Marita Säämäki Suunnitelmissa oma metsä s. 8 Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 1 2023 Ajankohtaista puumarkkinoista Sivu 5 Uusi toimihenkilö Olli Soljanto s. 13 Hallintaoikeuden vaikutukset s. 10
2 Käynnissä olevasta metsäkeskustelusta tulee tunne, että kaikki muut voivat päättää mitä vain, mutta metsänomistajan puheoikeus on mennyt. Valitettavasti käsitykseni johtunee tiedotusvälinestä saadusta infosta, joka valtamedia YLE:llä on hyvin yksipuolista. En ole huomannut esimerkiksi, että Pellervon taloustutkimus PTT:n raporttia maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (Misu) näkymistä muuta kuin Maaseudun tulevaisuudessa. Raportti kertoo melko selvästi mikä vaikuttaa ja mikä ei. Metsän vaikutuksesta ympäristöön on ilmastopaneelilla näkemys, että maailma pelastuu, jos Suomessa vähennetään puuston hakkuuta. Teoriassa ajatus on oikea, mutta käytännössä se ei johda tähän tavoitteeseen. Kiistatta on osoitettu menneiden vuosien metsänhoidon tuottaneen puuston määrän huomatavan lisääntymisen. Hakkuut ja poistuma on ollut pienempi kuin lisäkasvu ja näin metsään sitoutuneen hiilen määrän on kasvanut. Lisääntynyt kasvu on toteuttanut koko yhteiskunnan edun. Suurentunut puumäärä on mahdollistanut hakkuumäärinen kasvattamisen ja sen avulla maanomistajan on voinut kompensoida puolittuneen kantohinnan vaikutusta. Ilmastopaneelin raportissa puurakentaminen on hiilensidonnan kannalta tehokkaampaa puunkäyttöä kuin sellu- ja paperijalosteet. Näin tietysti teoriassa on, mutta miten sitä rakennusteollisuuden jalosteisiin tarvittavaa järeää puuta pystytään kasvattamaan, jos ei tehdä harvennushakkuita, joiden toteutus taloudellisesti ei ole mahdollista ilman selluteollisuutta. Lopputulemana olisi myös paperi ja kartonkituotteiden korvaaminen muilla tuotteilla ja pakkauksissa. Nykyisellä teknologialla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muovi, jonka valmistus on ympäristökuormitukseltaan moninkertainen esimerkiksi verrattuna kartonkipakkauksiin. Teoriassa jatkuva kasvun ylläpitäminen onnistuu poistamalla suurimpia puita yläharvennuksena ja poimintahakkuulla, näitä tutkitaankin aktiivisesti. Suurimpana riskinä on korjuuvaurioiden myötä ympäristötuhot ja metsien puulajirakenteen kuusettuminen. Uudistuminen rehevillä maapohjilla ei onnistu luontaisesti edes muokattuun maahan (kokemusta on). Pienaukkojenkin ongelmana on hirvien parempi viihtyminen niissä suurempiin uudistusaloihin verrattuna. Jatkuvan kasvatuksen taloudellisuutta en siihen soveltuvissa kohteissa pidä ongelmana, vaikka kasvu hidastuu, mutta kasvatettaessa arvokkaampaa järeää puuta, hinta korvaa määrän. Vastuulliset tahot eivät voi sitä suositella, mutta jokainen saa omassa metsässään kokeilla. Tavoite hiilen sidonnan lisääntymiseen ei tällöin toteudu lisäkasvuna, mutta ehkä järeästä puusta tehtyjen jatkojalosteiden pidempänä kiertoaikoina. Ollaan kuitenkin hyvin marginaalisien asioiden kanssa tekemisissä, rehellisesti ilmaistuna puuhastelua. Päästöjä Suomen kylmissä olosuhteissa tulee eniten energian tuotannosta. Paljon jo tehty vähentämällä fossiilisten polttoaineiden osuutta ja lisäämällä tuotannon tehokkuutta mm. erilaisilla energian talteenottojärjestelmillä. Jopa jotkut poliitikot ovat päästäneet ”sammakoita” suustaan ja pitäneet tätä ainoan ratkaisuna energiakysymyksessä. Olisiko fysiikan oppitunnilla nukuttu - ei ikiliikkujaa ole vielä keksitty. Professoreilla on paljon viisautta ja he tekevät arvokasta työtä. Toivoisin kuitenkin enemmän vuoropuhelua käytännön ammattilaisten kanssa, joihin lukeutuu alan ammattihenkilöstö, mutta myös metsänomistajat. Matti Peurala Mhy Karhu Pj. Metsänomistajan puheoikeus Jorma Anttoora PUHEENJOHTAJAN PALSTA OSTAMME ENERGIAPUUTA MYYMME HAKETTA JA LÄMPÖÄ Mikko Kylä-Setälä 040-184 2483 www.sataenergia.fi Mhy Karhun jäsenlehti 1/2023 Toimituskunta: Marita Säämäki, Jorma Anttoora Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Paino: Newprint, Raisio
3 Leena Viinikainen TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Puun lisääntynyt tarve näkyy puukaupassa useina positiivisina signaaleina. Kuusitukki toimii totutusti puukaupan veturina, mihin olemme tottuneet jo vähintään viimeisen kymmenen vuoden ajan. Hyvissä kesäpäätehakkuissa kuusitukin hinta on ollut n. 80 euron tuntumassa kuutiolta ja sen päälle tuli vielä energiapuu eli hinta oksista ja latvoista. Mäntytukin kysynnässä on välillä pyrähdyksiä parempaan, mutta kokonaisuutena kysyntä ei ole ihan samaa luokkaa kuin kuusitukilla. Mäntytukin osalta vakiintuneempaan myyntitilanteeseen olemme edelleen odottavalla kannalla, kun maakunnassa on aloittanut toimintansa viime vuoden aikana uusi iso moderni sahalaitos. Kuitupuukaupassa tapahtui viime vuonna allekirjoittaneen silmissä merkittävä muutos sitten vuosikymmeniin. 