METSÄNOMISTAJAT

8 Asiasta otti yhteyttä metsänomis- taja Jani Sälliluoma ja nyt kuivumista on käynyt katsomassa parikin asian- tuntijaa, eli ensin metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Timo Sil- ver ja toisella kertaa Silverin lisäksi tutkija Antti Pouttu Luonnonvarakes- kus Lukesta. Hyönteistuhoihin erikoistunut Pouttu löysi kuivuneista latvoista useita eri tuholaisia. Männyllä on omat tähtikirjaajalajit parihammas- ja nelihammaskirjaajat. Näitä tuholaisia on ainakin ollut, kertoo Pouttu. Sitten löytyy latvapikikärsäkäs, joka tekee kotelokehdon pienistä tikuista ja sen käytävä on polveileva. Edelleen löy- tyy ytimennävertäjän tuhoja ja mah- dollisesti vielä muitakin. Asiantuntijat Pouttu ja Silver ker- toivat, että mm. Kemiön saarella on oma vitsauksensa, sorokka. Okakaar- nakuoriainen on taas pohjoisesta le- vittäytyvä laji, jonka syömäkuvio on niin ikään tähtimäinen ja kuoren alle muodostuu purua. Muita tuhoja aihe- uttavia lajeja ovat vielä mm. punala- tikka, mäntypunkki ja pikikärsäkäs. Mikä on ollut perussyy hyönteisten tulolle? Hyönteiset eivät ole se varsinainen perussyy puiden kuivumiseen, vaan joku on ensin aiheuttanut puiden hei- kentymistä. Onko syy sääilmiöissä vai missä? Mäntyjen kuivumisia ha- vaittiin Peräkylässä jo viime vuonna, joten pelkän kuivan kesän piikkiin tuhoa ei voi laittaa. Yhteinen nimittäjä kuivuneissa männyissä on yli sadan vuoden ikä. Juontuuko kuivumisien alkusyy vuoden 2011 Tapaninpäi- vän myrskyyn ja siitä seuranneeseen enemmän tai vähemmän jatkuvaan hyönteiskannan kohonneeseen ta- soon alueella? Tällä kertaa tämä perussyy jää vielä selvittämättä. Jouni Peltoniemi Antti Pouttu on hyönteistuhojen tutkija Luonnonvarakeskus Lukesta. Kuvat Jouni Peltoniemi Lavian Peräkylässä kuivuvia mäntyjä Laviassa on törmätty erikoiseen il- miöön, kun vanhat männyt alkavat yhtä äkkiä kuivumaan latvasta ja puu saattaa olla kokonaan kuivunut jo muutaman viikon päästä. Kuivumis- ta on havaittu usean tilan alueella eli alue on useita kilometrejä kanttiinsa. Mäntyjen kuivaminen alkaa latvasta ja etenee melko nopeasti koko latvukseen. Mikähän tuholainen näihin mahtaa aikanaan iskeä, miettii Jani Sälliluoma noin 15 vuotta van- haan kuusikkoon tähyillessä. Peltoon istutettu kuusikko on kasvanut superhyvin ja jo nyt tyveltä saisi otettua pölkyn.