METSÄNOMISTAJAT

10 Pahimmillaan metsänomistajat ovat saaneet sovitella syyllisen viit- taa päälleen koko ilmastonmuutok- sen aiheuttajana. Metsänomistajia on syytetty lisäksi mm. hiilivarastojen ja -nielujen tuhoamisesta, metsäkadosta ja luonnon monimuotoisuuden heik- kenemisestä. Tässä julkisessa keskustelussa to- tuus on jäänyt valitettavasti taka- alalle pääosin tahattomasti ja tiedon puutteen vuoksi, mutta valitettavasti pieniltä osin myös tahallisesti. Met- säomistajat olisivat enemmänkin oikeutettuja sankarin viittaan. Met- sänomistajien tunnollisen ja kestä- vän metsänhoidon ansioista Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan ennen eli noin 2.473.000.000 kuutiometriä ja aivan seuraavien vuo- sien aikana rikomme 2500 miljoonan kuution rajan. Tämän lisäksi puus- ton vuotuinen kasvu on lisääntynyt vuosi vuodelta jopa niin paljon, että vuotuinen kasvu on 50 vuodessa kak- sinkertaistettu. Kaadetun puun tilalle istutamme uusia ja pidämme niiden kasvusta huolta. Istutetut puut kas- vavat myös paremmin kuin kaade- tut. Suomen puuvaranto ja hiilinielu on Suomalaisten metsäomistajien ja metsäalan yhdessä tekemä, ei lahjana saatu tilanne. Metsänhoidon vuoksi ei metsäkatoa Suomessa tapahdu, päin- vastoin. Tuottavasta omaisuudesta halutaan pitää kiinni ja siitä halutaan pitää huolta. Yksi isoimmista metsä- katoa Suomessa aiheuttavista asiois- ta on kaupunkien ja sitä palvelevan infran laajentuminen. Metsäalaa ka- toaa Suomessa yhteensä noin prosen- tin kymmenysosan verran vuodessa. Monimuotoisuuden heikentymistä on myös hidastettu juuri suomalaisissa talousmetsissä. Toisin on laajenevissa kaupungeissa, lähiöiden tai ostoskes- kusten alle jääneestä maasta ei voida kovin monimuotoisena puhua. Tällaisessa tilanteessa missä metsät ja metsätalous nousevat julkisessa keskustelussa ja jopa päivän politii- kassa lähes keskiöön, kohdistuu nii- hin tietysti myös valtavasti intressejä. On olemassa myös sellaisia tahoja, jotka haluavat ajaa omia tavoitteitaan keinoja kaihtamatta ja saada metsän- omistajien tekemän työn näyttämään kestämättömältä. Näinä aikoina edunvalvonnan ja hyvän metsänhoidon osaamisen tar- ve vain korostuu. Metsänomistajat tarvitsevat uusinta osaamista ja tietä- mystä istutuksista, taimikon hoidos- ta, lannoituksista, kasvatushakkuista, uudistushakkuista ja paljosta, paljos- ta muusta tuekseen. Onneksi mhy:ltä löytyvän osaamisen ja tiedon avulla voimme edelleen jatkaa metsiemme vuotuisen kasvun hyvää kehityskul- kua ja samalla hakea taloudellista tuottoa metsistämme. Tekemisen pi- tää olla kannattavaa, jotta metsänhoi- to on ylipäätään houkuttelevaa. Ta- loudellinen hyöty motivoi pitämään metsien terveydestä, monimuotoi- suudesta ja kasvusta huolta. Näihin kaikkiin kirjoituksessa mai- nittuihin metsähoito- ja puukauppa- asioihin saa onneksi helposti apua Mhy Karhun paikallisilta osaavilta asiantuntijoilta. Karhun lisäksi Mhy:t ympäri Suomen ovat myös se väylä sieltä omalta puulta aina valtakunnal- liseen ja kansainväliseen metsäalan edunvalvontaan asti. Terve, hyvin hoidettu metsä on metsänomistajan paras ilmastoteko ja taloudellisesti tuottava. Jokainen san- kari tarvitsee hyvän apurin, onneksi sellainen löytyy helposti Karhun toi- mistoilta. Jalmari Rossin kirjoituksen teemana on ehkä koko maapallollamme tällä hetkellä keskustel- luin ja tärkein aihe, ilmastonmuutos. Jouni Peltoniemi Mhy – sankarin paras apuri Jalmari Rossi / Metsänomistaja Pomarkusta ja Mhy Karhun hallituksen jäsen Ilmastokeskustelu on tänä vuonna kiihtynyt isoihin mittoihin. Tutkijat ympäri maailmaa ovat todistelleet Ilmaston- muuttumisen olevan totta. Tosin jotkin tahot vielä väittelevät siitä, että onko kyseessä ihmisen aiheuttamasta muu- toksesta vai ei. Valtaosa on kuitenkin sen näkemyksen takana, että ihmisellä on ainakin jonkinlainen aiheuttajan rooli muutoksessa. Keinoja muutoksen pysäyttämiseksi on haettu julkisessa keskustelussa joka puolelta. Keskustelut ovat aika ajoin leimahtaneet suoranaisiksi syyttelyiksi eri tahoja kohtaan. Myös metsänomistajat ovat saaneet osansa. Ennakkotietoa lannoituksista 2020 Hinnat tarkentuvat alkuvuonna 2020 mutta ovat tätä suuruusluokkaa. Tuhkan maalevitys (metsäkoneella) kevättalvella 2020 • Minimikohde 6 ha (rämemänniköt) • Tuhka irtotavaraa, 3000 kg/ha (lisätty mm. fosforia) • Levitetään olemassa olevilta ajourilta eli harvennushakkuu on kertaalleen tehty • Hintataso n. 350 – 380 e /ha + alv Helikopterilevitykset kevät – kesä 2020 • Tuhka rakeistettua, 3000 kg/ha (lisätty mm. fosforia), minimiala 7 ha (3 ha:n säteellä), hinta n. 500 e /ha + alv (rämemänniköt) •Kangasmaiden männiköt CAN27 550 kg/ha, minimiala 9 ha (3 km:n säteellä) n. 350 e /ha + alv • Kangasmaiden kuusikot Metsän NP 600 kg/ha, minimiala 9 ha (3 km:n säteellä) n. 410 e /ha + alv