20 euron kahden puolen oleva keskikuutiohinta nousi useilla euroilla ja päätehakkuissa nähtiin parhaimmillaan jopa n. 30 euron kantohintoja kuutiolta. Yksi tekijä kuitupuun hinnan ”murtumiseen” on eittämättä energiapuun kysynnän lisääntyminen. Energiapuun tienvarsihinta on ollut ajoittain parempi kuin mitä kuitupuusta on saanut ja varsinkin koivu on muuttunut kaikkein arvokkaammaksi artikkeliksi sitten tukkien hintojen. Vanha myytti, että kuusikuitu on metsien vihreä kulta, on nyt menneen ajan tuulia. Puukaupan tekemisessä on edelleen vanha konsti parhain eli muista kilpailuttaa myytävä puuerä, oli se sitten pystykauppa tai vähänkin merkittävämpi tienvarsierä. Kunnollinen puunmyyntisuunnitelma (leimikon suunnittelu metsässä ja leimausseloste) on avain liikkeellelähtöön. Netistä saatava avoin metsävaratieto eli keilaamalla tuotettu puustotieto ei ole riittävän tarkka kilpailutukseen ja kaupan tekoon. Metsänhoitoyhdistys Karhussa puukaupan hoito avaimet käteen mallissa maksaa pystykaupoissa keskimäärin yhden euron kuutiolta ja ajatuksemme on, että se usein maksaa takaisin itse itsensä, joskus jopa moninkertaisesti. Valittavana on myös puukaupan osapalvelu eli pelkkä leimikon teko (samalla saa myös ehdotuksen jälkitöihin), leimikon teko ja kilpailutus, jossa varsinainen kaupan teko jää metsänomistajalle itselleen tai kokonaispaketti. Yhdistyksen korjuupalvelulla korjattiin puuta viime vuoden aikana reilut 50.000 kuutiota. Korjuupalvelulla hoidamme pääasiassa hoitohakkuutyyppisiä hakkuita alkaen rästiin jääneistä nuorten metsien hoidoista aina pieniin päätehakkuisiin. Korjuupalvelupuita on välitetty myös ulkomaan vientiin ja siinä pääsemme jonkinlaiseen kosketukseen myös muualla maksettavista puun hinnoista. Suotuista puukauppavuotta toivottaen, Jouni Peltoniemi Puukaupassa jatkuu edelleen suotuisat tuulet KAMPIN SAHA Ky 040-5911 500 Puunhankinta 0400-298 780 kampinsaha@pp.inet.fi www.kampinsaha.fi OSTAMME HYVÄLAATUISIA KUUSIVALTAISIA PÄÄTEHAKKUU- LEIMIKOITA SEKÄ HANKINTAERIÄ
4 Tilaa laskut sähköisenä MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu! Puukaupan kilpailuttaminen on muutakin kuin kuutiohinnat Pelkkä kuutiohinta ei kerro sitä, kuinka hyvä puukauppatarjous on. Ostajat katkovat puun aina itselleen tarpeellisiin mittoihin. Olemme keränneet tätä tietoa ostajittain tietopankkiimme. Sen avulla tarjoukset saadaan parhaiten vertailtua keskenään. Tarjousten todellinen ero voi olla tuhansia euroja. Oman metsäasiantuntijasi avulla puukauppa onnistuu varmasti ja kannattavasti! Puunmyynti valtakirjalla ei tarkoita päätäntävallan pois siirtymistä. Metsänomistaja on aina se, joka päättää mitä myydään, miten myydään ja etenkin kenelle myydään. Meidän tehtävämme on olla tukenasi näissä päätöksissä ja kertoa eri vaihtoehdot. Meidän työmme on myös valvoa, että puukauppasi sujuu sovitusti. Laskut sähköpostiin tai e-laskuna Metsänhoitoyhdistyksen laskut Nyt voit tilata kaikki metsänhoitoyhdistyksen laskut halutessasi sähköpostiin tai e-laskuna. Mikäli haluat jatkossa laskusi sähköpostiisi, ilmoita siitä omalle asiantuntijallesi. E-laskun voit tilata omassa verkkopankissasi. Tilauk- sen yhteydessä tarvitset asiakasnumeron, jonka löydät laskulta. Voit kysyä asiakasnumerosi myös. Jäsenmaksulaskut Myös jäsenlaskun voi tilata e-laskuna. Sen tilaamisessa tarvitset viitenumeron jäsenmaksulaskusta. Mikäli haluat jäsenlaskun sähköpostiisi, tee tilaus Oivaportaalissa https://oiva.crmieporal.com/login 1. Valitse omat tiedot 2. Valitse tilan/yrityksen tiedot 3. Valitse ”muokkaa” 4. Valitse laskun toimitustapa, täytä sähköpostisi ja tallenna. Varmista paras hinta puukaupallesi
5 MTK - EDUNVALVONTA - Ajankohtaista puumarkkinoista Korjuukäytänteitä pitää noudattaa puukaupan sopimusehtojen mukaisesti Kuitupuun kysyntään kohdistuu paljon haasteita. Haasteet voi nähdä metsänomistajien mahdollisuuksina. Venäjän puun tuonnin loppuminen lisää kotimaisen puun tarvetta. Kotimaisella puulla on paljon ottajia tällä hetkellä. Puita tarvitsee metsäteollisuus, puita tarvitsee energiateollisuus, puita tarvitsee itsessään myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Kun puulla on markkinalähtöistä kysyntää enemmän kuin tarjontaa sen hinta nousee. Puukaupan ajoittamisella onkin entistä suurempi merkitys metsänomistajalle. Erittäin merkityksellistä on kyetä turvaamaan metsänomistajan puukaupan oikeusturva puukaupan sopimusehtojen ja korjuun valvonnalla. MHY on puukauppapalveluissa aina metsänomistajan puolella. Puukaupan ajoittamisella on merkitystä Puun hinta nousi viime vuoden alusta useita euroja kaikille puutavaralajeille. Havutukeilla lisäystä tuli yli 7 euroa kuutiometrille ja kuiduilla nelisen euroa. Koivutukille ja kuidulle lisäystä tuli yli 5 euroa kuutiometrille. Puukaupan ajoittamisella loppuvuoteen saavuttikin huomattavasti paremman lopputuloksen kuin alkuvuoden puukaupoille. Puukaupan kilpailuttaminen on tärkeä keino hakea puumarkkinoilta sen hetkistä parasta alueellista puun ostajaa. Toinen tärkeä keino on seurata puumarkkinoiden kehittymistä ja tehdä puukaupan ajoituksesta johtopäätökset. Tällä hetkellä puumarkkinatilanne näyttää varsin valoisalta metsänomistajan näkökulmasta. Puun hinta on jatkanut alkuvuoden entistä jyrkemmässä nousukulmassa. Syynä on se, että Venäjän puuntuonnin loppumista ei ole kyetty korvaamaan muulla puunhankinnalla. Lisäksi talven korjuukelit ovat olleet vaihtelevat, jolloin on jouduttu hakkaamaan paljon kesäkorjuukelpoisia kohteita. Tämä on perinteisesti vaikuttanut kesä- ja kelirikkokohteiden voimistuvaan kysyntään keväälle. Kotimaiseen puun hankintaan sisältyy melkoisesti paineita tällä hetkellä. Vähäisimpänä ei ole myöskään luonnon monimuotoisuuden ja muun maankäytön