Metsänhoitoyhdistys Lounametsän asiakaslehti 2/2022 Energiapuun korjuu entistä kannattavampaa s. 6 Hiilinielujen kasvatuksesta lisätuloja metsänomistajille s. 22 Koulun penkiltä metsäammattilaiseksi – miten se tapahtuu? s. 12–13 Miten järjestän metsätilani omistuksen s. 16
2 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 Sisältö 3 Pääkirjoitus: Metsänomistajalla on mahdollisuus vaikuttaa puukauppaan 4 Toimihenkilöuutisia 5 Uutispalat 6 Energiapuun korjuu nyt entistä kannattavampaa 8 Näin vertaa energialähteitä 9 Okakaarnakuoriaiset herättäneet huolta 10 Tuohta olisi tarjolla 12 Koulun penkiltä metsäammattilaiseksi – miten se tapahtuu? 15 Metsänomistajat-webinaarit syksyllä 2022 16 Mietitkö metsätilan jatkajaa? 18 OmaMetsä mukana maailmalla 20 Metsänhoidon vaatimukset uudistuvat lokakuussa 22 Hiilinielujen kasvatuksesta lisätuloja metsänomistajille 24 Mitä hyötyä on ennakkoraivauksesta? 26 Jäsenedut 29 Johtajalta: Puuenergia ansaitsemaansa arvoon 30 Yhteystiedot Vastaava päätoimittaja Hannu Justen Toimituspäällikkö Outi Grusander Ulkoasu Salon Seudun Sanomat Paino Newprint, Raisio ISSN 2323-9204 (painettu) ISSN 2323-9212 (verkkojulkaisu) Painosmäärä 8000 kpl Lehti luettavissa myös osoitteessa: mhy.fi/lounametsa Kannen kuvassa Ahti Aho, kuvaaja Jaakko Aho Seuraava lehti ilmestyy 3/2023 PEFC/02-44-02 Kenelle: pe 28.10. - la 29.10. Paimiossa Livian tiloissa Kurssin hinta ilman yöpymistä: jäsenille 45 € (ei-jäsenet 145 €). Hinta sis. opetuksen, materiaalin sekä 2 x lounas ja iltapäiväkahvit. Raivaussahat turvavarusteineen järjestäjän toimesta (tarvitset vain tukevat kengät/saappaat.) Kurssin hinta yöpymisellä: 70 €/170 € sis. ed. lisäksi yöpyminen, pepäivällinen ja la-aamupala. Kurssi järjestetään yhteistyössä Ammattiopisto Livian kanssa. Mhy.fi/lounametsa Kurssille voivat osallistua kaikki omatoimisesta raivaussahan käytöstä kiinnostuneet, olipa sinulla aiempaa kokemusta tai ei. Kurssilla opettelemme raivaussahan käyttöä, huoltoa, metsänhoitosuosituksia sekä käytännön raivausta erilaisilla taimikonhoitokohteilla. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti Mhy Lounametsän jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. Jos kurssilla on tilaa, myös ei-jäsenillä on mahdollisuus osallistua. outi.grusander@mhy.fi tai puh. 040 170 6822 Ilmoittaudu viim. 16.10. paikkoja rajoitetusti (max. 15 hlöä)
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 3 PÄÄKIRJOITUS Timo Junnila | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Lounametsä Metsänomistajalla mahdollisuus vaikuttaa puukauppaan 3 Polttopuukauppaa on tehty viime aikoina vilkkaammin kuin vuosikymmeniin. Takan ja uunin lämmittämisellä sähkölaskuja vastaan taistelevilla kuin isoilla kaukolämpövoimaloillakin tulevan talven energiapuut olisi parasta olla jo varastoissa. Energianpuun hankintaa on ennakoitava, niinpä katseet suunnataan jo seuraavan talveen. Riippumatta Ukrainan sodan jatkosta, tarvitaan Suomessa sekä energian riittävyyden että kustannusten takia, entistä enemmän kotimaista energiapuuta. Kotimaan puukauppa on lähtenyt loppukesän ja alkusyksyn myötä kasvuun. Venäjän tuonnin loppuminen kirittää kotimaan markkinoita. Kuitenkin tämän vuoden raakapuuostot suhteessa teollisuuden ennustettuun tarpeeseen ovat alhaiset. Metsäteollisuus on tehnyt jatkuvasti entistä parempaa tulosta. Huomioiden vaikuttavat tekijät kotimaan raakapuumarkkinat tuntuvat kuitenkin kovin rauhallisilta. Puun hintataso on tukin ja energiapuun vetäminä noussut, mutta erityisesti kuitupuun alhainen hinta ihmetyttää. Lisääntynyt tarve ei näy kuitupuun tarjouksissa. Metsänomistajien odotukset ja metsäteollisuuden näkemykset eivät kohtaa markkinoilla. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajia varten – käytä apuna asiantuntijaa Metsäteollisuuden pyrkiessä pitämään kuitupuun hinnan entisellä tasolla, on metsänomistajien pidettävä tavoitteena, että kasvava tarve näkyy myös puukauppatarjouksissa. Tärkein tekijä on kilpailuttaa puukaupat. Tämä on järkevintä toteuttaa metsänhoitoyhdistyksen kautta. Mhy Lounametsän toimihenkilön tekemän tarjousvertailun jälkeen sinun on metsänomistajana helpompi päättää, teetkö ja kenen kanssa puukaupan vai pyydätkö vastatarjouksen. Koko Eurooppaa koskevan energiakriisin keskelläkin EU:n päätöksentekoelimissä jatkuu useidenmetsätalouteen vaikuttavien säädösten valmistelu. Kaiken säädösvalmistelun suorana tai vähintään epäsuorana tarkoituksena tuntuu olevan erilainen metsätalouden toiminnan rajoittaminen. Metsänomistajien edunvalvonnalle on tarvetta, niin kotimaassa kuin Brysselissä. Metsänhoitoyhdistykset yhdessä MTK:n metsäedunvalvonnan kanssa tekevät arvokasta työtä siihen, että me metsänomistajat voimme säilyttää uskomme yksityiseen metsänomistukseen ja sen varmistamiseen, että meidän kannattaa panostaa metsiemme hoitoon. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet mukana tekemässä tärkeää työtä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 4 MTK avasi kesällä kaikille mahdollisuuden osallistua luontoarvojen säilyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Arvottaminen ja hinnoittelu tapahtuu ostajan ja myyjän välillä. MTK on avannut kaikille mahdollisuuden osallistua luontoarvojen säilyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. ”Metsänomistajat ovat kiinnostuneita vapaaehtoisuuteen perustuvasta monimuotoisuustyöstä”, muistuttaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. MTK:n tavoitteena on, että luontoarvomarkkinat tuovat myös taloudellista hyötyä metsänomistajille. Palvelu on alkuvaiheessa ilmoitustaulu -tyyppinen järjestelmä, jonka avulla luontoarvoja myyvät metsänomistajat ja ostajat voivat kohdata. Alkuvaiheessa luontoarvokauppa tehdään palvelun ulkopuolella, mutta tulevaisuudessa palveluun on tarkoitus lisätä toiminnallisuuksia mm. sopimusten solmimiseen liittyen. Luontoarvot.fi palvelusta toivotaan eri toimijoiden yhteistä hanketta. MTK kutsuumetsänomistajat ja muut toimijat rohkeasti mukaan palvelun kehittämistyöhön. ”Palvelussa voidaan edistää yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamista tai vaikkapa luontoon perustuvien palveluiden kehittymistä”, Mäki-Hakola sanoo. Myös luonnontuote- ja luomukeruukauppa voi hyötyä palvelusta. TOIMIHENKILÖUUTISIA Essi Lehtinen aloitti operaatioasiantuntijana UUTISPALAT Essi