2 Käynnissä olevasta metsäkeskustelusta tulee tunne, että kaikki muut voivat päättää mitä vain, mutta metsänomistajan puheoikeus on mennyt. Valitettavasti käsitykseni johtunee tiedotusvälinestä saadusta infosta, joka valtamedia YLE:llä on hyvin yksipuolista. En ole huomannut esimerkiksi, että Pellervon taloustutkimus PTT:n raporttia maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (Misu) näkymistä muuta kuin Maaseudun tulevaisuudessa. Raportti kertoo melko selvästi mikä vaikuttaa ja mikä ei. Metsän vaikutuksesta ympäristöön on ilmastopaneelilla näkemys, että maailma pelastuu, jos Suomessa vähennetään puuston hakkuuta. Teoriassa ajatus on oikea, mutta käytännössä se ei johda tähän tavoitteeseen. Kiistatta on osoitettu menneiden vuosien metsänhoidon tuottaneen puuston määrän huomatavan lisääntymisen. Hakkuut ja poistuma on ollut pienempi kuin lisäkasvu ja näin metsään sitoutuneen hiilen määrän on kasvanut. Lisääntynyt kasvu on toteuttanut koko yhteiskunnan edun. Suurentunut puumäärä on mahdollistanut hakkuumäärinen kasvattamisen ja sen avulla maanomistajan on voinut kompensoida puolittuneen kantohinnan vaikutusta. Ilmastopaneelin raportissa puurakentaminen on hiilensidonnan kannalta tehokkaampaa puunkäyttöä kuin sellu- ja paperijalosteet. Näin tietysti teoriassa on, mutta miten sitä rakennusteollisuuden jalosteisiin tarvittavaa järeää puuta pystytään kasvattamaan, jos ei tehdä harvennushakkuita, joiden toteutus taloudellisesti ei ole mahdollista ilman selluteollisuutta. Lopputulemana olisi myös paperi ja kartonkituotteiden korvaaminen muilla tuotteilla ja pakkauksissa. Nykyisellä teknologialla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muovi, jonka valmistus on ympäristökuormitukseltaan moninkertainen esimerkiksi verrattuna kartonkipakkauksiin. Teoriassa jatkuva kasvun ylläpitäminen onnistuu poistamalla suurimpia puita yläharvennuksena ja poimintahakkuulla, näitä tutkitaankin aktiivisesti. Suurimpana riskinä on korjuuvaurioiden myötä ympäristötuhot ja metsien puulajirakenteen kuusettuminen. Uudistuminen rehevillä maapohjilla ei onnistu luontaisesti edes muokattuun maahan (kokemusta on). Pienaukkojenkin ongelmana on hirvien parempi viihtyminen niissä suurempiin uudistusaloihin verrattuna. Jatkuvan kasvatuksen taloudellisuutta en siihen soveltuvissa kohteissa pidä ongelmana, vaikka kasvu hidastuu, mutta kasvatettaessa arvokkaampaa järeää puuta, hinta korvaa määrän. Vastuulliset tahot eivät voi sitä suositella, mutta jokainen saa omassa metsässään kokeilla. Tavoite hiilen sidonnan lisääntymiseen ei tällöin toteudu lisäkasvuna, mutta ehkä järeästä puusta tehtyjen jatkojalosteiden pidempänä kiertoaikoina. Ollaan kuitenkin hyvin marginaalisien asioiden kanssa tekemisissä, rehellisesti ilmaistuna puuhastelua. Päästöjä Suomen kylmissä olosuhteissa tulee eniten energian tuotannosta. Paljon jo tehty vähentämällä fossiilisten polttoaineiden osuutta ja lisäämällä tuotannon tehokkuutta mm. erilaisilla energian talteenottojärjestelmillä. Jopa jotkut poliitikot ovat päästäneet ”sammakoita” suustaan ja pitäneet tätä ainoan ratkaisuna energiakysymyksessä. Olisiko fysiikan oppitunnilla nukuttu - ei ikiliikkujaa ole vielä keksitty. Professoreilla on paljon viisautta ja he tekevät arvokasta työtä. Toivoisin kuitenkin enemmän vuoropuhelua käytännön ammattilaisten kanssa, joihin lukeutuu alan ammattihenkilöstö, mutta myös metsänomistajat. Matti Peurala Mhy Karhu Pj. Metsänomistajan puheoikeus Jorma Anttoora PUHEENJOHTAJAN PALSTA OSTAMME ENERGIAPUUTA MYYMME HAKETTA JA LÄMPÖÄ Mikko Kylä-Setälä 040-184 2483 www.sataenergia.fi Mhy Karhun jäsenlehti 1/2023 Toimituskunta: Marita Säämäki, Jorma Anttoora Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Paino: Newprint, Raisio
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=