METSÄNOMISTAJAT

8 Mhy Karhu toteutti helmi-maalis- kuussa kyselyn sähköisten viestika- navien käytöstä. Kysely lähetettiin kaikille yhdistyksen uutiskirjeen ti- laajille. Vastauksia saatiin lähes kak- sisataa. Niiden perusteella toivotuim- pia sähköisiä kanavia ovat uutiskirje, verkkosivut ja blogi. Jatkossa met- sänhoitoyhdistyksemme sähköisessä joukkoviestinnässä keskitytään jäsen- ten toivomuksesta näihin. Kevyem- pää viestisisältöä tullaan jatkossakin lähettämään Facebookia, Instagramia ja mahdollisesti muita some-kanavia käyttäen, mutta tähän ei käytetä ko- vin paljon resursseja. Jäsenlehteä ja kirjeitä lähetetään jat- kossakin. Sähköiset mediat täydentä- vät näitä perinteistä tapoja. Mhy Karhu on päättänyt lisätä blo- gikirjoituksia. Niitä alkaa ilmestyä muutaman viikon välein blogiimme, johon linkki löytyy verkkosivuiltam- me. Blogiin pääsee myös suoraan osoitteella mhy-karhu.blogspot.com. Myös jäsenet voivat ehdottaa julkais- tavaksi omia metsäaiheisia blogikir- joituksiaan lähettämällä tekstinsä alla olevaan osoitteeseen. Palkitsemme vuosittain parhaan jäsenblogin. Toinen kehitettävä sähköinen vies- tikanava on uutiskirje, joka lähete- tään kaikille, joiden sähköpostiosoite meillä on käytettävissä. Jos sähköpos- tiosoitteesi ei ole vielä meillä, eikä sinulle tule uutiskirjettämme, lähetä osoitteesi tänne: karhu@mhy.fi tai il- moita se omalle metsäasiantuntijallesi. Www-sivujen käyttettävyys sai paljon kritiikkiä kyselyssä ja olem- mekin antaneet palautetta niistä yl- läpitotaholle, että sivuista saataisiin paremmat käyttäjille ja helpommat päivittää. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille ja kehittämistyöhön osal- listuneille. Jorma Antoora Marita Säämäki Sähköisen mediakyselyn satoa Sähköisten viestintämahdolli- suuksien laajentuminen ja muut- tuminen on johtanut viestinnän kehittämiseen myös metsänhoi- toyhdistyksen asioissa. Mhy Kar- hussa on lähdetty kokeilemaan“so- meviestintää”. Mitä se tarkoittaa? • Nyt on aika tarkistaa taimikot tai- mikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. • Vahinkojen korvausjärjestelmä uudistui vajaa 2 vuotta sitten. Kor- vausperusteiden taso nousi noin kol- manneksen ja vahingon arviointipe- rusteisiin tuli korvaustasoa korottavia muutoksia. Esimerkiksi kuivahkon kankaalla luontaiset kuusentaimet ei- vät enää alenna korvauksia. • Pienin maksettava vahingonkor- vaus on 170 euroa. Korvattava vahin- koalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi/palvelut) voi tarkistaa, mihin alueisiin hirviva- hinkoilmoitukset ovat viime aikoina keskittyneet. Sivuilta löytyy myös tar- kempaa tietoa korvausjärjestelmästä sekä laskuri, jolla voi koealatietojen perusteella arvioida mahdollista kor- vauksen tasoa. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyk- sen kohdentamista ja hirvikannansää- telyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistyk- seen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään va- hinkoilmoitus. Tämän jälkeen korva- usprosessi käynnistyy metsäkeskuk- sen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydes- sä myös oman alueen metsästysseu- raan tiedonkulun varmistamiseksi. Sattuiko metsässäsi hirvivahinko?