2 2023 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti Metsänhoidosta ei tingitä Rinteen metsissä s. 8 Metsä- omaisuuden riskit s. 18 Mhy Lounametsän vauhdikas vuosikymmen s. 14
2 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 Vastaava päätoimittaja Hannu Justen Toimituspäällikkö Outi Grusander Ulkoasu Salon Seudun Sanomat Paino Newprint, Raisio ISSN 2323-9204 (painettu) ISSN 2323-9212 (verkkojulkaisu) Painosmäärä 8000 kpl Lehti luettavissa myös osoitteessa: mhy.fi/lounametsa Kannen kuvassa Joonas ja Janne Rinne Etu- ja takakannen kuvat: Outi Grusander Seuraava lehti ilmestyy 4/2024 Jäsenlehti 2/23 PEFC/02-44-02 SISÄLTÖ 3 Metsiä on hoidettava suhdanteista riippumatta 4 Kohti yhtenäisempää organisaatiota 5 Metsän kiertokulku tutuksi lukiolaisille 6 Metsänomistajien tavoitteet monipuolistuneet 8 Metsänhoidosta ei tingitä Rinteen metsissä 10 Suunnittele turvemaametsien hoito huolella 12 Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä METKA 14 Mhy Lounametsän vauhdikas vuosikymmen 16 Mitä OmaMetsästä löytyy? 18 Riski on tuoton kääntöpuoli 20 Savottajätkien perintö tuottaa hyvää 22 Metsälajien uhanalaisuus - punainen kirja 24 Komission viimeinen vuosi 26 Siirry sähköiseen laskutukseen ja säästä 28 Jäsenedut 29 Tapahtumakalenteri 30 Yhteystiedot Puullesi on monta hintaa Älä anna ostajan määrätä puusi arvoa. Kilpailuta puukauppasi Metsänhoitoyhdis- tyksen avulla. Se todellakin kannattaa, sillä me tunnemme paikalliset puumarkkinat. Meillä on tieto, taito ja tahto puolustaa sinua ja metsäsi etua. Jäsenetuna kilpailutettujen puukauppojen aina ajantasaiset hintatilastot
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 3 PÄÄKIRJOITUS Timo Junnila | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Lounametsä | Puh. 0500 66 5918 Talouden suhdanteet ovat kesän jälkeen kääntyneet alamäkeen. Tämä näkyy meillä erityisen hyvin rakentamisen vähenemisenä, mikä on heijastunut sahatavaran kysyntään ja hintoihin. Myös sellun kysyntä ja hintataso ovat maailmalla laskussa. Sahatavaran ja sellun laskusuhdanteet näkyvät myös syksyn puukaupassa. Vaikka sahatavaran kysyntä maailmalla elää voimakkaasti suhdanteiden ja rakentamisen volyymin heiluessa, niin puun asema yhtenä tärkeimmistä rakennusmateriaaleista ei ole uhattuna. Sellun kysyntä maailmalla on laskenut, koska sitä jalostavat yritykset ovat pienentäneet ylisuuriksi korona-aikana paisuneita varastojaan. Hetkellisestä notkahduksesta huolimatta sellun käyttö tulee maailmanlaajuisesti edelleen kasvamaan. Kartongin ja pehmopapereiden käyttö jatkaa kasvua. Esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaamisessa kehittyneet puupohjaiset ratkaisut tulevat korvaamaan muovia. Puumarkkinoiden hiljentyessä metsänomistajan ei kuitenkaan kannata passivoitua. Nyt kannattaa katsoa metsään, olisiko siellä tarvetta metsänhoitotöille. Metsätalous on hyvin pitkäjänteistä toimintaa, siksi monet työt kannattaa ja pitääkin tehdä metsänhoidollisin perustein eikä suhdanteiden mukaan. Katse latvoihin ja harventamaan Puukauppa ei metsäteollisuuden suhdanteista huolimatta tule kuitenkaan pysähtymään, sillä ainakin energianpuun kysyntä tulee säilymään hyvänä. Ulkomaisen puun vähäinen tuonti tulee myös edelleen näkymään kotimaisen kuitupuun kysynnässä. Harvennushakkuilla metsät pidetään hyvässä kasvukasvussa. Oikeaan aikaan harvennetut metsät tuottavat arvopuuta ja ne sitovat myös enemmän hiiltä. Varsinkin ensiharvennusten tekeminen oikea-aikaisesti on metsän tulevan kasvun osalta tärkeää. Tulevaisuus tehdään taimikonhoidolla Taimikonhoito on yksi tärkeimmistä hyvän metsänhoidon tekijöistä. Taimikonhoidolla varmistetaan metsän pysyminen tuottavana. Oikea-aikaisella taimikonhoidolla harvennushakkuista voi saada jopa 40 % enemmän tuloa, kuin jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Taimikonhoidolla on vielä mahdollisuus vaikuttaa puulajisuhteisiin koko metsikön elinkierron ajaksi. Viime vuosina metsätuhojen riskit ovat lisääntyneet. Niitä metsäomistaja voi parhaiten torjua suosimalla taimikonhoidossa sekapuustoisuutta. Metsähoitoyhdistysten palveluvalikoimasta löytyvät palvelut sekä harvennushakkuisiin että taimikonhoitoon. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. Metsiä on hoidettava suhdanteista riippumatta
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 4 UUTISPALAT Lounametsässä toimii lähes 20 metsäasiantuntijaa, jotka tuntevat paikalliset olosuhteet ja metsät. Paikallinen asiakaspalvelu onkin Lounametsän vahvuus, mitä asiakkaat arvostavat, ja josta aiotaan jatkossakin pitää kiinni. Paikallisuus ei katoa, vaikka tiimit vähenevät. Mitä muutos tarkoittaa? Metsäasiantuntijaorganisaatiota tulee vetämään jatkossa yksi asiakkuuspäällikkö, joka tulee vastaamaan asiakkuuksista ja asiakaskokemuksesta koko Lounametsän toimialueella. – Muutos tulee sisäisesti selkeyttämään ja yhtenäistämään toimintatapoja. Panostamme enemmän johtamiseen ja metsäasiantuntijoiden tukemiseen. Uskon, että tämä näkyy myöhemmin asiakkaillemme myös entistä parempana palveluna, kuvailee Mhy Lounametsän johtaja, Hannu Justen. Tehtävään valittavan henkilön nimi ei ehtinyt vahvistua vielä lehden tekohetkellä. Pääosa metsäasiantuntijoista jatkaa nykyisten vastuuasiakkaidensa parissa, mutta joitakin muutoksia vastuualueisiin tulee. Esimerkiksi nykyisistä tiiminvetäjistä Kari Laiho ja Tapani Holmijoki keskittyvät jatkossa metsäomaisuuden palveluihin, joiden kysyntä on kovasti kasvanut. