METSÄNOMISTAJAT

Ajankohtaista puumarkkinoista s. 2, 3, 8 Kuka hoitaa metsiäsi s. 10 Huolellisuutta aurinkovoima-sopimuksissa s. 9 Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 2/2022 Tiia ja Pauli Kamppi hoitavat sukutilaa s. 13

2 Luin Maaseudusta 7.9. Matti Harrin kirjoituksen puunhinnoista ja metsänomistajien heikosta edunvalvonnasta ja hän antoi toimivan ohjeen millä ainakin hintaa korjataan: ”ei myydä puuta”. Aikoinaan 1990 luvulla metsänomistajat organisoivat ns. ”puunmyyntilakon”. Tilanne oli tosin aivan toinen, lama alkamassa ja teollisuuden vienti sakkasi sekä jalosteiden vientihinnat laskivat. Nyt asiat ovat päinvastoin, kun jatkojalosteiden hinnat ovat moninkertaistuneet. Kaiman ehdotus lienee sama, mutta me edunvalvojana emme tietysti voi tällaista ehdottaa. Toinenkin Matti sen jätti vähän rivien väliin, jotta ei tulee syyllistyttyä yllytyksestä kartellirikoksen. Tuskin se edes näin isossa porukassa onnistuisi. Tilanteen todellisuus tulee esille tullitilastoista vai onko vanha hokema totta: valhe - emävalhe - tilasto. Tuontipuun hintatilastoista näkee, että Balttiaan maksetaan 2–3 kertaista hintaa. Asia on kyllä aivan käsittämätön, mutta sen todenperäisyyttäkään ei voine epäillä. Tavoitteena lienee, että kotimaan markkinoille saadaan ylitarjontaa. Valhe on se, että ostajat antavat ymmärtää, että kotimaasta ei saada riittävästi puuta. Tiedossa on jalostavan teollisuuden mahtavat voitot, jotka antaisivat mahdollisuuden maksaa raaka-aineesta enemmän. ”Näilläkin hinnoilla tarjotaan enemmän, kuin pystytään ostamaan”. Tämä on varmaan asian ydin eli meillä Suomessa puun tarjonta ylittää kysynnän, joten hintaongelmaan ainoa toimiva lääke on Matti Harrin edottama keskittyminen metsänhoitoon hakkuiden sijasta (se muu jääköön rivien väliin). Puuta on Suomen metsissä varmasti riittävästi jalostettavaksi ja tehokkaassa kasvatuksessa kiertoajat lyhenevät. Se vähentää tietysti vanhojen metsien pinta-alaa ja jos ne ovat luonnon tasapainon kannalta välttämättömiä, on niidenkin määrää seurattava. Valtio on ollut metsänomistajana aina edelläkävijä monissa asioissa ja paljon niitä kokemuksia on hyödynnetty yksityismetsissä. Joskus on myös vältetty suurimpia virheitä. Kokemukset ja opit eivät läheskään aina ole suoraan hyödynnettävissä siitä syystä, että suurealla metsänomistajalla on suuremmat pinta-alat ja myös käsiteltävät ”kuviot”. Jos seurataan hehtaarituottoja pelkästään kuutiometreinä, kiertoaikojen pidentäminen heikentää kannattavuutta. Rahallisesi asia ei ole aivan yksiselitteinen. Kiertoajan lopussa kasvu kohdistuu tukkiosaan, mutta samalla tuhoriski kasvaa, mutta toisaalta saadaan lisättyä vanhojen metsien määrää talousmetsissä. Aikoinaan uudistettiin vajaatuottoisia metsiä ja ojitettiin soita. Nyt Metsähallitus on laajasti ennallistanut ojitusalueita. Keväällä kävin tutustumassa tällaiseen ennallistamiseen. Se poikkesi aikaisemmin näkemistäni kohteista, joista on ennen ojien tukkimista poistettu kaikki puu. Tällä viimeisellä kohteella puusto oli jäänyt pystyyn lukuun ottamatta ojalinjoja, joista puu oli osittain korjattu pois kaivinkoneen reitiltä. Jälki oli todella karmean näköistä mökkelistöä ojalinjoilla. Toivottavasti tämä käsittely ei yleisty yksityismetsissä. Mukavia metsäkelejä Matti Peurala Mhy Karhu Pj. PUHEENJOHTAJAN PALSTA Markkinakatsaus Jorma Anttoora