Lehtinen (22) aloitti heinäkuun alussa Mhy Lounametsän uutena toimihenkilönä. Hän vastaa työmaiden toteutuksesta metsänhoitopalveluiden osalta Turku-tiimin sekä osittain Vakka-tiimin alueilla. Essi on kotoisin Naantalista, mutta asuu avopuolisonsa kanssa nykyään Turussa. Hän on juuri valmistumassa metsätalousinsinööriksi Evolta. Vapaa-ajalla Essi kutoo sukkia ja pipoja sekä tykkää käydä sienessä, liikkua luontopoluilla ja kansallispuistoissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös Essille tärkeitä, ja hän tapaakin usein ystäviään, vanhempiaan ja veljen perhettä. Luontoarvot.fi palvelussa kohtaavat luontoarvojen ostajat ja myyjät Nuoren metsän hoitoon on saanut tukea 1.6.2022 alkaen 450 e hehtaarilta, jos hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta. Nuoren metsän hoito on nyt aiempaa kannattavampaa, kun leimikolta samalla kerätään pienirunkoista puuta. Tuen määrä nousi kesäkuun alussa 20 eurolla hehtaarilta ja on nyt 450 e/ha. Samalla vaadittavan puuston poistuman määrävaatimus laski Lounametsän alueella 1500 rungosta 1000 runkoon hehtaaria kohden. Poistettavien puiden kantoläpimittavaatimus nousi kahdesta senttimetristä kolmeen. - Poistumavaatimusten alenemisen myötä metsänomistajalla on laajemmat mahdollisuudet saada hoitokohteita tuen piiriin. Jos taimikonhoito on päässyt unohtumaan niin nyt kannattaa hyödyntää tuet ja laittaa metsät kuntoon, sillä energiapuulle riittää kysyntää, painottaa Mhy Lounametsänmetsäpäällikkö Valtteri Katunpää. Vaihtoehtoja energiapuun korjuuseen on useita: kokopuun korjuu, karsittu ranka tai yhdistelmäkorjuu, jossa otetaan talteen myös kuitupuuta. Metsänomistajan kannattaa muistaa myös, että hyvässä puukaupassa myyjä saa kemeratuen itselleen. Ostajat sitten hinnoittelevat leimikon samasta lähtökohdasta tukia miettimättä. Mikäli tuki haetaan ostajalle, valuu osa siitä herkästi ostajan kassaan, Katunpää muistuttaa. Nuoren metsän hoidon tukitaso nousi ja ehdot lieventyivät
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 5 Valtioneuvosto antoi syyskuussa eduskunnalle esityksen uutta metsätalouden kannustejärjestelmää koskevaksi laiksi, jolla korvataan nykyinen kemeratukijärjestelmä 1.1.2024 alkaen. Tukitasot jäivät vielä auki ja ne päätetään syksyn aikana. Byrokratiaa kevennetään Uusi tukijärjestelmä pyrkii keventämään hallintoa ja työmäärää. Jatkossa taimikon ja nuoren metsän hoitohankkeissa riittää, että tukihakemus jätetään vasta työn tekemisen jälkeen eikä ennakkoilmoitusta tarvitsisi tehdä. Tukea tiehankkeisiin jatkossakin Metsätieverkoston osalta uutta olisi, että tuki myönnettäisiin tiekunnalle. Tuen saannin edellytyksenä olisi, että tieyksitöistä on yksityisten maanomistajien omistuksessa vähintään 30 prosenttia. Tukea voitaisiin myöntää myös maanomistajalle yhdellä tilalla tehtäviin perusparannushankkeeseen. Suurin muutos suometsän hoitoon Suometsän hoidon tuki korvattaisiin suometsän hoitosuunnitelman tuella sekä suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemisen tuella. Tavoitteena tässä on edistää ja lisätä suometsien kokonaisvaltaista ja monitavoitteista hoidon suunnittelua. Ojien kunnostuksen toteuttamiseen ei jatkossa myönnettäisi tukea. Nykyisen Kemeran toteutusajoista Nykyisen lain mukaisia hakemuksia voi toimittaa Metsäkeskukseen 1.10.2023 saakka. Nuoren metsänhoitotöillä on toteuttamisaikaa 12 kuukautta. Muissa kemera-töissä toteutusaikaa on enimmillään 31.3.2026 asti. - Metsänomistajien ja toimijoiden kannalta on erittäin hyvä, että kemera on voimassa vuoden 2023 loppuun saakka. Metsänhoidon kemera-tukia voi hakea tuttuun tapaan ensi vuonna ja uuteen tukijärjestelmään siirrytään vuoden 2024 alussa. Metsissä riittää hoitotöitä ja kemera-tukea on hyvin käytettävissä, kannustaa metsäjohtaja Anna Rakemaa Suomen metsäkeskuksesta. METKA korvaa kemeratukijärjestelmän vuoden 2024 alusta Mhy Lounametsän hallituksen jäsen, Helsingin yliopiston dekaani, Ritva Toivonen emännöi kesän alussa tilallaan Kiukaisissa Oregonista saapuneita metsäalan vaikuttajia, yrittäjiä ja professoreita, jotka tutustuivat mm. suomalaiseen metsänhoitoon, metsäalan digitalisaatioon ja korjuukäytäntöihin. Oregon State University’n metsätieteiden tiedekunnan dekaani, Tom DeLuca pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan istutusta pottiputkella Mhy Lounametsän johtajan Hannu Justenin opastuksella. Eurassa kansainvälisiä metsäyliopiston vieraita Anne Rauhamäki Outi Grusander
6 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 Lounais-Suomessa hyvä kysyntä energiapuulle on ollut viimeksi muutama vuosi sitten, kunnes pari oikein lämmintä talvea kerrytti puuta varastoihin niin runsaasti, että suurta energiapuuvarastoa ryhdyttiin sulattelemaan oikein urakalla. Kauaa ei tarvinnut sulatella, kun hankintaa ja korjuuta vähennettiinmerkittävästi ja samaan aikaan iski pitkä ja viileä talvi jo marraskuussa 2021. Lisäksi sähkön hinta oli ollut ennätyksellisen korkealla jo alku syksystä lähtien. Talvi 2021–2022 oli pitkä ja kulutti energiaa kautta maan paljon, varastot tyhjiksi. Samaan aikaan energian tuonti Venäjältä loppui ja muualta vaikeutui merkittävästi. Tyhjien varastojen päälle loppui noin kahden miljoonan energiapuukuution tulo halpana hakkeena rajan takaa Suomeen. Monelle hakkeen käyttäjälle tuli paniikki - miten korvata tuontihaketta suuri määrä ja äkkiä. Ollaan taas siinä tilanteessa, että energiapuulla on kova kysyntä. Tällä kertaa se on suurempaa kuin kertaakaan tähän asti. Tulevan talven suurta kulutusta lisää erittäin korkealla pysynyt sähkön hinta. Useita CHP -laitoksia on tehnyt sähköä läpi kesän tai täysillä ainakin heti huoltoseisakin jälkeen. Niin sanotusti ylimääräistä kulutusta on sitä kautta syntynyt alueellammekin merkittävästi. Sähkö tulee siis lämmön tuotannon sivutuotteena, joten ylimääräinen lämpö on työnnettävä läheiseen vesistöön. Sähkö on tuottanut omistajilleen moninkertaiset voitot harakoille päästetyn lämmön kustannukseen verrattuna. Sähköä tuottavien voimalaitosten maksukyky on korkea ja bioenergia vielä halpaa, kun siitä ei toistaiseksi tarvitse maksaa kalliita päästökauppamaksuja, vaikka EU nyt jo sellaisia metsäenergiallekin suunnittelee. Lounametsä valvoo jäsentensä etuja – energiapuusta reilu hinta Suomalaisessa energiapuukaupasEnergiapuun korjuu nyt entistä kannattavampaa Teksti: Valtteri Katunpää Valtteri Katunpää Energiapuusta on kova kysyntä, energiapuuta on liikaa ja taas energiapuuta on liian vähän. Tätä ylös alas liikettä on jatkunut koko kaksituhatluvun, kun puuta on käytetty energiaksi kasvavia määriä. Nyt on aika mennä taas ylös! Lounametsässä on onnistuttu merkittävästi parantamaan metsänomistajalle maksettavaa kuitu- ja energiapuun hintaa korjuupalveluleimikoilla ja hankintakaupoissa kuluvan vuoden aikana.