Metsänhoitoyhdistys Lounametsän asiakaslehti 1/2022 Metsäsuunnitelmasta apua metsäomaisuuden hallintaan s. 8-9 Yhteiseloa liito-oravan kanssa s. 12-13 Lue vinkit oikea-aikaiseen taimikonhoitoon s. 16-17 Siirtelykaato hyvä vaihtoehto nuorenmetsän hoitoon s. 22-23
2 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 Sisältö 3 Pääkirjoitus: Puuenergian rooli kasvaa 4 Metsätien perusparannus ja suometsänhoito 6 Joko sinulla on OmaMetsä-verkkopalvelu käytössäsi? 8 Metsäsuunnitelmasta apua metsäomaisuuden hallintaan 10 Maailman myllerryksessä puumarkkinoista 11 Pienennä lumituhojen riskiä 12 Yhteiseloa liito-oravan kanssa 14 Metsäsäätiön terveisiä 15 Metsänomistajat-webinaarit keväällä 2022 16 Vinkit oikea-aikaiseen taimikonhoitoon 18 Mitä metsälläni tekisin – eurot askarruttavat 19 Korjuupalvelu mahdollistaa lisätuoton erikoispuista 20 Metsän puutokset kuntoon terveyslannoituksella 22 Siirtelykaato on hyvä vaihtoehto nuorenmetsän hoitoon 24 Miksi luonnonhoito talousmetsissä on tärkeää 27 10 hyvää syytä olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen 29 Metsänhoitoyhdistys monien tavoitteiden toteuttajana 30 Yhteystiedot 32 Lounametsässä tapahtuu Vastaava päätoimittaja Hannu Justen Toimitussihteeri Outi Grusander Ulkoasu Salon Seudun Sanomat Paino Newprint, Raisio ISSN 2323-9204 (painettu) ISSN 2323-9212 (verkkojulkaisu) Painosmäärä 8000 kpl Lehti luettavissa myös osoitteessa: mhy.fi/lounametsa Kannen kuva: Mira Sankkila Seuraava lehti ilmestyy 10/2022 PEFC/02-44-02
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 3 Timo Junnila | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Lounametsä Puuenergian rooli kasvaa 3 Suomen metsät ja kotimainen puu on ollut ja on edelleenkin keskeinen kotimainen raaka-aine puunjalostuksen lisäksi myös energiantuotannossa. Puuenergian merkitys on jo viime vuosina kasvanut energiatuotannossa, kun fossiilista energiaa on korvattu uusiutuvalla. Puuhake täydentää erityisesti lämmöntuotannossa muita uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa. Poikkeuksellisina aikoina omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys kasvaa ja se myös huomataan normaalia aikoja laajemmin. Öljystä ja kivihiilestä on pyritty eroon lämmittämisessä ilmaston vuoksi, mutta nyt myös tuontiriippuvuuden vähentämiseksi. Kotimainen puuhake on käytännössä varmin raaka-aine lämpöenergian tuotantoon. Muu uusiutuva energia ei pysty vielä pitkään aikaan korvaamaan lämmöntuotannossa fossiilisten käytön ja sähkön tuonnin vähenemistä. Pitkään harjoitetun kestävän metsätalouden ansiosta metsien puuvarat on kasvaneet ja meillä on onneksi mahdollisuus lisätä puuhakkeen käyttöä. Puupolttoaineiden monipuolinen käyttö jättää myös rahat seutukunnalle. Energiapuuta tuottavat nuorten metsien harvennukset vaikuttavat niin metsätalouden kannattavuuteen kuin alueen työllisyyden ja elinvoiman ylläpitämiseen. Ensiharvennusmetsän ajallaan tehty käsittely takaa metsän hyvän kasvukunnon keskittämällä kasvun arvokkaimpaan puustoon, tarjoaa työmahdollisuuksia omatoimisille metsänomistajille ja yrittäjille. Toivottavasti keskusteluissa esitetyt ehdotukset puuenergian käytön kestävyyskriteereistä ja metsien suojelutavoitteiden lisäämisestä eivät tule rajoittamaan energiapuun järkevää käyttöä. Kehitettävää on siinä, että saamme lisättyä metsäenergia korjuuta. Yli puolet metsäenergiasta tulee nuoren metsän harvennuksilta korjattavasta pienpuusta. Kun korjataan pieniläpimittaisesta runkopuusta tehtyä karsittua rankaa, hakkuukertymästä valtaosa voi olla energiapuuta, jolloin sellupuuta ei kannata kerätä erikseen. Energiapuun korjuussa hakkuiden pienet puumäärät ovat syynä niiden huonoon kannattavuuteen metsänomistajan kannalta. Lisäksi energianpuun vaatima kuivuminen tarkoittaa normaalisti yli vuoden kestävää varastointia. Lounametsä perusti muutama vuosi sitten Lounapuu Oy:n välittämään energiapuuta. Puuenergian laajempi käyttö vaatii sekä kustannusten että toimitusvarmuuden vuoksi tehokkuutta sekä korjuussa että logistiikassa. Lounapuu Oy saavuttanut merkittävän roolin alueemme energiapuutoimijana ja sen toimintaa kehitetään edelleen niin korjuun kuin logistiikankin osalta.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 4 Metsäteiden perusparannus ja suometsänhoito Teksti: Eero Anttila Outi Grusander Tällä hetkellä käytössä olevat rahoitusehdot ovat voimassa vuoden 2023 loppuun saakka. Sen jälkeisistä tukiehdoista ei vielä ole varmuutta, mutta muutoksia on tulossa. Rahoitusehdot ovat tällä hetkellä hyvät, varsinkin ojitushankkeiden osalta. Nyt kannattaakin hoitaa tiet ja ojat kuntoon, jotta päästään suunnittelemaan hankkeita vielä vanhojen rahoitusehtojen voimassa ollessa. Tämä kaikki hoituu metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsätie ei kestä ikuisesti Mikään ei ole ikuista, metsätiekin kuluu käytössä. Tien reunat saattavat olla korkeammalla kuin tien keskiosa, maakivet ovat nousseet tien rungosta haittaamaan lanausta ja liikennettä, vesakot kasvavat tien penkalla ja vesi seisoo ojissa. Perusparannuksessa tien runko muotoillaan uudestaan niin, että vesi ei jäämakaamaan ajoradalle, ojat perataan, pehmeät kohdat vahvistetaan suodatinkankaalla ja tielle ajetaan murskekerros lisäämään kantavuutta ja mahdollistamaan tien lanaamisen. Lisäksi vanhat betoniset ojarummut vaihdetaan muovirummuiksi. Avustuksen määrä Perusparannushankkeet ovat yhteishankkeita, joita valtio tukee Kemera-avustuksella. Avustuksen suuruus on 50 % hankkeen arvonlisäverottomista kustannuksista. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa vähentää arvonlisäveron verotuksessaan kokonaisuudessaan, tämän lisäksi tiehankkeen kustannukset saa vähentää verotuksessa 15 % vuotuisina poistoina. Uusien metsäteiden ehdot Uuden metsätien rakentamista voidaan sisällyttää perusparannukseen, jolloin tuki on sama kuin perusparannukseen. Kokonaan uuden metsätien rakentamistakin tuetaan valtion varoista. Täysin uuden metsäautotien tuki on 30 % toteutuneista kustannuksista. Hankkeen kustannukset jaetaan osakkaiden kesken tieyksikkölaskelman mukaan. Yksikkölaskelma laaditaan hankkeen yhteydessä ja yleensä samoja yksiköitä voidaan käyttää tien kunnossapidon kustannusten jaossa. Nykyään Kemera-tuen saamisen edellytyksenä on, että tiellä on olemassa tai siihen hankkeen yhteydessä perustetaan tiekunta, joka hankkeen valmistumisen jälkeen vastaa tien hoidosta ja ylläpidosta. Suometsänhoidon periaatteet Suometsänhoitohankkeet ovat joko useamman tilan yhteishankkeita tai yhden tilan hankkeita. Suometsänhoitohankkeessa perataan tukkeutuneet ojat ja tehdään vesiensuojelutoimenpiteet. Tarvittaessa alueelle voidaan myös tehdä talviaikaista puunkorjuuta helpottavia piennarteitä. Vesiensuojelutoimenpiteillä varmistetaan, että ojien perkauksella ei ole vaikutusta vesistöihin, joihin perattavien ojien vedet johdetaan. Yleisimmin käytetään kaivuukatkoja, lietekuoppia ja laskeutusaltaita. Ojituksissa valtion kemera-tuki on 60 % toteutuneista kustannuksista. Samoin kuin tiehankkeissa, tuki maksetaan arvonlisäverottomista kustannuksista ja metsänomistaja saa arvonlisäveron vähentää kokonaan. Ja samoin kuin tiehankkeissa, loput kustannukset vähennetään verotuksessa 15 % vuosittaisina poistoina. Ojituksen yhteydessä kannattaa hoitaa alue kasvukuntoon muutenkin, eli tehdä tarpeelliset harvennukset, taimikonhoidot ja tarvittaessa terveyslannoitukset. Metsäteiden perusparantaminen ja rakentaminen sekä suometsänhoito ovat valtion Kemera-varoin tuettuja töitä. Hyväkuntoisen metsätien varrella olevat puut kiinnostavat ostajia. Metsänhoitotöiden tekeminen on helpompaa ja kustannustehokkaampaa, kun kulku palstalle käy hyväkuntoista tietä pitkin. Eero Anttila ja Arto Leino (oik.)
