Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 24 EDUNVALVONTA Komission viimeinen vuosi alkaa EU:n metsäedunvalvonnan kesä on ollut vilkas. Kun Suomessa on lomailtu, Brysselissä päättäjät ovat valmistelleet viimeisiä päätöksiä ennen Euroopan lomia. Yksi niistä on ennallistamisasetus, joka muuttui loppua kohden jännitysnäytelmäksi Euroopan parlamentin äänestyksen myötä. MTK on painottanut, että luonnon ennallistaminen on tärkeää. Samaan aikaan ennallistamiskeinojen tulisi ottaa huomioon eri maiden ominaispiirteet ja tukea metsien monipuolista käyttöä. Onneksi tätä ajatusta tukeva kanta meni läpi Euroopan parlamentin äänestyksessä heinäkuun puolivälissä. Vielä ei voida kuitenkaan huokaista helpotuksesta, vaan seuraavaksi asiaa käsitellään Euroopan parlamentin, jäsenmaiden neuvoston ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa, jotka jatkuvat syyskuussa. MTK on ollut ensimmäisiä sidosryhmiä, joka on nostanut ennallistamisasetuksen riskit maa- ja metsätaloudelle EU-päättäjien tietoisuuteen. Europarlamentin kannasta voidaankin selvästi huomata metsänomistajien kädenjälki. Ymmärrystä ja luottamusta tarvitaan enemmän Ennallistamisasetus on kuvaava esimerkki siitä, kuinka nykyinen Ursula von der Leyenin johtama Euroopan komissio ei luota jäsenmaiden omaan harkintakykyyn eritysesti metsäasioissa. Uutta lainsäädäntöä tulee vauhdilla, ja keinot säätelylle tulevat usein pakon kautta. Luottamus kulkee toki myös toisinpäin. Kun komissiolta tulee metsiin liittyviä aloitteita, ensimmäinen ajatus minulla on: mikä on komission säätelyn taustalla, eli toisin sanoen: onko komission ajatuksena ohjata metsien käyttöä erityisesti pohjoisissa jäsenmaissa? Parlamentin ennallistamisvääntöjen aikana komissiolta tuli myös uusi lainsäädäntöehdotus maaperän kuntoon liittyen. Tavoitteena on maaperän hyvä kunto kaikkialla Euroopassa. Ajatus asetuksen taustalla on jälleen tärkeä: elinvoimainen maaperä on edellytys kestävälle ja tuottavalle maa- ja metsätaloudelle. Kun komission direktiiviesitystä tarkasti katsoo, jatkoaskelista herää kuitenkin kysymyksiä. Miksi maaperää koskevaa lainsäädäntöä täytyy muodostaa niin kutsutuilla delegoiduilla säädöksillä, joihin jäsenmailla on huomattavasti tavallista lainsäädäntöprosessia vähemmän sananvaltaa? Nykykomissiolla on vielä reilu vuosi mandaattiaan jäljellä. Ennen uusien komissaarien toimikautta EU-komissio julkaissee vielä metsien monitorointia ja pitkän aikavälin suunnittelua säätelevän lain. Tavoite on jälleen kerran myönteinen: kattava metsädata Euroopasta antaa edellytykset tehdä faktatietoon perustuvaa lainsäädäntöä. Monesta maasta dataa ei ole saatavilla, ja jos muut maat tulisivat Suomen tasolle metsädatan laadussa, meillä olisi jo kattava kuva Euroopan metsistä. Samaan aikaan komissio saattaa haluta tietoa hyvin yksityiskohtaisista metsiin liittyvistä mittareista. Näitä voisivat olla muun muassa metsien käyttötavat, ikä- ja lajijakauma, lajien monimuotoisuus tai metsien kasvu. Metsänomistajille tärkeää on, että komissio kertoisi, mihin dataa käytetään ennen kuin tiedonkeruuseen myönnytään. Datan keruun kustannusten tulee olla maltilliset ja metsänomistajien yksityisyyttä tulee vaalia. Olen metsänhoitaja, ja aloittanut EU:n ja kansainvälisten metsäasioiden asiantuntijana MTK:lla toukokuussa. Tehtävääni kuuluu metsänomistajien äänen vahvistaminen niin pohjoismaisissa, eurooppalaisissa kuin kansainvälisissäkin verkostoissa. Edellytys hyvälle metsäedunvalvonnalle on tuoda käytännön esimerkkejä päättäjien tietoon. Kun ymmärrys pohjoismaisesta, kestävästä metsänhoidosta ja metsätaloudesta lisääntyy, myös päättäjien asenteet voivat muuttua. Tekemistä vielä riittää. Ollaan siis yhteydessä! Maria Pohjola | Kansainvälisten asioiden asiantuntija | MTK
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=