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 7 sa on totuttu pitkiin sopimuksiin. Tulevan talven energiatoimitukset hintoineen on sovittu pääosin jo viime syksynä. Vastaavasti nyt syksyn ja talven aikana sovitaan seuraavan talven kauppoja. Energiapuun hinta ei nouse tai laske yhtä äkkiä kuin jonkun muun polttoaineen hinta. Moni energiapuun myyjä odottikin merkittäviä hinnan nousuja jo heti viime keväänä. Nousua on sentään nähty tänä vuonna jo runsaasti. Eniten on noussut karsitun rangan hinta, jossa vienti, energiapuu ja kotimainen metsäteollisuus ovat tosissaan joutuneet kilpailemaan kuitu- ja energiapuusta. Kaikkialla on ollut kova tarve puulle, eikä se tarve ole lähiaikoina vähenemässä ainakaan energiapuun osalta. Olemme Mhy Lounametsässä onnistuneet merkittävästi parantamaan metsänomistajalle maksettavaa kuitu- ja energiapuun hintaa korjuupalveluleimikoilla ja hankintakaupoissa kuluvan vuoden aikana. Tienvarsihinnat ovat nousseet jopa kolmanneksen ja ovat erittäin kilpailukykyiset ilman bonuksia ja lisien lisiäkin. Maksamme hyvän hinnan puusta reilusti kaikille jäsenillemme. Se on edunvalvontaa parhaimmillaan. Nyt onkin erinomainen tilaisuus hoitaa metsät kuntoon, joko omatoimisesti hankintahakkuilla tai metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsänomistajalla on myös oikeus pitää metsäyhtiön tekemältä pystykaupalta puita itsellään etukäteen sopimalla. Myymällä ne energiapuuksi erikseen Lounapuulle hankintakaupalla, on helppo tienata rahat, vaikka uudistamistöihin, sillä hyöty on yleensä useita euroja motilta. Energiapuun korjuuseen lisää panostuksia Metsänhoitoyhdistys Lounametsän puukauppayhtiö Lounapuu Oy on tehnyt ensimmäiset energiapuun toimitussopimukset jo seuraavaksi talveksi 2023–24. Kaupat antavat vakaan pohjan toiminnalle ja varmistavat suuren energiapuun kysynnän myös ensivuodeksi. Kasvatamme energiapuun korjuuta merkittävästi sekä karsittuna rankana, että kokopuuna. Olemme tehneet uusia sopimuksia koneista, joilla voidaan hakata energiapuuta nuorista metsistä. Markkinatilanne mahdollistaa hakkuut risukoissa entistä paremmin ehdoin, vaikka korjuu, kuljetus ja haketuskustannukset ovat nousseet merkittävästi. Tavoitteenamme on myös kehittää ja ottaa käyttöön uusia menetelmiä hoitamattomienmetsien kuntoon laittamiseksi samalla, kun kohteilta kerätään kotimaista, uusiutuvaa energiaa. Kannustankin metsänomistajia hyödyntämään tämän vahvan puukauppasuhdanteen. Omalle työlle on saatavissa kerrankin kunnon korvaus hankintatyöstä ja varsinkin energiapuusta sille kuuluva hinta. Energiapuun korjaaminen on lisäksi helppoa, kun voit laittaa kaiken pienpuun oksineen joko samaan pinoon tai erotella vain karsitut rangat yhteen pinoon. Muista aina puuta myydessäsi vähintään varmistaa oikea hintataso metsänhoitoyhdistyksestä, sillä alalla on erikoisia hinnoittelu- ja kauppatapoja eivätkä kaikki toimijat välttämättä aina tee kauppaa metsänomistajan edun mukaan. Tässä markkinatilanteessa on helppo hävitä euroja tutun kaupoilla. Ostamme energiapuuta Nyt on kannattavaa laittaa nuoret metsät kuntoon. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme. Autamme oikean korjuutavan valitsemisessa mhy.fi/lounametsa/yhteystiedot LOUNAPUU OY | lounapuu.fi Mhy.fi/lounametsa Kokopuukorjuuseen: pellonreunoja ja teiden varsia kaivinkoneille, nuoria metsiä ja maisema-alueita kone- ja metsurikorjuuseen. Hakkuutähteitä päätehakkuualoilta: yli 1,5 ha päätehakkuut. Hankintakaupalla tienvarresta: kokopuuta (runko + oksat), karsittua energiapuuta, oksa- ja latvusmassaa. Tienvarressa luovutettavat ja haketettavat energiapuuerät eivät saa sisältää epäpuhtauksia, kuten juuripaakkuja, maata, rautaa, muovia, rekennusjätettä tms.Varasto ei saa olla sähkölinjojen alla, vaan sen täytyy sijaita tien tai pellon reunassa.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 8 Näin vertaat energialähteitä 1 m3 = 1,5 pinokuutiometriä = 2,5 irtokuutiometriä = 1.000 litraa 1 pinokuutiometri kuivaa koivua vastaa energialtaan 170 l polttoöljyä eli 1700 kWh. 6 pinokuutiometriä koivua = 2.100 kg pellettiä = 12,5 m3 haketta = 1.000 l polttoöljyä Kiintokuutiometri (m3) Pinokuutiometri (p-m3) Irtokuutiometri (i-m3) Mene osoitteeseen www.omametsa.fi Luo tunnukset palveluun. Rekisteröidy sähköpostilla ja luo salasana. Saat vahvistuslinkin sähköpostiisi. Lue ja hyväksy palvelun käyttöohjeet. Kuinka otan käyttöön: Palvelu vaatii vahvan tunnistautumisen. 1. 2. 3. 4. 5. From: Outi Grusander To: Nirhamo Jukka Subject: sitten lisää muutoksia sorry Date: perjantai 23. syyskuuta 2022 11.34.31 Attachments: Outlook-r1olxwu2.png Outlook-rryzcn3z s.7 ne kaksi taulukkoa sittenkin pois ja alla olevat tiedot tilalle Kiintokuutiometri Pinokuutiometri Irtokuutiometri Hakekuutio Sekapuuta m3 1 0,6 0,4 0,4 Puun polton hyötysuhde 85 % 85 % 85 % 90 % Energiaa polton jälkeen MWh 1,7 MWh 1,02 MWh 0,68 MWH 0,72 MWh Energiaa KWh 1700 KWh 1020 KWh 680 KWh 720 KWh Sähkön hinta €/KWh 0,25 € 0,25 € 0,25 € 0,25 € Öljyä l (hyötysuhde 0,95) 180 l 107 l 72 l 80 l Öljyn hinta €/l 1,65 € 1,65 € 1,65 € 1,65 € Pellettejä kg (hyötysuhde 0,95) 376 kg 226 kg 150 kg 160 kg Pelletin hinta 400 €/t 400 €/t 400 €/t 400 €/t Arvo sähkönä 425,00 € 255,00 € 170,00 € 180,00 € Arvo öljynä 297,00 € 176,55 € 118,80 € 132,00 € Arvo pelletteinä 150,40 € 90,40 € 60,00 € 64,00 € T. Outi Outi Grusander HR- ja viestintäasiantuntija Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry Kuralankatu 2, 20540 TURKU +358 40 170 6822 outi.grusander@mhy.fi mhy.fi/lounametsa