3 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Yksi positiivinen asia nykyisessä alati muuttuvassa maailmantilanteessa on se, että metsätaloudessa elämme monen muun alan tavoin kohtalaista aikaa. Tällä kohtalaisella tarkoitan sitä, että puulla on kysyntää ja osalla puutavaralajeista hintatasokin on edes hieman elänyt eri metsätuotteiden markkinatilanteen mukaan. Puun kysyntä säilyi kesäkauden jälkeen saman kaltaisena kuin keväälläkin, päinvastoin kuin edellisenä syksynä, jolloin kaupanteko tyssäsi lomakauteen ja koko syksy elettiin kauppojen suhteen hiljaiseloa. Paras kysyntä on ollut, niin kuin jo usean vuoden ajan, kuusitukilla ja nyt uudella suosikkilajilla energiapuulla. Mäntytukin kysyntä on myös onneksi hieman parantunut takavuosista. Mäntytukin suhteen on edelleen olemassa odotuksia, kun uusi paikallinen suursaha pääsee täyteen vauhtiin Raumalla tämän syksyn aikana. Oma lukunsa on energiapuukauppa. Useat lähihistorian tapahtumat ovat siivittäneet energiapuun kysynnän ihan uudelle tasolle. Kaupaksi menee nyt kaikki poltettavissa oleva puu, jopa kantojen nosto on käynnistynyt uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Tuleva talvikausi on jonkinlainen stressitesti niin Suomelle kuin monelle muullekin maalle eri energiamuotojen saatavuuden ja hintojen suhteen. Puun hintatasossa muutosta on ollut eniten edellä mainituilla kysytyimmillä puutavaralajeilla eli kuusitukilla ja energiapuulla sekä hieman mäntytukilla. Sellainenkin ihme tapahtui tämän vuoden keväällä, että kuitupuiden hinta päätehakkuussa kävi joissain kaupoissa 30 eurossa kuutiolta. Tästä ihmeestä palattiin kuitenkin nopeasti takaisin pitkään vallinneeseen tasoon. Kuitupuuta tarvitaan mutta kun siitä iso osa tulee puoli automaattisesti tukki- ym. hakkuiden yhteydessä, niin niiden hinnoissa markkinatalousmekanismi ei ole toiminut. Pientä toivoa on kuitenkin nyt olemassa kuitupuukaupassa, kun ostajat jopa pitkästä aikaa myöntävät tarvitsevansa myös kuitupuuta ja isoista valtakunnallisista ostajista kolmas laajentaa jälleen organisaatiotaan lännen suuntaan perustamalla toimistot Kankaanpäähän ja Euraan. Kuusitukin hinta on kehittynyt takavuosien isompien kesäpäätehakkuuleimikoiden reilun 60 euron kuutiohinnasta noin 80 euron tuntumaan. Prosenteissa tämä tarkoittaa noin 25 prosentin hinnannousua. Valistunut alaa seuraava puunmyyjä kysyykin seuraavaksi, että vientihinnathan tuplaantuivat, miksi se ei näy puun hinnassa? Edelleen kuulemma Suomen lähialueen muissa maissa maksetaan puusta ihan eri hintatasoa kuin meillä. Näihin kannanottoihin voi vain yhtyä näin paikallistasolla toimivana. Kysymyksessä on ne isommat voimat, joihin täältä yhdistystasolta ei voi juurikaan vaikuttaa muuten kuin kilpailuttamalla kaikki kaupat ostajien kesken. Onko puun hinta milloinka sopiva kaupan tekemiseen, pitää ratkaista jokaisen metsänomistajan itse oman ja metsän tarpeiden sekä vallitsevan puukauppatilanteen mukaan. Kirjanpainajatuhoihin kannattaa suhtautua vakavasti myös täällä Satakunnassa Kuusen kirjanpainajatuhojen (loppukesän isojen kuusten pystyyn kuivamiset) tuhovaara ei ole hävinnyt minnekään, vaikka asia ei ole ollut nyt viime aikoina näkyvästi esillä. Mhy Karhun alue ei kuulu pahimpiin riskialueisiin mutta tänäkin vuonna tuhoja on esiintynyt ja muutamia leimikoita on tehty ihan tämän takia. Lämmin ja pitkä kesä lisää tuhojen mahdollisuutta. Paras tapa tuhoihin varautumiseen on vanhojen kuusikoiden määrätietoinen uudistaminen. Metsäsuunnitelmaa laadittaessa tämä on yksi asia, mihin toimenpiteitä esitettäessä kiinnitetään huomiota. Pahin virhe on vanhojen kuusikoiden harvennushakkuut, jolloin annetaan avoin valtakirja niin puiden pystyyn kuivamiselle kuin myrskytuhoillekin. Metsänomistajat Karhussa käynnissä strategian laadinta seuraaville lähivuosille Loppusyksyn aikana laaditaan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden voimin uusi strategia Metsänomistajat Karhulle. Kaikenlaiset vinkit ja kehittämisehdotukset ovat tervetulleita tähän työhön. Kerro meille, mitä odotat omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Yhteydenotot allekirjoittaneeseen. Jouni Peltoniemi Toiminnanjohtaja Onko nykyinen puun hinta riittävä puukaupan tekemiseen? Leena Viinikainen

4 MT Metsä Digi -tilauksella luet kaikki Maaseudun Tulevaisuuden ja Aarteen metsäsisällöt ja -palvelut verkossa. Voit lisätä tilaukseesi myös ajankohtaislehti MT Metsän kotiinkannettuna 10 kertaa vuodessa. Tilaa MT Metsä nyt ja ole oman metsäsi asiantuntija. Tarjous on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 € paperilaskulisä. Tilaus jatkuu vaivattomana kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh 020 413 2277 (ark 8-21). Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. Lehti + Digi nyt vain Kestotilauksena 1290 €/kk MT Metsä Digi nyt vain Kestotilauksena 1090 €/kk Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen Mainitse tilaustunnus TAM2038 tai käytä oheista QR-koodia LEHTI METSÄSTÄ Parhaiten saat yhteyden omaan metsäasian- tuntijaasi puhelimella tai sähköpostilla. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ovat lehden takasivulla. Käytössä on myös WhatsApp- ja Signal-sovellukset. Sopimalla tapaamisen etukäteen varmistat, että olemme paikalla joko toimistolla. Voimme sopia tapaamisen sinun metsääsi tai tapaaminen voidaan järjestää vaikka etänä Teams-yhteydellä. Olemme paljon maastossa asiakkaiden ja yrittäjien kanssa, joten aina ei toimistolta löydy ketään paikalta. Leimikoiden suunnittelu, tila-arviot, metsäsuunnitelmat, hoitotöiden suunnitelmat ym. tehdään maastossa. Kaikilla toimistoilla on myös päivystysajat, silloin pyrimme olemaan paikalla ja voit poiketa ilman ajanvarausta. Toimistojen aukioloajat löytyvät tämän lehden takasivulta. Aina, kun ovi on auki ja olemme paikalla voit toki tulla käymään. Jos olemme maastossa ja ovi on lukossa, ovesta löytyy puhelinnumero. Tapaaminen voidaan tarvittaessa sopia myös Porin keskustaan MTK:n tiloihin ja Jämijärvelle. Mikäli haluat tapaamisen näillä toimistoilla, sovi siitä oman asiantuntijasi kanssa. Miten tavoitat oman asiantuntijasi? Kotisivut uudistuvat Metsänhoitoyhdistysten kotisivut uudistuvat syksyn aikana. Julkistaminen on suunniteltu loka- marraskuun vaihteeseen. Kotisivuilla on panostettu helposti löytyviin yhteystietoihin. Puhelinnumeroiden ja sähköpostien lisäksi voit lukea toimihenkilöistä vähän enemmän. Sivu-uudistuksen tavoitteena on, että niistä olisi entistä helpompi löytää tietoa metsänhoitoyhdistyksen palveluista, puukaupasta, metsätiedosta, jäsenyyden eduista ja paljon muusta. Myös tulevat tapahtumat ja mielenkiintoiset blogit löytyvät sivuilta. Tutustu ja kerro meille toiveesi tai terveisesi kotisivuilla. Arvomme vastanneiden kesken joulunalusviikolla palkintoja.

