METSÄNOMISTAJAT

Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 2 2023 Nyt on harvennushakkuiden aika Sivu 3 OmaMetsä s. 14 Uusi toimihenkilö Anu Toivola s. 7

2 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Maaseudun tulevaisuuden metsäliitteessä oli pitkä kertomus Väinö Tannerin metsänomistuksesta. Minulle on hänen elämäntyönsä tuttua politiikasta ja talouselämästä, mutta rooli metsänomistajana oli uusi, samoin ehkä monille muille lukijoille. Hänen omistamastaan Sorkin tila muuttui hakkuilla hävitetyistä metsistä tuottavaksi metsätaloustilaksi. Vahinko että tilan sijainnista johtuen työpanosta ei pystytty milloinkaan hyödyntämään metsien siirtyessä osaksi Nuuksion kansallispuistoa. Omassa metsässäni on aivan syntymäkotini takana ollut seurattavana ja työstettävänä metsäkuvio n. 10 ha, jonka kehitykseen olen ollut henkilökohtaisesti vaikuttamassa 1960-luvun alkupuolelta saakka. Lähtökohtaisesti metsän puustoa oli tällöin käytetty tilan rakennusten raaka-aineena ja myös tehty ns. harsintahakkuita. Metsäpohja on ravinteisuudeltaan keskinkertaista tai sitä huonompaa ns. puolukkatyyppiä. 1939 oli tehty yksi n. 0,4 ha:n uudistusala kuusentaimilla. Tätä kuviota on pari kertaa harvennettu ja nyt 85-vuotiaana olisi päätehakkuuikäistä. Alue ei kuitenkaan ole ollut ravinteisuuden puolesta paras kuusen kasvatuspaikka. Hakkuita tehtiin alueella vuosina 1961–1966 sekä aukko-, että siemenpuuhakkuina. Ensimmäiset uudistukset tehtiin kylvämällä ja seuraavat istuttamalla avojuurisia männyntaimia muokkaamattomaan maahan. Kylvöihin pääsin mukaan laittamaan kuokalla tehtyyn kylvölaikkuihin apulantaa, joka takasi laikkujen runsaan heinittymisen. Siemen syntyisille taimille alkuvaiheessa olisi ollut riittävästi ravinteita ilman lisälannoitettakin. Viimeiset kuviot olivat ennen uudistamista enemmän mänty valtaisia ja jo osittain uudistuneita. Näiden uudistaminen siemenpuilla onnistui ehkä parhaiten tai ainakin vähimmällä työllä. Ensimmäisien uudistusalojen hoito aloitettiin heti parin vuoden kuluttua istutuksesta, työmenetelmänä isä niitti vesakkoa ja heinää taimien ympäriltä viikatteella ja minä velipojan kanssa ns.” lehtiraudalla” (käyrä teräinen sirppiä muistuttava lyhyempi teräinen lyhytvartinen työkalu jossakin käytetään myös nimitystä ”lehtihaka”). Haapa versoi niin voimakkaasti ja hirvikannan ollessa alle 20% nykyisestä (kaatoluvista päätellen tällöin seuralla 3 lupaa, nyt 20 luokkaa) ei 1960-luvun lopulla ollut muuta keinoa kuin vesakkomyrkytys DDT:llä jonka mhy:n toimesta tehtiin moottorireppuruiskulla. Männyntaimikko pelastui. Aika nopeasti tämä menetelmä kuitenkin lopetettiin selvittyä myrkyn haittavaikutukset luonnolle. Edellä kuvatusta johtuen puustosta muodostui lähes pelkästään mäntyvaltainen. Aluksi varsinkin istutettujen puiden laatu näytti arveluttavalta runsasoksaisuuden ja lenkouden johdosta. Varsinainen taimikonhoito tehtiin reilun 10 vuoden ikäiseen taimikkoon ja siihen aikaan rahoitettiin ns. metsänparannuslainalla. Tästä oli se seuraus, että myös tekijänä sain palkkaa työstä, joka tein osittain omassa metsässä (tila oli siirtynyt perikunnan omistukseen isäni kuoltua 1970). Myöhemmin tila siirtyi omistukseeni vuonna 1987. Raivaussahaa on käytetty ennen ensimmäistä harvennusta vesakoituneimmissa paikoissa. Varsinainen ensimmäinen harvennus tehtiin vuosina 1993–1996 moottorisahahakkuuna kertymän ollessa 40 m3 kuitupuuta hehtaarilta. Metsän kasvatus vaatii pitkäjänteistä työtä Mhy Karhun jäsenlehti 2/2023 Toimitus: Jouni Peltomäki, Marita Säämäki Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Paino: Newprint, Raisio Jorma Anttoora