tuomat haasteet. Sertifiointijärjestelmä on uudistettu turvaamaan entistä paremmin luontoa esimerkiksi vesistöjen leveämmillä suojakaistoilla. Tärkeää olisi jatkossa saada aito korvaus metsänomistajalle monimuotoisuuden lisäyksestä. Korkeammalle puun hintatasolle on monia markkinalähtöisiä perusteita. MHY turvaa metsänomistajan puukauppaa sopimusehtojen ja korjuun valvonnalla Elämme maailmassa, jossa pyritään jatkuvasti parempaan. Todellisuudessa elämme myös maailmassa, jossa voi olla luonnon tai ihmisten kaltoinkohtelua. Tämän tähden pitää olla järjestelmiä, jotka valvovat ja parantavat oikeusturvaa neuvotteluasemassa heikommille osapuolille. Metsänhoitoyhdistyksen kautta kilpailutetuilla puukaupoilla metsänomistaja voi varmistua siitä, että puukaupan sopimusehdot ovat kilpailukykyiset ja metsänomistajan oikeusturvan mukaiset. Puukaupan sopimusehtojen toteutumista käytännössä toteutetaan korjuun valvonnalla. MHY puukaupallisten palveluiden merkitys metsänomistajalle on kokoaan suurempi. Se sisältää turvan metsänomistajalle siitä, että hänen metsiään, puitaan ja maataan kohdellaan metsänomistajan etujen mukaisesti. Näin luodaan toivoa entistä paremmasta huomisesta. Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Kova kysyntä nostaa kuitupuun hintaa ja lisää korjuuvalvonnan tarvetta Kimmo Iso-Tuisku
6 Mitä tuulivoimahanke tarkoittaa käytännössä Tuulivoimafirmat etsivät maankäytöllisesti helppoja kohteita tuulivoiman rakentamiseen, koska esimerkiksi taloihin täytyy olla kunnasta riippuen 1-2 km etäisyys. Metsissä tämä onnistuu helpoiten. Yksittäinen voimala tarvitsee noin 1-2 ha aukon rakentamista ja huoltamista varten. Jokaiselle tuulivoimalalle rakennetaan myös tiet ja sähköjohdot. Tuulivoimapuiston sisällä sähköjohdot ovat maakaapeleina teiden yhteydessä. Lisäksi alueelle rakennetaan muuntamokenttä, josta sähköjohdot lähtevät ilmajohtona valtakunnan kantaverkkoon. Hyvä maanvuokrasopimus Tuulivoima-alueita ei juuri koskaan osteta, vaan tuulifirmat vuokraavat maata. Maanomistajan täytyy saada vuokratuloa kaikesta maasta tuulivoimapuiston alueella. Hyvässä sopimuksessa maksetaan jonkinlainen allekirjoitusraha ja vuosittaista vuokraa myös hankkeen valmisteluajalta. Lopullisen vuosivuokran maksaminen aloitetaan sähköntuotannon alkaessa. Tuulivoimaloiden bruttotuottoon sidottu vuokra on maanomistajille kannattavin. Minimivuokrataso on aina määriteltävä. Teistä, teiden levennyksistä ja sähköjohdoista maksetaan useimmiten kertakorvauksia. Parhaissa sopimuksissa huomioidaan myös siirtolinjan maanomistajat, jolloin tuulifirma maksaa lunastuskorvauksen päälle yleensä kertakorvauksen. Kaikki vuokratasot ovat jatkaneet nousuaan. Vuokra on kuitenkin vain osa sopimusta. Kaikkien yksityiskohtien kanssa täytyy olla tarkkana, ja käyttää edunvalvonta-apua. Esimerkiksi maan hallintaoikeus kannattaa säilyttää maanomistajalla vähintään maatalousalueilla, jottei maataloustukia perittäisi takaisin. Yksityiskohtia riittää. Neuvottelukunta avuksi Maanomistajien kannattaa järjestäytyä ja perustaa neuvottelukunta. Siinä valitut aktiiviset maanomistajat saavat valtakirjan neuvotella maanvuokrasopimus kaikkien puolesta parhaaseen malliin. Kannattaa samalla sopia tuulifirman kanssa, että jo allekirjoittaneetkin maanomistajat ovat mukana päivitetyssä sopimuksessa. Mtk:sta ja metsänhoitoyhdistyksistä on paljon helpompi neuvoa neuvottelukuntaa, kuin ison alueen maanomistajia erikseen. Neuvottelukunta on myös tehokas tapa kilpailuttaa eri tuulivoimatoimijoita. Metsänhoitoyhdistys voi olla osa neuvottelukuntaa. Jäsenneuvonta Hankkeita on vireillä kymmenittäin ja jäsenten neuvonta on ruuhkautunut Mtk:ssakin. Avuksi on perustettu maanvuokrasopimukset@mtk.fi -sähköpostiosoite, jonne metsänhoitoyhdistysten ja Mtk:n jäsenten kannattaa jatkossa lähettää maanvuokrasopimuksensa kommentoitavaksi. Kiirettä tulee jatkossakin pitämään. Mittakaavaa pohdittavaksi: Olkiluoto 3 -ydinvoimala on 1600 MW teholtaan. Tuulivoima- ja aurinkohankkeita on eri vaiheissa suunnitteilla jopa 200 000 MW edestä. Mielenkiintoista seurata, miten suuri osa suunnitelmista toteutuu. Markus Nissinen ympäristöasiantuntija/ kenttäpäällikkö Satakunta MTK-metsänomistajat Tuulivoima ja metsänomistaja Ilmastonmuutos pakottaa meidät luopumaan fossiilisista energianlähteistä. Kaikkea uusiutuvaa energiaa tullaan tarvitsemaan. Jos maanomistajat ovat myönteisiä esimerkiksi tuulivoimahankkeille, Mtk ja metsänhoitoyhdistykset auttavat ja neuvovat. Pohjois-Satakuntaan on suunnitteilla yli 50 kpl tuulivoimalaa Santakankaan tuulivoimalaitos • Pohjan Voima Oy • 909 ha, 10 km Siikaisten keskustasta koilliseen Kankaanpään rajalla • 7 myllyä • suunnitteilla myös aurinkovoimapuisto 444 ha Haukkasalon tuulivoimalaitos • Pohjan Voima Oy • 2200 ha, Kankaanpään luoteisosa Siikaisten rajalla • 16 myllyä Marjakeitaan tuulivoimalaitos • Neoen Oy • 2900 ha, Honkajoen taajamasta Isojoen suuntaan • 24 myllyä Paholammin tuulivoimalaitos • Neoen Oy • 715 ha, Honkajoen keskustasta 2 km etelään • 6 myllyä Haitinkankaan tuulivoimalaitos • Elements Suomi Oy • 1145 ha, Karvian ja Parkanon alueella • myllyjen määrä vielä avoin Pixabay