5 Puukauppapalvelut Puunmyyntisuunnitelman laadinta Valtakirjakauppa Puun korjuun valvonta Ennakkoraivaus Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu- ja välitys Metsänhoitopalvelut Metsänuudistaminen Muokkaus Taimet ja istutus Siemenet ja kylvö Taimikon ja nuoren metsän hoito Lannoitus Arviointipalvelut Metsäsuunnitelman laadinta Metsäarviot Metsätuhojen arviointi OmaMetsä verkkopalvelu Tie- ja ojapalvelut Metsäteiden rakennus ja perusparannus Kunnostusojitus Suometsien hoito Metsänomistajan palvelusopimus Kokonaisvaltainen palvelu metsäasioiden hoidossa Omistuksenvaihdospalvelut Kiinteistöjen välitys Metsätilojen sukupolvenvaihdokset Kauppa- ja lahjakirjat Perikunta yhtymäksi Metsäveropalvelut Koulutus ja neuvonta Henkilökohtainen neuvonta ja opastus Metsänomistajien koulutus Metsätyönäytökset Nuorten metsäosaamisen edistäminen Sertifiointi ja luonto Metsien PEFC-sesrtifiointi Metso- ja luontohankkeet Metsässä hyvä Metsänhoitoyhdistys Karhu palvelee jäseniään monipuolisesti Ota yhteyttä oaan metsäasiantuntijaaasi

6 Toimituskunta: Marita Säämäki Jorma Anttoora Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Paino: Newprint, Raisio Metsätuhot ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana, pahimmillaan tuhoriski on hoitamattomassa metsässä. Usein tuhot seuraavat toisiaan. Myrskyn tekemä tuho laajenee seuraavassa myrskyssä. Kaatuneet puut keräävät tuhohyönteisiä, joista ne leviävät ympäröivään metsään. Hyönteisten heikentämät tai tappamat puut ovat herkkiä seuraavassa myrskyssä tai jäätävässä lumisateessa. Taas tuho laajenee. Voiko asialle tehdä mitään? Tuhonkestävän metsikön kasvatus aloitetaan jo taimikkovaiheessa. Istutettavan puulajin oikealla valinnalla ja taimikonhoidolla varmistetaan puiden hyvä alkukehitys. Kun puulla on vankka runko ja hyvä latvus, sen juuristokin on vahva. Puuston harventamisen ajoitus on tärkeä. Latvus on elinvoimainen, kun se on 30 – 50 % puun pituudesta puulajista riippuen. Uudistamisessa on hyvä kiinnittää huomiota kuvion muotoon, maaston korkeuseroihin ja puuston uudistamistapaan. Siemenpuut ja aukon reunapuut ovat herkkiä kaatumaan. Äkilliset valo-olosuhteiden muutokset aiheuttavat valoshokkia erityisesti kuusella. Elinvoimainen puusto kestää heikkoja paremmin ääreviä sääolosuhteita; pitkät kuivakaudet, runsaat sateet, lämpimät talvet tai kylmät kesät. Tuhoja aiheuttavat myös sienitaudit, hyönteiset ja hirvieläimet. Puuston heikentymistä aiheuttavat myös ravinnepuutokset, puuston ylitiheys ja korjuuvauriot. Tuhot iskevät usein jo hieman heikentyneisiin puustoihin. Uudistamisikäisiä metsiä kannattaa tarkkailla usein. Erityisesti kuusikoissa voi näkyvien tuhojen lisäksi tulla piilotuhoa. Puun sisällä oleva laho vähentää tukiksi kelpaavaa puun osuutta ja on taloudellisesti iso riski. Miten voit välttää metsätuhoja VINKIT ELINVOIMAISEEN METSIKKÖÖN • Oikean puulajin oikealle kasvupaikalle ja maapohjalle • Oikea-aikaisesti toteutettu hoitotyö • Harvennushakkuut riittävän ajoissa • Harvennuksissa lähtötilanteen huomioiminen • Hakattavan alueen rajaus • Korjuuvaurioiden välttäminen • Uudistushakkuutavan valinta ja ajoitus • Terveyslannoitus tarvittaessa • Metsävakuutus JÄSENLEHTI 2/2022 Kannen kuva: Marita Säämäki