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtymiset vaikuttavat jonkin verran vastuualueisiin. Kohti yhtenäisempää organisaatiota Rauman Lapista kotoisin oleva Mika aloitti kesän alussa korjuun operaatioasiantuntijana Mhy Lounametsässä Satakunnan alueella. Mika on ajanut aiemmin useita vuosia puutavararekkaa ja tehnyt pitkään yhteistyötä mhy:n toimihenkilöiden kanssa. Käden loukkaantuminen kirvoitti koulun penkille, ja nyt hän opiskelee työn ohella metsätalousinsinööriksi. Elämää Mika on ehtinyt nähdä myös YKjoukoissa. Metsämiesten Säätiö palkitsi Mikan ”Työyhteisön hyvä tyyppi -palkinnolla” joitakin vuosia sitten. Lounametsässä työt sujuvat hymyssä suin. Tällä kertaa kuvissa metsäasiantuntijoista Elmeri Juura, Jaakko Nyrhinen, Santtu Raimoranta, Esa Halonen ja metsäomaisuuden asiantuntija Tapani Holmijoki. Takana energia-asiantuntija Eero Hakala ja oik. korjuun operaatioasiantuntija Sauli Hannonen. Mhy Lounametsän organisaatiorakenteeseen on pitkälti vaikuttanut sen historia, ja vuosien saatossa useiden yhdistysten yhdistymiset. Myös myyntitiimejä on ollut useampia. Ensi vuoteen lähdetään entistä yhtenäisemmällä organisaatiolla, kun nykyiset kolme myyntitiimiä ”sulautuvat” yhdeksi vuoden 2024 alussa. Mika Takala aloitti operaatioasiantuntijana
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 5 Metsän kiertokulku tutuksi lukiolaisille UUTISPALAT Päivä käynnistyy Lounametsän taimivarastolta Mynämäen S-marketin kupeesta, mistä samalla napattiin mukaan laatikollinen taimia sekä istutusvälineet. Joko puiden sukupuutto häämöttää? Metsäkeskustelu kävi keväällä kuumana, ja sen perusteella saattoi saada käsityksen, että Suomen metsät ovat lähes sukupuuton partaalla. Niinpä matkalla metsäkohteelle sivutaan hieman historiaa ja keskustellaan siitä, miten hakkuut aiheuttivat huolta metsän häviämisestä jo 1800-luvulla, kun puun käyttö alkoi lisääntyä. Metsänomistajat tarvitsivat opastusta, ja sitä varten perustettiin metsänhoitoyhdistyksiä. Aika ajoin puuta on siis hakattu enemmän, mutta siitä huolimatta metsän kasvu on seitsemässä vuosikymmenessä tuplaantunut nimenomaan aktiivisen metsänhoidon ansiosta. Opiskelijoille painotetaan myös sitä, että metsässä ei saa toimia vain omin päin. Toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja metsäsertifioinnin vaatimukset, joilla edistetään vastuullista toimintaa metsissä. Kurssipalaute kertoi mieluisesta ohjelmasta Avohakkuuaukolla kaikki halukkaat pääsevät kokeilemaan taimien istutusta pottiputkella. Aukon viereiset taimikot antavat osviittaa, miten nopeasti maisema oikeasti muuttuu muutamassa vuodessa. Metsäasiantuntija Pekka Tolkki ehtii kertoa monenmoista kasvupaikoista, uudistamistavoista, metsäenergiasta ja taimikonhoidosta. Välillä lukiolaiset pääsevät laskuhommiin, kun Pekka pistää heidät laskemaan puiden pituuksia ja metsän pohjapinta-alaa. Lopuksi käydään hakkuutyömaalla. Urakoitsija Tero Jätinvuori kertoo, miten konekuskin työ vaatii nopeassa ajassa paljon päätöksiä. Tietokone piirtää reittiä, jonka kone kulkee. Digitaalinen tekniikka on käytössä myös metsässä. Päivä koettiin mieluisaksi annetun kurssipalautteen perusteella. Opiskelijaryhmän maantiedon ja biologian opettaja, Katja Tauriainen tunnustaa, että päivä oli hänellekin hyvin avartava. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiolaiset saivat tuhdin käytännön tietopaketin metsistä viime toukokuussa käydessään Mynämäellä tutustumassa metsän kasvatukseen Mhy Lounametsän vieraina. Teksti ja kuvat: Outi Grusander Metsäkoneiden nykyaikainen tietotekniikka kiinnosti Arttu Haukikaria ja Kasper Kouvosta. Taustalla koneyrittäjä Tero Jätinvuori ja oik. Mhy Lounametsän Pekka Tolkki. Seth Valtonen, opettaja Katja Tauriainen, Kasper Kouvonen ja Julie Perente tutkivat kaadetun puun ikää. Olivia Reinikaista istuttamisessa tottuneesti opasti metsänomistaja Eero Varjonen.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 6 UUTISPALAT Metsänomistajien tavoitteiden ja toiveiden kehittymistä on tärkeä seurata, sillä ne ovat pohjana metsänomistajakeskeisesti toimiville palveluille. Metsätutka-kyselyn mukaan esimerkiksi tärkeimpinä puukauppapalveluina toivotaan tiedotusta puun hintatasosta, puukaupan mahdollisuuksien selvittämistä sekä leimikon kilpailuttamista ja tarjousten vertailua. – Metsänhoitoyhdistysten palveluiden tavaramerkki on henkilökohtainen palvelu ja puukaupan kilpailuttaminen, jotka nähtiinkin Metsätutka kyselyn mukaan metsänomistajien keskuudessa tärkeimpinä palvelulaadun ominaisuuksina tuloksista raportoinnin lisäksi, toteaa tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. Metsätutka-kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Muuten metsänomistajien tavoitteita tutkitaan valtakunnallisessa tutkimuksessa vain kymmenen vuoden