7 Mediassa kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, että Suomesta loppuu puut ja hiilensidonta vaarantuu. Mutta mikä on totuus puuston suhteen, onko se vähentynyt vai ei? Onko puumäärä oikeasti mitattua vai vain silmämääräisesti arvioitua. VMI ja Luke, mitä ne ovat Luke on luonnonvarakeskus ja entiseltä nimeltään METLA eli metsäntutkimuslaitos, joka on jo vuodesta 1921 asti mitannut Suomen metsiä. Nämä koko Suomea koskevat mittaukset ovat valtakunnan metsien inventointia (VMI). Inventoinnit koskevat kaikkia metsiä, ei vain valtion omistamia. Inventoinnissa mitataan koealoilta monia eri tunnuksia. Koealoja on erilaisia, osa on pysyviä ja osa kertakoealoja myös uusia pysyviä koealoja perustetaan vuosittain. Nakkilan ja Lavian metsäasiantuntija Henna Vormisto-Kupi on työskennellyt 2021 kesäkauden valtakunnan metsien inventoinnissa yhden ryhmänjohtajana. Henna kertoo inventoinnista Koealoista on määritelty tarkat sijainnit ja niihin mennään GPS-navigaattorin avulla. Koealat merkitään maastoon paaluilla, jotta ne voidaan tarkistaa. Pysyvissä koealoissa on pysyvät merkit ja ne mitataan 5 vuoden välein. Pysyvien koealojen seurantamittaussarjat ovat jopa yli 30 vuoden pituisia. Koealoilta mitataan yli sata asiaa. Maastosta mitataan kunttakerroksen tai turvekerroksen laatua ja paksuutta. Metsät- ja suopohjat tyypitetään eri kasvupaikkoihin. Yhdellä koealalla voi olla useampia kuvioita. Puustosta mitataan järeyden, pituuden ja tilavuuden lisäksi puuston latvuskerroksen kuivien ja tuoreiden oksien korkeutta, kasvua, ikää ja terveyttä. Tuhoista selvitetään päätuho, sen laajuus ja muut mahdolliset tuhot. Taimikoissa mitataan mm. kasvatuskelpoisten taimien pituus ja runkoluku, tuhot ja kartoitetaan hoitotyötarpeet. Koealoilta tutkitaan myös ojituksen tarvetta ja ojien ikää. Metsien virkistyskäytön tasoa määritetään tiestön ja polkujen läheisyydestä. Lähes kaikki mittaukset tehdään elektronisilla mittavälineillä ja tiedot lähetetään Luken koneelle tarkistettavaksi päivittäin. Lähetetylle datalle tehdään loogisuustestaus, varsinainen laskenta tehdään maastokauden päätyttyä. Puumäärä ei ole vähentynyt Metsien inventointien perusteella puumäärä on kasvanut jatkuvasti mittausten alusta asti. Vuosien 2017-2021 VMI:n mukaan puumäärä on kasvanut lähes miljardi kuutiota vuodesta 1951 (VMI 3). Hakkuut ovat tällä hetkellä hakkuun määrä on 73 % kasvusta. Kokonaispoistuma on noin 86 % kasvusta eli puumäärä kasvaa edelleen. Poistuma Luke:n tilastosta vuodelta 2022. Kasvun määrä VMI 12/13 tilasto. Loppuuko puu? Mitä VMI kertoo asiasta? 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 Puusto tilavuus metsä- ja kitumaalla (milj. m3)
8 KARHU KYLÄSSÄ Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Metsien ja maatilojen siirtäminen nuoremmille sukupolville on monille ajankohtaista. Sukupolvenvaihdoksiin kannustetaan ja niistä kirjoitetaan monissa lehdissä. Mutta miten asiaan kannattaisi lähteä. Siikaisissa Pauliina ja Ville Tunturi ovat ostamassa Villen vanhemmilta tilaa. Heidän kanssaan pohdimme, mitä kaikkea on hyvä miettiä ennen kaupan allekirjoitusta. Ensimmäisenä ja ehkä tärkeimpänä asiana tuli osapuolien välinen keskustelu, kiinnostus ja halu asian eteenpäin viemiseksi. Villellä on kaksi sisarusta, joten heidät on otettu mukaan keskusteluun. Yhteisesti on päästy ajatukseen tilakaupasta. Asiasta on juteltu paljon ja näin saadaan ennakkoluuloja vähennettyä ja kaikkien osapuolien toiveet selville. Villen vanhemmat omistavat metsän lisäksi myös peltoa ja viljelevät sitä. Ville onkin aloittanut valmistautumisen tilan pitoon opiskelemalla, ensin maatalousalan osatutkintoon sukupolvenvaihdoskoulutuksessa ja nyt aloittamalla metsäalan opiskelut. Pauliina on rakennusalan ammattilainen ja kahvilan pitäjä, joten häneltä onnistuu tulevat remontit ja vaikka matkailijoiden kestitseminen. Tulevat metsänomistajat ovat mielessään jo suunnitelleet tulevaa tuotantoa ja investointeja on mietitty yhdessä nykyisten omistajien kanssa. Nuorten viljelijöiden tuet ja investointituet ovat jo tulleet tutuiksi. Verotuskysymykset ja erilaiset valtion tukimuodot mietityttävät ja niistä nuoret omistajat haluavat lisää tietoa. Ajatuksissa pyörii huoli tulevaisuudesta epävarmassa maailmassa ja toisaalta kotimaisen ruuantuotannon suuri merkitys. Siikainen on Villen ja Pauliinan mielestä hyvä paikka asua, kunnassa on hyvä yhteishenki ja verkostoituminen on helppoa. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Pauliina kertoo, että hänet on otettu hyvin vastaan Siikaisissa. Pauliina ja Ville rohkaisevat kaikkia muitakin nuoria ja vanhempia miettimään sukupolvenvaihdosasioita. Asioiden esille ottaminen ei aina ole helppoa, mutta keskustelemalla eri sukupolvien toiveet ja tavoitteet saadaan kohtaamaan. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan kanssa suunnitelmat hioutuvat ja päästään toivottuun lopputulokseen. Metsänhoitoyhdistyksen palvelut sukupolvenvaihdokseen Palvelukokonaisuuden aikana käymme läpi • Kuuntelemme osapuolten toivomukset, kartoitamme ja esittelemme eri vaihtoehtoja. Metsänomistajille tilanne on yleensä ainutkertainen ja siihen sisältyy paljon tunteita, ammattilainen miettii asioita ulkopuolelta tietoon perustuen. • Teemme tila-arviot ja laskelmat. Verotuksen huomioiminen on yksi tärkeä, mutta ehkä tärkein asia on osapuolten sopu myös sukupolvenvaihdoksen jälkeen. • Etsimme yhdessä teille parhaan ratkaisun. Luovuttajan ja jatkajan tarpeet ja toiveet ovat erilaisia ja usein asiaan liittyy vielä vaikka jatkajan sisaruksia, joita ei voi jättää huomioimatta. • Päätösten jälkeen laadimme tarvittavat asiakirjat ja hoidamme asiat loppuun asti Haaveena oma metsä Suunnittelemalla sukupolvenvaihdos Marita Säämäki
