METSÄNOMISTAJAT

2 Metsän kasvatuksesta on alan am- mattilaisillakin useita eri näkemyksiä, jotka ovat korostuneet nyt kun käy- dään toimiin kasvihuonepäästöjen vä- hentämiseksi hiilinieluja lisäämällä. Metsän uudistaminen joko jatkuvana kasvatuksena tai aukkohakkuilla on vaihtoehtoina laitettu vastakkain. Kes- kiviikon Maaseuduntulevaisuudessa oli kirjoitus metsäalan ammattilaisilta Erkki Lähteen johdolla, joka mielipi- dekirjoituksena oli aivan paikallaan ja siitä johtuen ilmeisesti puuttui syväl- lisempi pohdinta ja perustelut asialle, jota olisin tämän tason taustan omaa- vilta kirjoittajilta odottanut. Tällaisen jutun voisi joku markkinointitoimis- ton assistentti kirjoittaa omaamatta lainkaan metsäalantuntemusta tunnin surffauksen jälkeen netissä, sinänsä harmi koska ko. henkilöillä on varmasti aiheesta parempaakin kerrottavaa. Vas- taavasti sama assistentti pystyisi teke- mään lukijan vakuuttavan jutun myös aukkohakkuun puolesta. Esimerkiksi, miten jaksottaisesti kas- vatettavaksi suunniteltu tasaikäinen metsä muutetaan eri-ikäiseksi jatkuvan kasvatuksenmetsäksi. Täällä Pohjois- satakunnassa se tulee tapahtumaan helposti 50 vuoden kuluttua, kun en- simmäiset hirvien tuhoamat istutetut männyntaimikot saavuttavat päätehak- kuu iän. Tällöin toivottavasti jätetään luontaisesti syntyneet puut, jotka ovat vasta n 20 vuoden kuluttua täysikas- vuisia pystyyn, tähän on muutoinkin mentävä, jos tukin latvaläpimitta nos- tetaan 18 cm:iin. Tuo latvaläpimitan nosto tekisi poimintahakkuista ainoan kannattavan vaihtoehdon monilla lei- mikoilla, joten se ilmeisesti olisi eri- ikäisen metsänkasvatuksen kannalta tehokkaampi kuin jotkut nimiadressit. Kuitupuun tarjonta vaan putoaisi puo- leen, joten se ei ehkä toteuttaisi metsä- teollisuuden tavoitetta. No viisastelu sikseen. Omalla koke- muksellani ja huom. omalla rahapus- silla minulla 50 vuoden kokemus mo- lemmista metsänuudistustavoista niin hyviä kuin huonojakin, ei se taimikon perustaminen aina onnistu, tekee taval- la tai toisella. Viitaten vielä MT:n mieli- pidekirjoitukseen on hirvivahingot yli 2 ha aukolla vähäisemmät kuin ns. pie- naukoilla suhteella 50%/100%. Metsänomistajan tilipussin kannalta puun korjaami- nen mahdollisimman paljon tukkina on mie- lestäni tasaikäisenä ja jatkuvana kasvatukse- na sama siitä kumpi- kin ”uskontokunta” on ilmeisesti samaa mieltä tapa ja jaksotus vaan eri. Jatkossa pitäisikin läh- teä keskustelua viemään eteenpäin periaatteella ”mistä ollaan sa- maa mieltä ”, tuhkalannoitus on myös menetelmä, jota ei ole kukaan kyseenalaistanut, so- pinee varmasti kaikille myös ravintei- den kierrosta vastuuta kantaville. Suomessa on huippuunsa kehitetty puunkorjuu ja jalostusteknologia ja sitä edelleen kehitetään myös koko ketjun ammattitaito ja osaaminen on hyvä. Tämä mahdollistaa monipuolisen metsän käsittelyn ja yksityismetsän- omistuksen hyödyntämisen. Voimak- kaat suhdannevaihtelut vaarantavat alan mm. ammattitaitoisen työ- voiman pysymisellä alalla ja varsinkin korjuu- ja kuljetusyritysten kan- nattavuuden. Eri metsäkäsittelytapo- jen yhteensovitta- minen tasaisi näi- täkin suhdanteita, joten kannattaa tässäkin mielessä olla avarakatsei- nen. PÄÄKIRJOITUS Kuva Jouni Peltoniemi Metsäalan paras tulos viime vuonna Matti Peurala / hallituksen puheenjohtaja / Mhy Karhu Julkaistiin vuoden 2018 metsäalan tulos, joka on vertaisussa parempi jopa vuoteen 2007 verrattuna, tosin Maa- seudun Tulevaisuuden jutussa oli maininta, että inflaatiolla korjattuna ei aivan pidä paikkaansa. Kaikkineen hyvä kuitenkin tämäkin antaa teollisuudelle uskoa tulevaisuuteen ja investointien kannattavuuteen. Metsänomistajan saama tulos perustuu tietysti suurempiin hakkuumääriin, jonka on mahdollistanut hyvä metsänhoito lisääntyneenä puun vuosikasvuna ja varsinkin tukin kohtuulliseen hintaan. Myös kuitupuiden edelleen jatkunut alennusmyynti on antanut tulosta, johtuen pääosin harvennusleimikoiden kysynnästä. Edelleen ratkaisevinta on kuitenkin metsän- omistajan tuloksen kannalta katkonta, miten paljon korjatusta puusta on tukin osuus. Metsänhoitoyhdistykset ovat edelleen vahvasti mukana valvomassa katkontaa ja tehokasta metsän kasvatusta. Tässä viimeisessä ovat mukana monet muutkin toimijat, tuohon ensimmäiseen ei ole edellytyksiä tai omista intresseistä johtuen halujakaan.