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 9 Viime vuonna Uudenkaupungin rannikkoalueelle rantautuneet okakaarnakuoriaisten tekivät tuhojaan. Metsäasiantuntija Markku Haapaniemi kertoo nyt, että kohteet, joissa tuhopuut poistettiin, ovat säästyneet uusilta tuhoilta, eivätkä kuoriaiset ole levinneet. Mutta jos viime vuonna on paikat jääneet siistimättä, niin nyt on vähintään saman verran uusia kuolleita puita. Eniten tuhoja on ollut 60–80-vuotiaissa männyissä. Joitakin havaintoja on myös kuusentähtikirjaajista ja kirjanpainajista. Heikentyneet puut alttiita Tiiminvetäjä Ilkka Vuoristo kertoo, että tuhoilmoituksia tulee, eikä hän itsemuista vastaavaa aiemmin. Yleensä kohteet ovat kuitenkin vain muutamien puiden ryhmiä. Lapin alueella tutkittiin elokuussa myös puolen hehtaarin aluetta, jossa männyt olivat heikentyneet ja lopuksi kuolleet pystynävertäjän vaurioihin. Pystynävertäjät iskeytyvät yleensä silloin, kun niillä on ollut lähistöllä jokin lisääntymispaikka esim. varastopaikalle jätettyä kuorellista mäntypuutavaraa tai tuulen kaatamia mäntyjä. Tällöin tuhot voivat jatkua vuodesta toiseen. Turun alueella metsäasiantuntija Santtu Raimoranta kertoo useammista kuoriaishavainnoista, vaikkakin yksittäisistä. Kasvupaikat voivat olla hyväravinteisiakin, mutta tyypillistä on, että ne ovat kuivumiselle alttiita esim. hakkuuaukkojen ja sähkölinjojen aurinkoisilla vierustoilla. Hyvä metsänhoito auttaa Mhy:n korjuupalvelu on hoitanut jäsenten tuhoalueita, ja tällä on pystytty pitämään tartunnat kurissa. Varsinaisesti puut, joista jo kuori irtoaa eivät enää ole uhka. Vieressä kituvat puut kannattaa poistaa. Hyönteistuhot voi välttää, kun hoitaa kuorellisen puutavaran ja tuulenkaadot pois ennen parveiluaikaa ja viimeistään metsätuholain määräaikoja noudattaen. Tärkeää on myös huolehtia taimikonhoidoista ajallaan. Näin varmistetaan, että puista kasvaa vastustuskykyisempiä. Okakaarnakuoriaiset herättäneet huolta Teksti: Outi Grusander Metsänomistajilta on tullut pitkin loppukesää ja syksyä tasaiseen tahtiin ilmoituksia ruskettuneista männyistä. Mistä on kyse ja pitääkö olla huolissaan? Okakaarnakuoriaisten ruskettamia puita Laitilassa. Santeri Laaksonen Kuusiin iskeytyneitä tähtikirjaajia. Kari Laiho Kuusentähtikirjaaja Iskee harvennettaessa nuoria kuusikkoja, kun puut saavat valoshokin ja vastustuskyky alenee. Myös isojen kuusten latvat erityisesti karuilla kasvupaikoilla ovat alttiita. Tuhot saattavat levitä myös terveisiin puihin, jos kuusikon harvennus tehdään parveiluaikana. Tähtikirjaaja aiheuttaa aukkoja, mutta ei välttämättä heti tapa puuta. Okakaarnakuoriainen Männyn tuholainen, joka iskeytyy hakkuutähteiden oksiin, latvuksiin, tuulenkaatoihin ja heikentyneisiin pystypuihin sekä joskus myös terveisiin puihin. Erityisesti hakkuiden ja myrskytuhojen jälkeen kannattaa olla tarkkaavainen.
10 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 Tuohta olisi tarjolla Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y Metsänomistajan kannalta elämme kutkuttavaa puukauppasyksyä. Samanaikaisesti osa talousviisaista puhuu maailmanlaajuisen taantuman pelosta, mutta kotimainen metsäteollisuus tekee laajalla rintamalla ennätyksellisiä tuloksia vuosineljänneksestä toiseen. Venäjän hyökkäysota Ukrainassa näyttää vain vahvistavan kehitystä. Täydellä kapasiteetilla jalostava suomalainen metsäteollisuus joutuu nopealla aikataululla korvaamaan noin 15 prosenttia raaka-ainehankinnasta. Vaikutukset alkavat näkymään loppuvuodesta täysimääräisenä. Niitä vahvistavat venäläisen energian toimitusten supistuminen tai loppuminen. Kotimaassa on myös mittavia puunkäyttöä lisääviä investointeja. Metsä Groupin Kemin investointi on valmistumassa. Raumalla käynnistellään uutta modernia sahaa ja monet itsenäisen sahateollisuuden investoinnit ovat menossa. Loppu vuodesta odotellaan Stora Enson investointiuutistaOuluun. Vaikka maailmaantalouteen liittyy taantumapelkoja, tarkoittaa sekä venäläisen raakapuun, että sahatavaran tuonnin tyrehtyminen EU-markkinoille niin isoa lisätarjonnan tarvetta, että kotimaiselle puunkorjuulle voi ennakoida edelleen vahvistuvaa kysyntää. Oma lukunsa on energiapuun kysynnän voimakas kasvu. Tulevana talvena puuta palaa energiaksi niin kotimaassa kuin Euroopassa. Tämä siitä huolimatta, että EU parlamentin ympäristövaliokunta meni keväällä äänestämään luonnonlakien vastaisesti, että puu ei olisikaan uusiutuvaa energiaa. Se äänestys ei tule saamaan vastakaikua jäsenmaissa eikä myöskään koko EU-parlamentissa. Lämpö on perustarve. Markkinatkin sen tietävät. Takkavalmistaja Tulikiven osakekurssi on rajussa nousussa, kun saksalaiset tilaavat tulisijoja kiihtyvään tahtiin. Klapeja ja energiarankaa tullaan talven alla kysymään. Hurjaltahan jopa 400 euron energia-arvoksi lasketut mottihinnat kuulostavat. Lähes kaikilla metsänomistajilla on hoito- ja hakkuumahdollisuuksia metsissään. Nyt kannattaa olla aktiivinen ja tutkailla metsäsuunnitelmia ja tilata metsänhoitoyhdistykseltä puukaupan kilpailutuspalveluita. Niin olen tekemässä minäkin. Keuruulla teimme viime viikolla Paanasen Riikan kanssa metsäkäynnin ja teimme harvennusleimikon, joka on juuri lähdössä kilpailutukseen. Päätehakkuuta suunnittelen 30-luvulla ojitetulle turvemaakohteelle kotona Petäjävedellä. Kun Rätyn Jarmo palaa lomilta, lähtee se kilpailutukseen. Tässä markkinatilanteessa katson, että harvennus- ja päätehakkuuleimikot kannattaa kilpailuttaa erillisinä. Tukkia hakee laajempi joukko ostajia kuin kuitu- tai energiapuuta. Kun olen paljon tehtäväni myötä keskusteluissa metsätoimihenkilöiden ja metsänomistajien kanssa, olen saanut viestiä, että puukauppatarjouksissa on juuri nyt erittäin isoa vaihtelua. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijalta saa aina puukaupan kilpailutuksessa myös katkontaennusteen. Se on mhy:n kruununjalokivituote, mitä ei mistään muualta saa. Puukaupassa tehdään nyt myös poikkeuksellisen paljon erilaisia tarjouksia. Runkohinnoittelun, rungonosahinnoittelun ja puutavaralajittaisen tarjouksen yhteismitallistaminen ja vertailu ei onnistu maallikolta. Siksi minäkin teen sen aina metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisen kanssa. Samaa suosittelen teille muillekin metsänomistajille. Suositukseni koskee myös teitä, jotka olette jonkinmetsäyhtiön sopimusasiakkaita. Nyt ei kannata myydä puitaan laput silmillä. Seppä sanoisi, että rautaa kannattaa takoa silloin kun se on kuumaa. Me metsänomistajat voimme virkkoa sen muotoon, että kun tuohta on tarjolla, miksemmepä sitä hyödyntäisi. Ei kuitenkaan yksisilmäisesti, vaan aina kilpailutuksen kautta.