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 5 Tekstija kuva: Outi Grusander SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto Uittokalustolta löydät kaiken tarpeellisen taimikon perustamiseen ArGrow Lannoitteenannostelija ArGrow Lannoiteregulaatti AGRAME Runko- ja tyvisuojat Ecopulp taimitassu BCC Taimivakka Pottiputket 38-75mm Käykatsomassahinnat jakattava tuotevalikoimaosoitteesta:www.uittokalusto. Pöytyältä kotoisin oleva Eero Anttila aloitti vuoden alussa Mhy Lounametsän erityisasiantuntijana tie- ja oja-asioissa. Eero on koulutukseltaan metsätalousinsinööri, mutta suorittanut myös Suomen tieyhdistyksen TIKO-tieisännöitsijäkoulutuksen. Jo aiemmin Lounametsässä metsäasiantuntijana toimineen Anttilan tie vei välillä yrittäjäksi, jolloin hän keskittyi mm. useamman yhteismetsän hallinnon ja päivittäisen toiminnan pyörittämiseen. Metsätieverkosto on pitkälti 1970–80-luvuilta ja korjaustarvetta on. Anttila kantaakin huolta vanhoista teistä, ja kelirikkokausien pidentymisestä. Teillä kulkee aiempaa raskaampaa kalustoa, jota vanhat tiet eivät kestä - puut saattavat jäädä metsään. Vuonna 1984 yhdistykseen tullut, ja viimeiset viisitoista vuotta tieasioita hoitanut Arto Leino puolestaan siirtyy syksyllä viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Ensin metsurien työnjohtajana ja myöhemmin toiminnanjohtajanakin toiminut Leino iloitsee vapautuvasta ajasta, jonka hän aikoo osittain suunnata harrastuksiinsa: geokätköilyyn ja metsästykseen. Tie- ja oja-asioissa sinua palvelee: Mhy Lounametsän tie- ja oja-asiantuntija, Eero Anttila puh. 044 533 8270 tai eero.anttila@mhy.fi Eero Anttila aloitti tie- ja oja-asiantuntijana Moni metsätie tarvitsisi perusparannusta, ja nythän siihen olisi rahoitustakin tarjolla. Tiekunnilla ei vaan aina ole tarvittavaa osaamista tiehankkeisiin ja tietoa siitä, miksi kunnostus olisi tärkeää, pohtivat Mhy Lounametsän tieasiantuntijat Eero Anttila ja Arto Leino. Samaan hengenvetoon Anttila lupaa mielellään osallistua tiekuntien kokouksiin kertomaan, miten asioissa pääsisi eteenpäin ja minkälaisista kustannuksista puhutaan.
6 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 Joko sinulla on OmaMetsäverkkopalvelu käytössäsi? Me t s ä n h o i t o y h d i s t y s t e n OmaMetsä-palvelu täyttää maaliskuussa vuoden. Palvelun on löytänyt jo 19.600 käyttäjää ja käyttäjämäärä kasvaa tasaisesti. OmaMetsään tulee jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Toiminnallisuuksia kehitetään metsänomistajien tarpeita kuunnellen. ”Käyttäjien palaute on ollut erittäin tärkeää ja olemme saaneet sen perusteella kehitettyä palvelua entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan”, kertoo projektipäällikkö Juha Laitinen Metsänhoitoyhdistysten Palvelutoimistosta, MHYPOy:stä. Karttamerkintöjen tekeminen ja tulosteet OmaMetsään OmaMetsä toimii nyt myös metsän muistikirjana, sillä palvelussa onmahdollista tehdä omia karttamerkintöjä. Muistiin voi merkitä metsässä tekemiään havaintoja ja ottaa mobiililaitteella paikkatietoon sidotun valokuvan vaikkapa mahdollisesta hoitotarpeesta tai metsätuhosta. SaadunpalautteenperusteellaOmaMetsään on lisätty myös mahdollisuus tulostaa erilaisia dokumentteja metsäkiinteistöstä. Tulosteista saatu palaute on ollut positiivista, kertoo OmaMetsän projektipäällikkö Juha Laitinen. Tulosteiden ulkoasu on selkeä ja varsinkin mahdollisuus rajata toimenpiteet tietyllä ajanjaksolla on saanut kiitosta. Monille vanhemmille metsänomistajille paperitulosteiden tulkinta on helpompaa, kun taas nuorempi digisukupolvi on tottunut tarkastelemaan tietoja verkossa. Sopimusten allekirjoittaminen käy OmaMetsän kautta Merkittävin päivitys OmaMetsäpalvelussa on uusi asiointipalvelu. OmaMetsän kautta on nyt mahdollista vastaanottaa tarjouksia ja allekirjoittaa sopimuksia. Metsänhoito- ja puukauppapalveluiden tilaaminen onnistuu siis kokonaan ensimmäisestä yhteydenotosta aina sopimuksen allekirjoittamiseen asti palvelun kautta. Sopimusten allekirjoittaminen onnistuu luotettavasti Visma Sign ohjelman kautta. Sopimusten tekeminen palvelun kautta onnistuu myös niissä tapauksissa, joissa tilalla on useampia omistajia. Hiiliasiat ja taksonomia puhuttaa EU komission päätös hyväksyä kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian ilmastokriteerit, aiheuttaa velvollisuuksia metsänomistajille. Jos puuta ostava teollisuus menee kestävän rahoituksen piiriin, on yli 13 hehtaaria metsää omistavalla oltava metsäsuunnitelma. OmaMetsä tarjoaa tähän tulevaisuudessa ratkaisun ja palveluun kehitetään ilmastohyötynäkökohdat huomioon ottava metsäsuunnitelma metsänomistajien saataville. Hiilensidontaan liittyviä elementtejä, kuten tieto kiinteistöllä olevan puuston sitomasta hiilestä, saadaan palveluun tämän vuoden aikana. Myös metsänomistajan mahdollisuuksia myydä erilaisia hiilikompensaatiotuotteita OmaMetsä-palvelun kautta tutkitaan. Metsänhoitoyhdistysten tarjoaman OmaMetsä-palvelun on ottanut käyttöön jo noin 20.000 metsänomistajaa, ja käyttö kasvaa tasaisesti. Teksti Hinna Airaksinen
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 7 Metsävaratieto OmaMetsässä OmaMetsä -palvelussa voidaan näyttää Metsänhoitoyhdistyksen laatima metsäsuunnitelma. Aina tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi jos suunnitelmaa ei ole tehty kiinteistölle tai se on vanhentunut. Mikäli Metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnitelma ei ole käytettävissä, voi palvelussa tarkastella tilasta kerättyä julkista metsävaratietoa. Julkinen metsävaratieto ei yllä tietojen ja hoitotoimenpideehdotusten tarkkuudessa asiantuntijan maastossa tekemien mittausten perusteella laatiman metsäsuunnitelman tasolle, mutta alkuun sen kanssa pääsee. Julkinen metsävaratieto tulee palvelussa näkyviin automaattisesti, jos metsäsuunnitelma ei palvelun käytettävissä. Näin saat OmaMetsä-palvelun käyttöösi Rekisteröidy pankkitunnuksin osoitteessa: Omametsä.fi Arvioimme puumäärän ja tulot. Kilpailutamme sinulle parhaan puukaupan. Hoidamme puunkorjuun ja mittauksen valvonnan sekä teemme metsänkäyttöilmoitukset ja suunnitelman uudistamisesta - kaikki toiveittesi mukaan. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme Puh. 02 240 6000 | mhy.fi/lounametsa