7 Koneistutuksessa mätästys ja istutus tapahtuu samanaikaisesti, jolloin kohde tulee kerralla valmiiksi Jokainen taimi istutetaan tuoreeseen mättääseen, mikä edistää hyvän alkukehityksen taimelle Säädettävä istutussyvyys eri puulajeille - mänty, kuusi ja koivu Raportointi- ja dokumentointi. Jokainen taimi saa oman IDn ja tiedot käsittelystä Vaadi aina parasta metsällesi! www.risutec.fi "Kun urakoitsijasi käyttää Risutecin ASTA dokumentointijärjestelmää, niin tiedät mitä metsässäsi tapahtuu." OSTAMME ENERGIAPUUTA MYYMME HAKETTA JA LÄMPÖÄ Mikko Kylä-Setälä 040-184 2483 www.sataenergia.fi Olemme yhdistyksessä jo usean vuoden ajan kehittäneet yksityistiepalveluita tiekuntien käyttöön. Tyypillisimmillään näitä palveluita ovat olleet tiekokousten järjestäminen, tiemaksujen hoito, tilinpäätökset, tien kaikista asioista huolehtiminen (toimitsijamiehenä toimiminen) ja tieyksikkölaskelmien laadinta. Palveluita ovat käyttäneet niin omaan alaamme kuuluvat varsinaiset metsätiet kuin muutkin yksityistiet. Kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon vähenee jatkuvasti niin näissä tieasioissa kuin muissakin aikaisemmin yhteisesti hoidetuissa toiminnoissa. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole haalia tiepalveluita väen väkisin itselleen, vaan ajatuksena on tulla apuun silloin kun siihen on tarvetta. Allekirjoittaneen neuvo on, että asioita kannattaa hoitaa itse tiekunnan omin voimin niin pitkälle kuin vain aktiivisia henkilöitä on tiekunnassa olemassa. Apua ja neuvoja saa tarvittaessa meiltä ja jos meidän tietämyksemme loppuun, niin sitten tukeudumme Suomen Tieyhdistykseen, jonka jäsenenä metsänhoitoyhdistys on sekä MTK:n yksityistieasiantuntijaan. Tulevaisuudessa toimintaa on tarkoitus laajentaa vanhojen metsäteiden peruskunnostukseen, johon on saatavissa valtion ns. kemera -tukea. Tätä työtä olisi pitäjissä paljon. Metsäteitä rakennettiin pääasiassa metsätalouden tarpeisiin aikoinaan paljon 1960 – 1990 -lukujen aikana silloisten valtion organisaatioiden Metsänparannuspiirien ja sittemmin Metsäkeskuksen toimesta. Nyt näistä teistä osa on jäänyt oman onnensa nojaan, kun sukupolvet ovat alkuperäisissä tiekunnissa vaihtuneet ja tientarpeen sekä alkuperäisen hoitomallin alkuperäinen fokus on hämärtynyt. Todettakoon vielä, että meidänkin alueemme jokaisesta pitäjästä löytyy myös hyvin hoidettuja ja toimivia metsäteitä. Jouni Peltoniemi Yksityisteiden asiantuntijapalvelut omasta metsänhoitoyhdistyksestä

8 MTK - EDUNVALVONTA Metsänomistajan kannalta elämme kutkuttavaa puu-kauppasyksyä. Samanaikaisesti osa talousviisaista puhuu maailmanlaajuisen taantuman pelosta, mutta kotimainen metsäteollisuus tekee laajalla rintamalla ennätyksellisiä tuloksia vuosineljänneksestä toiseen. Venäjän hyökkäysota Ukrainassa näyttää vain vahvistavan kehitystä. Täydellä kapasiteetilla jalostava suomalainen metsäteollisuus joutuu nopealla aikataululla korvaamaan noin 15 prosenttia raaka-ainehankinnasta. Vaikutukset alkavat näkymään loppuvuodesta täysimääräisenä. Niitä vahvistavat venäläisen energian toimitusten supistuminen tai loppuminen. Kotimaassa on myös mittavia puunkäyttöä lisääviä investointeja. Metsä Groupin Kemin investointi on valmistumassa. Raumalla käynnistellään uutta modernia sahaa ja monet itsenäisen sahateollisuuden investoinnit ovat menossa. Loppu vuodesta odotellaan Stora Enson investointiuutista Ouluun. Vaikka maailmantalouteen liittyy taantumapelkoja, tarkoittaa sekä venäläisen raakapuun, että sahatavaran tuonnin tyrehtyminen EU-markkinoille niin isoa lisätarjonnan tarvetta, että kotimaiselle puunkorjuulle voi ennakoida edelleen vahvistuvaa kysyntää. Oma lukunsa on energiapuun kysynnän voimakas kasvu. Tulevana talvena puuta palaa energiaksi niin kotimaassa kuin Euroopassa. Tämä siitä huolimatta, että EU parlamentin ympäristövaliokunta meni keväällä äänestämään luonnonlakien vastaisesti, että puu ei olisikaan uusiutuvaa energiaa. Se äänestys ei tule saamaan vastakaikua jäsenmaissa eikä myöskään koko EU-parlamentissa. Lämpö on perustarve. Markkinatkin sen tietävät. Takkavalmistaja Tulikiven osakekurssi on rajussa nousussa, kun saksalaiset tilaavat tulisijoja kiihtyvään tahtiin. Klapeja ja energiarankaa tullaan talven alla kysymään. Hurjaltahan jopa 400 euron energia-arvoksi lasketut mottihinnat kuulostavat. Lähes kaikilla metsänomistajilla on hoito- ja hakkuumahdollisuuksia metsissään. Nyt kannattaa olla aktiivinen ja tutkailla metsäsuunnitelmia ja tilata metsänhoitoyhdistykseltä puukaupan kilpailutuspalveluita. Niin olen tekemässä minäkin. Keuruulla teimme viime viikolla Paanasen Riikan kanssa metsäkäynnin ja teimme harvennusleimikon, joka on juuri lähdössä kilpailutukseen. Päätehakkuuta suunnittelen 30-luvulla ojitetulle turvemaakohteelle kotona Petäjävedellä. Kun Rätyn Jarmo palaa lomilta, lähtee se kilpailutukseen. Tässä markkinatilanteessa katson, että harvennus- ja päätehakkuuleimikot kannattaa kilpailuttaa erillisinä. Tukkia hakee laajempi joukko ostajia kuin kuitu- tai energiapuuta. Kun olen paljon tehtäväni myötä keskusteluissa metsätoimihenkilöiden ja metsänomistajien kanssa, olen saanut viestiä, että puukauppatarjouksissa on juuri nyt erittäin isoa vaihtelua. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijalta saa aina puukaupan kilpailutuksessa myös katkontaennusteen. Se on mhy:n kruununjalokivituote, mitä ei mistään muualta saa. Puukaupassa tehdään nyt myös poikkeuksellisen paljon erilaisia tarjouksia. Runkohinnoittelun, rungonosahinnoittelun ja puutavaralajittaisen tarjouksen yhteismitallistaminen ja vertailu ei onnistu maallikolta. Siksi minäkin teen sen aina metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisen kanssa. Samaa suosittelen teille muillekin metsänomistajille. Suositukseni koskee myös teitä, jotka olette jonkin metsäyhtiön sopimusasiakkaita. Nyt ei kannata myydä puitaan laput silmillä. Seppä sanoisi, että rautaa kannattaa takoa silloin kun se on kuumaa. Me metsänomistajat voimme virkkoa sen muotoon, että kun tuohta on tarjolla, miksemmepä sitä hyödyntäisi. Ei kuitenkaan yksisilmäisesti, vaan aina kilpailutuksen kautta. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y Ajankohtaista puumarkkinoista Tuohta olisi tarjolla

