METSÄNOMISTAJAT

2 PÄÄKIRJOITUS Metsäteollisuus on julkaissut ti- linpäätöksiä ja kannattavuuksia, kolmella suurella hyviä johtuen pa- perimassatuotannon huippumenes- tyksestä. Metsänomistajilla on myös ollut helmikuun loppuun mennessä veroilmoituksen teko, kuten itsel- länikin. Olisikohan jotakin pielessä kannattavuudessa kun meni miinuk- selle? No, pieni yksikkö elää tietysti syklisemmin ja tulot ei välttämättä kohdennu jokaiselle vuodelle tasai- sesti. Panostuksia olen kuitenkin pyr- kinyt tekemään tasaisesti uuden met- sän kasvatukseen joka vuosi. Rahalla mittaamatonta hyötyä eli liikunnan mukanaan tuomaa fyysistä ja henkis- tä hyvinvointia on kertynyt runsaasti ja onneksi sitä ei vielä veroteta. ”Van- hanaikainen” luminen talvi on anta- nut mahdollisuuden päästä suksilla kulkemaan maastossa. Hiihtolenkeillä on tullut tarkas- teltua myös puuston kasvua ja onpa jopa joissakin paikoissa maisema niin muuttunut että pitänyt sijainti tarkis- taa gps:llä. Yksi olennainen havainto ollut, että männyntaimien istutus mennyt totaa- lisesti hukkaan, hirvet ovat käyttäneet ne kaikki ravinnokseen. Vastaavasti kymmenen vuoden aikana kehitty- nyt luontainen taimikko on säästynyt tuhoilta. Onneksi istutetut alat ovat olleet pienehköjä. Syksyllä on tullut useita kaatopaisteja että kai se tasa- paino säilyy. Lisäksi on paljon muita havaintoja luonnosta. Kahdentoista teeren parvi myös lisännyt mielihy- vää riistalintujen säilymisestä, vaikka kylmä alkukesä ilmeisesti poikuei- ta verottikin viime vuonna. Omissa metsissäni perinteisesti myös metso viihtynyt hyvin, metsästäjät säästävät uhanalaisempia kanalintuja keskitty- en enempi noihin tuholaisiin (hirvet ja pienpedot). Muiden suksenjälkiä en ole koh- dannut kun yhdet. Vastaavasti moot- torikelkan jälkiä on runsaasti. Positii- vinen asia sekin, tulee hirviä vähän häirityksi ja helpompi hiihtää valmis- ta uraa kun umpihankea. Oudoimmat jäljet olivat aika kookkaat, en tiedä oliko kulkenut lumimies vai lumi- kenkäilijä. Muutamana iltana harras- tamani kuutamohiihto on ollut myös kokemus, joka on palauttanut koke- muksia lapsuudesta. Hiihtolenkillä on päässyt hyvin seu- raamaan metsäkoneiden työskentelyä ja työnjälkeä. Kun jo vähän yli tiheänä kasvaneesta männiköstä muodostuu kaunis kasvatusmetsä, josta parin- kymmenen vuoden kuluttua tulee oksatonta tukkia. Metsän ja luonnon tarkkailun ohella on mietityttänyt tu- levaisuus oman metsän omistuksessa. Tämän asian suhteen oli hyvä tilai- suus mhy:n järjestämä vero- ja suku- polvenvaihdosilta. Illassa tuli selväksi myös että tila- kaupoissa tilanpidon jatkon kannalta on usein myös muut kun taloudelliset arvot ratkaisevia. Näiden huomiointi vaatii ulkopuoliselta ns. pelisilmää ja asiakkaiden sekä olosuhteiden tunte- musta. On ymmärrettävä osapuolien nä- kemyksiä mutta kun tekee ratkaisu- ehdotuksia, on pystyttävä esittämään realiteetit, vaikka ne eivät aina kaik- kia osapuolia miellyttäisi. Varsinkin metsäkäyttöoikeuden pidättämisen riskit tuli illassa selväksi. Edellä kerrottu todistaa, ettei met- sätalous elinkeinona jätä huomioi- matta luonnon monimuotoisuutta ja sen säilyttämistä. Viime vuonna käy- dyt keskusteluja ja suomalaistenkin Eu-edustajien kannanotot metsäkes- kusteluun osittavat heidän heikkoa tietämättömyyttään ja tuntemustaan metsistä. Toivoisinkin, että nämä luonnon monimuotoisuuden asiantuntijat ot- taisivat nyt sukset tai lumikengät jalkaansa ja tekisivät retkiä talous- metsiin. En myöskään kiellä ainakaan omilla maillani retkeilyä moottorikel- kalla jos nämä Cityvihreät ei muutoin pääse liikkumaan. Matti Peurala / Mhy Karhu hallituksen pj. Tilinpäätösten aikaa Jouni Peltoniemi