3 Metsäteollisuus ajautui pitkään jatkuneen korkeasuhdannekauden jälkeen laskusuhdanteeseen kevään ja kesän aikana. Puun hinta oli parhaimmillaan kesäkuun paikkeilla. Todettakoon kuitenkin heti alkuun se, että puun hinta on edelleen ”hyvällä tasolla” jos sitä peilaa parin vuoden takaisiin ja sitä edeltäviin hintatasoihin. Energiapuukauppa poikkeaa edellisestä eli sekä kysyntä, että hinta on ollut nouseva jo hyvän aikaa. Jos jotakin asiaa kannustaisi tässä tilanteessa puukauppaan liittyen, niin nyt voisi keskittyä harvennushakkuisiin. Kuitu- ja energiapuulla on kysyntää ja samalla metsät tulevat entistä parempaan tuottokuntoon. Yhdistyksen valtakirjapalvelussa kartoitamme hakkuutarpeet metsissä ja hoidamme koko kaupan hoidon avaimet käteen periaatteella. Jouni Peltoniemi TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Nyt on harvennushakkuiden aika Leena Viinikainen Harvennuksessa poistettiin huonolaatuisempia mäntyjä. Seuraava harvennus tehtiin motolla 2006. Tätä ennen tehtiin ennakkoraivaus, puuta kertyi 80 m3 hehtaarilta tukkiprosentin ollessa 45%. Hyvän tukkiprosentin selittää se, että hakkuun suoritti sahafirma ja kuljettaja otti tukin tarkkaan mm.” lumpittamalla ” tyvistä tyvilenkoutta, joka on tyypillistä avojuurisilla taimilla tehdyissä istutuksissa. Metsään jäi 0,5–1 m pitkiä pöllinpätkiä mutta isännän pussiin kertyi jotakin saatikka koko tyvi olisi mennyt murto-osa hinnalla kuiduksi, kuten isot sellufirmat tekevät korjuun. Viimeinen metsänkasvatustoimenpide oli loppukesästä tekemäni kasvatuslannoitus. Levitin lannoitteet 604 takaveto Valmetilla ja viskalla onnistui erittäin hyvin. Saanto 2 ha/h eikä tullut puustovaurioita. Eri lähteistä (metsaan.fi ja oamametsa.fi) on nykyinen puusto 150–230 m3/ha. Aika suuria on noissa digitoiduissa metsäsuunnitelmissa heitot eri toimijoilla. Oma arvioni noin 200 m3 /ha, josta 65% on tukkia. Seuraavana tuleekin ehkä päätehakku joskus 20 vuoden kuluttua. Saa nähdä näkeekö ja kuka näkee vai käykö kuten Väinö Tannerin metsien. Olisi mielenkiintoista kyllä päästä vielä täkin vaihe näkemään. Uudistus tapa voi olla tulevaisuudessa myös jotakin muuta, mistä emme vielä tiedä mitään. Matti Peurala Mhy Karhun hallituksen puheenjohtaja