9 KARHU KYLÄSSÄ Keskeltä Pomarkun kylää löytyy perinteistä perhemetsätaloutta. Kevään koittaessa koko Salmion perhe suunnistaa istutustöihin muutama vuosi sitten sukupolvenvaihdoksessa hankituille metsätiloilleen. Istutustöissä innokkaina apulaisina häärii lapset Jaakko ja Juho. Metsänhoitotöissä eläkepäiviään kuluttaa myös Juhan isä Timo. Juhan paneutuessa kylvötöihin jää puiden istutus pitkälti Anna-Marin tehtäväksi. Sukupolvenvaihdos ei ollut aivan perinteinen, vaan se suoritettiin jättäen yksi sukupolvi välistä. Valtakunnallisesti metsänomistajien keski-ikä huitelee yli 60 vuodessa, joten Juha ja Anna-Mari edustavatkin keskimääräistä huomattavasti nuorempaa metsänomistajasukupolvea. Pomarkussa kuten muissakin kunnissa alle 40-vuotiaat metsänomistajat ovat vielä melko harvinaisia. Talvella liikenevä aika kuluu hankintahakkuiden parissa ja osa puista jatkojalostetaan hakeosuuskunnan hoitamissa kunnan lämpölaitoksissa. Lämmitysten hoitoon kuuluu niin polttoaineen toimitus kuin laitosten ylläpito. Juha on myös tuttu näky Pomarkun kylällä hakettamassa muiden osuuskuntalaisten puita. Metsänhoitoyhdistyksen palveluita Salmiot käyttävät niin puukaupoissa kuin verotuksenkin kanssa. Sukupolvenvaihdoksen jälkeisenä keväänä veroilmoituksen täytössä huomattiinkin merkittävä virhe verottajan eri osa-alueiden arvostuksessa ja oikaisupyynnöllä verottajalle saatiin aikaan verosäästöjä. Viime aikoina otsikkoihin nousseet metsäpoliittiset avaukset kuten pakkosuojelu ja ennallistamiskysymykset koettelevat Juhan oikeustajua. Osa Salmioiden metsistä sijaitsee Isosuon natura-alueen välittömässä läheisyydessä. Nämä kysymykset pitääkin olla vahvasti mielessä näin vaalien alla. Joskus on keskustelu saattanut lipsahtaa myös maatalouspolitiikan puolelle. Teksti ja kuva: Santtu Råberg Vaihtoehtoja tilan siirtämiseen • Lahjoitus jatkajalle • Kauppa täyteen hintaa • Lahjaluonteinen kauppa • Myynti ulkopuoliselle • Liittyminen yhteismetsään • Testamentti Perhemetsätaloutta pomarkkulaisittain Metsätöiden ohessa on joskus hyvä pitää myös evästauko.
10 LAKINEUVO Hallintaoikeuden pidättäminen omaisuuteen lähipiirissä annetun lahjan, metsäkaupan tai keskinäisen testamentin yhteydessä tunnetaan tapana vaikuttaa verotukseen. Hallintaoikeus laskee luovutettavan omaisuuden arvoa. Hallintaoikeuden arvon laskenta perustuu perintö- ja lahjaverolain 10 §:än. Elinikäisellä ja määräaikaisella oikeuden luovutuksella on erilaiset laskentakertoimet. Lahjasta ja perinnöstä menee toisin sanoen vähemmän veroa ja kaupan voi tehdä edullisesti ilman lahjaveroa, kun hallinta ei seuraa omistusta. Puolisoille on perinteisesti suositeltu testamenttia, jolla annetaan leskeksi jäävälle elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen. Ajatuksena on suojata toisen määräysvalta ja taloudellinen tulevaisuus. Tarkoitus on hyvä, mutta keino ei ole yhtä toimiva jokaisessa tilanteessa. Monella on esimerkiksi virheellinen käsitys, että leski saa hallintaoikeuden perusteella käyttää edesmenneen puolison tilivarat. Hallintaoikeuden haltija saa kuitenkin omakseen vain tuoton. Omaisuuden arvoa ei saa vähentää. Omistaja puolestaan omistaa ilman oikeutta käyttää omaisuuttaan. Metsäomaisuuden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että haltija saa omistajan sijaan puun myyntitulot. Hakkuut rajoittuvat vuotuisen kasvun määrään. Vastaavasti esimerkiksi verot ja yleensä myös uudistuskulut jäävät haltijan kustannettavaksi. Vain omistaja voi käyttää metsävähennystä. Tilan ostanut perillinen saattaa näin ollen päästä hyödyntämään vähennystä vasta vuosien päästä kaupasta, kun hallintaoikeuden saanut vanhempi kuolee tai määräaika päättyy. Omistaja ei voi saada tuloja metsästä Jos hallintaoikeus jää esimerkiksi vanhemmille lapsen saadessa tai ostaessa metsän, järjestely voi palvella molempien osapuolten taloutta ja tietotaidon siirtämistä sukupolvelta toiselle. Toisinkin voi käydä. Nuori metsänomistaja ei pääse päättämään metsän hoidosta eikä saa omaisuudesta tuloja. Oppiiko omistaja tällaisessa tilanteessa arvostamaan metsäänsä ja kiinnostaako häntä opiskella, kuinka sitä hoidetaan? Saattaa käydä esimerkiksi niin, että metsän elinikäisen hallintaoikeuden haltija joutuu vuosiksi edunvalvontaan. Omaisuuden hoidosta vastaakin ehkä täysin vieras edunvalvoja ja Digi- ja väestötietoviraston hyväksymän metsänhoitosuunnitelman puuttuessa jokainen puukauppa edellyttää maksullista lupaa virastolta. Tämän tilanteen voi onnistuneesti välttää huolehtimalla edunvalvontavaltuutuksesta, jolla valtuudet omien asioiden hoitoon tulevaisuuden varalta voi antaa haluamalleen läheiselle. Määräaikainen vai elinikäinen hallintaoikeus Hallintaoikeus on mahdollista pidättää vain määräajaksi. Verohyöty jää vähäisemmäksi, mutta mahdolliset haitalliseksi koetut rajoitukset metsän hoitoon ja hyödyntämiseen kestävät tällöin myös rajatun ajan. Omistuksesta luopuvan tahon