METSÄNOMISTAJAT

10 Vuonna 1965 tuli Lavian metsänhoi- toyhdistykseen metsänhoidonneu- vojaksi ja toiminnan vetäjäksi nuori mies Seppo Leppämäki. Leppämäki ja samaa ikäluokkaa oleva Risto Suu- riniemi ystävystyivät nopeasti ja pian Suuriniemi huomasi olevansa muka- na metsänhoitoyhdistyksen yleisissä kokouksissa Leppämäen pienen hou- kuttelun seurauksena. Houkuttelu oli paikallaan, koska metsänomistajat eivät olleet järin kiinnostuneita käy- mään näissä vapaaehtoisissa kokouk- sissa. Yhdistyksessä oli tuolloin jäseniä 440 metsänomistajaa ja kaikki tilat mukaan laskien metsänomistajien kokonaismäärä oli yli 700. Yli 4 heh- taarin tilat olivat yhdistyksen jäseniä käytännössä automaattisesti, kun tuolloin elettiin 1950-luvulla alkanut- ta metsänhoitomaksuaikaa. Leppämäestä mainittakoon, että hänen aikanaan tehtiin suunnanmuu- tos hakkuutavoissa ja ruvettiin suosi- maan tasaikäisrakenteista kasvatus- mallia, kertoo Suuriniemi. Toimihenkilöitä oli alkuaikoina yh- distyksessä kolme henkilöä. Palkka- listametsureitakin oli useita. Vuonna 1982 Suuriniemi valittiin metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen ja 1986 hallituksen puheenjohtajaksi, mikä pesti vierähti aina vuoteen 2002. Vuonna 1986 Suuriniemi valittiin myös Metsänhoitoyhdistysten liiton hallitukseen, jossa vierähti 16 vuotta. Samoin 1990-luvulla tuli toimittua myös valtion organisaatiossa Sata- kunnan Metsälautakunnan viimeises- sä johtokunnassa vuosina 1992 - 1995. Liiton ja Metsälautakunnan luotta- mishenkilötehtävät olivat hyviä nä- köalapaikkoja mm. tuotantolaitoksiin tutustuttaessa. Mhy Karhun valtuus- tosta Suuriniemi jäi pois vuonna 2020. Puuston vuotuinen hakkuumäärä vaihteli Laviassa 40.000 – 90.000 kuu- tion luokassa ollen parhaimmillaan 1990-luvun lopulla jopa yli 100.000 kuutiota. Ostajia olivat mm. Nokia, Rosenlew, Ahlström, Rauma Repola ja sahoja monia kuten Kamppi, Kairi- la, ja Noormarkun Saha. Suuriniemen luottamusmieskautena kilpailu met- sänomistajista lisääntyi, kun ostajat pyrkivät saamaan metsänomistajia va- kioasiakkaikseen omien siipiensä alle. Omien metsien metsänhoitotyöt meinasivat ruuhkautua monien luot- tamustehtävien takia ja niinpä eläke- päivien koittaessa meni ensimmäiset 15 vuotta raivaussaha- ym. töissä metsiä kunnostaessa. Yhteensä 55 vuoteen eri tehtävissä metsäpuolen hallinnossa mahtuu monenmoista aikakautta aina vanhanajan harsintahakkuista suunnitelmalli- seen tasaikäisrakennekasvatukseen ja nyt osittain takaisin jatkuvapeitteiseen kasvatusmalliin. Myös metsätyönmenetelmät ovat muuttuneet tuona aikana merkittävästi. Risto Suuriniemi mukana metsäpuolen hallinnossa 60-luvun puolivälistä saakka Teksti ja kuva: Jouni Peltoniemi | toiminnanjohtaja | Mhy Karhu