4 VEROTUS Haluatko välttää turhia verohuolia ja maksaa vain sen, mitä oikeasti tarvitsee? Metsänhoitoyhdistyksemme tarjoaa sinulle ratkaisun metsätalouden verotukseen. Meiltä metsänhoitoyhdistyksestä saat apua metsätalouden verotukseen. Metsänomistajana voit luottaa vuosien kokemukseemme veroilmoitusten laatimisessa ja arvonlisäveroilmoitusten kanssa. Me tiedämme, mitkä kulut voivat olla vähennyskelpoisia, ja autamme sinua maksimoimaan hyötyjäsi. Uuden tietojärjestelmämme ansiosta voimme tehdä verotusasiat entistä helpommiksi: voimme lähettää veroilmoituksesi sähköisesti suoraan verottajalle. Tämä on erityisen hyödyllistä perikunnille ja yhtymille, joiden kohdalla sähköinen ilmoittaminen on aiemmin ollut haastavaa valtuutusten vuoksi. Vaikka veroilmoitusten aika on vasta vuodenvaihteen jälkeen, kannattaa jo nyt alkaa keräämään kuluneen vuoden aikana kertyneitä kuluja ja kuitteja sekä pitämään ajopäiväkirjaa. Näin olet valmiina alkuvuodesta, ja voit nauttia rauhassa Joulun pyhistä ensin. Sinun ei tarvitse huolehtia veroista, kun annat meidän hoitaa metsätalouden verotuksen puolestasi. Sinä voit keskittyä siihen, mikä sinulle on tärkeää. Ota yhteyttä, niin varmistamme, että veroasiat ovat kunnossa ja voit nauttia huolettomasta metsänomistajuudesta. Metsäveroilmoitus sähköisesti verottajalle Verot ja veroilmoitukset ovat perinteisesti aiheita, jotka saavat monilla niskavillat nousemaan. Veroja ei kukaan haluaisi maksaa eikä ainakaan ylimääräisiä. KAMPIN SAHA Ky 040-5911 500 Puunhankinta 0400-298 780 kampinsaha@pp.inet.fi www.kampinsaha.fi OSTAMME HYVÄLAATUISIA KUUSIVALTAISIA PÄÄTEHAKKUU- LEIMIKOITA SEKÄ HANKINTAERIÄ laania.fi Ostamme energiapuuta hankinta- ja pystykaupoilla Olemme metsänhoidon ja puukaupan asiantuntijoita. Meillä on aina aikaa keskustella metsästä, sen kasvusta ja hyvinvoinnista. Ota yhteyttä lähimpään metsäasiantuntijaasi. Pori, Siikainen, Pomarkku, Nakkila, Lavia, Kankaanpää, Jämijärvi, Karvia Jussi Luoma 040 358 9064, jussi.luoma@laania.fi Metsänhoidon ja puukaupan vankat osaajat Biowatti ja Vapo yhdistyivät – syntyi LAANIA

5 KARHU KYLÄSSÄ Metsätyöt ovat vieneet virkamiehen sydämen Metsän ostaminen on iso investointi ja sen suuruus mietitytti Virtaa. Metsänhoitoyhdistyksen arvion pohjalta uskalsi kuitenkin tehdä kauppaa. Arvion yhteydessä tehtiin myös uusi metsäsuunnitelma. Metsäsuunnitelmasta selvisi, että ostettavan metsäpalstan ikärakenne oli monipuolinen, tilalta löytyi sekä uudistettavaa että kasvatettavaa metsää ja myös taimikoita. Uudistushakkuut suunniteltiin yhdessä Jussi Uusitalon kanssa ja kauppa toteutettiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjallakaupalla. Uudistusalue muokattiin ja alueelle istutettiin taimet, istutuksen tuore metsänomistaja teki itse. Tilalla on runsaasti eri ikäisiä kasvatusmetsiä ja niiden ennakkoraivaukset ja osin harvennukset Kristian tekee itse. Raivauksille hän on saanut mukaan myös avovaimonsa, jolle ostettiin ihan oma saha, valjaat ja turvavarusteet. Taimikoitakin löytyy palstalta ja niiden raivaamisessa ja harventamisessa on vielä töitä. Virralle metsätyöt on vastapainoa virkamiehen toimistotyölle. Istuminen työpöydän vieressä, palaverit, matkustus ja stressi työasioista vievät välillä yöunia. Päivä tai vaikka vain ilta raivaussahan kanssa metsässä ja ei tarvitse nukkumattia odotella, uni tulee helposti. Fyysinen työ metsässä ja konkreettinen työn jälki tuovat mielihyvää ja onnistumisen tunteen. Luonnossa työasiat unohtuvat niin että on taas helpompi jaksaa omaa palkkatyötä ja sen vaatimuksia. Haaveena Virralla on, että voisi pitää vuorotteluvapaata ja saisi tehdä metsätöitä vähän pidemmän jakson. ”Ja voisihan sitä vielä lisääkin ostaa metsää” Virta tuumaa. Luonnossa liikkuminen ei Kristianille ole mikään uusi juttu, hän harrastaa metsästystä. Syksyinen hirvenmetsästys on tuonut metsäasiat lähelle jo ennen oman metsän hankintaa. Ja ehkä kiinnostuskin metsien hoitoon on samoillessa kasvanut. Yhteistyö metsänhoitoyhdistyksen kanssa on ollut aktiivista. ”Uusitalo on opastanut niin kemera-asioissa, puukaupassa, uudistamisessa ja muissa metsäasioissa. ” Uusitalolta asiaa kysyessä saa vastaukseksi, että hän nauttii metsänomistajien kanssa toimimisesta ja haluaa löytää metsänomistajille parhaita ratkaisuja. Kristian Virta on haaveillut omasta metsästä jo kauan. Toive toteutui, kun eno myi hänelle metsäpalstan vajaa kaksi vuotta sitten. Kaupat tehtiin metsänhoitoyhdistyksessä. Samalla hoidettiin lainhuudot ja verotukseen liittyvät paperit. Uuden metsänomistajan kanssa käytiin läpi arvonlisäverollisuutta metsätaloudessa ja tehtiin siihenkin paperit valmiiksi.

