moni metsänomistaja intoutuu seuraavien puukauppojen yhteydessä laittamaan rastin ruutuun menekinedistämismaksulle ja siten tukemaan Luston peruskorjausta”, Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson toivoo. Metsäsäätiö on toteuttanut aiemminkin kohdennettuja keräyksiä. Viimeisin kohdennettu keräys toteutettiin Kainuussa vuosien 2017–2018 aikana Tuupalan puukoululle. Vuonna 2008 Järvi-Suomessa alueen metsänomistajien lahjoitukset kerättiin Luston konehallin rakennusvaiheisiin. Metsäsäätiö järjestää kohdennetun keräyksen Metsämuseo Luston peruskorjaamiseksi Eetu Punkka | Suomen Metsäsäätiö Luston museorakennus on valmistunut vuonna 1994 ja lisäosa 2008. (Kuva: Lusto) Metsäsäätiön apurahoilla lapset ja nuoret tutustuvat suomalaiseen metsäelinkeinoon ja puun käyttöön. metsasaatio.fi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=