METSÄNOMISTAJAT

8 Lyhyesti kerrottuna kysymys on sii- tä, että metsäyhtiöiden FSC-sertifioin- nissa (toinen metsäsertifiointijärjestel- mä on PEFC, johon kuuluvat mhy:t ja myöskin metsäyhtiöt) puuta saa tulla hakkuissa 30 % muualta kuin FSC- sertifioiduista metsistä. Tällä järjes- telmällä metsäteollisuustuotteet ovat saaneet ns. FSC Mix -leiman omiin tuotteisiinsa Nyt tämä 30 %:n osuus on noussut huolenaiheeksi ja pelko on siinä, että tuleeko puu metsistä, joissa metsän- käyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja. Tapio Oy on laatinut Metsäteolli- suus ry:n ja Sahateollisuus ry:n pyyn- nöstä nyt ensimmäisen version kar- toista, joissa on nyt näitä HCV-alueita. Kartalla oleva HCV-merkintä ei tar- koita automaattisesti sitä, että alue on kyseistä korkean suojeluarvon aluet- ta, vaan asia tarkistetaan omista jär- jestelmistämme ja maastossa. Jos alue sitten olisi HCV-aluetta, niin sekään ei välttämättä estä hakkuuta, vaan sil- loin hakkuu pitää toteuttaa siten, että luontoarvot säilyvät. Yhtenä vaatimuksena (onneksi) HCV-alueelle on sen pinta-alavaati- mus, mikä on meidän oloissa etelä- boreaalisella vyöhykkeellä 50 ha ja ko. alueella saa olla korkeintaan 10 % normaalia talousmetsää. Metsänomistaja voi tarkistaa oman metsänsä tilanteen esimerkiksi käy- mällä yhdistyksen toimistolla tai ky- symällä sitä puhelimitse omalta met- säasiantuntijaltaan. Jouni Peltoniemi Yllätyksenä ja pyytämättä tulleet HCV-alueet, mistä siinä on oikein kysymys? Jouni Peltoniemi / toiminnanjohtaja / Mhy Karhu Keväällä saimme kuulla, että leimikoita (puunmyyntisuunnitelmia) tehdessä pitää tarkastaa, ettei leimikko kuulu ns. HCV-alueeseen (korkean suojeluarvojen alue). Juuri ennen lomia saimme metsäjärjestelmään kartat ja pääsimme katsomaan, missä niitä HCV-alueita sitten on. Aika monen HCV-alueen kohdalla lukee kartassa joku keidas mutta on niitä sitten muunkinlaisia kohteita kuten tämä Kankaanpään kaupungin välittömässä läheisyydessä parhaassa kasvuiässä oleva männikkö. Lisämainintana tässä on ”Lahopuustoinen kangasmetsä”.