6 Kevään lehdessä kerroimme, että Olli Soljanto on aloittanut työt Mhy Karhussa Kankaanpää – Jämijärvi alueella. Tilanne on elänyt tällä välin siten, että Olli siirtyi saman tien hoitamaan Laviasta poisjääneen Jorma Anttooran aluetta. Ollin hoitamaa aluetta on edelleen laajennettu siten, että hän hoitaa koko Lavian. Kankaanpään puolelta Ollin hoitamaan alueeseen kuuluu Vihteljärvi. Honkajoen ja Karvian alueen metsäasiantuntija Arto Uusihonko jäi syyskuussa pitämään kertyneitä lomia ja myöhemmin syksyllä hän jää sitten eläkkeelle. Arton tilalle on valittu uusi toimihenkilö Anu Toivola. Arto Uusihonko työskenteli Mhy Karhussa vuodesta 2011 saakka. TOIMIHENKILÖMUUTOKSIA Toimihenkilöiden sukupolvenvaihdokset etenevät Metsänhoitoyhdistys Karhussa Uudet toimihenkilöt Olli Soljanto ja Anu Toivola sekä Arto Uusihonko tarjoavat aamupäiväkahvit seuraavasti: Ma 13.11. Karvian toimisto (kunnantalo) klo 9.00–12.00. Ti 14.11. Lavian toimisto (Tampereentie 9) klo 9.00–12.00 Ke 15.11. Honkajoen toimisto (Porhontie 3) klo 9.00–12.00 Jouni Peltoniemi Jouni Peltoniemi Mhy Karhun uudet toimihenkilöt Anu Toivola ja Olli Soljanto harjoittelemassa uusien ohjelmien käyttöä. Maastotietokone vaihtaa sujuvasti käyttäjää, kun Anu Toivola ottaa sen vastaan eläkkeelle siirtyvältä Arto Uusihongolta.

7 TOIMIHENKILÖMUUTOKSIA Moikka, olen Anu Toivola ja aloitin metsäasiantuntijana Metsänhoitoyhdistys Karhussa elokuun alussa. Jatkan Arto Uusihongon jalanjäljissä Honkajoen sekä Karvian alueella. Sain kuukauden verran seurata Artoa työssä, tämä oli arvokasta oppia uuteen työhön, koska Arto tuntee hyvin alueen, metsät sekä metsänomistajat. Olen alun perin kotoisin Pomarkun Honkakoskelta, nuoruuteni asuin Kankaanpäässä ja koulun perässä muutin luonnonkauniiseen Mikkeliin muutamiksi vuosiksi. Valmistuin Mikkelin ammattikorkeakoulusta tämän vuoden kesällä metsätalousinsinööriksi. Opintojen jälkeen kotiseutu kuitenkin veti puoleensa ja nyt olenkin asettunut takaisin Honkakoskelle, jossa asustan vanhaa sukutilaani puolisoni sekä erinäisten lemmikkien kanssa. Aiempi työurani ennen opiskelujani on painottunut pääosin asiakaspalveluun. Metsäalalla olen uusi tekijä ja odotankin innolla, että pääsen oppimaan tämän hienon ammatin saloja kokeneilta kollegoiltani sekä metsänomistajilta. Opintojani painotin metsän- ja luonnonhoitoon ja monimuotoisuuden edistämiseen sekä hiilensidontaan metsissä. Toivon, että näillä ajankohtaisilla aiheilla tuon jotakin uutta sekä metsänomistajille kuin myös Metsänhoitoyhdistykseen. Vapaa-aikani vietän mieluiten kotitilallani remontin ja puutarhan parissa. Osa vapaa-ajastani kuluu myös perheen metsien hoitotöissä ja ensi kevään istutuksiakin pitäisi ruveta jo kiireellä suunnittelemaan. Ole matalalla kynnyksellä minuun yhteydessä omaa metsääsi koskevissa asioissa. Puhelinnumero: 050 520 3603 Sähköpostiosoite: anu.toivola@mhy.fi Anu Toivola Honkajoen ja Karvian uusi asiantuntija Metsänhoitoyhdistys Karhussa töitä tehdään nykyaikaisilla työvälineillä. Henna Vormisto-Kupi tarkistaa uudistusalaa dronella.