välein. Metsänomistajien tavoitteet olivatkin yksi Metsätutkan uudistuksen painopisteistä. Lisäksi seurantaan otettiin metsänomistajien luottamusta talouteen, jossa yhtenä osana on investointihalukkuus. Kyselyn tulosten mukaan puolet arvioi metsänhoidon investointien olevan samalla tasolla kuin ennenkin ja kolmasosa arvioi niiden jopa lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. – Kuuntelemme metsänomistajien toiveita herkällä korvalla. Toiveisiin pyritään vastaamaan, ja myös lisäämään metsänomistajakeskeistä palvelutarjontaa yhdessä Mhy-ketjun kanssa. Metsänhoito- ja puukauppapalveluiden tarpeet osoittavat, että metsänhoitoyhdistyksien palveluille on kysyntää, kuvailee Lounametsän johtaja, Hannu Justen. Metsätutka-kysely: Metsänomistajien tavoitteet entistä monipuolisempia Metsätutka-kyselyn vastausten mukaan yli puolet metsänomistajista asettaa erityisiä tavoitteita metsänomistukselleen. Näistä metsänomistajista monitavoitteisia piirteitä on valtaosalla ja kolmasosa luokittelee itsensä suoraan joko virkistyskäyttöä tai taloudellista turvaa korostaviksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinkyselyllä helmi-maaliskuun vaihteessa suomalaisilta metsänomistajilta. Vastaajia oli 552, ja se kuvaa suomalaista metsänomistajakuntaa kattavasti. Vastausten virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamusvälillä. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen metsätilarakennetilaston mukaan 632 000 metsänomistajaa ja 347 000 vähintään kahden hehtaarin metsätilakokonaisuutta. Tutkimuksen teki Kantar TNS Agri Oy Akseli Muraja
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 7 Ensiharvennuksia tai nuoren metsän hoitorästejä Pellonreunoja tai tienvarsia Hakkuutähteitä päätehakkuualoilta, yli 1,5 ha Hankintana tienvarresta kokopuuta, karsittua energiapuuta, oksa- ja latvusmassaa Löytyykö sinulta energiapuuta? Asiantuntijamme auttavat oikean korjuutavan valinnassa ja valvovat toteutuksen. Saat ammattitaitoisen yrittäjän korjuuseen, ja varmistat metsäsi kasvun ja tuoton tulevaisuudessa. Ota yhteyttä: mhy.fi/lounametsa/yhteystiedot | LOUNAPUU OY Nyt on järkevää laittaa nuoret metsät kuntoon! Tienvarressa luovutettavat ja haketettavat energiapuuerät eivät saa sisältää epäpuhtauksia, kuten juuripaakkuja, maata, rautaa, muovia, rakennusjätettä tms. Varasto ei saa olla sähkölinjojen alla. Sen on sijaittava tien tai pellon reunassa. mhy.fi/lounametsa Risupeto
8 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 METSÄNHOITO Laitilalaisen Janne Rinteen noin 400 hehtaarin metsät vaativat jatkuvaa hoitoa. Vuosittain on meneillään useampia hakkuita, uudistamistöitä tai hoitotoimenpiteitä. Syyskuussa käväistiin kurkistamassa Mynämäen rajalla sijaitsevaa kivenlohkareiden kehystämää ensiharvennusleimikkoa. Matkalla leimikolle Janne kertoo sukunsa torpan perustaneesta, pappilan metsänvartijana toimineesta isoisänsä isoisästä sekä isästään Seposta, jonka aikana metsäpinta-ala kasvoi parista kymmenestä hehtaarista nykyiseen kokoonsa. Vanhat ”harsintametsät” on saatu tuottavaan kuntoon oikea-aikaisella metsänhoidolla. – ”Kirvestä ja sahaa” metsät tarvitset, jotta ne kasvavat ja tuottavat. Silloin ne toimivat paremmin hiilinieluinakin. Jatkuva kasvatus sopii vain harvoihin paikkoihin, miettii Rinne. Luotan Mhy:n ammattilaisiin Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä kymmeniä vuosia. – On ollut helppo toimia. Asiantuntija muistuttaa, että raivaukset ja harvennukset tulee ajallaan tehtyä. Itsellä oli aiemmin kiirettä eläimien kanssa. Puukaupassa kilpailutus vie aikaa ja tarjousten vertailu. Loppusumma ei useinkaan kerro koko totuutta. Ostajilla on erilaisia tarpeita ja katkonta ja läpimittavaatimukset vaihtelevat, ei niihin tavallinen metsänomistaja ehdi aina paneutua. Ammattilaisen apu on tarpeen, vaikka itse teenkin lopullisen päätöksen, kuvailee Janne Rinne. Perkaukset ja raivaukset Rinteen miehet ahkeroivat pääasiassa itse. Rinteen pojalla Joonaksella on maa- ja metsätalouspuolen koulutus (AMKagrologi), joten tulevalla isännällä on näkemystä metsäasioihin. Ensiharvennusleimikoiden hakkuut vaativia Ensiharvennukset ovat hakkuiden vaativimpia kohteita. Jos metsä on taimikkovaiheessa laiminlyöty tai harvennus jäänyt tekemättä, niin motokuskin työ hidastuu oleellisesti, ja hoitosuositusten mukaiseen lopputulokseen pääseminen vaikeutuu. Rinteen metsissä tätä pelkoa ei ole. Korjuusta kysyttäessä, Janne ja Joonas kertovat olleen tyytyväisiä omissa metsissä tehtyihin hakkuisiin. – Harvennusleimikot on tehty Mhy:n korjuupalvelun kautta. Ei ole jätetty liian harvaksi. Ajourat on hyvin mietitty haasteellisiinkin kohteisiin. Paljon on tekijästä kiinni. Luotettava ja hyvää laatua tekevä motokuski pysRinteen perheessä ei raivaussahaa ole säästelty. Metsät ovat hyvässä kasvussa. Metsätilan luovuttaa hyvillä mielin, kun sukupolvenvaihdos ensi vuoden puolella koittaa ja tila siirtyy nuorempiin käsiin. Teksti ja Kuvat: Outi Grusander Metsänhoidosta ei tingitä Rinteen metsissä Oikea-aikainen metsänhoito saa metsän kasvamaan ja parantaa metsän tuottoa, kehuu Rinteiden vastuumetsäasiantuntija Santeri