talou- dellisesta turvasta voi huolehtia esimerkiksi jättämällä määritellyn suuruisen hakkuuoikeuden metsään hallintaoikeuden sijaan. Hallintaoikeudesta luopumisesta voi seurata lahjaveroa Jos ongelmalliseksi osoittautuneesta hallintaoikeudesta halutaankin luopua korvauksetta, kyseessä on lahja, josta seuraa lahjavero. Koska metsän käypä arvo lasketaan luopumisajankohdan mukaan, luopuessa saattaa menettää enemmän kuin on aikoinaan hyötynyt. Kun hallintaoikeuden myy omistajalle, tästä irtaimen kaupasta voi seurata luovutusvoittovero. Verottajan syventävän ohjeen mukaan hallintaoikeudesta luopumisen korvauksena voidaan pitää esimerkiksi myrskytuhon vuoksi kerralla hakattavaa koko hallinta-ajan tuottoa. Tällöin voidaan sopia hallintaoikeuden päättymisestä. Kun on epätodennäköistä, että haltijalle kuuluvaa tuottoa kertyy tulevina vuosina, kyseessä ei ole lahjaverotukseen johtava luopuminen. (VH/2481/00.01.00/2019). Suosittelen verottajan ennakkoratkaisun hakemista, jos luopumisen vastikkeena on tarkoitus käyttää suurta suunniteltua kertahakkuuta. Tässä yhteydessä voidaan arvioida myös, kuuluuko tuotosta osa jo omistajalle hakkuun ylittäessä hallintaoikeusajan todennäköisen tuoton. Hallintaoikeuden aikana hakkuutulot eivät kuulu osaksikaan omistajalle. Jos haltija antaa osan tuloista omistajalle, kyseessä on jälleen lahja. Tulot verotetaan haltijan tuloina ja lahjasta menee lahjavero. Marjo Anttoora Varatuomari Hallintaoikeudella on vaikutusta metsänhoitoon Jorma Anttoora
11 Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n kehitys jatkui vuonna 2022 positiivisena, vaikka maailmantilanne pandemian ja sodan vuoksi haastaakin. Yhtiö on toimialueensa ylivoimaisesti suurin maaseudun kiinteistöjen välittäjä. Lyhyesti voi päättynyttä vuotta luonnehtia metsän osalta hyväksi ja muiden kiinteistöjen kannalta vaikeaksi. Metsämaan hintojen vuosia kestänyt nousu päättyi viime vuonna ja hinnat vakiintuivat loppuvuodeksi viime kevään tasolle. Hinnat ovat siis historiallisen korkealla tasolla, mutta toistaiseksi vakaat. On siis oikein hyvä aika luopua metsäomaisuudesta, mikäli se oman ja perhepiirin kannalta on hyvä ja haluttu ratkaisu. Rahoitustilanne on ilman muuta vaikeampi kuin edellisinä vuosina. Korkotason nopea nousu lisää kustannuksia, mutta yhtä merkittävä vaikutus on ollut rahoituksen saatavuuden heikkenemisellä. Metsä on tyypillisesti omaisuuslaji, jota ei pyritäkään hankkimaan kokonaan velkarahalla vaan sillä on täydentävä merkitys kaupan rahoittamisessa. Siksi vakuusvaatimus on yleensä huomattavasti helpompi täyttää. Toki rahoituksen saatavuus riippuu paljolti myös hakijan omasta tilanteesta eli se on hyvin yksilöllinen. Vakuusongelmat koskevatkin ennen muuta maaseudun rakennettuja kiinteistöjä ja tontteja. Niiden arvostus on rahoittajien silmissä nyt varsin huono ja esimerkiksi osa asuinkiinteistöistä ei kelpaa joillekin pankeille lainkaan vakuudeksi. Edullista asuinkiinteistöä hankkivalla ei välttämättä muuta vakuudeksi käyvää omaisuutta ole, jolloin kohdalla voi olla ylittämätön ongelma. Länsi-Suomen alueellakin erilaiset metsärahastot ja muut institutionaaliset ostajat ovat olleet merkittävässä roolissa metsämaan kaupassa. Silti alueellamme yksityishenkilöt ovat vielä johtavassa roolissa. Selkeä muutos tapahtui loppuvuoden aikana rahastojen osto-osuudessa. Tämä jättää nyt paria edellisvuotta paremmin tilaa yksityisille sijoittajille ja muille metsää ostaville. Kevät on tulossa ja maastokelit ovat parhaimmillaan, metsätilakauppakin käy hyvin. Metsäveroilmoitukset on tehty ja siinä yhteydessä moni on saattanut pohtia metsänomistuksensa tulevaisuutta. Jos haluat keskusteluapua asioiden punnitsemiseen ja ammattilaisen apua helpottamaan päätöksentekoa niin ota yhteyttä Metsätilat-välittäjään. Jukka Pusa toimitusjohtaja, Länsi-Suomen Metsätilat OY LKV ~~Nyt on hyvä aika harkita myyntiä. Kysyntää on! Maan kattavin markkinapaikka. Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV c/o Mhy Karhu, Porintie 6, 29250 NAKKILA | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä! Marita Säämäki 040 522 4322 LKV, KiAT, kaupanvahvistaja Metsänomistajien oma ja Suomen suurin välityspalvelu hoitaa maaseudun kiinteistöjen välitystehtävät. Myös perheen tai lähisuvun sisäiset omistajanvaihdokset ja muut omaisuudenhoitotehtävät ammattitaidolla ja kokemuksella. Metsätilat-ketju on Suomen kymmenen suurimman kiinteistönvälitystoimijan joukossa. Teimme viime vuonna 2200 kiinteistökauppaa ja Länsi-Suomessakin reilusti yli 600 kauppaa. Tunnemme markkinat ja meidät tunnetaan. Osaamme ja haluamme palvella! Lisätietoja palveluistamme: www.metsatilat.fi Katso kohteita verkosta! www.metsatilat.fi Maaseutukiinteistöjen markkinat
12 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Koneistutuksessa mätästys ja istutus tapahtuu samanaikaisesti, jolloin kohde tulee kerralla valmiiksi Jokainen taimi istutetaan tuoreeseen mättääseen, mikä edistää hyvän alkukehityksen taimelle Säädettävä istutussyvyys eri puulajeille - mänty, kuusi ja koivu Raportointi- ja dokumentointi. Jokainen taimi saa oman IDn ja tiedot käsittelystä Vaadi aina parasta metsällesi! www.risutec.fi "Kun urakoitsijasi käyttää Risutecin ASTA dokumentointijärjestelmää, niin tiedät mitä metsässäsi tapahtuu."