8 Pohjois-Satakunnan yhteismetsässä nyt avoimet ovet Pohjois-Satakunnan yhteismetsä on toiminut nyt reilun 5 vuoden ajan. Metsäpinta-ala 330 ha jakaantuu eri pitäjissä (alkuperäiset pitäjät) seuraavasti: Honkajoki 118,0 ha, Siikainen 152,8 ha, Jämijärvi 15,6 ha, Lavia 28,9 ha ja Merikarvia 13,9 ha. Yhteismetsään on nyt liittymässä mahdollisesti 3 uutta osakasta ja lisää otetaan vastaan avosylin. Yhteismetsään liittymiselle on nyt otollinen hetki senkin takia, että yhteismetsän arvo määritellään uudelleen tänä syksynä, jolloin vertailut liittyvien tilojen arvon ja yhteismetsän arvon välillä ovat tasavertaisia. Liittyminen yhteismetsään alkaa metsäarvion laadinnalla liittyvälle tilalle. Tämän jälkeen liittymisen jatkovaiheet hoitaa Maanmittauslaitos. Valtio haluaa edesauttaa yhteismetsien perustamisia ja kasvamista eli se kustantaa tilan liittämisestä yhteismetsään aiheutuvat kulut. Yhteismetsään liittymisen yhteydessä kannattaa suunnitella samalla seuraavaa sukupolven vaihdosta eli jos esimerkiksi metsän omistajalla/ omistajilla on perillisiä, niin yhteismetsäosuuksia kannattaa muodostaa niin monta kuin on perijääkin. Tällöin perinnönjako on helppoa, vaikka se tapahtuisi myöhemminkin. Pohjois-Satakunnan yhteismetsässä on tilipäivä aina juhannusviikolla. Osakkaan ei tarvitse ilmoitella saatua metsätuloa minnekään ja veroasiatkin on hoidettu valmiiksi. Myynnissä yhteismetsäosuus Pohjois-Satakunnan yhteismetsässä on nyt myynnissä yksi yhteismetsäosuus. Myyntiä hoitaa Marita Säämäki puh. 040 522 4322 tai sähköposti marita.saamaki(at)mhy.fi. Jouni Peltoniemi Kuvassa menossa metsätien rakennus uusimmalla liittymistilalla Honkajoella. Kyseisen tilan tulevat hakkuut muuttuvat kertaheitolla kesäleimikoiksi, kun tie valmistuu.

9 AJANKOHTAISTA Toteutussuunnitelman eli etukäteen tehtävän hakemuksen vaativat ja tukea mahdollisesti saavat työlajit ovat seuraavat: • Terveyslannoitus • Suometsän hoitosuunnitelman laadinta • Suometsän vesiensuojelutoimenpiteet ja piennartiet • Metsätieverkoston ylläpito • Kulotus • Metsäluonnon hoito Kannustejärjestelmä on nyt Euroopan komission hyväksynnässä ja vasta sen jälkeen kaikki yksityiskohdat saavat varmistuksen. Yksi iso muutos on se, että ojien kaivuuseen (sekä uudisojat, että perkaukset) ei enää saa tukea. Taimikon ja nuoren metsän hoitotyön tuki on kaavailtu olevan 200 €/ha. Tämä pitää siis sisällään tuen varhaishoidosta (0,7 m) aina nuoreen kasvatusmetsään saakka (havumetsät max. pituus 12 m ja lehtipuumetsät max. pituus 15 m). Mahdollinen tuki pienpuun keräykseen on 300 €/ha. Tukea voi nyt saada taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon aikaisempaa hieman joustavammin eli uuden tuen saa viiden vuoden kuluttua edellisen tuen maksusta. Kemera -tukijärjestelmä vaihtumassa Metkaksi Metka (metsätalouden kannustejärjestelmä) tukihakemuksia voi jättää Metsäkeskukseen 1.3.2024 alkaen. Osa tuettavista töistä eli taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt muuttuvat siten, että ennakkosuunnitelmaa ei tarvitse enää tehdä. Niiden töiden aloittamisen voi tehdä vuodenvaihteesta eteenpäin ja sitten varsinaisen tuen hakemisen 1.3.2024 jälkeen. ~~Nyt on hyvä aika harkita myyntiä. Kysyntää on! Maan kattavin markkinapaikka. Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV c/o Mhy Karhu, Porintie 6, 29250 NAKKILA | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä! Marita Säämäki 040 522 4322 LKV, KiAT, kaupanvahvistaja Metsänomistajien oma ja Suomen suurin välityspalvelu hoitaa maaseudun kiinteistöjen välitystehtävät. Myös perheen tai lähisuvun sisäiset omistajanvaihdokset ja muut omaisuudenhoitotehtävät ammattitaidolla ja kokemuksella. Metsätilat-ketju on Suomen kymmenen suurimman kiinteistönvälitystoimijan joukossa. Teimme viime vuonna 2200 kiinteistökauppaa ja Länsi-Suomessakin reilusti yli 600 kauppaa. Tunnemme markkinat ja meidät tunnetaan. Osaamme ja haluamme palvella! Lisätietoja palveluistamme: www.metsatilat.fi Katso kohteita verkosta! www.metsatilat.fi