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 8 Metsä - arvokas omaisuus Ajantasaisen metsäsuunnitelman tietojen perusteella metsänomistajan on helppo selvittää metsänsä arvo. Keskikokoisella, noin 20 hehtaarin metsätilalla, metsän käypä arvo voi olla 100 000 euroa. Tällaista summaa tuskin kukaan pitäisi nollakorkoisella pankkitilillä. Metsäsuunnittelussa on pohjimmiltaan kyse omaisuuden suunnitelmallisesta hoidosta metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet määräävät tehokkuuden, jolla haluttu taso saavutetaan. Metsäsuunnittelussa voidaan vertailla vaihtoehtoisten metsänkäsittelytapojen vaikutusta taloudelliseen tuottoon. Lähtökohtana metsänomistajan tarpeet Laajamittaisesta valtion tukemasta metsäsuunnittelusta on siirrytty yksilöllisempään suunnitteluun. Suunnittelua tekevät monet muutkin toimijat metsänhoitoyhdistysten ohella. Kilpailu puusta ja asiakkaista on perimmäinen syy, miksi myös metsäyhtiöt haluavat tarjota metsänomistajille metsäsuunnitelmia. Hyvän metsäsuunnitelman lähtökohtana pitää olla metsänhoidolliset ja metsänomistajan tarpeet. Kannattaa tarkkaan miettiä, keiden toimijoiden käyttöön metsäsuunnitelman tiedot luovutetaan! Suunnittelun tärkein työkalu puuston kehitysennuste Metsäsuunnittelu lähtee liikkeelle tilan hankehistorian selvittämisellä. Yleensä suunnitelman pohjaksi otetaan vanhat metsäkuviot tai avointa metsävaratietoa. Tiedossa olevat luontokohteet ja kaavamääräykset huomioidaan. Kuviot piirretään toimistolla mahdollisimman valmiiksi ennen maastokäyntiä. Maastossa puusto- ja maapohjatiedot arvioidaan, sekä annetaan kuviokohtaiset toimenpide-ehdotukset seuraavalle kymmenelle vuodelle jaksotettuna. Kaikki tieto talletetaan Teksti ja kuvat: Tapani Holmijoki Metsäsuunnitelmasta apua metsäomaisuuden hallintaan Metsäsuunnittelussa käydään maastossa kartoittamassa metsä, minkä perusteella laaditaan metsän- omistajan tavoitteiden mukainen hakkuu- ja hoitoehdotus seuraavalle kymmenelle vuodelle. Metsäsuunnitelman avulla saat metsästäsi parhaan tuoton. Jouni Suominen kokee metsäsuunnitelman erittäin hyödyllisenä ja on päivittänyt 10-vuotissuunnitelmat säännöllisesti.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 9 tietojärjestelmiin ja kokonaisuus tarkistetaan metsänomistajan tavoitteiden mukaiseksi. Yleensä suunnittelun kestävä lähtökohta on pyrkimys oikeaan puuston kehitysluokkarakenteeseen. Puuston kasvu ja hakkuut optimoidaan metsänomistajan tavoitteet huomioiden. Puuston kehitysennuste huomioi metsän kasvun ja hakkuut, sekä antaa metsänomistajalle selkeän kuvan metsän tilasta 10 vuoden päähän. Metsäsuunnitelma tulostetaan ja kootaan kansioon käytettäväksi. Kun metsänhoitoyhdistyksen jäsen teettää metsäsuunnitelman metsänhoitoyhdistyksessä, suunnitelman saa sähköisenä versiona Oma Metsäsovellukseen. OmaMetsässä metsänomistaja voi tarkastella metsänsä metsänhoidollisia tarpeita ja olla yhteydessä paikalliseen metsäasiantuntijaan. Sovelluksella löytyy myös avointa metsävaratietoa, mutta vain ajantasainen metsäsuunnitelma antaa parhaan hyödyn. Metsäsuunnitelma tärkeä apu arjessa Jouni Suominen on ollut isäntänä Sauvossa Ruonan tilalla ja Salon Perniössä Yli-Tuomolan tilalla vuodesta 1996 lähtien. Agrologiksi kouluttautuneen Jounin päätuotantosuunta maataloudessa on siemenviljely. Metsää tiloilla on yhteensä 135 ha. Aikanaan Natura-suojeluun meni Perniön tilalla 25 ha yhdessä arvioimaamme metsätalousmaata. ”Metsän merkitys on kasvanut, maatalouden heikentynyt”, kertoo Jouni, jolla on tarkka tieto metsän tuotoista. ”Tosin puunhinta ei ole kehittynyt samaa tahtia palkkojen kanssa”, hän muistuttaa. Ensimmäiset metsäsuunnitelmat teimme tiloille jo noin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Tämän jälkeen olemme yhdessä päivittäneet 10-vuotissuunnitelmat säännöllisesti. Suominen kokee suunnitelman erittäin hyödyllisenä metsänhoidon ja talouden suunnittelussa. Hän antaa samalla hyvän neuvon: ”Aina ei voi tietää kaikkea, silloin ammattimies avuksi. METSÄSUUNNITELMAN HYÖDYT Metsää kasvatetaan yleensä noin 80–100 vuotta, minkä aikana sen ehtii omistaa jopa kolme sukupolvea. Paras taloudellinen tuotto edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista metsänkasvatusta. Metsänomistajat asuvat yhä enemmän tilansa ulkopuolella, eikä aika useinkaan riitä syvällisempään metsä- tilan perehtymiseen. Tällöin avuksi kannattaa ottaa metsäsuunnitelma ja metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemus. • Metsäsuunnitelmalla optimoit metsällesi parhaan tuoton. • Tiedät, mitä hoitotöitä ja milloin metsässäsi kannattaa tehdä. • Yhteydenpito metsänhoitoyhdistyksen, metsänomistajan, metsäkoneenkuljettajien ja metsurien välillä helpottuu, kun puhutaan samoista asioista. • Virheet vähenevät, metsänomistajan oikeusturva paranee, ja tulojen ja kulujen arviointi on tarkempaa. • Verosuunnittelu ja arvion teko eri tarkoituksiin on halvempaa ja nopeampaa. • Suunnitelma antaa hyvää apua myös valtion Kemera –tukien hakuun ja niiden toteutuksiin. Oman metsätilasi suunnitelman voit tilata metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijalta: Kun tilaat uuden suunnitelman 15.6. mennessä, saat 20 % alennuksen hehtaarihinnasta (vain jäsenille). Metsäsuunnitelman saa käyttöönsä sekä paperisena käsikirjana että sähköisesti OmaMetsä.fi -palvelun kautta.