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 11 Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Tehokas ja edullinen Norwood tukkivannesaha Hinta MN27 alk: 5990,00 Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot MN27 LumberMan MN27 Tukin halkaisija 69 cm LumberMate LM30 Tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkö- tai polttomoottorilla www.uittokalusto.fi METSÄTARVIKKEET - METSÄSTYS - RETKEILY - PUUTARHA - KONEYRITTÄJÄT - METSÄTEOLLISUUS MN27 & LM30 Heti toimitukseen! Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Katso koko klapisäkkivalikoima verkkokaupasta! Nordforest klapisäkki 1,5m³ 17,90 Nordforest klapisäkki 1,0m³ 15,90 Alps Outdoorz UplandGameVest 89,00 » Monipuolinenmetsästysliivi » Koot: S/M, L/XL, 2XL/3XL Isotunes Free BT korvatulppa 119,00 ArmytekWizard v4 C2 ProUSB 79,90 »Valoteho: 2500 lm » Kantama: 131m »Vedenkestävyys: IP68 » SNR 29 dB » Bluetooth 5.0 » EN 352-2 hyväksyntä »Taustamelun vaimennus puheluille » Käyttöaika n. 7h 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.fi Armytek Predator V3.5 ProUSB 89,90 » Taktinen valaisin » Valoteho: 1500 lm » Kantama: 501m
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 12 Metsäalan opiskelijat tuskailevat vuosittain sopivan harjoittelupaikan löytymistä. Ilman oman alan työkokemusta ei maastosilmä harjaannu. Mitä varhaisemmin työhön pääsee käsiksi sen paremmin ymmärtää, mitä tuleva työ vaatii ja missä omat vahvuudet ovat. Metsänhoitoyhdistyksellä pääsee tekemään monipuolisesti eri tehtäviä. On mahdollisuus itse aikatauluttaa oma päivänsä joustavasti, ja etäyhteydet mahdollistavat työskentelyn mistä tahansa. Mhy Lounametsä onkin lisännyt yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tästä esimerkkinä on mm. kesäkuussa solmittu kumppanuussopimus Ammattiopisto Livian kanssa. - Pyrimme luomaan opiskelijoille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyksiä työelämään. Tarjoamme työssäoppimispaikkoja, mahdollisuuksia oppisopimukseen ja toimihenkilöharjoitteluun. Näemme, että syvällisempi yhteistyö ja vuorovaikutus alan oppilaitosten kanssa on tärkeää, jotta työelämän tarpeet voidaan huomioida opetuksessa mahdollisimman hyvin, kuvailee Mhy Lounametsän HR- ja viestintäasiantuntija Outi Grusander. Kollegojen kanssa on kiva jakaa kokemuksia Joensuusta metsänhoitajaksi valmistuva raumalainen Heini Nakola pääsi Laitilan toimipisteellä tutustumaan niin korjuupuoleen kuin metsäasiantuntijan tehtäviinkin kesätyönsä aikana. - Korkeakouluopinnoista huolimatta meillä on ollut paljon kenttäkursseja, joissa on harjoiteltu muun muassa korjuujäljen ja taimikoiden tarkastusta, metsänmittausta, metsänhoitotöiden suunnittelua, tuhojen kartoittamista ja sertifiointia sekä arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamista. Metsänhoitoyhdistyksellä olen päässyt harjoittelemaan näitä käytännössä, kertoo Nakola tehtävistään. Hinnerjoelta kotoisin oleva Salla Lehtonen puolestaan suoritti toimihenkilöharjoittelua Sata-tiimissä. - Olin jo viime kesänä istuttamassa taimia mhy:llä. Metsänhoitoyhdistys on hyvä harjoittelupaikka, sillä täällä saa tehdä paljon erilaisia asioita ja nähdä erilaisia työskentelytapoja, pääsee konkreettisesti oppimaan metsäalan kiemurat. On ollut myös mukava tutustua työkavereihin ja tulla osaksi työporukkaa, iloitsee Euran ja Eurajoen alueella kesätöissä viihtynyt Lehtonen. Toisen vuoden metsäinsinööriopiskelija, Josefiina Kavander halusi hakea tuttuun metsänhoitoyhdistykseen. Hän oli tutustunut jo aiemmin Koulun penkiltä metsäammattilaiseksi – miten se tapahtuu? Teksti: Outi Grusander Moni opiskelija pohtii, minkälaiseen metsäammattiin ”isona” haluaisi työllistyä. Metsänhoitoyhdistykseen hakeudutaan usein monipuolisten ja itsenäisten tehtävien vuoksi. Oma urapolku löytyy kokeilemalla. Metsäasiatuntijan työssä toimistotyöhön mukavaa vaihtelua tuovat metsäkäynnit, joissa voi joskus törmätä vaikkapa geokätköön, kuten Heini Nakola kesällä. Kari Laiho
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 13 kotitilallaan Sauvossa metsänhoitoyhdistyksen väkeen. - On ollut tärkeää päästä harjoittamaan metsän arviointitaitoja. Harjoittelu tuo varmuutta tekemiseen. On ollut todella antoisaa opintojakin ajatellen, kuvailee Kavander. Lounametsä ja Ammattiopisto Livia kumppaneiksi Yhteistyötä syventämällä pyritään edistämään metsäalan koulutuksen työelämälähtöisyyttä, kasvattamaan metsä- ja luonnonvara-alan opiskelijoiden osaamista ja kiinnostusta metsäammatteihin sekä lisäämään metsänomistajien koulutusmahdollisuuksia sekä sitä kautta ymmärrystä metsäomaisuuden hoidosta. Kumppanuus pitää sisällään mm. työssäoppimista ja metsänhoitoon liittyviä työkohteita, metsänomistajille suunnattua lisä- ja täydennyskoulutusta sekä tapahtumayhteistyötä. Lisäksi on suunnitteilla Mhy Lounametsän asiantuntijoille räätälöityä koulutusta. Myös keskinäinen konsultaatio osaamisen kasvattamiseksi onmahdollista. - Metsäala tarvitsee osaavia ammattilaisia. Mitä enemmän pystymme tarjoamaan harjoittelumahdollisuuksia ja myönteisiä kokemuksia, sen varmemmin nuori löytää reittinsä metsäammattiin. Tarjolla olevat työntekijät ovat usein ilman alan koulutusta, ja tarve olisi heti lähdössä ammattitaitoisemmasta työvoimasta, kertooMhy Lounametsän johtaja, Hannu Justen. - Lounais-Suomen metsäohjelmassa painotetaan kouluyhteistyön lisäämistä, työvoiman saatavuuden edistämistä ja metsäalan aktiivista vuorovaikutusta. Lounametsä on toimialueensa johtava yksityismetsätalouden toimija, jonka kanssa on luonnollista viedä näitä asioita eteenpäin, kertovat Livian rehtori Ilkka Harkkila ja Kim Grusander, joka on ollut käynnistämässä kumppanuusneuvotteluja työelämätoimijoiden kanssa. Metsänhoitoyhdistyksessä pääsee konkreettisesti oppimaan metsäalan kiemurat. On ollut mukava tulla osaksi työporukkaa, kertoo Tampereen ammattikorkeassa metsätalousinsinööriksi opiskeleva Salla Lehtonen. Ammattiopisto Livia ja Mhy Lounametsä solmivat kesäkuussa kumppanuussopimuksen tavoitteena edistää metsäalan koulutuksen työelämälähtöisyyttä, opiskelijoiden osaamista ja kiinnostusta metsäammatteihin sekä lisätä metsänomistajien koulutusmahdollisuuksia. (Kuvassa: Hannu Justen, Ilkka Harkkila ja Kim Grusander) Outi Grusander Salla Lehtonen
