METSÄNOMISTAJAT

2 PÄÄKIRJOITUS Suurimman taloudellisen potin nappasi jälleen kolme suurta eli yri- tykset, jotka jalostavat puuta selluksi. Myös kartongin teko on ollut kan- nattavaa. Sahaus toiminnan kannat- tavuus on edelleen tiukoilla, tulosta tehdään pienellä katteella, jos pysty- tään ajamaan täydellä kapasiteetilla. Kysynnän pienikin hiipuminen saat- taa viedä yrityksiltä kannattavuu- den ja koska metsänomistajan saama myyntitulo kertyy suurimaksi osak- si tukista, on seuraukset näkyvissä myös heille välittömästi. Metsänhoitoyhdistyksen toimin- nassa on seurattava tarkoin markki- noiden kehitystä ja sopeutettava toi- mintaa sen mukaisesti, ei kuitenkaan lyhytjänteisesti markkinoiden ehdoil- la, vaan myös ajatukset tulevissa vuo- sissa, jolloin metsänhoidon merkitys korostuu. Vuoden 2018 aikana nousi voimak- kaasti esille ilmaston lämpeneminen ja metsän merkitys hiilinieluna sekä hakkuiden vaikutus tähän. Aukko- hakkuiden kieltämiseksi Metsähalli- tuksen metsissä kerätty jopa kansa- laisadressia sekä esitetty kaikenlaista tutkimustietoa, joissa on ristiriitaisia- kin tulkintojametsäkäsittelyn eri vaih- toehtojen vaikutuksista ”hiilinieluun ”. Näin maalaisjärjellä” ajatellen voisi ajatella, että metsän hiilensidonta on sitä suurempi mitä voimakkaampi lisäkasvu on, jonka seurauksena voi hakkuumäärät säilyttää ennallaan tai jopa lisätä. Ehkä asiat eivät kuiten- kaan ole näin suoraviivaisia mutta tuskin sekään lisää hiilen sidontaa, jos kasvu tyrehtyy metsähoidon lai- minlyömällä. En oikein sitäkään ym- märrä, koska puu on kierrätettävä materiaali rakentamisessa, mistä sitä saadaan, ellei puuta hakata? Tällöin se joudutaan korvaamaan muilla ma- teriaaleilla, jotka voivat olla huonom- min kierrätettäviä ja miten pystytään tämän seurauksena toteuttamaan ase- tetut ympäristötavoitteet. Ilmaston lämpenemisen seuraukset pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ovat osittain positiiviset parantunee- na metsänkasvuna mutta on monia haittojakin uhkana. Hyönteistuhot ja myrskyjen lisääntyminen voi uhata koko metsätaloutta varsinkin Etelä-Suomessa ja siksi on realistisesti suhtaudutta- va näihinkin asioihin ja selvitettävä puolueet- tomasti eri metsäkä- sittelytapojen vaiku- tus ilmastoon. Ollaan tietysti niin suurien ja maailmaa syleilevien asioiden kanssa tekemi- sissä, että on aivan sama mitä Peurakeitaalla ajatel- laan mutta met- sänomistajien eri- tyisesti MTK:n organisaatioiden kautta pystytään ottamaan kantaa asioihin ja hankki- maan faktatietoa eri tulevaisuuden vaihtoehdoista. Vastuullinen kansantalous ja yhteis- kunnan asioiden hoito myös edellyt- tää, että pystytään arvioimaan tule- vaisuuden kehitystä. Nyt kun edessä on eduskuntavaalit, en ainakaan voi kauheasti luottaa sellaisiin poliitik- koihin, jotka viisi vuotta takaperin toimiessaan ay-liikkeessä olivat ko- vasti ajamassa metsälle kiinteistöve- roa, jotta saadaan metsänomistajat myymään puuta alhaisista hinnoista huolimatta. Samasta suusta vaaditaan nyt pääministeriehdokkaana hakkui- den vähentämistä, ilmeisesti äänes- täjät eivät aivan näin läpinäkyvään populismiin sorru. Vuosi 2018 metsässä Peurakeitaan näkövinkkelistä Matti Peurala / hallituksen puheenjohtaja / Mhy Karhu Kuva Jouni Peltoniemi Viime vuonna koko metsäsektori pyöri lähes sadan prosentin te- holla, hakkuissa päästiin ennätys tuloksiin ja se on näkynyt myös metsänomistajan tilipussissa. Kat- selen, kuten metsätaloudessa on tehtävä, asioita kuitenkin pidem- mällä tähtäimellä ja näen siinä positiivisena myös harvennushak- kuiden lisääntymisen johtuen li- sääntyneestä kuitupuun tarpeesta ja se luo metsänkasvulle mahdolli- suuksia tulevaisuudessakin.