9 Yritysten kiinnostus teollisen mittaluokan aurinkovoimaloiden rakentamiseen on lisääntynyt. Maanomistajiin on otettu yhteyttä joko maa-alueiden vuokraus- tai ostotarkoituksessa. Nämä koskevat lähinnä tuotannosta poistuneita tai poistuvia turvesoita, metsäalueita ja mahdollisesti joutomaita. Aurinkovoimaloiden rakentaminen on sen verran uutta Suomessa, ettei lainsäädäntö ole pysynyt kehityksen vauhdissa. Säännöksiä aurinkovoimalakenttien kaavoituksesta tai niiden vaatimista ympäristövaikutusten arvioinneista ym. ei toistaiseksi ole. Tuulivoiman osalta on jo vuosia tullut harjoiteltua vuokrasopimusten tekoa. Sopimusten taso, maksettavat korvaukset ja maanomistajien oikeudenmukainen kohtelu ovat vuosien mittaan selvästi parantuneet. Aurinkovoiman kohdalla olemme lähtökuopissa, mutta tuulivoimahankkeista oppia saaneina kylläkin viisaampia. Uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen on sinänsä myönteinen asia, mutta maanomistajien on syytä valvoa, että alueiden rakentamis-, vuokraus- ja muut ehdot ovat heidän kannaltaan oikeudenmukaisia ja hyväksyttäviä. Myös määräajoin tehtävistä sopimustarkistuksista on huomattava tehdä kirjaus, koska puhutaan tosiaan vuosikymmeniä kestävästä maankäytöstä. Alueet, joilta maanomistajilta on toistaiseksi tullut yhteydenottoja, sijaitsevat lähellä erinomaisia kantaverkon liitäntämahdollisuuksia. Aurinkovoiman tuotto on tuulivoimaa vaatimattomampaa, joten tuottavuus ei kestä pitkien liityntälinjojen rakentamista. Sellaistakin ilmiötä on havaittavissa, että alueelle tosiasiallisesti suunnitellaan tuulivoimaa, mutta aluksi rakennetaan aurinkovoimaa. Tällä tavoin aurinkovoiman selvästi tuulivoimaa vaatimattomammilla tuottoennusteilla voidaan saada hyviä liittymäpaikkoja haltuun ja siten ”kiinnittää” maanomistajia tiettyihin hankekehittäjiin, jolloin tosiasiallinen motiivi eli tuulivoiman tuotanto voidaan tuoda vähäisemmän kilpailun vallitessa alueelle. Lisätietoja mtk:n asiajantuntijoilta: Energia-asiantuntija Anssi Kainulainen Kenttäpäällikkö Markus Nissinen Aluepäällikkö Elina Liinaharja Maanomistajien on hyvä olla tarkkana aurinkovoiman sopimusneuvotteluissa Tässä on muutamia suosituksia, joita maanomistajan on hyvä pitää mielessä, kun aurinkovoima-alueiden osto- tai vuokraustarjouksia osuu kohdalle: • Kohdealueen maanomistajien kannattaa toimia yhdessä - kokoontua ja keskustella aurinkovoimarakentamiselle asetettavista yhteisistä tavoitteista. Keskitetty neuvottelu tuottaa parhaan lopputuloksen. Näin myös saadaan kaikille maanomistajille yhtenevät vuokraehdot. • Sopimusten allekirjoittamiselle ei ole mikään kiire, vaikka hanketoimijat usein korostavatkin nopeaa päätöksentekoa. Allekirjoitusten aika on sitten, kun on maanomistajat ovat sitä mieltä, että sopimukset vastaavat kaikilta osin myös maanomistajien intressejä. • Vuokratasot ja muut sopimusehdot tarjouksissa vaihtelevat. On huomattava, että vuokrausten osalta päätös kyseessä olevan alueen käytöstä tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin, joten sopimusta ei kannata allekirjoittaa ennen, kuin sopimuksiin perehtynyt juristi/maankäyttöasiantuntija on tarkastanut kaikki sopimusehdot. Sama koskee myös maan myyntiä. • Vuokratuottoa voidaan haarukoida asennettavan tuotantokapasiteetin, tuottokertoimen ja sähkön hinnan avulla. Niillä laskettavan liikevaihdon kautta haarukoidaan vuosittaista vuokratuottoa, kun vuokran %-osuus liikevaihdosta on sovittu. Hehtaarivuokratarjoukset ovat liikkuneet 1000 euron molemmin puolin. • Sopimuksiin liittyy paljon muitakin asioita kuin maksettava korvaus, joten kaikki asiat pitää lukea ja kirjata tarkkaan. Aurinkovoimahan poistaa alueelta täysin muun maankäytön ja voi vaikuttaa myös ympäröivään alueeseen esim. metsissä.

