METSÄNOMISTAJAT

Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2021 22 - Kiva olla vuoristossa, iloitsee Hyvärinen vastatessaan puhelimeen maajoukkueen harjoitusleiriltä Poh- jois-Italiasta. - Kesällä oltiin pari viik- koa Livignossa ja nyt kolme viikkoa täällä Dolomiittien maisemissa. Kiva nähdä pitkästä aikaa myös muita maajoukkueita ja missä siellä men- nään. Italian vuoristoleirillä Suomen maajoukkue leireilee yhdessä Venäjän maajoukkueen kanssa ja ohjelmassa on mm. yhteisiä rullahiihtovetohar- joituksia. - Kevät meni superhyvin ja olin varmasti paremmassa kunnossa kuin ikinä. Sitten heinäkuussa taas tuntui, että ei mene mihinkään, Hyvärinen kertoo. Nytkin hänestä tuntuu, että ihan parhaassa terässä ei olla. - Mutta sellaistahan tämä on, kun tulee rankempia harjoituksia ja har- joituskuormaa, niin meno huononee ja se vaikuttaa myös mielialaan. Joka päivä ei olla huippukunnossa. Hyvärisen heinäkuu meni aika pitkälti kotona ja muutenkin on rau- hoitettu tilannetta. - Vuokatissakaan en tänä kesänä ollut treenaamassa ollenkaan. Nyt syksyllä lokakuussa seuraavan kerran lähdetään korkean paikan leirille. Korkean paikan leireilyä onkin nyt tavallista enemmän ohjelmassa. - Tal- ven päätavoite on tietenkin Pekingin olympialaisissa helmikuussa ja siellä kun ollaan korkealla, hapenotto on oleellisempaa kuin suorituskyky. Sitä silmällä pitäen harjoittelussakin on menty, Hyvärinen kertoo. Metsänhoitohommia peruskunnoksi - Metsätöistä en ammattiurheilijana uskalla tehdä kuin raivausta, istutus- ta ja tietokonehommia, Hyvärinen kertoo. Tietokonepuolella hän on tutustunut metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä.fi -palveluun ja on ollut siihen oikein tyytyväinen. Mutta ei siitä oikein treeniksi ole. Nuoren metsän hoidosta sen sijaan on. - Tänä keväänä ns. ylimenokau- della, eli kisakauden jälkeen tuli rai- vattua aika paljon. Tai ei sitä pinta- alaa ollut kovin paljon, mutta kyllä siinä aikaa kului ja ihan kävi treenistä, Hyvärinen kertoo. - Kaksi viikkoa siellä pyörin huhti- toukokuun vaihteessa. Yhteensä viiti- sen hehtaaria työmaata oli, mutta niin hidasta hommaa, että kymmentunti- sia päiviä sai sen pari viikkoa tehdä. - Sen verran se kävi treenistä, että paino tippui neljä kiloa, Hyvärinen naureskelee. Ja kehuu samalla työ- rupeamaa keväisessä metsässä aivan upeaksi, terapeuttiseksi luontoko- kemukseksi. – Kun aikaisin aamulla menee metsään, sahaa ensimmäi- sen tankillisen ja sitten juo rauhassa aamukahvit, kuuntelee linnunlaulua ja katselee kevääseen heräävää met- sää… On se kyllä sanoi kuvaamatto- man hienoa ja nautinnollista! Ja tosiaan hyvää treeniä. Sykemitta- ridatan mukaan keskimääräinen päi- vän kalorikulutus oli 5900 kcal ja kes- kisyke 105. Kilometrejä kertyi mittarin mukaan noin pari päivässä, mutta eihän se nyt ihan tarkkaan joka askelta mittaa. – Siitä gps-jäljestä pystyi myös hyvin katsomaan, oliko se raivattu reitti optimaalinen ja että loppuiko tankillinen sopivasti bensakanisterin luona vai ei, Hyvärinen vinkkaa. - Todella optimaalista peruskunto- harjoitteluahan tuo siis oli, siellä syke- rajojen ala-alueella. Hyvärinen muis- telee, että silloin kun edellisen kerran keväällä oli viettänyt paljon aikaa raivaussahan kanssa, oli seuraavana syksynä hiihtänyt parhaat hiihtonsa. - Sen huomasi, että vaikka kisakausi oli ohi niin todella hyvin tuo harjoit- telu ”puri”. Eli iltaisin ei 10 tunnin raivauspäivän päätteeksi tarvinnut juuri muuta kuin syödä, naureskelee hiihtäjä. - Juotavaa tarvi tosi paljon ja eväitä kului, vaikka työrytmi oli kuitenkin rento. Hyvärinen pohti myös, että rai- vatessa sen metsän todella oppii tun- temaan, harvoin sitä metsää muuten niin tarkkaan tulee skannattua, mutta nyt on joka kohta kävelty läpi. Ja tuli muuten kyllä tosi nätti mettä siitä! Akseli Muraja Raivaussahan puikoista vauhtia Pekingin olympialaisiin Teksti: Anne Rauhamäki | viestinnänsuunnittelija | MTK

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=