10 Kaikki jäseninä metsänhoitoyhdistyksiin kuuluvat metsänomistajat kuuluvat myös PEFC-sertifioinnin piiriin. Perustapauksessa metsänomistaja ei juurikaan huomaa koko sertifiointia mutta yhdistyksen toimihenkilöiden ja yhdistyksessä töitä tekevien pitää hallita sertifioinnin eri säädökset. Omatoimisen metsänomistajan kannattaa kuitenkin tietää mm., että hakkuissa jätetään eläviä ja kuolleita säästöpuita (myös harvennushakkuissa), taimikonhoidossa jätetään riistatiheikköjä, vesistöjen ja soiden reunoille jätetään käsittelemätön suojakaista (poimintahakkuu mahdollista) jne… Yksi tapa sertifiointiasioihin tutustumiseen on suorittaa Sertiseriffi -verkkokurssi KMY:n (Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry) kotisivuilta löytyvän linkin takaa. Tärkeimmät knopit (suojakaistojen leveydet, elävien ja kuolleiden säästöpuiden/tekopökkelöiden koot ja määrät jne…), kannattaa kirjailla samalla ylös. Sertifiointitarkastuksissa yksi kestoaihe on maanmuokkauksen asianmukainen suorittaminen ja varsinkin silloin, jos siihen liittyy ojien kaivamista. Tässä tarkastetaan Venesjärvellä yhdistyksen maanmuokkaajan Sami Vainionpään työn jälkeä ja myös koneen kuntoa sekä annettuja työohjeita. Kuvassa Sami Vainionpää, Timo Makkonen ja Läntisen sertifiointitoimikunnan puheenjohtaja Petteri Ojarinta. PEFC metsäsertifioinnin arviointi Metsänhoitoyhdistys Karhussa Aina muutaman vuoden välein tapahtuva sertifiointiasioiden ns. ulkoinen auditointi oli lokakuun alussa Mhy Karhussa. Homman nimi on se, että yhden päivän ajan yhdistyksen toimintaa tutkitaan ensin aamupäivällä sisätyönä eli tarkistetaan dokumentteja ja käytäntöjä sekä sitten iltapäivä maastossa käymällä eri työmailla. Jouni Peltoniemi Jouni Peltoniemi Yhdistyksen metsuri Matti Vanhatalo sertifiointitarkastajan Timo Makkosen haastateltavana Siikaisissa. Tarkastelun kohteena on mm. turvallisuusasiat, suojakaistojen jättäminen, riistatiheiköt ja annettujen työohjeiden olemassaolo työmaalla.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=