METSÄNOMISTAJAT

Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2021 15 A ktiivisessa viljelyssä olevia pel- toja ei ole tarkoitus metsittää. Tuen saamisen ehtona on, että peltoala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Tukea ei saa maiseman tai luonnon monimuo- toisuuden kannalta tärkeiden avoimi- en alueiden metsitykseen. Tukiehtojen mukaan metsitettävän alan tulee olla vähintään 0,5 hehtaaria suuruinen, yhtenäinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä ala. Alan tulee olla luontaisesti ja vesitalou- deltaan metsänkasvatukseen sopiva. Metsitystukea ei saa, jos alan metsit- tämiseen on jo aiemmin myönnetty rahoitus. Suomessa metsitykseen soveltu- via joutoalueita on arvioitu olevan noin 120 000 hehtaaria. Tämä vastaa suunnilleen vuosittain uudistettavaa metsäpinta-alaa. Tukea yhteensä enintään 2900 euroa hehtaarille Tuki muodostuu kiinteästä kustan- nuskorvauksesta sekä hoitopalkki- osta ja perustuu keskimääräisiin las- kennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Tuen määrä olisi entisillä turvetuo- tantoalueilla 1000–1500 euroa hehtaa- rilta ja muilla joutoalueilla 1500–2000 euroa hehtaarilta. Tämän lisäksi mak- setaan hoitopalkkiota 900 euroa/ hehtaari siten että ensimmäinen erä (450 € ) maksetaan 2. vuonna ja toinen samansuuruinen erä 8. vuonna metsi- tyksen jälkeen. Kun rahoituspäätös on saatu, met- sitystoimenpiteet pitää suorittaa tuki- päätöstä seuraavan toisen kalenteri- vuoden loppuun mennessä. Metsitys toteutetaan istuttamalla tai kylvämäl- lä, turvepohjaiset entiset peltomaat kuitenkin vain istuttamalla. Tervetullut kannuste maanomistajille - On hyvä, että joutomailla oleva potentiaali niin puuntuotantoon kuin hiilen sidontaan saadaan käyttöön. Uusi tukijärjestelmä tuo tähän terve- tulleen kannusteen maanomistajil- le, iloitsee MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. MTK:n tavoitteena oli, että tukijärjestelmä olisi mahdollisimman selkeä ja ottaisi huomioon mahdolli- simman monentyyppiset kohteet. - Maanomistajien kannattaakin tarttua tilaisuuteen ja katsoa, josko omilta mailta sopivia kohteita löytyisi, Jylhä kannustaa. On kuitenkin syytä ottaa huomi- oon, että ELY-keskus antaa kaikkien kohteiden luontoarvoista ja näiden tukikelpoisuudesta lausunnon. - Kannattaa siis varmistaa etukäteen, että kohde ei ole esimerkiksi arvokas perinnebiotooppi tai uhanalaisten lajien esiintymispaikka, ennen kuin pitemmälle meneviä suunnitelmia ryhdytään laatimaan, Jylhä muistut- taa. Lisää metsiä ja hiilinieluja Metsitystuen tavoitteena on lisätä metsiä ja vahvistaa hiilinieluja. Tuella tulisi saada aikaan pysyvä metsäala, joten metsitystukea ei myönnetä esi- merkiksi joulukuusiviljelmille. Metsi- tettyä aluetta tulee hoitaa ja säilyttää metsämaana vähintään kymmenen vuotta. Tukea myönnettäessä otetaan huo- mioon muun muassa luonnon moni- muotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Metsä- keskus pyytää näistä ELY-keskukselta lausunnon. Tukea ei esimerkiksi saa ympäristö- ja luontoarvoiltaan mer- kittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen ja hakamaiden met- sittämiseen. Metsitettävillä aloilla edistetään myös monimuotoisuutta, esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. Metsitystukea koskeva laki on voi- massa vuoden 2023 loppuun. Metsi- tystukea haetaan Metsäkeskuksestaja tukien haku avautuu 1.3. Metsitystä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saamista. Metsänhoitoyhdistykset auttavat tuen hakemiseen liittyvissä asioissa. Joutomaiden metsitykseen saa nyt tukea Teksti: Anne Rauhamäki Metsitystukea koskeva laki tuli voimaan vuoden alusta. Tukea voi hakea 1.3. alkaen Metsäkeskuksesta. Metsitystukea myönnetään niin sanottujen joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Luc Pionchon