10 LAKINEUVO ONKO METSÄTILASI RAJAT AUKI? Tiedätkö, että maanomistajan tehtävä on pitää tilansa rajat auki Metsänhoitoyhdistys Karhulla on käytössä tarkkuus-GPS laite, jolla voidaan määrittää sijainteja maastossa tarkemmin kuin tavallisilla käsilaitteilla, kuten puhelimilla. Mikäli pyykit ovat hukassa, ei niitä löydy tarkkuuslaitteellakaan vaan silloin pitää tilata niiden määrittäminen Maanmittauslaitokselta. Rajan määrittäminen ja avaaminen on hyvä tehdä naapurien kanssa yhdessä, silloin kustannuksetkin voi jakaa. Autamme metsätilasi rajojen määrittämisessä. Tilaa Jouni Peltoniemeltä: 040-702 8845, jouni.peltoniemi@mhy.fi KAMPIN SAHA Ky 040 5911 500 Puunhankinta 0400 298 780 kampinsaha@pp.inet.fi www.kampinsaha.fi OSTAMME HYVÄLAATUISIA KUUSIVALTAISIA PÄÄTEHAKKUULEIMIKOITA SEKÄ HANKINTAERIÄ Kuka päättää asioistasi, jos et terveydentilasi vuoksi siihen enää pysty? Lainsäätäjä on antanut mahdollisuuden jokaiselle määrätä, kenet haluaa tähän luottamustehtävään pyytää. Oma tahto ilmaistaan edunvalvontavaltuutuksella, joka on samassa määrätyssä muodossa tehty asiakirja kuin testamentti. Edunvalvontavaltuutuksessa valtuuttaja nimeää yleensä valtuutetun lisäksi toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun. Varavaltuutettu voi olla lyhytaikaisena sijaisena valtuutetulle hänen ollessaan estynyt tai esteellinen hoitamaan asioita. Toissijainen valtuutettu on henkilö, joka ottaa varsinaisen valtuutetun tehtävän, koska tämä ei jostain syystä sitä ryhdy hoitamaan. Esteettömän varavaltuutetun nimeäminen on tärkeää, jos suunnitelmissa on luovuttaa omaisuutta valtuutetun läheisille. Omaisuuden luovutus ei ole mahdollista, jos saaja on valtuutettu tai hänen lähisukulaisensa. Jos valtuutuksessa ei ole rajattu annettuja tehtäviä, valtuutettu voi laajasti päättää, kuinka hän hoitaa valtuuttajan taloutta. Valtuutettu voi esimerkiksi myydä puuta ilman eri kirjausta valtakirjaan. Kiinteistöjä voi myydä vain, jos siihen on erikseen annettu valtuus. Valtuutetun tehtäviin kuuluu päättää valtuuttajan hoidosta. Toisinaan on hyvä ratkaisu jakaa taloutta ja henkilöä koskevien asioiden hoito kahdelle eri henkilölle. On mahdollista myös nimetä metsää koskevien asioiden hoitoon oma asiantunteva henkilönsä. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen ei kukaan luovu oikeuksistaan. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärinlausunto, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan asioitaan. Siinä tilanteessa jokainen on onnellinen, jos asioita on hoitamassa tuttu ja luotettava henkilö, jonka itse on tehtävään nimennyt. Ellei edunvalvontavaltuutusta ole, asioita ryhtyy hoitamaan viranomainen. Metsäkauppojen teko edellyttää tällöin voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa. Ellei suunnitelmaa ole vahvistettu holhousviranomaisessa, tarvitaan kauppoihin vielä erillinen maksullinen lupa. On viisasta teettää omia ajatuksia ja omaisuutta vastaava valtuutus asiantuntijan avulla. Parhaassa tapauksessa se osoittautuu tarpeettomaksi, koska pysyt toimintakuntoisena viimeiseen henkäykseen saakka. Toiseksi parhaassa tapauksessa se turvaa asioidesi ja omaisuutesi hoidon sekä säästää läheisesi kalliilta ja byrokraattiselta asioiden hoidolta. Marjo Anttoora Varatuomari Kuka hoitaa asioitasi? EDUNVALVONTAVALTUUTUS

11 ~~ Nyt on hyvä aika harkita myyntiä. Kysyntää on! Maan kattavin markkinapaikka. Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV c/o Mhy Karhu, Porintie 6, 29250 NAKKILA | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä! Marita Säämäki 040 522 4322 LKV, KiAT, kaupanvahvistaja Metsänomistajien oma ja Suomen suurin välityspalvelu hoitaa maaseudun kiinteistöjen välitystehtävät. Myös perheen tai lähisuvun sisäiset omistajanvaihdokset ja muut omaisuudenhoitotehtävät ammattitaidolla ja kokemuksella. Metsätilat-ketju on Suomen kymmenen suurimman kiinteistönvälitystoimijan joukossa. Teimme viime vuonna 2200 kiinteistökauppaa ja Länsi-Suomessakin reilusti yli 600 kauppaa. Tunnemme markkinat ja meidät tunnetaan. Osaamme ja haluamme palvella! Lisätietoja palveluistamme: www.metsatilat.fi Katso kohteita verkosta! www.metsatilat.fi Perinteinen metsäsuunnitelma ei ole menettänyt merkitystään. Maastossa kerätty tarkka metsikkötieto mahdollistaa metsätyömaiden valmistelun aiempaa paremmin. Noin 10 vuotta sitten, kun aloimme saada ensimmäisiä laserkeilausaineistoja (ensimmäisenä Laviassa), meillä oli sen suhteen kovat odotukset. Hyvin pian huomasimme, että odotukset keilausaineistoon olivat liian suuret ja palasimme metsäsuunnittelussa lähelle perinteistä suunnittelua. Keilausaineistosta saadaan jonkun verran apua kuvioiden piirtoon mutta puustotiedot pitää kerätä metsässä ihan niin kuin ennenkin. Metsäsuunnitelman avulla on helppo suunnitella koko 10-vuotiskauden metsänhoitotyöt ja hakkuut ja ajoittaa ne oikeille vuosille. Tarkat ja luotettavat metsäsuunnitelmatiedot tulevat näkyviin myös OmaMetsä-palveluun, jonka saa puhelinsovelluksena mukaan vaikka maastoon. Mhy Karhussa on lisätty resursseja metsäsuunnitelmien laadintaan. Arviointia ja metsäsuunnitelmia tekevät Henna Vormisto-Kupi, Arto Uusihonko, Jouni Peltoniemi ja Jussi Uusitalo. Perinteisesti laaditulla metsäsuunnitelmalla metsänomistaja pärjää ainakin 10 vuotta. Jouni Peltoniemi Nyt on aika tilata metsäsuunnitelma

