METSÄNOMISTAJAT

Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2021 15 Hyönteis- ja sienituhoihin vaikuttavat: • Väärän puulajin valinta kasvu- paikkaan nähden • Laaja yhden puulajin metsäalue on myös riski laajemmille tuhoille • Ilmaston muutokset – pitkä hellejaksot kesäisin, raekuurot ja myrskyt • Hyönteisten ja tautien kiinteä yhteiselo • Jatkuva kasvatus juurikäävän vaivaamissa tai riskialtiissa metsiköissä, varsinkin Etelä-Suomessa. • Havupuiden varastointi tai tuulen- kaatojen keräämättä jättäminen metsätuholain vastaisesti olivat pääosin kookkaita varttuneita männiköitä, suhteellisen rehevillä tai keskiravinteisilla paikoilla. – Mielenkiintoista oli, että käydyillä kohteilla löydettiinmyös männynjuu- rikääpää. Ilmeisesti marssijärjestys on ollut se, että juurikääpä on vaivannut puita jo pidemmän aikaa ja lahot- tanut juuristoa heikentäen puiden veden ja ravinteiden ottoa. Lisäksi puita on rasittanut kesän kuivuus. Stressaantuneina puut eivät ole pys- tyneet vastustamaan okakaarnakuori- aisia. Todennäköisesti tämä on sitten ollut viimeinen isku puille, kuvailee Kuitunen. Alueella on varmasti ollut jo aiemmin jonkinlainen populaatio, joka on päässyt lisääntymään. Luken tutkijat keräsivät erilaisia näytteitä, joilla selvitetään, voisiko mukana olla myös uudempaa tulokas- ta, etelänversosurmaa. Oireisto saat- taa viitata Kuitusen mukaan tähänkin suuntaan. Siitä, miten tuhojen jatku- minen kehittyy, riippuu pitkälti sää- olosuhteista arvelevat asiantuntijat. Ohjeet tuhojen välttämiseen Parhaiten hyönteistuhot voi välttää, kun kuljettaa kuorellisen mäntypuu- tavaran pois ennen parveiluaikaa, ja viimeistään metsätuholain mää- räaikaan mennessä. Kun huomaat okakaarnakuoriaisen tuhoja, on aika toimia. Metsäasiantuntija Kari Lai- ho ohjeistaa kaatamaan heikentyneet puut pois, jotta tuholaiset saadaan kuriin. Ruskomäntypistiäisen puo- lestaan ollessa kyseessä, ruskettuneet- kin puut useimmiten toipuvat, eikä harvennukselle yleensä ole tarvetta. Puut joista jo kuorikin irtoilee, eivät ole enää uhka, ja ne voi halutessaan jättää lisäämään monimuotoisuutta. Kun epäilet hyönteistuhoa metsäs- säsi tai sinua askarruttaa, mistä voi- si olla kyse tai mietit torjuntaa, ole yhteydessä oman alueesi metsäasi- antuntijaan (ks. yhteystiedot sivulta 30–31). Lähteet : luke.fi (Metsen terveys), Pekka Kuitusen haastattelu 09/21 Okakaarnakuoriaishavaintoja tutkimassa sienisairauksiin ja hyönteisiin erikoistuneita asiantuntijoita: vas. Heikki Nuorteva (LUKE), Jarkko Hantula (LUKE), Eeva-Liisa Terhonen (LUKE), Pekka Kuitunen (Metsäkeskus), Juha Siitonen (LUKE) ja Tiina Ylioja (LUKE). Okakaarnakuoriaisten tuhoamia puita Pyhämaassa heinäkuussa 2021. Metsänomistajan kannattaa tarkkailla metsiään hyönteistuhojen kannalta, ja toimia, jotta kasvutappiot saadaan minimoitua.