METSÄNOMISTAJAT

7 Ja tarkemmin sanottuna Kotiseutu- yhdistys Lavia-Seuran vieraana Lavia-Seura viettää ensi vuonna 40 -vuotispäiviään. Jäseniä seuralla on tällä hetkellä nelisen sataa. Jäsenmää- rä on suuri, osa jäsenistä asuu vaki- tuisesti Laviassa, monet ovat kesäla- vialaisia ja osalla juuret ovat Laviassa, vaikka muuten asuvatkin muualla. Seuran puheenjohtaja Eija Hesso kertoo yhdistyksen päätarkoituksen olevan kotiseututoiminnan, jossa vaalitaan rakennettua ympäristöä ja kaikkea lavialaista tapakulttuuria, kuten esimerkiksi juhlia, pukeutu- mista ja suullista perinnettä. Mainin- nan arvoista on, että Lavian komea kansallispuku on Lavia-Seuran ansio- ta. Seura kerää myös kuva-aineistoa Laviasta. Iso vuosittainen tehtävä on Lawiaa – lehden toimittaminen, joka on ilmestynyt seuran perustamisvuo- desta saakka. Lehti ilmestyy ennen isänpäivää, ja siinä julkaistaan kir- joituksia, jotka koskevat Lavian his- toriaa, nykypäivää ja edellisen vuo- den tapahtumia. Seura on julkaissut myös sananparsikirjan Laviasta eikä mistään ahtaasta. Lavia-Seuran ak- tiivisuuden tulosta on myös Sampa- kosken taistelun muistomerkki, joka löytyy Lavian ja Kankaanpään rajalta. Kesäisin heinäkuussa on perinteinen Lavia-viikko, johon on kerätty monen- laista ohjelmaa eri seurojen ja aktiivien toimesta. Lavia-Seura järjestää silloin muun muassa kotiseuturetken, näyt- telytoimintaa Tulosen mökissä ja lau- antaina kotiseutujuhlan Lavialainen suviehtoo. Juhla kerää yleisöä parisen sataa. Juhlassa julkaistaan ja palkitaan vuoden laadukas lavialainen eli Yks tämmönen – arvonimen saaja. Perin- ne on alkanut vuonna 1988. Arvonimi perustuu vanhaan lavialaiseen sanon- taan ” Olkoon yks tommonenki sano Jumala ko lavialaisen loi”. Kysyttäessä Lavian ominaispiirteitä Hesso mainitsee oitis järvet, luonnon ja Lavian raitin. Yksi Lavian tunnus- merkeistä on kylänraitti, joka on edel- leen merkittävä huolimatta siitä, että vanhoja rakennuksia on poistunut. Huuhkajavuori on myös mainitsemi- sen arvoinen paikka Laviassa Suo- denniemelle menevän Tampereentien varressa. Siellä on kesäteatteri ja tans- silava. Ihmiset Laviassa ovat mukavia pe- russatakuntalaisia. Muutama vuosi sitten Laviasta tuli osa Poria. Se ei kui- tenkaan heikentänyt kotiseutuhenkeä ehkä päinvastoin vahvisti sitä. Eija Hesso Karhijärvi on Lavian suurin järvi. Tarinanmukaan Laviassa on 52 järveämutta edesmenneenmet- sänhoitaja Jukka Valtasen laskelman mukaan niitä olisi yli 60 kappaletta. Lavia-Seuran puheenjohtaja Eija Hesso seuran 1990-luvulla hankkiman Tulosen mökin edustalla. Tulosen Mökki on osa vanhaa 1800-luvun mäkitu- palaisaluetta. Mökki on säilytetty sellaisenaan korjaten vain välttämätön. Mökin pihassa kasvaa harvinainen yli 100-vuotias koivu, josta ikävä kyllä jouduttaneen luopumaan. Jouni Peltoniemi Karhu kylässä Laviassa Jouni Peltoniemi