12 p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 € WEBINAARIT METSÄNOMISTAJILLE Metsänomistajan hiili-ilta Ke 9.11.2022 klo 17.00 Illan aiheenamme ovat metsänomistajan mahdollisuudet hiilensidonnan lisäämiseksi omassa metsässä. Puhumassa hiilimarkkinoihin erikoistunut MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Niskanen, MHYP:n Hiilestä kiinni -hankkeen projektipäällikkö Hanna Yrjölä ja metsäasiantuntija Juha Sankola Green Carbonista. Ajankohtaiskatsaus To 8.12.2022 klo. 17.00 Metsien käyttöön ja omistamiseen liittyy yhä enemmän paineita ja intressejä niin EU:sta kuin kotimaasta. Huoltovarmuus huolettaa. Riittääkö puu, käykö kauppa ja saako metsänomistaja osansa? Tule kuulemaan viimeiset tiedot metsäpolitiikan, puumarkkinoiden ja metsänomistajan edunvalvonnan saralla. Metsänomistajien ajankohtaiskatsaus suoraan huipulta, puhujana MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Ilmoittaudu verkkoluennoille vaikka heti osoitteessa: www.mhy.fi/palvelutoimisto Webinaareihin ilmoittautuneille lähetetään sähköpostiin linkki pari päivää ennen webinaarin ajankohtaa, jota klikkaamalla webinaaria pääsee seuraamaan. Webinaarit ovat metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen maksuton jäsenetu. Hyödynnä jäsenetusi ja tule tapaamaan meitä etäyhteydellä! Seuraa tulevia tapahtumia kotisivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan! www.mhy.fi/karhu

13 Perinteitä kunnioittaen remontoitu kaunis päärakennus huokuu tyytyväisyyttä. Talossa asuvat Tiia ja Pauli Kamppi perheineen. Lavia on mukavaa aluetta. Meillä on ystävät, työ ja koti täällä, Pauli toteaa. Tiialle ja Paulille metsät ovat tulleet tutuksi jo lapsena. He kulkivat isän ja isoisän mukana metsässä. Erityisesti Tiialle on jäänyt mieleen joulukuusen hakuretki isoisän kanssa reellä. Samaa perinnettä on jatkettu omien lasten kanssa moottorikelkalla. Tiia ja Pauli ovat ottaneet lapset mukaan metsään ja muihinkin tilan töihin. Mieluisinta ovat tainneet olla makkararetket metsään. Kampit olivat nuoria tullessaan metsätilojensa omistajiksi. Pauli osti sukutilansa sukupolvenvaihdoskaupalla ja Tiia on saanut oman tilansa perintönä isovanhemmilta. Metsien hoidossa Tiialla ja Paulilla on työnjako. Isäntä hoitaa käytännön työt ulkona ja emäntä paperityöt sisällä. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija on vuosien aikana tullut tutuksi, paljon asioita on yhdessä hoidettu. Uusille metsänomistajille Tiia antaa neuvon: ”Ottakaa yhteys asiantuntijaan, itse ei tarvitse tietää kaikkea. Olemme saaneet apua metsänhoitoyhdistyksestä. Sinne on niin helppo olla yhteydessä”. Kotitalon remontissa on säilytetty vanhoja komeita hirsiseiniä ja osalle seinistä on laitettu pinkopahvit ja tapetit. Oma haasteensa on ollut löytää tekijä, joka osaa laittaa pinkopahvia. Vanhat ikkunat on säilytetty ja ikkunaruuduissa on vielä vanhaa lasia. Remonttia tehdään ajan kanssa ja tällä hetkellä on menossa saunan ja pesutilojen remontti. Talon pihapiiri on kauniisti hoidettu ja siellä on tilaa perheen neljän lapsen leikkiä. Rakennustöihinkin löytyy suvun perintöä. Tiian isoisä on aikoinaan tehnyt hirsitöitä. Tiian äidin kotitalo on tyhjillään. Sen tulevaisuus ja kunnossapito huolestuttavat, mutta perintötilan myyminenkin tuntuu vaikealta. Samoja asioita pohtii moni metsänomistaja - voiko suvussa pitkään olleen kiinteistön, kodin myydä. Näitäkin asioita kannattaa miettiä asiantuntijan kanssa. Luonto, oma tila ja rauha ovat täällä parhaita asioita, pohdiskelevat Kampit. Samalla kylällä asuu omaa ikäluokkaa olevia ihmisiä, joten ystävätkin löytyvät läheltä. Myös lapset viihtyvät maaseudulla. ”Täältä ei puutu mitään,” kommentoi Tiia. KARHU KYLÄSSÄ Kampikulman 100-vuotias kaunotar Metsä merkitsee Tiialle ja Paulille sekä toimeentuloa että vapaa-ajan viettoa. Metsän antimet näkyvät myös perheen ruokapöydässä. Saimme Tiialta reseptin mustikka-kaurapaistokseen, joka on mieluinen koko perheelle. Mustikka-kaurapaistos 4-6:lle 5dl mustikoita 1/2 dl sokeria Levitä mustikat uunivuoan pohjalle ja sekoita sokeri joukkoon. 100g voita 1/2dl sokeria 3dl kaurahiutaleita Sulata voi kattilassa, lisää sokeri ja kaurahiutaleet. Levitä seos mustikoiden päälle ja paista 220 asteessa noin 20min tai kunnes pinta on saanut vähän väriä. Tarjoa paistos vaniljajäätelön kanssa.