10 Kaikki jäseninä metsänhoitoyhdistyksiin kuuluvat metsänomistajat kuuluvat myös PEFC-sertifioinnin piiriin. Perustapauksessa metsänomistaja ei juurikaan huomaa koko sertifiointia mutta yhdistyksen toimihenkilöiden ja yhdistyksessä töitä tekevien pitää hallita sertifioinnin eri säädökset. Omatoimisen metsänomistajan kannattaa kuitenkin tietää mm., että hakkuissa jätetään eläviä ja kuolleita säästöpuita (myös harvennushakkuissa), taimikonhoidossa jätetään riistatiheikköjä, vesistöjen ja soiden reunoille jätetään käsittelemätön suojakaista (poimintahakkuu mahdollista) jne… Yksi tapa sertifiointiasioihin tutustumiseen on suorittaa Sertiseriffi -verkkokurssi KMY:n (Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry) kotisivuilta löytyvän linkin takaa. Tärkeimmät knopit (suojakaistojen leveydet, elävien ja kuolleiden säästöpuiden/tekopökkelöiden koot ja määrät jne…), kannattaa kirjailla samalla ylös. Sertifiointitarkastuksissa yksi kestoaihe on maanmuokkauksen asianmukainen suorittaminen ja varsinkin silloin, jos siihen liittyy ojien kaivamista. Tässä tarkastetaan Venesjärvellä yhdistyksen maanmuokkaajan Sami Vainionpään työn jälkeä ja myös koneen kuntoa sekä annettuja työohjeita. Kuvassa Sami Vainionpää, Timo Makkonen ja Läntisen sertifiointitoimikunnan puheenjohtaja Petteri Ojarinta. PEFC metsäsertifioinnin arviointi Metsänhoitoyhdistys Karhussa Aina muutaman vuoden välein tapahtuva sertifiointiasioiden ns. ulkoinen auditointi oli lokakuun alussa Mhy Karhussa. Homman nimi on se, että yhden päivän ajan yhdistyksen toimintaa tutkitaan ensin aamupäivällä sisätyönä eli tarkistetaan dokumentteja ja käytäntöjä sekä sitten iltapäivä maastossa käymällä eri työmailla. Jouni Peltoniemi Jouni Peltoniemi Yhdistyksen metsuri Matti Vanhatalo sertifiointitarkastajan Timo Makkosen haastateltavana Siikaisissa. Tarkastelun kohteena on mm. turvallisuusasiat, suojakaistojen jättäminen, riistatiheiköt ja annettujen työohjeiden olemassaolo työmaalla.