Laaksonen Mhy Lounametsästä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 9 METSÄNHOITO tyy omilla päätöksillä vaikuttamaan paljon, Rinteet painottavat. Sukupolvenvaihdos riittävän ajoissa Alta kuudenkymmenen oleva Janne kertoo, että metsät vaihtavat ensi vuoden alkupuolella omistajaa. Tila siirtyy Joonas-pojalle. – Isännän jalat täytyy olla oman pöydän alla ennen kuin 30 vuotta tulee täyteen, virnistää ”vanha isäntä” sukunsa perinteestä. Kesällä Janne ja Joonas kävelivät kaikki metsät yhdessä läpi metsäomaisuuden asiantuntijana nykyisin toimivan Mhy:n Kari Laihon kanssa. Tila-arvio tuottolaskelmineen sekä metsänomistajan käsikirjana toimiva metsäsuunnitelma ohjaavat hakkuu- ja hoitotarpeita kuviokohtaisesti. Itselle Janne jättää parinkymmenen hehtaarin puuhapalstan ja aikoo jatkaa myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Myös Joonas jatkaa totuttua yhteistyötä. – On mukava toimia tutun luotettavan kumppanin kanssa. Metsänomistajien edunvalvontaa tarvitaan, ja metsänhoitoyhdistyksillä on siinä tärkeä rooli, ajattelee Joonas. Joonas ja Janne Rinne ensiharvennusleimikollaan Mynämäen ja Laitilan rajalla, jossa Mhy Lounametsän korjuupalveluna toteutettavat hakkuut olivat syyskuussa käynnissä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 10 Suunnittele turvemaametsien hoito huolella - Vaihtoehtoja on käytännössä kolme: puuntuotanto, ennallistaminen tai suojelu, summaa MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. Tässä jutussa keskitytään näistä lähinnä puuntuotantoon. Puuntuotannollinen merkitys suuri Suomen puustosta kasvaa suometsissä liki neljäsosa, joten turvemailla on suuri merkitys metsätaloudelle. - Noin 20 % hakkuista kohdistuu suometsiin. Suometsien hakkuumahdollisuudet ovat kasvussa, kun pääosin 1960–1980-luvuilla perustetut suometsät varttuvat, kertoo Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta. - Suometsien käsittelyssä tulee kuitenkin jatkossa huomioida nykyistä paremmin vesistöhaitat sekä turvemaiden käsittelystä tulevat ilmastopäästöt, joita syntyy, kun kuivatuksen takia osa turpeesta hajoaa. Metsänkasvatuksen edellytykset selville Jotta tietää, kannattaako suolla puuta yrittää kasvattaa, pitää ensin arvioida suotyyppi, vedenkorkeus ja turpeen paksuus, eli se, millaiset edellytykset puun kasvulle ja metsänhoidolle alueella on. Tässä kannattaa turvautua ammattilaisen apuun. - Metsäalan toimijoita on koulutettu laajasti suometsän hoitoon, joten kannattaa kääntyä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Suotyypin määrittää usein metsäammattilainen esim. metsäsuunnittelun yhteydessä, muistuttaa Jylhä. - Pohjaveden pinnan tasoa kannattaa arvioida kesän kasvukaudella esimerkiksi metsäojista. Kannattaa muistaa, että itse saran keskellä vesi on korkeammalla kuin ojien pohjalla. Esimerkiksi lumien sulaessa korkealla oleva vedenpinta ei haittaa puuston kasvua, ohjeistaa Viitasaari. Turpeen paksuutta voi mitata metallitangolla tai rassilla, joka työnnetään turpeen läpi siihen saakka, että se osuu pohjamaahan, hän ohjeistaa. Kun pohjatiedot ovat selvillä, voi lähteä miettimään toimenpiteitä. Pohjaveden pinnan optimitaso olisi kasvukaudella noin 30–40 sentin syvyydessä. Silloin puuston kasvu ei kärsi, mutta ilmasto- ja vesistöpäästöt ovat pienempiä. Vähäpuustoiset suot kannattaa rajata käsittelyn ulkopuolelle ja tarvittaessa ne voidaan myös ennallistaa tai jättää ennallistumaan itsekseen. Metsänhoito ja hakkuut metsätyypin mukaan Turvemaille kuten kivennäismaillekaan ei ole olemassa yhtä sapluunaa vaan toiminta pitää arvioida aina kohteen ominaisuuksien mukaan. - Esimerkiksi rehevillä turvemailla kannattaa suosia peitteisiä metsänkäsittelytapoja, kuten poiminta-, pienaukko- ja kaistalehakkuita. Näillä toimilla voidaan hallita turvemaiden pohjaveden tason vaihtelua ja siten hillitä ilmasto- ja vesistöpäästöjä, korostaa Viitasaari. METSÄNHOITO Soiden ja turvemaiden käyttö on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua vesistö- ja ilmastonäkökulmasta. Mitä turvemaiden metsien kanssa oikein pitäisi tehdä, että toimisi oikein? Teksti ja Kuvat: Anne Rauhamäki Mäntyvaltaisella turvekankaalla kannattaa suosia puustoisia kasvatusmenetelmiä Kunnostusojitus on tehty ensiharvennuksen yhteydessä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 11 METSÄNHOITO Metsänhoitosuosituksissa annetaan muutamia täsmäohjeita: Ojitetuilla mäntyvaltaisilla puolukka- ja varputurvekankailla suositellaan ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä, joilla voidaan ylläpitää metsän peitteisyyttä. Ojitetuilla kuusivaltaisilla kohteilla on mahdollista siirtyä melko nopeasti jatkuvaan kasvatukseen esimerkiksi poimintahakkuita soveltamalla. Puuston peitteisyyttä voidaan ylläpitää ojitetuissa korvissa myös kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet mäntyvaltaiset turvekankaat ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuin käsiteltäviä jatkuvan kasvatuksen kohteita. Niissä voi harkita myös ylispuuhakkuuta, jolla vapautetaan kuusialikasvos. Suometsän onnistunut puunkorjuu edellyttää joka tapauksessa erityishuomiota maaperän