10 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 Elämme täysin uudessa taloudellisessa ja geopoliittisessa tilanteessa. Talouteen vaikuttavia mullistavia asioita on tapahtunut Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen takia. Puumarkkinoitakin on syytä pohtia varovaisuudella, koska kaikki vaikutukset eivät ole tiedossa. Tosiasia on, että Suomeen tuotiin viime vuonna 9 miljoonaa kuutiota Venäjältä puuta ja nyt lähes kaikki liiketoiminta on huomattavasti vaikeutunut tai on loppunut molemminpuolisista pakotteista johtuen. Venäjän tuonnista suurimmat määrät ovat koivukuitua ja haketta, josta puolet n. 2 milj. mottia on tullut energiakäyttöön. Lounais-Suomessa energiapuulla on suuri merkitys. Päättäjien kiinnostus luonnollisesti kohdistuu huoltovarmuuteen elintarvikkeiden, energian ja muiden kriittisten hyödykkeiden suhteen. Asioiden tärkeysjärjestys muuttuu kriisitilanteessa ja siksi turpeenkin jatkokäyttö on noussut vahvasti esille. Kaikkea hyvää ja saavutettua ei voi työntää sivuun kuten Suomen erinomaista suojelu- ja metsien hiilensidonta- tilannetta – vaikka muutakin suojelutilanteesta väitetään. Metsissä onmaamme luonnonvarat ja niitä on pystyttävä käyttämään inhimillisten elinolosuhteiden turvaamiseksi tilanteissa, joissa ei voida turvautua ulkomailta tuotuihin ja usein huomattavan kyseenalaisesti ympäristöllisesti ja sosiaalisesti tuotettuihin hyödykkeisiin. Kriisi on luonut huomattavaa yhtenäisyyttä Suomessa ja koko läntisessä maailmassa ja toivonkin, että kotimaassa pystytään päättämään ihmisten elämää ja taloutta koskevista asioista sopuisammin kuin mitä ainakin keskustelua aiheista on tähän asti käyty. Sodissa on hyötyjiäkin ja nyt on jokaisen tahon pohdittava liiketoimien moraalia kohdaltaan. Alkutuottajat, kuten metsänomistajat ovat olleet aina altavastaajina suurta teollisuutta ja kauppaa vastaan. Tuotannon kotimaisuuden merkitys korostuu ja rahaa on virrattava enemmän alkutuotantoonkin, jotta se pystyy kehittymään ja maksamaan kohoavat kustannukset. Hannu Justen Maailman myllerryksessä puumarkkinoista Outi Grusander
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 11 Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi mhy.fi/lounametsa/yhteystiedot LOUNAPUU OY | www.lounapuu.fi Ostamme energiapuuta lämmityskauden 2022-2023 tarpeisiin. Kokopuukorjuuseen etsimme: pellonreunoja ja teiden varsia kaivinkoneille, nuoria metsiä ja maisema-alueita kone- ja metsurikorjuuseen. Hakkuutähteitä päätehakkuualoilta: yli 1,5 ha päätehakkuut. Hankintakaupalla tienvarresta: kokopuuta (runko+oksat), karsittua energiapuuta, oksa- ja latvusmassaa. Tienvarressa luovutettavat ja haketettavat energiapuuerät eivät saa sisältää epäpuhtauksia, kuten juuripaakkuja, maata, rautaa, muovia, rakennusjätettä tms. Varasto ei saa olla sähkölinjojen alla, vaan sen täytyy sijaita tien tai pellon reunassa. Lumisateet yhdistettynä suojasään ja pakkasen vaihteluihin ovat tänä talvena aiheuttaneet monin paikoin tuhoja metsissä. Miten pienentää lumituhojen riskiä? Tärkein ja helpoin tapa riskin minimoimiseksi on huolehtia taimikonhoidosta ajallaan ja metsien säännöllisestä hoidosta. Hoidettu metsä on elinvoimaisempi ja kasvaa järeämmäksi, jolloin se jaksaa kannatella paremmin painavampaakin lumitaakkaa. Mitä voit tehdä, jos lumituho yllätti? 1. Tee tarkistuskierros metsissäsi. Suurimmassa vaarassa ovat pidempään ylitiheänä kasvaneet ja juuri harvennetut metsät. Männyssä lumitaakka kertyy latvukseen ja lumikuorman kasvaessa runko paukahtaa poikki. Kuuselta katkeaa tyypillisesti latva. Lehtipuut puolestaan taipuvat kaarelle, ja runkoihin saattaa jäädä pysyviä mutkia. Kun kuljet metsässä, tarkkaile erityisesti puiden latvoja, joista voi puuttua useampi metri latvusta. Vaarana on, että puu kuivuu tai lahoaa. Vaurioituneet puut ovat alttiita myös sieni- ja hyönteistuhoille. 2. Ota avuksesi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija neuvomaan sekä arvioimaan tuhojen laajuutta ja vaikutuksia. Metsäalan ammattilainen osaa kertoa, tarvitseeko puita poistaa ja minkälainen hakkuu on järkevää. Joskus tuhoalue voi olla niin laaja, että alueen joutuu uudistamaan kokonaan. 3. Huomioi metsätuholaki ja korjaa tarvittaessa vaurioituneet puut ripeästi pois. Pienennä lumituhojen riskiä Teksti ja kuva: Outi Grusander
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 12 Paimion Oinilassa haettiin helmi-maaliskuun vaihteessa mallia liito-oravan elinpiirin turvaamiseksi talousmetsien hakkuissa. Mhy Lounametsän metsäasiantuntija Elmeri Juura valvoi hakkuita (vas.), vierellään konetaituri Pasi Laaksonen.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 13 Ensimmäiset havainnot liito-oravista Paimiossa saatiin jo 90-luvun lopussa. Nykyään siellä asustelevat oravat ehkä jo neljännessä polvessa. Lajille ympäristönmieluisaksi tekevät vanhat kolohaavat, levähdyspaikoiksi sopivat kuuset ja lehtipuut. Ei perinteistä talousmetsän hoitoa Paimion kaupungin omistama 12 hehtaarin Oinilan alue on yksi Metsähallituksen koordinoimista Liito-orava Life -hankkeen kohteista. Hanke lähti liikkeelle Mhy Lounametsän asiantuntija Elmeri Juuran innostamana. Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiantuntija Inna Salminen puolestaan on vastannut alueen toimenpidesuunnittelusta. Oinilassa ei hoideta talousmetsää aivan sen perinteisessä merkityksessä, mikä helpottaa liito-oravan huomioimista hakkuissa. – Alueella tehdään ainoastaan harvennuksia eli metsä pysyy kaikkialla peitteisenä. Puut ovat pääosin vanhoja ja ennen kaikkea pitkiä eli ne sopivat hyvin liitelyyn – mitä pidempi puu, sitä pidempi liito. – Elinpiiriä turvataan jättämällä pesäpuun lähiympäristö kokonaan hakkuun ulkopuolelle ja säästämällä tuuheaoksaisia kuusia, joita pitkin liito-orava pääsee liikkumaan. Lisäksi säästetään kaikki alueen potentiaaliset pesäpuut ja mahdollisiksi ruokailupuiksi sopivat järeät lehtipuut, kuvailee Salminen. Liito-oravan huomioiminen ei välttämättä vaadi ekstrapanostusta, eikä taloudellisestikaan hirveästi vaikuta. Näissäkin hakkuissa on voitu aika paljon kaataa myös isoja tukkipuita. Alikasvuston säästäminen takaa, että metsä uudistuu luontaisesti, kuvailee Juura. Varovaisuutta hakkuissa ja ennakkosuunnittelua Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajaaminen toimenpiteiden ulkopuolelle sekä kulkuyhteyksien säilyttäminen edellyttävät varovaisuutta ja hyvää ennakkosuunnittelua. –Alueella sijaitsee paljon omakotitaloja. