METSÄNOMISTAJAT

24 EDUNVALVONTA Metsämme osana kansainvälistä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa UHKA VAI MAHDOLLISUUS? Lukuisat kansainväliset politiikkaprosessit vaikuttavat joko suoraan tai epäsuoraan metsiin ja niiden kestävän hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Vaikka kansainväliset asiat saattavat tuntua Suomessa sijaitsevien metsien osalta kaukaisilta, ne näkyvät usein ennen pitkää myös suomalaisen metsänomistajan arjessa. Anna-Rosa Asikainen | juristi | MTK V aikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiik- kaa, monilla EU:ssa päätettävillä asioilla on yhteys metsiin. Ajankohtaisena esimerk- kinä ilmasto- ja ympäristöasioita ohjaava vihreän kehityksen ohjelma Green Deal. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on tehdä Euroopasta vuoteen 2050 mennessä maailman ensim- mäinen ilmastoneutraali maanosa ja osoittaa EU:n johta- juutta luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Suomalaiselle vastuulliselle metsätaloudelle Green Dealin luulisi olevan mahdollisuus ottaa vahva edellä- kävijän asema. Toisin uhkaa käydä. Kestävään luonnon- varojen käyttöön perustuvan biotalouden merkitystä yh- teiskunnallisen hyvinvoinnin tuottamisessa tai kestävän kehityksen ja tavoitteiden saavuttamisessa ei tunnisteta riittävästi. Edunvalvontaa tarvitaan, jotta uhkat kääntyi- sivät mahdollisuuksiksi. EU:n uusi biodiversiteettistrategia antaa aihetta huoleen Osana Green Dealin toimeenpanoa komissio julkaisi tou- kokuussa 2020 uuden EU:n biodiversiteettistrategian. Sil- lä pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen EU:n alueella. Tärkeästä päämäärästä huo- limatta strategian sisältö on suomalaisen metsänomista- jan kannalta huolestuttava. Kestävän metsätalouden ja uusiutuviin luonnonva- roihin perustuvan metsäbiotalouden mahdollisuudet unohdettiin ja maanomistajien rooli jäi maininnaksi. Ra- joitelähtöinen strategia enteileekin haasteellisia neuvot- teluja. On välttämätöntä, että metsänomistajat kokevat strategiasta seuraavat toimenpiteet hyväksyttäviksi ja oikeudenmukaisiksi. Biodiversiteettistrategia rajoittava ja siitä puuttuu realismia Strategia rakentuu vahvasti suojeltujen alueiden lisää- misen ja ennallistamisen varaan. Monet kirjaukset ovat Suomelle haasteellisia. Turvemaiden tiukka suojelu on suomalaisen metsätalouden kannalta merkittävä uhka, koska niiden osuus metsämaasta on meillä noin neljän- nes. Turvemailla on myös noin neljännes puuston koko- naistilavuudesta ja sen kasvusta. Lisäksi komissio tavoittelee kaikkien vanhojen met- sien tiukkaa suojelua sekä ”luonnonläheisen metsäta- louden” käyttöönottoa ohjeistuksilla ja suunnitelmilla. Nämä ovat toimenpiteitä, joihin liittyy riskejä epätäs- mällisyydestä ja metsien talouskäyttöön kytkeytyvistä KANTA-HÄME