kantavuuteen sekä leimikon ennakkosuunnittelussa että korjuun toteutuksessa. Puunkorjuu ajoitetaan ensisijaisesti talvikaudelle, jolloin routa antaa kantavuutta ja lumikerros suojaa pintakerrosta metsäkuljetuksessa. Kunnostusojituksia voi tehdä, vaikkei tukea saakaan Jos suo on ojittamaton, sitä ei voi enää ojittaa ja suon vesitaloutta ei voi muuttaa. Sen sijaan jo ojitetun suon ojia voi kunnostaa, mutta se pitää tehdä harkiten. - Suometsänhoito- ja ojitushankkeesta tehdään aina ammattilaisen laatima vesiensuojelusuunnitelma, joka hyväksytetään viranomaisella. Toteutustöissä pyritään käyttämään parhaita mahdollisia kyseiselle kohteelle sopivia vesiensuojeluratkaisuja, sanoo Jylhä. - Myös kunnostusojituksia on edelleen tarve tehdä, mutta vain silloin kun suometsän vesitalous ei muuten pysy kunnossa. Ojat tulee kuitenkin tehdä aikaisempaa matalampina. Hyvin usein varttuneissa kasvatusmetsissä ei ole ojitustarvetta, koska puuston haihdunta riittää pitämään pohjaveden kasvukaudella tarpeeksi alhaalla, kertoo Viitasaari. Ensi vuonna kunnostusojituksia ei enää tueta. Mutta uusi Metka-järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen suometsien hoidon suunnitteluun. Tutustu suosituksiin ja hyödynnä mahdollisuudet Viitasaaren mukaan suometsiä tulee jatkossakin hyödyntää, mutta käsittelytapoja pitää muuttaa siten, että suometsistä aiheutuva vesistö- ja ilmastokuormitus on pienempi. Tähän on vastattu jo uusimalla suometsänhoidon suositukset. - Kannustan metsänomistajia tutustumaan uusiin suosituksiin sekä hyödyntämään niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Metsänhoidon suositukset löytyvät osoitteesta: www.metsanhoitosuositukset.fi Suositukset on juuri päivitetty vastaamaan tämänhetkisiä säädöksiä ja sertifiointikriteerejä. Lisätietoa saat myös verkkokurssilta: https://suometsaosaaja.fi/verkkokurssit/ Kunnostusojitus vai ennallistaminen? Puunkasvatuksesta suomailla kannattaa kysyä metsänhoitoyhdistyksestä. Edellytyksiä joutuu arvioimaan monelta kantilta, ja ammattilaisen apu on tarpeen, tietää erityisasiantuntija Eero Anttila Mhy Lounametsästä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 12 METSÄNHOITO Euroopan komission hyväksyntä uudelle kannustejärjestelmälle on odotettavissa syksyn aikana. Tämän jälkeen hallitus säätää asetuksessa tuen yksityiskohdat ja tukitasot. Taimikon ja nuoren metsä hoidon tuki haetaan jälkikäteen Uudessa järjestelmässä byrokratiaa kevennetään. Taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt voi aloittaa ilman ennakkoilmoitusta heti lain tultua voimaan. Rahoitusta saadakseen, metsänomistaja tai hänen puolestaan esimerkiksi metsänhoitoyhdistys, lähettää jälkikäteen toteutusilmoituksen Metsäkeskukselle, minkä perusteella tuki maksetaan. Tuen saaminen samalle alueelle on mahdollista viiden vuoden kuluttua edellisen tuen maksusta. Koskee myös kemeran aikana saatuja tukia. Tukea voi saada esimerkiksi taimikon varhaishoitoon ja myöhemmin varttuneen taimikon viimeiseen taimikonhoitoon. Näin kannustetaan oikea-aikaiseen metsänhoitoon ja kasvattamaan hyvä ensiharvennusmetsä. Suurin muutos suometsän hoitoon Suometsien ojien kunnostamista ei jatkossa tueta. Se korvataan suometsän hoitosuunnitelman tuella sekä suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemisen tuella. Tavoitteena on, että hoitosuunnitelmat tehdään ammattimaisesti ja kokonaisuus huomioiden esim. vesiensuojelu ja suometsien vedenkorkeuden oikea säätely, joilla on suuri merkitys sekä puuston kasvuun, vesistökuormitukseen että maaperän päästöihin. Metsätieverkostoon tukea jatkossakin Metsäteiden perusparantamista ja uusien metsäteiden rakentamista tuetaan. Jos työt tehdään yhteishankkeena, tukea myönnetään tietty prosenttiosuus kustannuksista. Myös yksittäinen tila voi saada perusparannettavan tien kunnostukseen tukea. Teksti ja kuva: Outi Grusander Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä METKA Kemera-hakemuksille jätettiin hyvästit syyskuun lopussa. Käyttöön tulee vuoden alusta hieman erilainen metsätalouden kannustejärjestelmä, metka.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 13 Kulotus on uusi tuettava työlaji Tuen saanti edellyttää säästöpuiden jättämistä kulotettavalle alueelle. Tuki maksetaan kulotettavan alueen perusteella. Säästöpuut on myös poltettava, ja niiden polttaminen korvataan erikseen. Marssijärjestys metkassa Taimikonhoidon ja nuoren metsän hoitotyöt voi aloittaa vuonna 2024 heti lain tultua voimaan. Tukea vuonna 2023 aloitetuille töille ei saa. Muut työlajit vaativat ennakkohakemuksen. Suunnittelun voi aloittaa jo ennen Metka-lain voimaantuloa, mutta työt vasta hakemuksen hyväksymisen jälkeen. Lannoituksissa ja kulotuksissa tuki maksetaan jatkossa pintaalaperusteisesti, ja kulotuksessa jätettävistä säästöpuista maksetaan korvaus. Suometsänhoidon suunnittelun tuki on 60–80 prosenttia kustannuksista, ja toteutuksissa 100 %. Ympäristötuessa lisäkorvausta voi saada runsaslahopuustoisella kohteella. Tukitasot varmistuvat myöhemmin. Varmista tukiehdot ja kysy tarkemmin tuettavista työlajeista omasta metsänhoitoyhdistyksestä tai Metsäkeskuksesta. METSÄNHOITO