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut hahmotella ja löytää parhaita käytäntöjä taajamahakkuisiin, joissa asutuksen lisäksi huomioidaan liito-oravan esiintyminen. Ihmisten turvallisuus ja viihtyvyys ovat tärkeitä seikkoja. Alue on ollut herkkä myrskyille, ja kaatuvia puita pelätty. Olemme yrittäneet kuunnella asukkaiden toiveita. Tämä on monen asian yhteensovittamista, kertoo Paimion kaupungin viheraluemestari, Kaisa Salonen. Toteutus edennyt hienosti Alueen asukkailta on tullut hyvää palautetta kertovat toteutuksessa mukana olleet: harvennuksilla saatiin lisää valoa, alue jäi mukavan puustoiseksi, mutta enemmän puistomaiseksi. – Yksi syy hyvään palautteeseen on varmasti myös se, että alkuvalmisteluihin kiinnitettiin erityistä huomioita. Myös tiedottamiseen panostettiin. Lisäksi hakkuiden alkamisesta lähetettiin tieto tekstiviestein asukkaille, Salonen selvittää. Hakkuukoneen kuljettaja Pasi Laaksonen kertoo saaneensa hyvät ohjeet, mutta tarkkana pitää säästettävien puiden kanssa olla. Samoin työskentely asuntoalueen läheisyydessä on vaatinut tarkkaavaisuutta. Yhteiseloa liito-oravan kanssa Teksti ja kuvat: Outi Grusander Paimion Oinilassa toteutettiin maaliskuun alussa taajama-alueella Liito-orava Life -hankkeen mukaisia hakkuita – lopputulokseen ovat kaikki tyytyväisiä. Liito-orava Life • Metsähallituksen koordinoima hanke, jossa onmukana laaja joukko toimijoita Suomesta ja Virosta. Rahoitus saadaan pääosin EU:lta. • Tavoitteena edistää vaarantuneeksi luokitellun liitooravan suojelua Euroopassa. • Luodaan toimintamallit liito-oravien huomioimiseen metsien käsittelyssä sekä taajamien puistojen ja metsien hoidossa. • Lajitietoa yhteen paikkaan: hankkeessa rakennetaan tietokanta, johon tallennetaan lajin esiintymistiedot ja helpotetaan maankäytön suunnittelua. • Metsäkeskus osallistuu noin 30 kohteen liito-oravakartoituksiin sekä leimikkosuunnitelmien tekoon. • Hankeaika: 8/2018–3/2025
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 14 Metsäelinkeinon hyväksyttävyyttä haastetaan jatkuvasti ja maailma alan ympärillä muuttuu kiivaasti. Nämä luovat uusia tarpeita Metsäsäätiön rahoittamiin hankkeisiin. Tänä vuonna nähdään ensimmäiset versiot alakoululaisille suunnatusta Taskumetsä-mobiilipelistä, joka tuo metsäelinkeinon kaikkien puhelimiin. ”On tärkeää, että metsäelinkeinonmerkitys yhteiskuntamme osana ymmärretään ja sen viestimiseksi onmietittävä uudenlaisia keinoja. Tästä esimerkkinä on pelillistäminen”, toteaa Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen. Pitkään jatkuneet hankkeet ovat osoittaneet vaikuttavuutensa metsäkasvatuksen ja -viestinnän saralla. Keväällä koululaisten Metsävisa järjestetään jo 41. kerran. Forest-fi-verkkolehti jatkaa metsäuutisten tuottamista. 4H:n metsäretket starttaavat, kuten myös koululaisten kuljetusapurahakyydit. Alusta asti rahoitetun Päättäjien Metsäakatemian seuraava kurssi on jo vuorossaan 51. Suomen Metsäsäätiö myöntää apurahoja ympäri vuoden, mistä seuraa paljon uusia hankeuutisisia metsäelinkeinon puolesta. Pari tänä vuonna nähtävää uutta hanketta painottuvat viestintään Taskumetsä-pelin tavoin. Hyvän vastaanoton suomalaisten keskuudessa saavuttanut Metsien Suomi -viestintähanke jatkaa kampanjointia uusin teemoin ja televisioon saadaan hyväntuulinen lastenohjelma metsien ammattilaisista. Metsäalan hyväksyttävyyden puolustaminen ajankohtaisempaa kuin vuosiin Taskumetsä Teksti: Eetu Punkka Suomen Metsäsäätiö rahoittaa tänä vuonna koululaishankkeita, metsäviestintää ja puurakentamista. Suomen Metsäsäätiön toiminta: • Apurahoilla varmistetaan metsäelinkeinon hyväksyttävyyttä. • Perustuu vapaaehtoisiin metsäsäätiö- maksuihin. • Metsänomistaja voi tehdä puukauppojen yhteydessä lahjoituksen (suuruus 0,2 % pystykaupan loppusummasta). • Puunostaja sitoutuu lahjoittamaan saman summan. • Metsäsäätiömaksu on verovähennys- kelpoinen. www.koskisensahajahoylaamo.fi Jaakko Rantala 0500 663 860
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 15 Klikkaa itsesi mukaan Metsänomistajat-webinaareihin! Ke 23.3.2022 klo 17.00 Runkohinnoittelu puukaupassa Mitä metsänomistajan pitää tietää runkohinnoittelusta? Vaikuttaako runkohinnoittelun yleistyminen puukauppojen tekemiseen ja missä tilanteissa runkohinnoittelulla saa paremman tuoton? Kysymyksiin vastaamassa Pauli Rintala MTK:sta. To 21.4.2022 klo 17.00 Metsänomistajan tieasiat Tiukka paketti metsä- ja yksityistieasioista. Mitkä ovat metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet tiekunnan osakkaana? Aina ajankohtaisista tieasioista kertoo kenttäpäällikkö Seppo Miettunen MTK:sta. Ilmoittaudu verkkoluennoille osoitteessa: Mhy.fi/palvelutoimisto Webinaareihin ilmoittautuneille lähetetään sähköpostiin linkki pari päivää ennen webinaarin ajankohtaa, jota klikkaamalla webinaaria pääsee seuraamaan. Webinaarit ovat metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen maksuttomia. Tule tapaamaan meitä etäyhteydellä! Metsänomistajat -webinaarit keväällä 2022 metsänhoitoyhd Metsänomistajan paras ystävä. Aarre kertoo kaiken metsäsi tuotosta ja hyvinvoinnista. Tilaa ilmainen näytenumero ja tutustu Aarteen runsaaseen metsäsisältöön osoitteessa aarrelehti.fi/jasenetu JÄSENETU Jäsenetu on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Yksi etu / talous. Tutustumisetu koskee talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut Aarteen tilausta. Näytelehdellä ei voi jatkaa olemassa olevaa Aarteen tilausta. Tutustumis- etu jäsenille! Aarre-näytenumero 0€ 1 nro Akseli Muraja
