METSÄNOMISTAJAT

Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2021 19 globaalit, tunnetut suojelujärjestöt, kuten WWF. Jatkuva kasvatus tässä yhteydessä on saanut suojelustatuk- sen ja sitä markkinoidaan ikään kuin ainoana hyväksyttävänä metsänkäsit- telytapana. Sitä ei metsäammattilaisena pys- ty hyväksymään. Metsän jatkuvasti peitteisenä pitäminen ei kuulu sen paremmin luonnon täysin luonnon- mukaiseen kiertokulkuun kuinmuut- kaan hakkuut, mikäli oletetaan että ihmisen toiminta ei kuulu luontoon! Kysymys on lähinnä maisemallisista näkökohdista. Metsäasiantuntijoiden roolina kertoa vaihtoehdoista Jatkuvaa kasvatusta ei pidä kavah- taa eikä muita metsänomistajan esittä- miä toiveita niin kauan kun pysytään lakien, sertifioinnin ja muiden määrä- ysten rajoissa. Metsänomistajalla on tässä kohden oikeus toteuttaa itseään! Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä onkin kertoa vaihtoehdoista ja niiden eroista parhaan käytettävissä olevan tiedonmukaan. Metsänomistajan taas on hyvä tiedostaa, että puunmyynti- ja metsänhoitosuunnitelmien tiedot ovat aina arvioita ja lopulliset tulot ja kustannukset selviävät todellisten puumäärien ja valittujen hoito- ja kor- juutoimien mukaan. Eri tahojen tutkimustulosten toisis- taan poikkeavien tietojen arvioinnis- sa ei ole olemassa korkeampaa raatia, joka voisi todeta joitakin tutkimus- tietoja oikeiksi ja toisia vääriksi eli jokaisen on tulkittava tietoja oman ammattiosaamisen ja kokemuksen mukaan. Väittäisin, että suurin osa metsänkäsittelystä muodostettavis- ta mielipiteistä on tunnepohjaisia ja omaa näkökantaa tukevia tulkintoja suosivaa. Huomioi nämä seikat valitessasi metsäsi käsittelytapaa: • Metsänomistuksesi tavoitteet (Metsä tulonlähteenä, virkistys- ja aineettomat arvot, taloudellinen turva, metsälliset harrastukset tai kiinteistön arvonnousu). • Metsäsuunnitelmatiedot , jonka puusto- ja kasvupaikkatiedoilla on suuri merkitys kasvatusmenetelmän valinnalle. • Metsän uudistamistapa, uudistamiskustannukset ja uudistamisen vaatima aika ja niiden vaikutus kustannuksiin sekä tuotto-odotuksiin. Muokkausta ei tehdä turhan päiten ja muokkauksen laiminlyöminen huonontaa selvästi uudistamistuloksia. Asia on huomioitava jatkuvan kasvatuksen menetelmässäkin. • Suojeluasiat ja ehdottomasti erikseen pohdittuna hiilensidontaan liittyvä ilmastoasia, vesiensuojelu, metsienmonimuotoisuus ja vielä maisema- ja virkistysarvot. Kaikkien edellämainittujen asioiden parhaalla tavalla huomioiminen ei hoidu yhdellä ja samalla kaavalla. • Puunkorjuu- ja metsänhoitotöiden ajoittaminen vuodenajoittain. Puunkorjuuta joudutaan tekemään ympäri vuoden kalliiden koneiden ja työntekijöiden tasaisen työllistymisen sekä puun tuoreusvaatimusten takia. Ilmasto asettaa rajoituksia ja kesäkorjuussa on enemmän ongelmakohtia. Talveen ei ole mahdollista sijoittaa juurikaan muita kuin varsinaisten talvikohteiden korjuuta ja joka vuosi kunnon talvea ei edes tule. Siksi puun talvihinnat ovat alempia kuin muuna aikana korjattavien kohteiden puiden hinnat. • Metsän terveys ja puun korjuun ja korjaamattomuuden riskit on tunnettava. Myrskytuhot, jatkuva kasvatus ja kesäkor- juu altistavat maannousemasiemen leviämiseen. Nykyään havupuiden korjuussa käytetään kuitenkin kantosuoja-ainetta lahontorjuntaan.