Maatalouskäytöstä poistuneiden peltojen ja turvetuotannosta vapautuneiden alueiden metsitystä ei jatkossa enää tueta. Laki joutoalueiden metsityksestä päättyy 31.12.2023. Tukea on voinut hakea, jos peltoala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen tukea ei saa. Metsitettävän alan tulee olla vähintään puoli hehtaaria. Jos tukea vielä aikoo hakea, on hakemukset oltava perillä Metsäkeskuksessa viimeistään lain päättymispäivänä. Tukipäätökset tehdään 30.6.2024 mennessä. Aikaa toteutuksille on 31.12.2026 asti. Kustannuskorvaukset ja hoitopalkkiot maksetaan hyväksyttyihin metsityshankkeisiin loppuun saakka. JOUTOALUEIDEN METSITYSTUKI PÄÄTTYMÄSSÄ Kavastontie 120, 25460 Kisko Pekka Uusitalo, puh. 0500-636983 pekka.uusitalo@puut.fi www.puut.fi PUUT - taimitarha
14 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 Yhtiö perustettiin Länsimetsän ja Lounametsän fuusion jälkeen energiapuun suuresti lisääntyvään kysyntään, koska Mhy:lle sallittu puunvälitys todettiin liian joustamattomaksi energiapuukauppaan. Energiapuutoimitukset kasvoivat kerralla huimasti ja sen jälkeenkin, kun maltilla on rakennettu ja organisaatio saatu toimimaan halutulla tavalla. Energiapuutoimitukset vaativat paljon pääomia, sillä energiapuuta korjataan ja ostetaan ympäri vuoden. Toimitukset ja siten myynnit toteutuvat pääosin vain syksystä kevääseen – keskimäärin vuosi oston jälkeen. Lähes kaikki ainespuu toimitetaan nykyään tuoreena. Energiapuun osalta on toimittava päinvastoin eli puut on kuivattava, jotta niistä saadaan mahdollisimman paljon lämpöenergiaa, ja se vaatii varastointia yhden kesän ajan. Hyvästit vanhoille toimintatavoille Toiminnan virtaviivaistamiseksi ja ylimääräisten kulujen karsimiseksi, on Lounapuu Oy viime vuodesta alkaen ostanut myös ainespuuta, jota se toimittaa solmittujen toimitussopimusten mukaisesti useille ostajille. Lopulliset hyvästit vanhalle toimintatavalle jätämme näinä aikoina, kun koko puunkorjuutoiminta ja loputkin toimitussopimuksista siirtyvät Lounapuun hoidettavaksi. Korjuupalvelun siirto oli kirjattu jo viime vuonna laadittuun strategiaan, joten yllätyksenä asia ei tullut, vaikka metsätietojärjestelmävaihdoksemme syyskuussa päätöksentekoa nopeuttikin. Muutoksen tärkein tavoite on kilpailukykymme parantaminen, mikä on myös metsänomistajien etu. Käytännön asioiden hoitamisen osalta muutos näkyy asiakkaille vain vähän, esimerkiksi laadittavissa sopimuksissa ja valtakirjoissa tulee näkymään Lounapuu Oy. Metsäasiantuntijamme toimivat jatkossakin tuttuun tapaan metsänomistajan apuna puukaupassa ja metsänomistaja viimekädessä aina päättää, minkä ostajan tarjouksen hyväksyy. Metsäasiantuntijamme tekevät leimikot ja hoitavat puukauppa-asiat sovitusti. Lounapuun puolesta tarjouksista ja sopimuksista vastaa operaatiotiimimme, joka hoitaa myös korjuun. Tarjoamme jatkossa pystyhintoja, mutta pyydettäessä metsävähennyksen hyödyntämistä varten, voidaan puut maksaa tehdashintoina vähentäen niistä korjuu- ja kuljetuskulut, kuten tähän asti pääsääntöisesti on tehty. Metsänhoitoyhdistykset eivät sammaloidu Lounametsä-konserni noussee liikevaihdoltaan Suomen suurimmaksi metsänhoitoyhdistykseksi. Syynä ei ole toiminnan kasvu vaan edellä kerrottu toimintatapamuutos. Puukaupparahoja ei välitystoiminnassa kirjata liikevaihtoon vaan taseeseen, kun taas yhtiössä ne kirjataan päinvastoin. Suomessa toimii useita muitakin metsänhoitoyhdistysten omistamia yhtiöitä, ja uskomme, että toimintatapa yleistyy. Samalla koko Mhy-ketjun metsänhoitoyhdistykset vähitellen lähentyvät toisiaan ja toimintatavat yhtenäistyvät. Viimeisen puolentoistavuoden aikana kaikki metsänhoitoyhdistykset ovat vaihtaneet metsätietojärjestelmänsä ja siinä ohessa uudistaneet taloudenhallintaohjelmansa. Nyt myös meille elintärkeät operaatioohjelmat alkavat olla valmiina, ja pystymme toimimaan tauotta suurilla puumäärillä. Loppuvuosi vaatii vielä kaikilta toimihenkilöiltämme ponnisteluja uuden oppimisessa ja suoritetun tiedonsiirron tarkistusten tekemisessä. Tämä kaikki tehdään, jotta pystymme jatkossakin palvelemaan asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Mhy Lounametsä -konsernin vauhdikas vuosikymmen Teksti: Hannu Justen, johtaja Mhy Lounametsä JOHTAJALTA Puukauppayhtiömme Lounapuu Oy saavuttaa reilun vuoden kuluttua kymmenvuotisvirstanpylvään.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 15 Helpota elämääsi ja ota asiantuntija avuksesi metsäomaisuuden hoidossa! Metsässä hyvä Mhy.fi/lounametsa Sukupolvenvaihdokset, omistusjärjestelyt, laki-, ja veropalvelut, perukirjat Pirjo Lönnqvist 040 766 9683 Timo Junnila 0400 328 882 Satakunnan alue Kari Laiho 0440 722 070 Vakan alue Tapani Holmijoki 0400 824 201 Turun alue, KiAT Erkko Koivurinne 0500 812 792 Tila-arviot, vahinkoarviot, metsäsuunnitelmat metsäluonnonhoitohankkeet, metsien suojelu ja elinympäristöt Kiinteistönvälitys, sukupolvenvaihdokset, omistusjärjestelyt, perukirjat LKV, KiAT,kaupanvahv. Länsi-Suomen Metsätilat OTM, kaupanvahv. Metsätilojen omistusjärjestelyt Sukupolvenvaihdokset Tila-arviot tuottolaskelmineen Metsäsuunnitelmat Metsätuhoarviot Laki- ja veropalvelut Perukirjat Asiakirjojen laadinta