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 14 Kavastontie 120, 25460 Kisko Pekka Uusitalo, puh. 0500-636983 pekka.uusitalo@puut.fi www.puut.fi PUUT - taimitarha ~~ Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Anttilantie 4, Laitila | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan. Jatkuvasti vaihtuva valikoima erilaisia metsätiloja sekä tontteja ja rakennettuja kiinteistöjä asumiseen ja vapaa-aikaan. Ota yhteyttä! Erkko Koivurinne 0500 812 792 LKV, KiAT, kaupanvahvistaja Poimintoja myyntikohteistamme Masku, keskellä maaseutua, lähellä rengasreittiä, mukavalla, valoisalla 2780 m² tontilla noin 100 m² ok-kiinteistö, jonka yhteydessä kahden auton katos ja varastorakennus. Ekologinen puulämmitys sekä valmius pellettilämmitykseen. Hp. 190 000 € Rauma, metsätila 6,3 ha/1670 m³. Hyvät maapohjat, runsaasti hakkuumahdollisuuksia. Tarj. 18.10. Kustavi, Taalintie vapaa-ajanasunto ja metsätila 4,0 ha. Hp. 164 000 € Mynämäki, maatila Kivijärventie, metsää 10 ha, peltoa 14 ha ja vanhat rakennukset. Tarj. 24.10. Katso esitteet ja kaikki kohteet: www.metsatilat.fi Katso lisää kohteita verkosta! www.metsatilat.fi Metsänomistajien oma ja Suomen suurin välityspalvelu hoitaa maaseudun kiinteistöjen välitystehtävät. Myös perheen tai lähisuvun sisäiset omistajanvaihdokset ja muut omaisuudenhoitotehtävät ammattitaidolla ja kokemuksella.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 15 Tuuli- ja aurinkovoima -webinaari maanomistajille Ma 24.10.2022 klo 10.00 Onko maallesi tai sen läheisyyteen tulossa tuuli- tai aurinkovoimaa tai kenties siirtojohto vai kiinnostaako aihe muuten? Mitä maanomistajan tulisi tietää ja mistä apua? Webinaarissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi näiden vauhdilla kasvaviin energiamuotoihin ja niiden rakentamiseen liittyviä kysymyksiä maanomistajan näkökulmasta. Metsänomistajan hiili-ilta Ke 9.11.2022 klo 17.00 Illan aiheenamme ovat metsänomistajan mahdollisuudet hiilensidonnan lisäämiseksi omassa metsässä. Puhumassa hiilimarkkinoihin erikoistunut MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Niskanen, MHYP:n Hiilestä kiinni -hankkeen projektipäällikkö Hanna Yrjölä ja metsäasiantuntija Juha Sankola Green Carbonista. Metsäjohtajan ajankohtaiskatsaus To 8.12.2022 klo. 17.00 Metsien käyttöön ja omistamiseen liittyy yhä enemmän paineita ja intressejä niin EU:sta kuin kotimaasta. Huoltovarmuus huolettaa. Riittääkö puu, käykö kauppa ja saako metsänomistaja osansa? Tule kuulemaan viimeiset tiedot metsäpolitiikan, puumarkkinoiden ja metsänomistajan edunvalvonnan saralla. Metsänomistajien ajankohtaiskatsaus suoraan huipulta, puhujana MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Ilmoittaudu verkkoluennoille vaikka heti osoitteessa: www.mhy.fi/palvelutoimisto Webinaarit ovat metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen maksuton jäsenetu. Metsänomistajat -webinaarit syksyllä 2022 Akseli Muraja Tervetuloa tutustumaan metsurin tekemään SIIRTELYKAATOON, joka on kustannustehokas tapa kerätä energiapuuta pienessä puustossa. Lisäksi haketusnäytös. Turku-tiimin työnäytös Kahvipannu kuumana + makkaraa tarjolla! klo 10-14 Osoite: Tapiolantie 569, Hajala mhy.fi/lounametsa la 22.10.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 16 Teksti: Outi Grusander Outi Grusander Metsätilan omistusjärjestelyjen toteutusta on tärkeää miettiä perusteellisesti. Mitä aiemmin aloittaa sukupolvenvaihdoksen suunnittelun, sen hallitummin ja kannattavammin järjestelyt voidaan hoitaa. Tilajärjestelyt vaikuttavat kauas tulevaisuuteen, joten on järkevää käyttää apuna metsäomaisuuden hallintaan erikoistuneita ammattilaisia. Metsäammattilaisten kanssa voit suunnitella oikeaa ajoitusta ja vaihtoehtoja toteutukselle, ja miten metsävarallisuutta on viisasta hoitaa. - Metsänhoitoyhdistys pystyy tarjoamaan kokonaispalvelua metsäomaisuuden hoidossa, olipa sitten kyse sukupolvenvaihdoksesta, tila-arviosta, verosuunnittelusta tai vaikkapa yhteisomistuksen purkamisesta. Tarvittaessa asiantuntijat arvioivat metsien lisäksi niin pellot kuin rakennuksetkin, kertoo metsävara-asiantuntija Kari Laiho Lounametsän Laitilan toimipisteeltä. Sukupolvenvaihdos mietinnässä, muista nämä: • Aloita suunnittelu hyvissä ajoin ennen luopumista. • Ota suunnitteluperspektiiviksi 20 vuotta. Älä mieti pelkästään nykyhetkeä. • Ota tavoitteeksi toimiva kokonaisuus, ja huomioi metsätilan arvo. Älä turhaan pilko tilaa. • Pohdi rohkeasti vaihtoehtoja lasten/perijöiden kanssa ja selvitä kiinnostus. • Jotta ei tulisi ikäviä yllätyksiä, käytä tila-arvioinnissa, suunnittelussa ja asiakirjojen laadinnassa metsänomaisuuden hallintaan perehtyneitä ammattilaisia. Vaihtoehdot Kauppa tai lahjaluonteinen kauppa • Ostaja voi hyödyntää metsävähennyksen, joka on 60 % metsään kohdistuvasta hankintamenosta. Jos metsästä on odotettavissa tasaista tuottoa, alentaa metsävähennys puun myynnin verorasituksen 30–34 %:sta 12–13 prosenttiin. • Kun kauppahinta on enemmän kuin ¾ tilan käyvästä hinnasta, ei ostajalle tule maksettavaksi lahjaveroa, vaikka osa kaupan kohteesta siirtyisi vastikkeetta. Mietitkö metsätilan jatkajaa? Oletko suunnitellut metsäsi tai vaikkapa maatilasi myyntiä, luovuttavasi ne lapsillesi tai harkinnut kuolinpesän purkamista. Aloita suunnittelu ajoissa, niin varmistat tilasi omistusjärjestelyt sujuvasti ja kannattavasti. Vaikka luulisi, että sukupolvenvaihdokset sujuvat kaikki samalla tavoin, niin jokainen tapaus on kuitenkin erilainen ja vaatii suunnittelua, myös verojen ja vähennysten osalta. Vaihtoehtoja on useampia, kertoo Kari Laiho Mhy Lounametsästä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 17 • Myyjälle voi tullamaksettavaksi luovutusvoittoveroa, mutta sukupolvenvaihdoskaupan luovutusvoitto on tietyin edellytyksin verovapaata. • Kiinteistön kauppa tehdään määrämuotoisena. Edellyttää kaupanvahvistusta. Ostaja maksaa 4 % varainsiirtoveroa kauppahinnasta. Lahja • Lahjan saaja maksaa lahjaveron. Luopujalle ei tule veroseuraamuksia. • Uusi metsänomistaja voi hyödyntää metsälahjavähennystä tietyin ehdoin ja vähentää osan metsätilan lahjaverosta puukauppatuloistaan. Oikeus metsälahjavähennykseen muodostuu sille kalenterivuodelle, jolloin lahjavero maksetaan. Vähennyspohja on käytettävä viimeistään 15. verovuotena lahjoituksesta. • Jos luovuttaja pidättää itsellään hallintaoikeuden (määräaikainen/elinikäinen), alentaa se, lahjaveron määrää. Jaakko Aho Sukupolvenvaihdossuunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, jolloin pystytään paremmin kasvattamaan metsävarallisuutta ja varmistamaan metsätilan jatkuvuus seuraaville sukupolville. Sujuvuutta metsäomaisuuden hallintaan - me autamme! Tila-arviot Vahinkoarviot Veropalvelut Sukupolvenvaihdokset, laki-, ja veropalvelut, perukirjat OTM, kaupanvahvistaja Sukupolvenvaihdos Pirjo Lönnqvist 040 766 9683 Timo Junnila 0400 328 882 Kari Laiho 0440 722 070 Tapani Holmijoki 0400 824 201 Erkko Koivurinne 0500 812 792 Tila-arviot, vahinkoarviot, metsäsuunnitelmat Sata-tiimin alue Tila-arviot, vahinkoarviot, metsäsuunnitelmat Vakka-tiimin alue Tila-arviot, vahinkoarviot, metsäsuunnitelmat Turku-tiimin alue, KiAT Kiinteistönvälitys, sukupolvenvaihdokset, perukirjat LKV, KiAT,kaupanvahvistaja Kiinteistön kauppa/lahja Omistusjärjestelyt Mhy.fi/lounametsa Asiakirjat