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 16 Taimikossa tehdään tyypillisesti kaksi kertaa toimenpiteitä: varhaisperkaus ja taimikonharvennus. Huomioi tämä varhaisperkauksessa Varhaisperkaus tulee ajankohtaiseksi, kun taimilla on pituutta 0,5–1 metriä. Lehtipuun taimia ei saa päästää kasvamaan havupuiden päälle eli varhaisperkaus on suositeltavaa tehdä lehtipuiden ollessa havupuun kanssa saman pituisia. Parhaiten työn tarpeellisuuden ymmärtää miettimällä haittaavatko lehtipuut taimien kasvua. Taimikkoon ei kuitenkaan kannata mennä liian aikaisin, ettei joudu tekemään varhaisperkausta kahteen kertaan. Havupuiden hävitessä kilpailun pituuskasvusta lehtipuiden kanssa, hidastuu niiden kasvu ja pahimmassa tapauksessa ne jopa kuolevat. Tämän takia onkin erittäin tärkeää tehdä taimikonhoidot ajallaan. Varhaisperkauksessa poistetaan kaikki havupuita haittaavat lehtipuut. Riittävästi kasvutilaa tulevaisuuden tukkipuille Harvennuksella tähdätään puiden riittävään kasvutilaan, jolloin ne järeytyvät nopeammin tukkipuiksi ja säilyvät elinvoimaisina. Ero hoitamattomiin taimikoihin voi olla jopa 50 prosenttia. Taimikonharvennus tehdään 10–20 vuoden päästä perustamisesta. Mäntyvaltaisessa taimikossa työt tehdään puuston saavuttaessa 5–7 metrin keskipituuden. Kuusivaltaisessa taimikossa taimikonharvennus tehdään 3–4 metrin keskipituisena ja koivuvaltaisessa taimikossa 4–5metrin keskipituudessa. Taimikko harvennetaan kasvatustiheyteen, joka on kuusivaltaisessa taimikossa 1800–2000 taimea hehtaarille, mäntyvaltaisessa taimikossa 2000– 2200 ja rauduskoivulla 1600 taimea hehtaarille. Hieskoivikot on suositeltavaa jättää tiheämmäksi 2000–2500 taimea hehtaarille, koska hieskoivun järeytyminen on hitaampaa kuin rauduskoivulla. Hieskoivu ei täten hyödy kasvaneesta kasvutilasta samalla tavalla kuin rauduskoivu. Havupuuvaltaisiin taimikoihin tulisi jättää taimikonharvennuksenyhtey- dessä myös lehtipuuta n. 200 runkoa hehtaarille. Sekametsissä metsätuhojen riski on pienempi kuin yhden puulajin metsiköissä. Älä kuitenkaan jätä havupuiden taimien kasvua haittaavia lehtipuita. Oikean ajoituksen merkitys Keväällä kasvukauden alussa, on hyvä hetki tehdä taimikoiden tarkasLue vinkit oikea-aikaiseen ja laadukkaaseen taimikonhoitoon Teksti: Eero Hakala Taimikonhoito on kannattava investointi, jonka avulla turvataan taimien kasvu ja metsän tuotto. Pahimmassa tapauksessa istutetut taimet voivat kuolla ja tilalle tulee vain energiapuuta ja lehtikuitua. Kannattaa siis huolehtia taimikon hyvinvoinnista. Ajallaan tehty taimikonhoito tulee myös edullisemmaksi ja helpommaksi toteuttaa. Kimmo Iso-Tuisku Hoidetut taimikot järeytyvät nopeammin tukkipuiksi ja säilyvät elinvoimaisina. Harvennuksessa on hyvä käyttää ammattilaista, jolloin työ tulee tehtyä oikein ja laadukkaasti.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 17 Kavastontie 120, 25460 Kisko Pekka Uusitalo, puh. 0500-636983 pekka.uusitalo@puut.fi www.puut.fi PUUT - taimitarha Metsäpuiden TAIMIA tarpeesi mukaan tuskierros. Voit pyytää myös metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaa selvittämään, olisiko oikea hetki taimikonhoidolle. Näistä syistä oikea ajoitus on tärkeää: • Oikein ajoitettu taimikonhoito turvaa taimien hyvän kasvun. • Syntyy nopeammin arvokasta ja hyvälaatuista puuta. • Tulee kustannuksiltaan halvemmaksi kuin myöhästyneenä tekeminen. Työn hinta muodostuu ajasta, miten kauan metsurilla menee työn teossa. Jos taimien kasvu on hitaampaa, mahdollisia hakkuutuloja joutuu odottamaan kauemmin. • Hoitamaton taimikko kärsii herkemmin lumituhoista taimien riukuuntumisen takia. • Hirvet talvehtivat hoitamattomassa taimikossa, joissa on helposti ravintoa saatavilla. • Elinvoimaiset järeytyvät puut ovat myös ilmastolle eduksi. Mäntytaimikon varhaisperkaus tehdään, kun lehtipuustoa on runsaasti ja männyn latvat ovat vaarassa. Paras ajankohta työhön on juhannuksesta heinäkuun loppuun, jolloin uudelleen vesominen on pienintä. Aleksi Mustonen Hyödynnä Kemera-tuet Taimikonhoitoon on saatavilla Metsäkeskuksen myöntämää Kemera-tukea. • Varhaishoidon tuki 160 euroa/ha • Taimikon harvennukseen 230 euroa/ha Kemera-tuet on haettava kirjallisesti etukäteen, ja työt voi aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen. Tuki maksetaan, jos tuen kriteerit täyttyvät ja työ on tehty asianmukaisesti sekä toteutusilmoitus jätetty Metsäkeskukselle. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat auttavat myös tukien hakemisessa ja voivat hoitaa ne metsänomistajan puolesta.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 18 Käytettävissä käsikirjana paperisena sekä Kertoo metsäsi rakenteen ja hoitotarpeet Osaat aikatauluttaa hoidon ja hakkuut Tiedät, mitä metsäsi tuottaa euroissa Arjen apu kulu- ja verosuunnittelussa OmaMetsässä sähköisesti Tilaa 15.6.2022 mennessä, niin saat alennuksen hehtaarihinnasta. Vain jäsenille. mhy.fi/lounametsa lounametsa@mhy.fi Puh. 02 240 6000 Vain alle puolella metsänomistajista on kokonaiskäsitys puunmyyntitulojensa käytöstä, ja joka kolmas ei arvioi metsätaloutensa kannattavuutta millään tavalla. Näin kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran Metsänomistaja-tutkimus alkuvuodelta. Metsänhoitoyhdistyksillä onkin tärkeä rooli neuvoa ja auttaa metsänomistajia, sillä tutkimuksen mukaan reilu neljännes metsänomistajista ei myöskään osaa arvioida esim. luopumishintaa suhteessa tilan arvoon. Toki metsänomistuksessa tärkeinä asioina painottuvat vahvasti muutkin kuin taloudelliset tekijät, sillä runsas kolmannes ei myisi metsätilaansa pois mistään hinnasta. Miten metsäomaisuutta voi hallita Jos itse ei ehdi perehtyä, niin aina voi kääntyä metsänhoitoyhdistyksen metsäomaisuudenhallinnan ammattilaisten puoleen. Tyypillisiä tapauksia, joissa apua kaivataan ovat sukupolvenvaihdokset: miten ne voi parhaiten toteuttaa ja rahoittaa sekä hyödyntää mahdolliset vähennykset. Jos olet myymässä tai ostamassa metsätilaa, mhy:n asiantuntijalta voi tilata tila-arvion ja arvion metsätilan tuotto-odotuksista. Samalla hoituvat käytännöt paperityöt. Apua saa myös metsäveroasioissa sekä kuolinpesän kiemuroissa alkaen vaikkapa perukirjojen laatimisesta. Mitä metsälläni tekisin – eurot askarruttavat Teksti: Outi Grusander Moni metsänomistaja ei osaa arvioida oman metsätaloutensa kannattavuutta, eikä aina tiedä, mitä metsällä tekisi. Haluanko ja ehdinkö perehtyä metsien hoitoon? Pitäisikö metsätila siirtää seuraavalle sukupolvelle tai myydä kokonaan?