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 16 METSÄOMAISUUDEN HOITO Mitä OmaMetsästä löytyy? OmaMetsä on metsänomistajien sähköinen palvelukanava, jossa metsänomistaja voi hallinnoida metsäomaisuuttaan helposti ja pitää yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. Tavoitteena on metsänomistajan monipuolisin ja kattavin verkkopalvelu. Sitä käyttää jo yli 30 000 metsänomistajaa. Etusivu OmaMetsän etusivu kertoo yhdellä silmäyksellä omistamiesi tilojen pinta-alan, puuston arvioidun arvon sekä kiinteisöjen lukumäärän. Lisäksi löydät etusivulta ajankohtaiset puun hinnat, jotka perustuvat Metsänhoitoyhdistyksien kilpailuttamiin hintoihin. Kiinteistölistauksesta löydät myös oman metsäasiantuntijasi. Mistä puuston arvo tulee? Puuston arvo -kenttä kuvaa palvelussamme olevilla metsätiedoilla vain puuston kantoraha-arvoa. Puuston arvo tässä esitettynä ei kuvaa metsän arvoa vapailla metsäkiinteistömarkkinoilla eikä sitä voida käyttää arvonmäärityksessä. OmaMetsän puustonarvon laskenta perustuu Metsänhoitoyhdistysten kuukausittaiseen hintataulukointiin hinta-alueittain. Puustonarvo lasketaan käytettävissä olevien avoimien metsätietojen ja MHY:n maastosuunnitelmien perusteella niille kuvioille, joille riittävät metsävaratiedot ovat olemassa. Puustonarvo määritellään kuvioiden kuitu- ja tukkipuumäärien avulla ja hinnastoalue päätellään kiinteistön sijaintikunnan perusteella. Hintaryhmä päätellään kuvion kehitysluokan perusteella ja puutavaralajikohtaisesti arvioitujen jakaumien mukaisesti. Laskennassa hyödynnetään tiedoiltaan ajankohtaisimpia ja tarkimpia metsävaratietoja. Puustonarvoa ei lasketeta kuvioille, joille on määritetty hakkuurajoituksia kuten ei hakkuita tai ei metsänhoitotöitä. Puustonarvoa ei myöskään määritellä taimikoille. Ajankohtaisia uutisia sivun alalaidassa Löydät Mhy:n ajankohtaiset uutiset, palvelulistauksen, blogi-postaukset sekä somekanavat etusivun alalaidasta. Kysyttävää? Lähetä viestiä OmaMetsässä! Kaikki asiantuntijamme palvelevat mielellään OmaMetsään liittyvissä kysymyksissä. Löydät oman asiantuntijasi OmaMetsästä Viestintä-sivuston nimihausta. Edellyttää, että henkilötunnuksesi on tallennettu metsätietojärjestelmäämme. Mhy Lounametsän vastuuasiantuntijana OmaMetsän osalta toimii Santeri Laaksonen, joka auttaa kiperissä kysymyksissä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 17 METSÄOMAISUUDEN HOITO Metsäomaisuus Metsäomaisuus-sivulta löydät tarkemmat tiedot metsistäsi. Kiinteistötiedot, metsikkökuviot, toimenpiteet ja karttamerkinnät löytyvät tämän sivuston välilehdiltä. Täällä voit mm. luoda omia karttamerkintöjä ja muistiinpanoja, tutkia tulevien vuosien metsänhoitotöitä ja siirtää suunniteltuja metsänhoitotöitä asiointikoriin. Metsäomaisuus-sivustolla pääset myös tulostamaan erilaisia teemakarttoja sekä paperitulosteita metsävaratiedoista. Asiointi Asiointi-sivusto toimii toimenpiteiden ”ostoskorina”. Tänne siirtyvät kaikki metsikkökuvioilta valitsemasi toimenpiteet ja tällä sivustolla pystyt lähettämään tarjous- tai yhteydenottopyynnön. Pyynnöt eivät sido sinua mihinkään vaan toimivat yhteydenottokanavana omaan metsäasiantuntijaasi. Asiointi-sivuilta löydät myös Tarjoukset ja sopimukset-välilehden, jonne jäävät talteen saamasi tarjoukset sekä allekirjoittamasi sopimukset. äällä pääset helposti käyttämään sähköistä allekirjoitusta ja toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat säilyvät varmassa tallessa. Viestintä Viestintä-sivulla pääset käymään chat-keskusteluita oman metsäasiantuntijasi kanssa. Varmista asetuksista (Omat tiedot), että saat sähköposti-ilmoituksen uusista viesteistä. Uusi viesti näkyy myös keltaisena merkkinä Viestintäsivuston otsikossa. Kirjauduttuasi ensimmäisen kerran on tärkeä varmistaa, että jäsenyytesi löytyy myös Oma-Metsästä. Tämän voit tarkistaa omista tiedoistasi sivuston oikeasta yläkulmasta: Omat tiedot > Jäsenyystiedot. Jos jäsenyyttä ei näy tuossa kohdassa, etsi oma yhdistyksesi alasvetovalikosta ja klikkaa Lähetä puuttuva pyyntö jäsenyyden tarkistuksesta. Kun jäsenyys on tarkistettu, saat tiedon siitä Omametsään. En näe omaa metsäasiantuntijaani tässä, mitä teen? 1 OmaMetsään voit kirjautua myös Lounametsän nettisivujen kautta osoitteessa: mhy.fi/lounametsa
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 18 METSÄOMAISUUDENHOITO Kansantaloudellisen metsäekonomian emeritusprofessori Jari Kuuluvainen on seurannut pitkään suomalaista yksityismetsätaloutta. Hän jakaa siihen kohdistuvat riskit kahteen ryhmään. ”Toiset riskit voivat toteutua hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta, kun metsää ostetaan ja tehdään uudistustöitä, voivat riskit toteutua vasta seuraavien sukupolvien aikana. Tällaisiin pitkän aikavälin riskeihin ei voi varautua muuten kuin hajauttamalla sijoituksiaan.” Näin vähennät metsän- omistamisen riskejä Metsänkasvatuksessa hajauttaminen tarkoittaa esimerkiksi pyrkimistä mahdollisimman monipuoliseen puulaji- ja ikärakenteeseen. Jos olosuhteet sen mahdollistavat, kannattaa hajauttamiseen pyrkiä Kuuluvaisen mielestä myös