13 Terve, olen Olli Soljanto ja aloitin työt metsäasiantuntijana Metsänhoitoyhdistys Karhussa maaliskuun alussa. Toimin Kankaanpään ja Jämijärven alueella Arja-Leena Korpusen kanssa. Minut tavoittaa puhelinnumerosta 050 527 4558 tai sähköpostiosoitteesta olli.soljanto@mhy.fi. Olen kotoisin Pomarkusta ja palannut vastikään kotiseudulleni opiskeluseikkailuiden ja muutaman Porissa asutun vuoden jälkeen. Asumme puolisoni ja tyttäreni kanssa lähellä luontoa ja hyviä liikuntamahdollisuuksia, jotka ovatkin kovalla käytöllä vapaa-ajallani. Olen metsäalalla vielä nuori tekijä, ja arvostan korkealle kollegoideni kokemusta ja metsänomistajien tavoitteita. Ennen Karhun palvelusta ehdin toimia jonkin aikaa metsänhoitoyrittäjänä Pomarkun ja Siikaisten alueella. Kokemusta metsänhoitotöistä on toki kertynyt huomattavasti pidemmältä ajalta vanhempieni metsätilan hoidossa. Metsätyöt sävyttävät edelleenkin vapaita hetkiäni. Talven taittuessa ja kevään sarastaessa olen apunanne niin pienissä kuin suuremmissakin metsäasioissa, kuten esimerkiksi taimiasioissa, Kankaanpään toimistolla ja odotan innolla metsäkäyntiä juuri sinun metsätilallasi! ”Puukauppa ja metsänhoitotyöt, isot ja pienet metsäasiat. Aina valmis auttamaan positiivisella asenteella.” Olli Soljanto aloitti Kankaanpää - Jämijärvi alueella PEFC-standardin uudistustyö on valmistunut ja uudistetut metsänhoidon vaatimukset otetaan metsätaloudessa käyttöön helmikuussa 2023. Muutokset vahvistavat erityisesti metsien monimuotoisuutta ja terveyttä. Sertifioinnin tarkoitus on osoittaa puutuotteen loppukäyttäjälle, että puut on kaadettu sekä taloudellisesti, ekologisesti että sosiaalisesti kestävällä tavalla. Sertifioinnilla osoitetaan, että puun alkuperä on kestävästi hoidetuista metsistä. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet mukana PEFC-metsäsertifioinnissa. Jäsenmaksuusi sisältyy sertifioinnin vuosikustannukset. PEFC-sertifikaatin uudet kriteerit • Lisää säästöpuita ja kuollutta puuta, Säästettävien runkojen vähimmäismäärä kaksinkertaistui 10 kappaleesta 20 kappaleeseen ja elävien säästöpuiden vähimmäisläpimitta nousee 10 sentistä 15 senttiin • Hiiltynyttä ja palanutta puuta, tuotetaan aktiivisesti lisää kulottamalla • Aiempaa laajemmat suojakaistat, vesistöjen ja soiden suojakaistat 5-10 m, joilla vain poimintahakkuut sallittuja. • Vesiensuojelu ja monimuotoisuus suometsissä, toimenpiteet monipuolistuvat • Huomio vesilain vaatimuksiin, vesilain turvaamat luontotyypit on tuotu mukaan standardiin • Paikkatietojen käyttö laajenee, voidaan käyttää ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja • Puusto säilyy hiilinieluna, poistuma ei saa ylittää kasvua auditointia edeltävällä viisivuotisjaksolla • Lasten ja nuorten metsätietämys monipuolisemmaksi • Harmaata taloutta torjutaan • Metsäluonnontuotteet osaksi standardia, metsien luonnontuotteiden kestävälle hyödyntäminen Metsäsertifioinnin muutokset 2023 Olli Soljannon perhealbumi
14 PJ-Kone Oy:n pomarkkulaiselle hakkuukoneenkuljettaja Jaakko Järvenpäälle on myönnetty Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi. ”Jaakko suhtautuu metsään ja koneisiin sekä työhönsä intohimolla ja omaa korkean ammattiylpeyden. Hänelle on tärkeää, että työnjälki on moitteetonta ja joskus jopa ehdottaa työmaan aloittamisen siirtämistä, jos olosuhteet eivät ole suotuisat. Pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus niin ihmisistä kuin työmaista tekee työnjohdon työstä paljon helpompaa. Jaakko tulee hyvin toimeen myös metsänomistajien kanssa ja omaa positiivisen elämänasenteen. Hän on voinut olla vuosikymmenten aikana samalla kuviolla jo aikaisemminkin. Ongelmakohtia monesti pohditaan yhdessä ja Jaakko osaa lähestyä asiaa oman ohjaamonsa ulkopuoleltakin. Ja mainitsemisen arvoista on myös, että hänellä on todella harvoin kiire.” Metsämiesten Säätiö on 1948 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa oman sijoitustoimintansa tuottoa alalle tavoitteellisin apurahoin ja stipendein. SAMI TUOMOLA 044 744 0127 Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Lavia, Pomarkku ANNE HAUKKOVAARA 0500 110 210 Pori, Noormarkku, Ulvila, Kullaa, Merikarvia, Siikainen JUHA JÄRVISTÖ 044 744 0166 Isojoki, Kauhajoki, Karijoki, Karvia, Teuva Ota yhteys alueesi omaan puunhankkijaan! PASI KAITALA 050 060 4863 Rauma, Kodisjoki, Lappi, Eurajoki, Luvia, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Kiukainen, Eura (pohjoinen) westas.fi Hyvä, sillä suomalaiselle puulle on nyt kysyntää – ja me varmistamme, että saat metsästäsi sinulle kuuluvan maksimaalisen myyntitulon. Westas on suomalainen puukaupan ja -jalostuksen asiantuntija, joka on tunnettu palvelevasta ja aktiivisesta otteestaan sekä vahvasta osaamisestaan. Meille metsä on yhteinen savotta: korjuun lisäksi toimimme apunasi kaikissa metsänhoitoon liittyvissä kysymyksissä. MIETITKÖ HAKKUITA, SUUNNITTELETKO PUUKAUPPAA? Hakkuukoneenkuljettaja Jaakko Järvenpää Työyhteisön hyvä tyyppi Santtu Råberg