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 18 Metsänomistaja Juho Luumi on ollut kymmenisen vuotta. Kolme vuotta sitten hänen metsätilansa liitettiin vanhempien metsätilaan ja muodostettiin yhteismetsä. Päätös yhteismetsään liittymisestä tehtiin tulevaisuus silmällä pitäen, sillä metsä on helpompi tulevaisuudessa jakaa sisarusten kanssa. - Metsänomistaminen on minulle jotenkin itsestään selvää, maalaispoika kun olen. Minulle on tärkeää, että suvun metsä pysyy jatkossakin yhtenäisenä, Luumi perustelee. OmaMetsä metsänomistajan tietopankki OmaMetsän käyttäjäksi Luumi rekisteröityi heti kun palvelu lanseerattiin noin vuosi sitten. - Sieltä näen helposti metsätilan tiedot, hoitosuositukset ja kuviotiedot olinpa missä tahansa. Metsäsuunnitelmaa käyn siellä myös useasti tarkastelemassa, Luumi kertoo. Varsinkin paikallinen puun hintakehitys ja markkinatilanne kiinnostavat. Vastuuhenkilönä yhteismetsän asioissa toimii Luumin isä. ”Olen ulkoistanut itseni”, hän naurahtaa. Omaan metsäasiantuntijaan voisi matkoilta pitää yhteyttä OmaMetsän kautta. Vanhempi polvi luottaa vielä perinteisiin yhteydenpitotapoihin. - Sähköisen palvelun käyttö on ollut hieman hankalaa isälleni, hän ei ole aktiivinen käyttäjä. Nämä digitaaliset palvelut ovat haasteellisia, kun käyttöliittymässä on paljon tietoa. Näppäimet pitäisi olla tosi suuret, jotta käyttö onnistuisi, Juho Luumi kertoo. Yhteismetsässä metsänhoitotyöt tilataan joskus paikalliselta Metsänhoitoyhdistykseltä, välillä tehdään itse. Hän itse on kulkenut pienestä pitäen isänsä kanssa metsätöissä. Taimikonhoito ja harvennukset on yleensä tehty itse, ja tietysti polttopuut. - Isähän työt on yleensä tehnyt, mutta hän alkaa olla jo iäkäs. Töitä on ostettu ja osittain tehty, milloin mitenkin. OmaMetsä-palvelun kätevää ominaisuutta omille karttamerkinnöille, vaikka hyvistä sienipaikoista, Luumi ei ole nähnyt tarpeelliseksi. - Karttamerkintöjen tekemiselle minulla ei ole ollut tarvetta, sillä metsä on ollut suvun omistuksessa niin kauan, että se on läpikotaisin tuttu. Paikallisuus ja edunvalvonta yhdistysten vahvuudet Luumi on tutustunut myös muiden OmaMetsä mukana maailmalla Teksti: Satu Bredenberg Juho Luumi lentää työn perässä ympäri maailmaa. OmaMetsä-palvelun avulla hän pysyy kärryillä suvun metsien hoidosta, olipa hän sitten Helsingissä tai Berliinissä. Satu Bredenberg OmaMetsä on Juho Luumille tietopankki josta voi seurata myös puun hintakehitystä ja puumarkkinoita.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 19 p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 € metsätalousyritysten sähköisiin palveluihin ja pitää OmaMetsää vastaavanlaisena palveluna kuin muillakin. Se, mikä yhdistysten toiminnan kuitenkin erottaa muista on paikallisuus ja metsänomistajan puolta pitäminen. - Saa palveluita ja neuvoja metsäyhtiöiltäkin, mutta Metsänhoitoyhdistysten toiminta on enemmän metsänomistajan puolella, Luumi pohtii. Lisäksi kilpailuttaminen on se tärkein erottava tekijä Metsänhoitoyhdistyksillä, sillä kaikki leimikot ovat yksilöitä. Luumi suosittelee OmaMetsää etenkin niille metsänomistajille, jotka eivät ole kovin syvällisesti perehtyneet metsänhoitoon: - OmaMetsä antaa hyvän yleiskatsauksen, mitä metsässä pitäisi tehdä ja millainen omaisuusarvo siellä on. Hän toivoo tulevaisuudessa palveluun tietoa myös muista kuin metsän taloudellisista arvoista. OmaMetsäpalvelua kehitetään jatkuvasti uusilla ominaisuuksilla ja sinne ollaan tuomassa mm. metsän hiilitasetiedot. Mikä OmaMetsä? OmaMetsä on Metsänhoitoyhdistysten verkkopalvelu, jossa hoidat kätevästi metsäomaisuuttasi vaikkapa omalta kotisohvaltasi. OmaMetsästä näet oman metsäsi tiedot, saat yhteyden omaanmetsäasiantuntijaasi ja pyydät vaikkapa tarjousta metsänhoitotöistä. OmaMetsän käyttäjiä on jo yli 30 000.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 20 PEFC Suomi vahvisti helmikuussa 2022 uudet metsien hoitoa ja käyttöä koskevat vaatimukset. Laatimistyöstä vastasi standardityöryhmä, jonka työskentelyyn osallistui yli 60 organisaation kokoonpano, joka kattoi metsänhoidon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat laajasti ja monipuolisesti. Standardiluonnos on parhaillaan kansainvälisessä PEFC:n arviointi- ja vahvistamisprosessissa, joka valmistuu nyt alkusyksystä. On tärkeää tuntea kriteerit Uudistetut metsänhoidon vaatimukset otetaan käyttöön kansainvälisen arvioinnin valmistuttua, tämän hetken arvion mukaan lokakuussa 2022. Osana käyttöönottoa järjestetään laaja koulutuskierros toimijoille ja metsänomistajille uusien vaatimusten sisällöstä. Nämä koulutukset ovat suunnattu varsinkin metsäalan ammattilaisille, jotka tuntevat jo voimassa olevien PEFC FI -standardien sisältöjä. Koulutuskierroksen teoriaosuus järjestettiin maaliskuussa 2022, näiden koulutuksien tallenteet ovat katsottavissa PEFC Suomen kotisivuilla (www.pefc.fi). Syksyllä 2022 järjestetään maastokoulutuksia ympäri Suomen PEFC-sertifiointi jäsenetu Uuden PEFC-standardin käyttöönoton myötä käynnistyy myös uusi PEFC-standardikausi. Jokaisen PEFC-sertifiointiin sitoutuneen toimijan ja metsänomistajan tulee erikseen ilmoittautua mukaan uudelle standardikaudelle. Kuluvan PEFC -standardikauden ilmoittautuminen on voimassa vuoden loppuun asti. