METSÄNOMISTAJAT

Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 10 Suunnittele turvemaametsien hoito huolella - Vaihtoehtoja on käytännössä kolme: puuntuotanto, ennallistaminen tai suojelu, summaa MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. Tässä jutussa keskitytään näistä lähinnä puuntuotantoon. Puuntuotannollinen merkitys suuri Suomen puustosta kasvaa suometsissä liki neljäsosa, joten turvemailla on suuri merkitys metsätaloudelle. - Noin 20 % hakkuista kohdistuu suometsiin. Suometsien hakkuumahdollisuudet ovat kasvussa, kun pääosin 1960–1980-luvuilla perustetut suometsät varttuvat, kertoo Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta. - Suometsien käsittelyssä tulee kuitenkin jatkossa huomioida nykyistä paremmin vesistöhaitat sekä turvemaiden käsittelystä tulevat ilmastopäästöt, joita syntyy, kun kuivatuksen takia osa turpeesta hajoaa. Metsänkasvatuksen edellytykset selville Jotta tietää, kannattaako suolla puuta yrittää kasvattaa, pitää ensin arvioida suotyyppi, vedenkorkeus ja turpeen paksuus, eli se, millaiset edellytykset puun kasvulle ja metsänhoidolle alueella on. Tässä kannattaa turvautua ammattilaisen apuun. - Metsäalan toimijoita on koulutettu laajasti suometsän hoitoon, joten kannattaa kääntyä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Suotyypin määrittää usein metsäammattilainen esim. metsäsuunnittelun yhteydessä, muistuttaa Jylhä. - Pohjaveden pinnan tasoa kannattaa arvioida kesän kasvukaudella esimerkiksi metsäojista. Kannattaa muistaa, että itse saran keskellä vesi on korkeammalla kuin ojien pohjalla. Esimerkiksi lumien sulaessa korkealla oleva vedenpinta ei haittaa puuston kasvua, ohjeistaa Viitasaari. Turpeen paksuutta voi mitata metallitangolla tai rassilla, joka työnnetään turpeen läpi siihen saakka, että se osuu pohjamaahan, hän ohjeistaa. Kun pohjatiedot ovat selvillä, voi lähteä miettimään toimenpiteitä. Pohjaveden pinnan optimitaso olisi kasvukaudella noin 30–40 sentin syvyydessä. Silloin puuston kasvu ei kärsi, mutta ilmasto- ja vesistöpäästöt ovat pienempiä. Vähäpuustoiset suot kannattaa rajata käsittelyn ulkopuolelle ja tarvittaessa ne voidaan myös ennallistaa tai jättää ennallistumaan itsekseen. Metsänhoito ja hakkuut metsätyypin mukaan Turvemaille kuten kivennäismaillekaan ei ole olemassa yhtä sapluunaa vaan toiminta pitää arvioida aina kohteen ominaisuuksien mukaan. - Esimerkiksi rehevillä turvemailla kannattaa suosia peitteisiä metsänkäsittelytapoja, kuten poiminta-, pienaukko- ja kaistalehakkuita. Näillä toimilla voidaan hallita turvemaiden pohjaveden tason vaihtelua ja siten hillitä ilmasto- ja vesistöpäästöjä, korostaa Viitasaari. METSÄNHOITO Soiden ja turvemaiden käyttö on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua vesistö- ja ilmastonäkökulmasta. Mitä turvemaiden metsien kanssa oikein pitäisi tehdä, että toimisi oikein? Teksti ja Kuvat: Anne Rauhamäki Mäntyvaltaisella turvekankaalla kannattaa suosia puustoisia kasvatusmenetelmiä Kunnostusojitus on tehty ensiharvennuksen yhteydessä.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=