METSÄNOMISTAJAT

24 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2021 M onien metsänomistajien metsät sijaitsevat koko- naan turvemailla. Näiden alueiden puunkorjuupotentiaali on erittäin merkittävä. Metsäojitus- ta on tutkittu paljon, mutta usein rajatusta näkökulmasta. Ojitettujen soiden kestävä käyttö -tutkimus- hankkeen tavoite oli luoda kokoava katsaus ojitusten ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksista ja näin pohjustaa keskustelua turve- maiden kestävästä metsätalouskäytöstä. Hankkeen pää- toteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja yliopistotutkija Paavo Ojanen yhdessä laajan suotutkijajoukon kanssa. ”Metsäsäätiön rahoituksella laa- ja tutkimustieto oli mahdollista koota synteesiksi yhteen”, kiittää Ojanen. Puusto kasvaa, turve hajoaa Ilmaston kannalta metsäojitusten vaikutukset ovat tähän mennessä olleet varsin myönteisiä. Puuston kasvun parantuessa hiilen sidonta on tehostunut ja suon kuivu- essa metaanin, voimakkaan kasvihuonekaasun, päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Toisaalta kuivuminen kiihdyttää turpeen hajoamista, mikä vapauttaa muita kas- vihuonekaasuja. Ojanen arvioi, että: ”karuilla soilla puun kasvatus on mahdollista niin, että metsäojitus voi olla pit- källäkin aikavälillä ilmaston kannalta kestävää”. Monimuotoisuus tunnistettava luonnontilaisilla soilla Metsäluonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen kannal- ta ojitettujen turvemaiden vaikutukset ovat monitahoisia. Suoluonnon monimuotoisuus on tutkimusten mukaan vähentynyt metsäojitusten laskiessa pohjaveden pintaa. ”Jäljellä olevat arvokkaat luonnontilaiset suot on tutki- muksen perusteella aiheellista jättää pois metsätalouskäy- töstä”, toteaa Ojanen. Soiden vesien muuttunut liike lisää ravinnekuormitusta. Kevyemmät metsänhoidon menetel- mät, kuten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, ovat turve- mailla perusteltuja. Erityisesti Pohjois-Suomessa vesien- suojelua ja ojittamattomien soiden luonnontilaa voidaan edistää yhdellä kertaa ohjaamalla ojitettujen suonosien vesiä vesistöjen sijaan ojittamattomille suonosille. ”Ojitettuja soita on monenlaisia” Ojitettujen soiden metsätalouskäyttö ja ekologinen kes- tävyys ovat katsauksen perusteella monesti yhteensovi- tettavissa. Yhtä toimenpidesapluunaa kaikille suotyypeille koko Suomessa ei ole ja lisää tutkimusta ja yhdessä kehi- tettyjä turvemaiden käsittelytapoja tarvitaan. ”Maailma on harvoin mustavalkoinen ja ojitettuja soita on monenlaisia. Niinpä käytännönläheinen lähestymistapa voisi olla luo- kittelu siihen, millaisilla soilla intensiivinen metsätalous on kannattavaa, millaisilla soilla kevyempi metsätalous voi toimia, millaiset suot kannattaa jättää metsätalouden ulkopuolelle ja millaiset suot olisi syytä ennallistaa ojitta- mattomaan tilaan”, Ojanen päättää. Suomen Metsäsäätiö kohdistaa vuosittain merkittävän osan puukauppojen yhteydessä kerätyistä lahjoitusvarois- ta metsäelinkeinoa tukevaan tutkimukseen. Metsäojituksen ilmasto- monimuotoisuus-, ja vesistövaikutuksista on koot- tu laaja-alainen katsaus alkuvuodesta 2021. Hankkeen kir- jallisiin tuotoksiin voi tutustua Suoseuran verkkosivuilla. Kavastontie 120, 25460 Kisko Pekka Uusitalo, puh. 0500-636983 pekka.uusital o @ puut .fi www.puut.fi PUUT - taimitarha Ojitettujen soiden tutkimusmateriaali synteesiksi Metsäsäätiön avulla Teksti: Eetu Punkka Paavo Ojanen Markku Wiik