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistajan ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta siirtymisestä uudelle standardikaudelle, sillä PEFCmetsäsertifiointi on Mhy-jäsenetu ja metsänomistajien ilmoittautuminen toteutetaan ryhmäsertifiointivetoisesti. Pellervon taloustutkimus PTT ja Tapio toteuttivat ulkopuolisen arvion uuden standardin ympäristö- ja talousvaikutuksista. PEFC-sertifioinnilla on laaja vaikutus suomalaisessa metsätaloudessa sen kattaessa yli 90 prosenttia talousmetsien pinta-alasta. Tämän laaja-alaisuuden ja täsmällisten toimien ansiosta standardimuutokset edistävät luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä metsien piirteitä monin keinoin. Tämä metsien monimuotoisuuden ja terveyden edistäminen turvaa samalla metsien hiilensidontaa ja -varastointia. Keskeiset muutokset uudistetussa PEFC-standardissa • Avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat levenevät ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Tämä siirtää 3,5 % metsäpinta-alasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin. • Säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat nykyisin toteutuvasta tasosta. • Puunkorjuussa säästetään kuollutta puustoa ja sen muodostumista edistetään tekemällä tekopökkelöitä. • Tiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, mikä monipuolistaa metsäluontoa. • Pohjavesialueita koskevat metsätaloutta koskevat rajoitukset laajenevat. • Täsmennyksiä ja uutuuksia dokumentointia ja organisaation ohjeita koskeviin vaatimuksiin. Metsänhoidon vaatimukset uudistuvat lokakuussa Teksti: Juho Ikonen Metsässä hyvä mhy.fi/lounametsa Tilaa keväällä istutettavat taimet nyt! Metsänhoitoyhdistys Lounametsä Puh. 02 240 6000 mhy.fi/lounametsa Nyt on aika tilata ensi kevääksi suunniteltujen istutusten taimet. Huolehdimme siitä, että kauttamme saapuvat taimet ovat laadukkaita ja elinvoimaisia paikallisilta taimitarhoilta. Teet taimitilaukset omallemetsäasiantuntijallesi Ks. yhteystiedot: mhy.fi/lounametsa/yhteystiedot tai ole yhteydessä asiakaspalveluumme022406000 PEFC/02-44-02 Outi Grusander
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 21 Metsätilojen omistusjärjestelyt, tila-arviot ja perukirjoitukset. Näin sukupolvenvaihdos onnistuu sujuvasti! Mhy Lounametsän palvelut metsäomaisuuden hoidossa Metsässä hyvä Mhy.fi/lounametsa Maksuton alkukeskustelu 1 Metsäkiinteistösi arvonmääritys 2 3 4 Laskelmat eri vaihtoehdoista Asiakirjojen laadinta Asiantuntijamme kartoittaa toiveet, tarpeet ja mahdollisuudet. Asiantuntijamme arvioi metsätilasi ja tarvittaessa myös pellot sekä rakennukset. Päätöksenteon tueksi teemme selkeät laskelmat. Laadimme puolestasi eri tilanteissa tarvittavat asiakirjat olipa kyse sukupolvenvaihdoksesta, kaupasta, perukirjasta jne. Ota yhteyttä: 02 240 6000 lounametsa@mhy.fi
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2022 22 Hiilipalvelun kautta metsänomistaja voi tehdä sopimuksen metsälön lannoituksesta ja sen avulla saatavan hiilensidonnan markkinoinnista kotimaisille, hiilijalanjälkeään kompensoiville yrityksille. Sopimus tehdään metsänhoitoyhdistyksen kanssa, mutta lannoituksella aikaansaadun lisäisen hiilensidonnanmarkkinoinnista huolehtii Green Carbon Finland. Metsänhoitoyhdistysten Hiilipalvelu sisältää HiiliPlus+ -sopimuksen ja Hiiliplus-lannoituksen. Hiilipalvelu perustuu todennettuun lisäkasvuun ja sen takia ennen sopimuksen tekoa on tehtävä maastokäynti, jossa kartoitetaan sopiva kohde sekä puuston ja kasvupaikan tiedot. Metsänhoitoyhdistys suunnittelee kohteelle soveltuvan lannoituksen ja Green Carbon Finland tekee laskelman lannoituksen vaikutuksesta puuston kasvuun. Laskelma perustuu Luonnonvarakeskuksen Motti-ohjelmaan ja laskelman tuloksena saatu lisäkasvu muunnetaan hiiliyksiköiksi, joiden perusteella metsänomistajalle maksetaan vuosittain korvaus. Hiilensidontasopimus kiinnostaa Uuden palvelun sopimuksia tehtiin pilotointimielessä jo viime vuonna, ja yksi ensimmäisistä hiilensidontapalveluun liittyneistä oli helsinkiläinen Teemu Nojonen. Hän on osakkaana kahdessa suvun metsäyhtymässä Kangasniemellä ja molempiin tehtiin Hiilipalvelu-sopimus. ”Suunnittelimme jo aiemmin alustavasti lannoitusta metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Teuvo Pulliaisen kanssa, ja hän ehdotti Hiilisopimuksen tekemistä sopiviin kohteisiin”, Nojonen sanoo. Pulliainen kertoo, että viime vuonna Kangasniemen kunnan alueella tehtiin Hiilipalvelu-sopimuksia jo reilulle 100 hehtaarille. Kaikissa kohteissa lannoituksen toteutuksen edellytyksenä oli juuri Green Carbon Finlandin hyväksymä hiilensidontasopimus. ”Monille metsänomistajille hiilensidonnan lisääminen alkaa olla jo tärkeää.” Hiilensidontakorvaus merkittävä osa lannoituskustannusta TeemuNojosen yhtymien lannoitushankkeet olivat kivennäismaakohteita ja yhteensä kooltaan noin 45 hehtaaria. Toinen kohteista oli mäntyvaltainen ja toinen puhdas männikkö. Lannoitus tehtiin helikopterilevityksenä. ”Näissä kolmoskehitysluokan kohteissa oli tehty harvennus pari vuotta ennen lannoitusta eli ne olivat juuri sopivia Hiilipalvelu-hankkeeseen”, Pulliainen sanoo. Hän laskeskelee, että Hiilipalvelun kautta saatavalla korvauksella pystytään kattamaan noin kolmannes koko lannoituskustannuksesta. Kivennäismaalla sopimus tehdään 5 vuodeksi ja turvemaalla 10 vuodeksi. ”Kivennäismaalla käytetään moniravinteisia lannoitteita tai salpietaria ja turvemaan lannoituksessa tuhkapohjaisia lannoitteita.” Sopimuksen teko on vaivatonta Teemu Nojonen sanoo painottavansa metsänhoidossa moninaiskäyttöä ja monimuotoisuutta, mutta myös talouskäyttö on tärkeää. Siitä syystä metsien lannoituskin kiinnostaa varsinkin, kun sen avulla voidaan todetusti lisätä hiilensidontaa metsässä. Hän sanoo hiilensidonnan ja ilmastoasioiden olevan tuttuja jo oman työnsä kautta. Nojonen on arkkitehti ja nykyaikaiseen rakennussuunnitteluun kuuluu oleellisesti myös ilmastoasioiden huomioiminen. ”Hiilisopimuksen tekoon vaikutti nimenomaan se, että pystymme sen avulla lisäämään hiilensidontaa metsissämme”, hän sanoo. Nojonen kehuu myös Hiilipalvelun helppoutta. Samalla sopimuksella hoituu niin lannoitus kuin hiiliyksiköiden myyntikin. Metsänhoitoyhdistykset kannustavat ilmastotyöhön Hiilinielujen kasvatuksesta lisätuloja metsänomistajille Teksti: Matti Turtiainen Metsänhoitoyhdistysten palveluvalikoimaan tänä keväänä tullut Hiilipalvelu kannustaa lisäämään metsien kasvua lannoituksella. Kasvun myötä lisääntyy myös metsien hiilensidonta, mistä metsänomistajan on mahdollista saada rahallinen korvaus. Teuvo Pulliainen
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=