11 JÄSENASIAA Metsänomistajille edunvalvonnan merkitys on suuri ja vain yhdessä voimme vaikuttaa asioihin. Muuta jäsenmaksusi sähköiseksi ja säästä Ensi vuodesta alkaen jäsenmaksuun tulee paino- ja jakelukuluja kattava laskutuslisä 5 euroa. Nyt kannattaa heti muuttaa lasku sähköiseen muotoon eli e-laskuksi (tai verkkolaskuksi). Jäsenkortin voi saada myös sähköisenä Oiva-jäsenportaalista. Oivasta löydät sähköisen jäsenkortin lisäksi järjestön tapahtumakalenterin sekä linkkejä hyödyllisiin palveluihin ja materiaaleihin. Vuokrataan Jämijärven keskustassa pieni liikehuoneisto 59 m2. Tiedustelut Jouni Peltoniemi, 040 702 8845 tai jouni.peltoniemi@mhy.fi. Lasku omaan verkkopankkiin: Mene verkkopankkiisi ja etsi sieltä ”Tilaa e-laskuja” Laskuttaja: MTK/Mhy JÄSENMAKSUT Lisää viimeisen laskun viitenumero ja tilaa lasku. Jäsenmaksu sähköpostiin: Kirjaudu Oiva-jäsenportaaliin Valitse omat tiedot Valitse ”muokkaa” Valitse laskun toimitustavaksi sähköposti Lisäohjeita löytyy osoitteessa www.mtk.fi/jasenelle. Käyttäjätunnus on se sähköpostiosoite, mikä on annettu MTK:n Oiva-jäsenportaaliin. Yritykset voivat tilata Oiva-jäsenportaalissa myös verkkolaskun Ohjeet:

12 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu!

13 Viikon aikana järjestettiin myös lukuisia valtakunnallisia ja paikallisia webinaareja, joiden aiheet vaihtelivat. Webinaareihin oli helppo löytää linkit Karhun kotisivuilta, jotka ovat muutenkin täynnä ajankohtaisia asioita ja metsiin liittyvää tietoa. Metsänhoitoyhdistys Karhussa erityistä panostusta suunnattiin nuoriin. Järjestimme koululaistapahtumia, joihin osallistui noin 250 nuorta opettajiensa ja ohjaajiensa kanssa. Nuorten kanssa kohtaamiset ovat aitoja ja heiltä saadut kysymykset olivat arvokkaita. Nuorille ja lapsille päivä tai pari tuntia metsässä tarjosi vaihtelua perinteiseen luokkaopiskeluun. Maastossa oli tehtävärasteja, joissa opiskeltiin erilaisia asioita ja sai harjoitella mm metsän mittaamista ja uudistamistöiden tekemistä. Sää suosi tapahtumia ja niistä jäi varmasti hyvä mieli niin nuorille kuin vanhemmille. Metsämarssi Puun iän laskeminen on tarkkaa puuhaa. Syksyllä vietettiin valtakunnallista Metsämarssiviikkoa, joka tarjosi monipuolisia metsätapahtumia ja työmaaesittelyjä eri puolilla Suomea.

14 Metsäselain sovellus on poistunut ja tilalle on tullut uusi palvelu OmaMetsä. OmaMetsä on enemmän kuin sen nimi antaa ymmärtää. Se on sinun oma metsäsi digitaalisesti, joka tarjoaa sinulle käyttöösi hoito- ja hakkuuehdotukset, kartat sekä mahdollisuuden viestittää suoraan omalle asiantuntijallesi. Voit luottaa, että tietosi ovat suojattuja vahvan tunnistautumisen ansiosta. OmaMetsä on saatavilla niin tietokoneen selaimella kuin kätevänä mobiilisovelluksena kännykkääsi. Voit käyttää sitä missä ja milloin tahansa. OmaMetsän sovelluksen kartalla voit navigoida metsässä GPS:n avulla aivan kuten aiemmin Metsäselaimessa. Tutustu OmaMetsään ja jos tulee kysymyksiä, niin ole rohkeasti yhteydessä, autamme sinua kaikissa metsäasioissa. Ota yhteys alueesi omaan puunhankkijaan! MIETITKÖ HAKKUITA, SUUNNITTELETKO PUUKAUPPAA? Hyvä, sillä suomalaiselle puulle on nyt kysyntää – ja me varmistamme, että saat metsästäsi sinulle kuuluvan maksimaalisen myyntitulon. Westas on suomalainen puukaupan ja -jalostuksen asiantuntija, joka on tunnettu palvelevasta ja aktiivisesta otteestaan sekä vahvasta osaamisestaan. Meille metsä on yhteinen savotta: korjuun lisäksi toimimme apunasi kaikissa metsänhoitoon liittyvissä kysymyksissä. SAMI TUOMOLA 044 744 0127 Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Lavia, Pomarkku OSKARI KAMPPI 0500 110 210 Pori, Noormarkku, Ulvila, Kullaa, Merikarvia, Siikainen JUHA JÄRVISTÖ 044 744 0166 Isojoki, Kauhajoki, Karijoki, Karvia, Teuva PASI KAITALA 050 060 4863 Rauma, Kodisjoki, Lappi, Eurajoki, Luvia, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Kiukainen, Eura (pohjoinen) westas.fi OmaMetsä Metsäselaimesta OmaMetsään OmaMetsässä on valittavissa erilaisia karttatasoja. Voit valita peruskartan tai vaikka ilmakuvan.

