METSÄNOMISTAJAT

Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2021 13 Energiapuun korjuulla voidaan tällä vuosikymmenellä purkaa hoitorästejä. siin monella eri tavalla, myös omilla polttoainevarastoilla. Joustavuutta ja vakautta puuhuoltoon pitää saada aikaan eri osapuolia huomioivalla tavalla. Yhteistyön pitää kestää eri- laisia markkinakäänteitä ja rakentua luottamuksen sekä sopimusten kei- noin. Tuontipuun yllättävä nousu Jo 2018 tuontihakkeen energia- käyttö lähti selvästi nousuun. Muun muassa itärajan takana löytyy aines- puuhakkuiden jäljiltä raaka-ainetta ja kuljetuskapasiteettia. Keski-Euroo- passa ja Ruotsissa hyönteistuhot ovat vaikuttaneet puumarkkinoihin siten, että Ruotsin hakkeen käyttöpaik- kahinnat ovat olleet Suomea alhai- semmat. Jokaisen loppukäyttäjän on arvioitava Venäjän tuonnin painoarvo puuhuollossa ja mahdolliset riskit. Hoidetaanko vai annetaanko ajan hoitaa? Kotimaassa on huomattava mää- rä erilaatuisia ensiharvennusmetsiä, jotka ovat harvennuksen tarpeessa. Metsänhoidollinen tarve on suuri, taimikonhoitorästeistä ja ensiharven- nusrästeistä puhutaan, mutta huo- mattava osa rästeistä jää tekemättä ja metsänhoidon hyödyt saamatta. Tällä vuosikymmenellä saattaa olla ainut- kertainen mahdollisuus oleellisesti vähentää hoitorästejä, kun energia- puun käytön odotetaan kasvavan. Uskoa tulevaisuuteen tarvitaan Rästien purku ei onnistu ilman käyttöpaikkoja ja koneyrittäjäkuntaa, joka pärjää työllään. Jos markkinat heittelevät vuodesta toiseen ja jättä- vät erikoistuneita koneyrittäjiä tyhjän päälle, on vaikeaa saada uusia yrittäjiä tilalle. Perinteinen muu puunkorjuu on varmempi vaikkakin hyvin tiukas- ti kilpailtu. Korjuuyrittäjien kannalta tarvitaan yhtä vakaita olosuhteita kuin teollisuuden puuhuollossa. Uusia rästejä syntyy Hoitamattomia harvennuskohteita tulee esiintymään jatkossakin. Sellais- ta tilannetta ei tule, että taimikonhoito on tehty kaikkialla ajallaan ja ensihar- vennuksia tehdään sen verran mitä metsänhoitotarve vaatii. Trendi on pikemmin päinvastainen, kun katsoo metsänhoidon tilastojen toteutuneita työmääriä. Metsänhoidossa ollaan siis tukkipuun kasvattamisen kannal- ta kaukana optimaalisesta tilanteesta. Puunhankinta on kestävyyslaji Oman lusikkansa soppaan pistää EU:n lainsäädäntö, varsinkin kestä- vyyslainsäädäntö. Se asettaa loppu- käyttäjille vaatimuksia, jotka siirtyvät polttoaineen toimittajille osoitettavak- si. Lähtötilanne on Suomessa hyvä, sillä metsäsertifiointi ja järjestelmäl- linen kotimainen puunhankinta ovat opettaneet metsätaloudelle sovittujen pelisääntöjen seuraamisen rutiinit. Nähtäväksi jää, miten tämä todelli- suudessa lähiaikoina toteutuu. Seu- raava lainsäädäntö pukkaa jo parin vuoden päästä. Esa Halonen

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=