14 SAMI TUOMOLA 044 744 0127 Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Lavia, Pomarkku ANNE HAUKKOVAARA 0500 110 210 Pori, Noormarkku, Ulvila, Kullaa, Merikarvia, Siikainen JUHA JÄRVISTÖ 044 744 0166 Isojoki, Kauhajoki, Karijoki, Karvia, Teuva Ota yhteys alueesi omaan puunhankkijaan! PASI KAITALA 050 060 4863 Rauma, Kodisjoki, Lappi, Eurajoki, Luvia, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Kiukainen, Eura (pohjoinen) westas.fi Hyvä, sillä suomalaiselle puulle on nyt kysyntää – ja me varmistamme, että saat metsästäsi sinulle kuuluvan maksimaalisen myyntitulon. Westas on suomalainen puukaupan ja -jalostuksen asiantuntija, joka on tunnettu palvelevasta ja aktiivisesta otteestaan sekä vahvasta osaamisestaan. Meille metsä on yhteinen savotta: korjuun lisäksi toimimme apunasi kaikissa metsänhoitoon liittyvissä kysymyksissä. MIETITKÖ HAKKUITA, SUUNNITTELETKO PUUKAUPPAA? Mette vero-ohjelma kampanjahintaan -20 % Hyvä apuväline metsäveroilmoituksen laatimiseen. Mhy Karhun jäsenille nyt 20 % alennuksella, 34,96 € + sis alv (norm. 43,70 €) Edun saat alennuskoodilla MHYKARHU22 Verkkokaupasta: metsavero.fi VARAUDU AJOISSA VEROILMOITUKSEEN Kerää tositteet ja tee ajopäiväkirja Vuoden aikana kannattaa kerätä metsäverotuksen tositteet yhteen paikkaa, joko sähköisenä kuvina tai paperikuitteina. Ajopäiväkirjaa kannattaa täyttöö aina kun on tehnyt metsätalouteen vähennyksiin oikeuttavan ajon. Muista merkitä myös tarvikkeiden ja polttoaineiden hakumatkat ajopäiväkirjaan. Huomaa, että osa metsäkuluista voi olla e-laskuina, joiden kuitti on sähköisenä. Parhaan tiedon metsäverotuksesta ja veroilmoituksen täyttöavun saat omalta asiantuntijaltasi.

15 Kestävää metsänhoitoa ilmastonmuutoksen ehdoilla -hanke tarjoaa maksuttomia neuvontakäyntejä Pohjois-Satakunnan ja Pohjois-Pirkanmaan alueiden metsänomistajille. Metsäkäynnillä keskustelemme omaan metsätilaanne liittyen metsien hiilensidonnasta ja metsänhoitotöiden ilmastovaikutuksista. Voimme yhdessä pohtia, mikä olisi ilmastoviisasta metsänhoitoa juuri teidän metsässä. Neuvoja voit saada niin metsitykseen kuin esimerkiksi suometsien hoitoon. Ota yhteyttä ja varaa metsäkäynti omalta metsäasiantuntijalta. Hiili metsissä – neuvontaa metsänomistajille Hiili metsässä -hanke pyörii vielä tämän vuoden metsähoitoyhdistys Karhun alueella. Hanke on suunnattu metsänomistajien lisäksi myös lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseen. Syyskuussa Kankaanpään kahdeksanluokkalaisilla oli metsäpäivä. Hiilitaseen ja hiilensidonnan lisäksi metsässä tutustuttiin moniin muihinkin aiheisiin. Uudistamiskohteella oppilaat kokeilivat pottiputken käyttöä ja miettivät taimikon varhaishoitoa ja tekivät heinäystä. Kohteena oli hankkeen puitteissa lasten ja nuorten istuttama taimikko kahden vuoden takaa. Metsätuhoissa oli tehtävä, jossa kuvista tunnistettiin erilaisia tuhoja ja mietittiin niiden hoitamista ja estämistä. Mittausrastilla opeteltiin relaskoopin käyttöä ja puun pituuden mittausta. Taulukoista etsittiin hehtaarikohtaisia puumääriä. Erilaisia metsän kasvupaikkoja harjoiteltiin yhdellä maastokohteella. Kasvupaikat erotellaan kasvien mukaan ja niitä etsittiin maastorastilla. Tutuksi tuli kanerva-, puolukka-, mustikka ja käenkaalityypit. Metsäpäivistä jäi mukavat muistot. Opiskelijoille päivä oli erilainen, kun ei istuttu koululuokassa vaan oppitunnit pidetiin ulkona luonnossa. Hiili metsissä – neuvontaa metsänomistajille hanke

Arto Uusihonko Metsäasiantuntija, oja-asiantuntija 044 572 3548 Porhontie 3, 38950 HONKAJOKI Kylä-Karviantie 17, 39930 KARVIA www.mhy.fi/karhu Palvelemme ma-pe 8-16.Toimistomme ovat auki alla olevina ajankohtina ja sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tulostasi etukäteen, niin olemme varmuudella paikalla myös muulloin. Kankaanpää to 9–12, Karvia ma 8–11, Lavia ti 8–11, Nakkila ma 9–11, ke 9–11, Pomarkku ke 8–11, Siikainen ma 9–11. Mahdollisuus tapaamiseen myös Porissa, Mtk:n tiloissa Itsenäisyydenkatu 35 A, 6. krs. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mhy.fi. Meillä onnistuu myös WhatsApp puhelut ja viestit. Henna Vormisto-Kupi Metsäasiantuntija, tieisännöinti 050 505 2629 Porintie 6, 29250 NAKKILA Tampereentie 9, 38600 LAVIA Jussi Uusitalo Metsäasiantuntija 050 594 5928 Kankaanpääntie 1 A, 29810 SIIKAINEN Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ TOIMINNANJOHTAJA KANKAANPÄÄ - JÄMIJÄRVI LAVIA (pohjoisosa) - VIHTELJÄRVI POMARKKU KIINTEISTÖNVÄLITYS HONKAJOKI - KARVIA NAKKILA - LAVIA (eteläosa) SIIKAINEN - VENESJÄRVI Jouni Peltoniemi Toiminnanjohtaja 040 702 8845 Torikatu 5, PL 77, 38701 KANKAANPÄÄ Arja-Leena Korpunen Metsäasiantuntija 0400 702 831 Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ Jorma Anttoora Metsäasiantuntija, metsäverotus 040 582 9725 Tampereentie 9, 38600 LAVIA Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ Santtu Råberg Metsäasiantuntija 044 572 3547 Vanhatie 19, 29630 POMARKKU ”Kun on vahvat juuret ja vankka runko, kestää mitä vaan.” Marita Säämäki Metsä- ja kiinteistöasiantuntija, LKV, Sukupolvenvaihdokset 040 522 4322 Metsänomistajat Karhu Aidosti metsänomistajan puolella

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=