METSÄNOMISTAJAT

30 M etsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillin- nässä. Metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat merkittävinä hiilinieluina. Tähän perustuu uusi joutoalueiden metsitystuki. Met- sitykseen soveltuvia kohteita arvioidaan olevan Suomessa n. 120 000 ha. Jos joutoalueiden metsityspinta-ala Suomessa olisi 3000 hehtaaria vuodessa seuraavat 15 vuotta, kasvihuonekaasupäästöt pienenenisivät vuosittain noin 0,1 miljoona tonnia CO2 ekv aiempaan maankäyttöön verrattu- na, 45 vuoden aikana päästöt supistuisivat vuosittain noin 0,2 miljoona tonnia CO2 ekv. Tukea peltoheitoille ja turvetuotantoalueille Tukea myönnetään vain yksityisille maaomistajille. Tukea voi hakea Metsäkeskuksesta 1.3.2021 alkaen. Yhtenäisen alueen tulee olla vähintään 0,5 ha ja 20 m leveä. Tukea myönnetään mm. maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Jos pelto on saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen, se ei ole met- sitystukikelpoinen. Tukea ei myönnetä aktiiviviljelyssä olevil- le pelloille eikä ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden met- sittämiseen. Metsitystuki on määräaikainen. Tukea voi hakea v. 2023 loppuun asti. Metsitystuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauk- sesta ja hoitopalkkiosta Tuki määräytyy laskennallisiin keskimääräisiin kustannuk- siin. Metsityskorvaus on kohteesta riippuen 1000-2000 €/ha ja hoitopalkkio 900 €/ha. Korvaus maksetaan, kun metsitystyö on raportoitu Metsäkeskukselle. Hoitopalkkio maksetaan kahdessa erässä: toisena ja kah- deksantena vuotena metsityksen jälkeen. Tukea saaneet alu- eet tulee säilyttää metsänä vähintään 10 vuotta. Kanta-Hämeessä peltoheittoja 2400 ha ja turvemaita 50 ha Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Eija Vallius pohtii metsitys- tuen vaikuttavuutta ja rakennetta. - Tuki on tervetullut ja sille löytyy varmasti käyttöä - Keskimääräiseen kustannukseen perustuva tuki ei kuiten- kaan välttämättä kannusta pienempien joutoalueiden metsit- tämiseen. Tämä voi osittain heikentää tuen vaikuttavuutta ja tukivaroja saattaa jäädä käyttämättä. - Myös joustavampi hoitopalkkioiden maksaminen olisi koh- dentanut maanomistajalle syntyvät menot ja tulot ajallisesti paremmin. - Toivottavasti joutoalueiden metsittämien kuitenkin kiinnos- taa ja metsitystyöt saadaan käyntiin jo ensi keväänä, kannus- taa Vallius. Metsitystukea joutoalueiden metsittämiseksi METSITYSTUKI Heli Mutkala | kenttäpäällikkö | MTK KANTA-HÄME