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 19 Järeät hongat humisevat tuulessa. Kuvittele, kuinka kävelet puunostajan kanssa metsäsi vanhimmassa osassa, missä latvat kurottavat korkealle taivaaseen. Mieleesi tulvii muistot lapsuudesta, jolloin puut olivat vielä ohuita riukuja. Nyt kädet eivät enää yllä paksuimpien puiden ympäri. Yhtäkkiä ostomies lausuu ne pahanenteiset sanat: ”Nämä ovat ylijäreitä sahalle ja päätyvät sellukattilaan hakkuussa”. Mielessäsi lentää ärräpäät ja mietit miten yli sukupolven vanhat laadukkaat puut voivat olla kelvollisia vain sellunkeittoon. Kuulostaako tarina tutulta? Älä huoli, MHY korjuupalvelun kautta puusi jalostusarvo maksimoidaan ja järeätkään puut eivät päädy sellukattilaan. Vaihtoehtoja järeämmälle tukkipuulle Mhy Lounametsän tytäryhtiö Lounapuu Oy on solminut toimitussopimuksia usean erikoispuutavaraa valmistavan sahan kanssa. Järeiden mäntytukkien toimitussopimuskumppaneita on tällä hetkellä Lounametsällä kaksi: Lopen Rakennuspuu Oy ja Fiskarin Laatupuu Oy. Lopen Rakennuspuu Oy jalostaa suoria, järeitä ja oksattomia männyn tyvitukkeja esimerkiksi sisutuksessa käytettäviksi paneeleiksi ja listoiksi. Lopen sahalle menevästä puusta saa metsänomistaja mainion lisäarvon, kun kantohintaa tukeille jää parhaimmillaan jopa 100 €/kiintokuutio. Toinen järeitä mäntytukkeja jalostava Lounapuun sopimuskumppani on Fiskarin Laatupuu Oy. Fiskarsin upeassa ruukkikylässä toimiva saha on erikoistunut myös muiden puulajien jatkojalostukseen. Varastoissa on jopa 15 eri puulajia. Männyn lisäksi järeät lehtikuuset, kuuset, tervalepät ja tammet saavat täällä arvoisensa jalostuksen. Fiskarsiin toimitetaan männystä tyvitukin lisäksi myös niin sanottua kakkostukkia eli heti tyvitukin jälkeen rungosta seuraavana tehtävää tukkia. Tyvitukeista kantohintaa jää parhaimmillaan yli 90 € ja kakkostukeistakin yli 70 €/kiintokuutio. Kun ottaa huomioon, että laatuvaatimukset eivät ole aivan niin tiukat kuin Lopen Rakennuspuulla vaan järeys on tärkein kriteeri, niin lisäarvo puulle on myös merkittävä. Pylväiksi maailmalle Erikoistukkien toimituksessa on omat aikataulunsa, pääosa tukeista tehdään talvikaatona ja toimitetaan kevääseen mennessä sahoille. Erikoispuiden menekki vaihtelee kuten muunkin sahatavaran ja tällä hetkellä erikoispuillekin on kovasti kysyntää ja myös tarjontaa. Erikoispuutavaran tuottajana voi tietyssä mielessä pitää myös Laitilassa sijaitsevaa Kuusiston sahaa, joka on varmasti tuttu paikka monelle. Kuusiston veljekset jalostavat kokoluokaltaan pienempiä ja laadultaan hiukan heikompilaatuisempia mäntytukkeja kuin muut toimitussopimuskumppanimme. Sahauksen jälkeen tukkien matka jatkuu kyllästettyinä pylväinä ja lautoina ja muuna puutavarana Suomeen sekä ympäri Eurooppaa. Kuusiston sahalla sahaus käy ympäri vuoden kesän huoltoseisokkia lukuun ottamatta ja paljon sinne puuta Lounametsän alueelta meneekin. Ota yhteyttä paikalliseen metsäasiantuntijaasi erikoispuista, jos männikkösi on järeää, vanhaa ja hyvälaatuista. Käytännössä rinnankorkeusläpimitta täytyy keskimäärin olla reilusti yli 30 senttimetriä, jotta Lopen tai Fiskarin tavaraa olisi edes mahdollista löytyä. Mahdollisimman pitkälle jalostamalla saa parhaan lisäarvon puulle niin metsänomistaja kuin Suomi ylipäätään. Teksti ja kuva: Elmeri Juura Mhy:n korjuupalvelu mahdollistaa lisätuoton erikoispuista Jussi Nordberg mittailee Liedossa kasvanutta, rinnan korkeudelta läpimitaltaan lähes 80 cm mäntyä, josta kiintokuutioita kertyi reilu 3. Erikoispuut merkitään aina metsässä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 20 Terveyslannoituksen avulla korjataan maaperän ravinne-epätasapainoa. Turvemaiden terveyslannoituksissa käytetään tuhkaa, jota saa irtotuhkana ja rakeistettuna. Tuhkalannoite sisältää kaliumia ja fosforia, joita ei turvemailla ole riittävästi pitämään puuston kasvua yllä. Turpeessa on typpeä paljon, joten sitä ei tarvitse turvemaille levittää. Muita ravinteita lisäämällä pystytään turpeessa oleva typpi hyödyntämään. Ravinnepuutoksien tunnistaminen Kaliumin puutos näkyy puissa kellertävinä neulasina niin kuusella kuin männylläkin. Runsas karhusammaleen määrä kertoo myös kaliumin puutoksesta. Fosforin puutoksen huomaa lyhyistä neulasista ja männyillä on oksien kärjissä vain neulastupsut eli yksi neulaskerta. Tyypillisesti Varsinais-Suomessa levitetään tuhkaa 3000kg hehtaarille. Levitettävä määrä riippuu tuhkalannoitteen laadusta. Mitä laadukkaampaa se on ravinteiden suhteen sitä vähemmän, tarvitsee levittää hehtaaria kohden. Mhy Lounametsä käyttää Yaran lannoitteita; terveyslannoituksissa YaraSuna Horusta. Kyseessä on tuhkapohjainen kierrätyslannoite turvemaille. Se on saatu sivutuotteena lämpölaitokselta. Tämän jälkeen tuhka on jalostettu rakeistamalla ja lisäämällä fosforia, kaliumia ja booria. Lannoituksen avulla pystytään maksimoimaan turpeeseen sitoutuneen typen käyttö. Tämä lisää puuston kasvua. Lentolannoitusta helikopterilla Lounametsän alueella lannoitus on toteutettu pääasiassa helikopterin avulla. Maalevitykset ovat VarsinaisSuomessa haastavia leutojen talvien takia. Lannoituksia tehdään meillä yleensä kerran vuodessa, jolloin ne toteutetaan yhteishankkeena. Yhteishankkeena toteutettuna pystytään lannoitus tekemään helikopterilla kustannustehokkaasti. Yhdeltä lentopaikalta tulee lannoittaa 10 hehtaaria. Meillä lannoitukset hoitaa Yaran levityspalvelu, jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo useamman vuoden ajan hyvällä menestyksellä. Vaikutukset ympäristöön Metsänlannoituksien avulla voidaan lisätä myös metsien hiilensidontaa. Lisäkasvu sitoo enemmän hiilidioksidia kuin lannoittaessa syntyy. Lannoittaminen onkin yksi keino lisätä hiilensidontaa. Vesistöihin jätetään suojakaistaleet, joidenka avulla pystytään varmistumaan, että lannoitteita ei mene vesistöön. Turvemailla vältetään myös lannoitteiden joutumista ojiin. Hoida metsän puutokset kuntoon terveyslannoituksella Teksti ja kuvat: Eero Hakala Puuston kärsiessä ravinnepuutoksista, on terveyslannoitus melkeinpä välttämätön toimenpide elinvoimaista metsää tavoiteltaessa. Lentolannoitusta Euran alueella keväällä 2021.