METSÄNOMISTAJAT

2 PÄÄKIRJOITUS Metsähoitoyhdistyksellä oli 2020 valtuuston vaalivuosi, kiitos äänes- tysaktiivisuudesta jäsenille, ehdok- kaille ja erityisesti ehdokashankkijoil- le onnistuneista vaaleista. Vuoden aikana metsän merkitys ko- rostui merkittävästi poikkeusolosuh- teissa vapa-ajan liikunnan muodos- sa. Hyvin monella metsänomistajalla myös ns. hyötyliikuntana monet to- teuttivat sen omatoimisia metsänhoi- totöitä. Pelkästään metsänomistajien kiin- nostus omaan metsään lisääntyi. Mo- nesti selvisi nuoremmalle polvelle mahdollisuus hankkia metsää omis- tukseensa. Toivottavasti tämä edistää metsänomistajien ikärakenteen nuo- renemista. Tätä kehitystä tukemaan metsän- hoitoyhdistysten palvelut ovat tär- keitä, haasteena tulee olemaan näistä tiedottaminen. Metsäalan eri toimijoi- den erottuminen ei ole suurelle ylei- sölle mitenkään helppoa. Monesti toimijoiden rooli jää epäselväksi, mitä tekevät metsäyhtiöt, viranomaiset, metsänhoitoyhdistykset ym., Asiois- ta kiinnostuneet hakevat tiedot ensin netistä, mutta myös muu tiedottami- nen asioiden taustoittamiseksi on tär- keää. Yleisen kuvan luojana on Yle:llä ol- lut hyvin merkittävä rooli ja kiitettä- västi on mennyt läpi ns. asiallisiakin uutisia esim. metsätalouden ja teolli- suuden kehityksestä. Uutisoinnin ja sitä kautta yleisen keskustelun on tie- tysti viime aikoina painottunut ym- päristöasioihin. Myös oma yhdistyksemme teki vuonna 2020 tällä saralla merkittävän avauksen yhdessä naapuriyhdistyk- sen Kihniö-Parkanon kanssa ilmas- tohankkeen muodossa. Paikallista ja valtakunnallista tiedottamista oli pal- jon. Tapahtumia oli myös poikkeus- vuosi kokoontumisten suhteen huo- mioiden paljon. Henkilökohtaisesti sain olla mukana tyttären neljävuoti- aan pojan kanssa Kankaanpäässä las- ten istutustapahtumassa. Toivon, että tästä jäi päähenkilöille, istutukseen osallistuneille lapsille elinikäinen muisto, kuten itselle aikoinaan isän kanssa istutetuista taimista ja niiden kasvun seuraamisesta. Viime vuonna tuli jälleen esille hy- vin erikoinen asia. Kun puupolt- toaineen kysyntä kasvoi, alkoi hakkeen tuonti ulkomailta. Yrittäjien hakkurit Suomessa olivat samanaikaisesti va- jaalla kapasiteetillä. Tässä on tietysti sama toiminta- tapa kuin kuitupuun han- kinnassa eli ei ongelmana raaka-aineen riittävyys vaan saadaan kalliimmalla tuonnilla pidettyä markki- noilla ylitarjontaa ja kotimai- nen hinta alhaalla. Onneksi tässä toimitaan alueellisesti eri periaatteella. Kaikki näkevät yh- teisen edun siinä, että käytetään paikallista puuta, niin lämmön tuot- tajat kuin metsänomistajatkin. Metsänhoitoyhdistyksen hallin- nossa on alkanut uusi neljän vuoden valtuustokausi. Valtuuston ja valtuu- tettujen ensimmäinen tehtävä on tule- van kauden tavoitteiden ja toiminnan painopisteiden luomien (strategia) tai tällä kertaa oikeastaan olemassa ole- van päivittäminen. Valtuutetuilla on jo ehdokkaaksi lähtiessä omia tavoitteita ja ajatuksia. Näitä pitää yhdessä kehitellä, kun ti- lanne sallii jälleen kokoontumisien. Jatkossa olisi hyvä sellaisiakin näke- myksiä, jotka eivät välttämättä ole perinteisiä metsätaloudessa. Meillä kuitenkin on aina realiteettina talou- delliset faktat ja ilman yhdistyksen taloudellisia edellytyksiä ei pystytä toiminnallisiakaan tavoitteita hoita- maan. Metsäalan tulevaisuus näyttää hy- vältä, joten metsänomistajien oman organisaation on oltava vahvasti mu- kana. Ellei itse olla niitä toteuttamas- sa, tekee ne joku muu. Heidän tavoit- teensa ei ehkä ole samat kuin meidän, josta seuraa, että joudumme tuotta- maan raaka-ainetta teollisuudelle pel- kästään heidän ehdoillaan tai ilman korvausta luovuttamaan metsämme yhteiskunnalle ”hiilinieluiksi”. Maaseudun Tulevaisuus Rami Marjamäki Luca Hietikko, Iida Haukkovaara ja Kerttu Nie- melä menossa metsänistutukseen kesällä 2020 Kankaanpäässä yhdistyksen ilmastohankkeen tapahtumassa. Menneitä ja vähän tulevia Matti Peurala (Luca Hietikon vaari) | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Karhu Kuva Jouni Peltoniemi