15 2. Luo käyttäjätunnus ja salasana. Tarkista, että sähköpostiosoite on oikein kirjoitettu. 3. Saat sähköpostin OmaMetsältä. Avaa se ja klikkaa vahvistuslinkkiä. Viesti voi mennä roskapostikansioon tai Gmailin tarjouksen -kansioon. Vahvistuslinkki on voimassa 7 päivää. 4. Lue ja hyväksy palvelun käyttöehdot 7. Valitse kiinnostuksen kohteesi. Voit muuttaa valintoja myöhemmin Omat tiedot -sivulla 6. Tarkista tietosi ja valitse palvelussa tarkasteltavat kiinteistöt. Voit halutessasi muuttaa valintoja myöhemmin. 5. Tunnistaudu palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivar- menteella. Vahvan tunnistautumisen aikana ladataan henkilö- ja tilatiedot. Tilatiedot näkyvät palvelussa vasta tunnistautumisen jälkeen. 8. Valmista! OmaMetsä -palvelu on nyt käytössäsi. Jos tilasi ei näy palvelussa tai sinulla on kysyttävää tiedoista, ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi asian selvittämiseksi. Näin rekisteröidyt OmaMetsään omametsa.fi omametsa@mhy.fi 1. Aloita osoitteessa omametsa.fi ja valitse Uusi käyttäjä. OmaMetsässä voit mm. • tarkastella metsäomaisuuttasi • saada ajankohtaista tietoa puun myyntihinnoista • luoda omia karttamerkintöjä esim. hyvistä sienipaikoista • lähettää viestejä omalle metsäasiantuntijallesi • tilata palveluita

Anu Toivola Metsäasiantuntija 050 520 3603 Porhontie 3, 38950 HONKAJOKI Kylä-Karviantie 17, 39930 KARVIA www.mhy.fi/karhu Palvelemme ma-pe 8-16.Toimistomme ovat auki alla olevina ajankohtina ja sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tulostasi etukäteen, niin olemme varmuudella paikalla myös muulloin. Kankaanpää to 9–12, Karvia ma 8–11, Lavia ti 8–11, Nakkila ma 9–11, ke 9–11, Pomarkku ke 8–11, Siikainen ma 9–11. Mahdollisuus tapaamiseen myös Porissa, Mtk:n tiloissa Itsenäisyydenkatu 35 A, 6. krs. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mhy.fi. Meillä onnistuu myös WhatsApp puhelut ja viestit. Henna Vormisto-Kupi Metsäasiantuntija, tieisännöinti 050 505 2629 Porintie 6, 29250 NAKKILA Tampereentie 9, 38600 LAVIA Jussi Uusitalo Metsäasiantuntija 050 594 5928 Kankaanpääntie 1 A, 29810 SIIKAINEN Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ KANKAANPÄÄ - JÄMIJÄRVI TOIMINNANJOHTAJA POMARKKU KIINTEISTÖNVÄLITYS HONKAJOKI - KARVIA NAKKILA SIIKAINEN - VENESJÄRVI Jouni Peltoniemi Toiminnanjohtaja 040 702 8845 Torikatu 5, PL 77, 38701 KANKAANPÄÄ Arja-Leena Korpunen Metsäasiantuntija 0400 702 831 Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ LAVIA - VIHTELJÄRVI Olli Soljanto Metsäasiantuntija 050 527 4558 Tampereentie 9, 38600 LAVIA Torikatu 5, 38701 KANKAANPÄÄ Santtu Råberg Metsäasiantuntija 044 572 3547 Vanhatie 19, 29630 POMARKKU Marita Säämäki Metsä- ja kiinteistöasiantuntija, LKV, Sukupolvenvaihdokset 040 522 4322 Metsänomistajat Karhu Aidosti metsänomistajan puolella ”Kun on vahvat juuret ja vankka runko, kestää mitä vaan.”

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=