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 21 p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 € Lannoituksen hyödyt Lannoituksista saatava hyöty eroaa metsätalouden muista investoinneista, koska investoinnista saatavat tuotot realisoituvat totuttua nopeammin. Terveyslannoituksissa vaikutusaika on vähintään 20 vuotta. Vuotuinen kasvunlisäys on noin 2–4 m3, kasvupaikasta ja turpeen typpipitoisuudesta riippuen. Mitä enemmän typpeä turpeessa on sitä suuremman lisäkasvun tuhkan avulla saa. Kemera-tuen avulla sijoitetun pääoman tuotto on 6–9 %. Tuki terveyslannoitukseen Turvemaiden terveyslannoituksiin on saatavilla Kemera-tukea, jonka määrä on 30 % kokonaiskustannuksista. Tuen saaminen edellyttää tiettyjen kriteerien täyttymistä: • Kasvupaikaltaan kohteen tulee olla puolukkaturvekangas tai rehevämpi. • Lannoituksen tarve on kuvattu esim. kuvaamalla puuston oireet tai ravinneanalyysilla ja kasvupaikan määrittelyllä. • Kerralla tukea haetaan vähintään 2 ha alueelle. Kuvion vähimmäiskoon tulee olla min 0,5 ha. Mhy Lounametsä hoitaa – tilaa tämän vuoden lannoitukset nyt Tilaukset: Oman alueen metsäasiantuntijalta tai Eero Hakala puh. 040 766 9687 Asiantuntijamme ovat apuna ja tarkistavat mielellään mahdolliset ravinnepuutokset ja tarvitseeko metsäsi lisäboostia. Hoidamme myös Kemera-tuen hakemisen terveyslannoituksiin.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 22 Siirtelykaadon perusajatuksena on kerätä talteen karsimatonta energiapuuta. Metsurityönä avataan kohteelle ajourat ja harvennetaan niiden välit. Hyviltä kohteilta kokopuuta kertyy 70–100 m3/ha, eli aivan mitättömistä määristä ei ole kyse. Kohde on sitä tehokkaampi hakata, mitä tiheämpi se on. Eli tähän työlajiin soveltuvat erityisesti kohteet, jotka esimerkiksi tavallisena raivaussahatyönä tulisivat kalliiksi ja jäisivät vaikeakulkuisiksi. Siirtelykaadon jälkeen ajokone ajaa käytännössä kaikki puut pois metsästä, jolloin hoidettu metsä jää heti kulkukelpoiseksi ja hienoon kuntoon. Koneelliseen kokopuun korjuuseen verrattuna työ on nopeaa, sillä se toteutetaan tavallisesti 5–10 hengen ryhmissä. Lisäksi jokainen puu valitaan yksitellen, toisin kuin vaikkapa giljotiinikoneella työskennellessä. Maastoon tarvitaan vain yksi kone, koska hakkuu toteutetaan miestyönä. Lisäksi siirtelykaatoon liian pienet alueet on mahdollista tehdä samalla kertaa raivaussahalla kuntoon normaalina taimikonhoitotyönä. Siirtelykaatokohteita ei ennakkoraivata. Millaisille kohteille työlaji soveltuu? Optimaalinen kohde siirtelykaadolle on hoitamaton, tiheä taimikko, jonka uudistamisesta on aikaa menetelmästä ja kasvupaikasta riippuen noin 20–30 vuotta. Kohteen tulisi olla pinta-alaltaan vähintään 2 ha, jotta työ on kannattavaa tehdä. Runkoluvultaan hyvä kohde on yli 4000 runkoa hehtaarilla. Kooltaan puuston tulisi olla pääosin suunnilleen 7–12-metristä ja läpimitaltaan ”yhden käden puita”, eli suurimmaksi osaksi 5–7 cm paksuja runkoja. Rinnankorkeudeltaan yli 10 cm paksuiset puut alkavat olla liian painavia ja hankalia käsiteltäväksi – yksittäisiä runkoja ja pieniä alueita tällaista puustoa seassa toki lähes aina on. Mitä tiheämpää puusto on, sen paremmin se soveltuu siirtelykaatokohteeksi. Haasteena siirtelykaatokohteilla Siirtelykaato on hyvä vaihtoehto nuoren metsän hoitoon Teksti: Mira Sankkila Nuoren metsän hoidossa vielä hieman tuntematon työlaji on metsurityönä toteutettava siirtelykaato. Erityisen hyvin se soveltuu nuoriin, hieman huonolle hoidolle jääneisiin tiheisiin metsiin ja hoitamattomiin, venähtäneisiin taimikoihin. Metsurin tekemään siirtelykaatoon perustuva energiapuun korjuu on kustannustehokkaampaa kuin koneellinen korjuu pienessä puustossa.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2022 23 on useimmiten hyvän varastoinnin toteuttaminen. Hakkuri, joka lopulta tulee ensin varastolla kuivatetut puut hakettamaan, on pitkä ja painava, eikä se mahdu operoimaan ihan missä tahansa. Kesäaikaan lämmityshakkeelle ei juuri ole kysyntää, joten kaikkia varastoja ei pystytä hakettamaan täysin kuivana aikana. Sen vuoksi myös energiapuukohteilla hyvään varastointiin on syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi puiden täytyy kuivua hyvin ennen haketusta, joten parasta on suosia mahdollisimman aurinkoista sekä mahdollisuuksien mukaan muuta maastoa korkeammalla olevaa, tuulista paikkaa. Siirtelykaato on tekniikkalaji Siirtelykaato toteutetaan moottorisahalla, johon on kiinnitetty niin kutsutut kaatokahvat. Tällöin työ pystytään toteuttamaan huomattavasti ergonomisemmin kuin pelkällä moottorisahalla. Työssä hyödynnetään puun omaa liike-energiaa. Ensin puu sahataan poikki samalla rungosta toisella kädellä kiinni pidellen. Tämän jälkeen runkoa lähdetään työntämään tyvi maassa haluttuun suuntaan, ja samalla kun se lähtee kaatumaan, nostetaan tyvi maasta ja ohjataan se kaatumisen aikana omaan kasaansa. Puiden siirtely niiden kaatumisen jälkeen on raskasta ja hankalaa, joten siksi oikeanlaisen tekniikan oppiminen on ensiarvoisen tärkeää ja sujuvoittaa metsurin työskentelyä. Puiden kaataminen aloitetaan varastoalueelta, ja hakataan ajouraa leimikon perälle päin. Ajokone taas peruuttaa ensin ajouran päähän, ja lähtee sieltä varastolle päin keräten puut samalla kyytiinsä. Puut on tarkoitus kasata kaadettaessa siten, että yksi kasa mahtuu yhteen ajokoneen kouralliseen. Kasaamisessa puut ”letitetään” ilmaviin kasoihin, jotta ne ehtivät alkaa kuivua jo palstalla. Tämä myös keventää kuormia ajovaiheessa, mikä tietysti auttaa siihen, että maasto ei rasitu yhtä paljon kuin märemmillä kuormilla; ajourien havutustahan ei tässä työlajissa voida toteuttaa. Myös ajourien riittävä leveys tulee huomioida. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi, mikäli uskot sinulla olevan sopiva kohde hoidettavaksi kuntoon. Hoidettu, hyvin kasvava metsä tuottaa paremmin ja on samalla myös ilmastoteko! Siirtelykaatoa Laitilassa maaliskuun alussa esitteli JR Metsä Oy:n metsurina työskentelevä Daniel Miokovic. Valtteri Katunpää Mira Sankkila
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=