15 Metsänuudistamisessa istutuksen tavoitteena on useimmiten saavuttaa hyvin kasvava taimikko mahdollisimman nopeasti ja järkevillä kuluilla. Moni ei tule ajatelleeksi tässä epäonnistumisen kustannusta. Mitä jos kuivuus tai ahava vie? Onko taimia varmasti tarpeeksi hehtaarilla? Hukkuuko taimet heinän joukkoon tai puuttuuko alueelta tärkeitä ravinteita kuten booria? Valitsemalla uudistusmenetelmän, jossa mätästys, istutus, lannoitus, kastelu ja istutustiheyden mittaus tehdään samalla kertaa vähennät taimikuolleisuutta huomattavasti. Tuoreesta mättäästä, tasaisesti riittävään syvyyteen istutut taimet tutkitusti selviävät huomattavasti paremmin. Kasvua voit tehostaa ArGrow rakeilla ja kastelulla, joka samalla suojelee kuivan kesän taimikuolleisuudelta. Boorinpuutosalueilla kannattaa korjata ravinnetasapaino heti istutuksen yhteydessä. Pyytämällä urakoitsijalta raporttia istutuspisteistä saat tietää tarkalleen, kuinka monta taimea istutettiin, tuliko niitä riittävästi per hehtaari ja kuinka suuri pinta-ala lopulta uudistettiin. Jokaisesta hyvin varustellusta metsää uudistavasta koneesta on mahdollisuus saada taimimäärätieto, jota kannattaa pyytää varmistuaksesi, ettei metsästäsi tehdä alituottoista heti alkutekijöissään. Tekemällä uudistus yhdellä kertaa huolella, voit säästyä ylimääräiseltä heinäyskerralta, koska nopeaan kasvuvauhtiin päässeet taimet pärjäävät kilpailussa heinää vastaan säästäen huomattavasti vaivaa ja rahaa, jota kuuluu taimikon pelastustöihin. Metsän uudistusta pohtiessa on helppo tuijottaa yksittäisten työvaiheiden hintaa, kuten istutuksen. Erilliset työvaiheet paisuttavat helposti kokonaiskustannusta puhumattakaan työvaiheiden aikatauluttamista- mätästyksen ja istutuksen väli voi olla kuukausia. Olisiko järkevämpää miettiä kustannus selvinnyttä taimea kohti? Yhdistämällä työvaiheet tehtäväksi kerralla yhdellä koneella, saat pienennettyä taimikuolleisuutta taimikossasi ja parannettua taimien kasvuun lähtöä. Bonuksena tiedät tarkalleen mistä maksoit, kun istutettujen taimien lukumäärä- ja paikkatieto voidaan lähettää suoraan sähköpostiisi visuaalisena raporttina. Sijoitatko elinvoimaiseen taimikkoon vai työhön? Varmista kevään taimitilauksesi Nyt on aika varmistaa, että taimitilauksesi on ajan tasalla. Ole yhteydessä omaan metsäasiantuntijaasi. Viime vuoden istutusalueet kannattaa myös käydä tarkistamassa ja tilata mahdolliset täydennysistutustaimet, mikäli talvituhoja on tullut taimikoihin. Risutec Oy
Arto Uusihonko Metsäasiantuntija, oja-asiantuntija 044 572 3548 Porhontie 3, 38950 HONKAJOKI Kylä-Karviantie 17, 39930 KARVIA www.mhy.fi/karhu Palvelemme ma-pe 8-16.Toimistomme ovat auki alla olevina ajankohtina ja sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tulostasi etukäteen, niin olemme varmuudella paikalla myös muulloin. Kankaanpää to 9–12, Karvia ma 8–11, Lavia ti 8–11, Nakkila ma 9–11, ke 9–11, Pomarkku ke 8–11, Siikainen ma 9–11. Mahdollisuus tapaamiseen myös Porissa, Mtk:n tiloissa Itsenäisyydenkatu 35 A, 6. krs. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mhy.fi. Meillä onnistuu myös WhatsApp puhelut ja viestit. Henna Vormisto-Kupi Metsäasiantuntija, tieisännöinti 050 505 2629 Porintie 6, 29250 NAKKILA Tampereentie 9, 38600 LAVIA Jussi Uusitalo Metsäasiantuntija 050 594 5928 Kankaanpääntie 1 A, 29810 SIIKAINEN Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ KANKAANPÄÄ - JÄMIJÄRVI TOIMINNANJOHTAJA POMARKKU KIINTEISTÖNVÄLITYS HONKAJOKI - KARVIA NAKKILA - LAVIA (eteläosa) SIIKAINEN - VENESJÄRVI Jouni Peltoniemi Toiminnanjohtaja 040 702 8845 Torikatu 5, PL 77, 38701 KANKAANPÄÄ Arja-Leena Korpunen Metsäasiantuntija 0400 702 831 Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ LAVIA (pohjoisosa) - VIHTELJÄRVI Jorma Anttoora Metsäasiantuntija, metsäverotus 040 582 9725 Tampereentie 9, 38600 LAVIA Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ KANKAANPÄÄ - JÄMIJÄRVI Olli Soljanto Metsäasiantuntija 050 527 4558 Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ Santtu Råberg Metsäasiantuntija 044 572 3547 Vanhatie 19, 29630 POMARKKU Marita Säämäki Metsä- ja kiinteistöasiantuntija, LKV, Sukupolvenvaihdokset 040 522 4322 Metsänomistajat Karhu Aidosti metsänomistajan puolella ”Kun on vahvat juuret ja vankka runko, kestää mitä vaan.”
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=