metsänkäsittelymenetelmissä. Joillakin kuvioilla voi harjoittaa perinteistä kiertoaikataloutta, toisilla jatkuvaa kasvatusta. ”Luonto asettaa omistajalle riskejä, jotka voivat tapahtua lyhyelläkin aikavälillä”, Kuuluvainen sanoo. ”Metsävakuutus on edullinen keino suojautua esimerkiksi yhä yleisemmiksi käyviltä myrsky- ja hyönteistuhoilta.” Metsien vakuuttamisen merkitystä korostaa myös metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi OP Ryhmästä. Vakuutusmaksuja voi pienentää huomattavasti suurentamalla omavastuuta, eli ottamalla isomman osan pienempien vahinkojen kustannuksista omalle kontolleen. ”Perinteisesti metsää on pidetty vähäriskisenä sijoituskohteena. En usko, että siinä tapahtuu muutosta lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksesta johtuvat riskit ovat kiistatta nousussa, mutta niihin pystyy reagoimaan ja niitä voi hallita. Suomessa on maailman paras metsävaratieto, uskon että mahdollisia riski- ja tuhokohteita tunnistetaan jatkossa entistä paremmin kaukokartoituksen avulla.” Kortejärven mukaan metsätilojen hinta on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut enemmän kuin puun kantohinta, koska vaihtoehtoisia tuottavia sijoituskohteita on ollut vähän tarjolla. Kun korkotaso eli rahan hinta on samaan aikaan pysynyt matalana, ovat sijoittajat tyytyneet matalaan tuottoon. Se on nostanut metsän arvostustasoja. ”En ole huomannut viimeaikaisen korkotason nousun näkyvän metsätilamarkkinoilla. Velkavetoinen metsäsijoittaminen on meillä todella pieni ilmiö. Voi olla, että rahastojen ja instituutioiden metsäsijoituksilleen asettama tuottovaatimus nousee. Silloin metsien arvostustaso laskee. Sellaisesta ei kuitenkaan näy vielä merkkejä”, Kortejärvi arvioi. Metsäomaisuuden hoito kannattaa Jari Kuuluvainen kehottaa tarkastelemaan metsäomaisuuttaan yhtenä sijoituskohteena muiden joukossa. Yritysriskin suuruus, eli se miten Teksti: Martti Linna | Kuvat: Outi Grusander Riski on tuoton kääntöpuoli Metsäomaisuuttaan taloudellisesti ajatteleva omistaja odottaa tilaltaan rahallista tuottoa. Aina kaikki ei mene niin kuin odotetaan, mutta verrattuna moneen muuhun sijoituskohteeseen metsätila on edelleen vähäriskinen omaisuuserä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 19 METSÄOMAISUUDENHOITO metsäsijoitukselle käy suhdanteiden muutoksissa riippuu puun hinnasta, kustannusten kehittymisestä ja pääomamarkkinoiden korkokehityksestä. Tulevaisuuteen tiiraileville Kuuluvaisella on lohdullista kerrottavaa: suuret muutokset ovat takavuosinakin olleet harvinaisia. ”Jos investoi 1950-luvulla metsäänsä oletuksella, että kantohinnat ja metsänhoidon kustannukset pysyvät tulevaisuudessa reaalisesti samalla tasolla, niin ne perusteet ovat pitäneet melko hyvin paikkaansa näihin päiviin saakka. Riski on ollut yllättävänkin pieni. Metsäomaisuutensa tuottoa on voinut parantaa huomattavasti hyödyntämällä kantohintojen hintapiikkejä.” Ammattimaisten ostajien tulo metsätilamarkkinoille on tarkoittanut sitä, että taimikoillekin on muodostunut markkinahinta. Hyvin perustettu ja hoidettu nuori metsä on nyt omaisuuserä, jolla on kysyntää. Siihen käytetty raha mene ei hukkaan. Metsänomistajan puistaan saama hinta määräytyy metsäteollisuuden lopputuotteiden maailmanmarkkinoilla. Vaikka suhdanteet vaihtelevat, tulevaisuus lupaa hyvää, arvioi Petri Kortejärvi. ”Venäjän lankku ja vaneri ovat pitkään pois Euroopan markkinoilta. Suomessa on tehty merkittäviä investointeja sekä kuiduttavaan että sahateollisuuteen. Sahapuolella yritysten taseet ovat hyvässä kunnossa, ne kestävät heikkenevääkin markkinaa. Kuusisahatavara on modernin puurakentamisen perusraaka-aine. Sen saatavuus heikkenee Keski-Euroopassa, kun siellä kaadetaan ja sahataan nyt hyönteistuhokuusikoita.” Megatrendit suosivat puuta Kortejärvi muistuttaa, ettei meillä ole viime aikoina juurikaan suljettu suuria metsäteollisuuden tuotantolaitoksia. Iso ansionsa siihen on halvalla energialla. Vetytalous ja hiilidioksidin talteenotto saattavat avata metsäteollisuudelle uusia ansaintamahdollisuuksia, ovathan sellutehtaat suuria biogeenisen hiilen lähteitä. ”Globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen, elintason nousu ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu jatkuvat. Ne lisäävät suomalaisten tuotteiden kysyntää maailmalla. On tosiasia, että puusta alkaa olla globaalisti niukkuutta.” Jari Kuuluvainen ei usko suomalaisessa metsäteollisuudessa tapahtuvan lähiaikoina sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat yksittäisen metsänomistajan tulonmuodostukseen. Toiselta puolen, metsänomistajarakenteen muutos ei näytä vähentävän puun tarjontaa raakapuumarkkinoilla. ”1980-luvun julkisuudessa esitettiin, että kaupunkilaismetsänomistajat pihtaavat puuta eivätkä myy. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että metsätilanomistajat myivät sitä saman verran kuin maanviljelijät. Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että palkansaajat ovat kaikkein aktiivisimpia puunmyyjiä.” Metsäomaisuutta ja riskejä on helpompi hallita, jos tilalle on tehty kunnon metsäsuunnitelma kymmeneksi vuodeksi. Siinä ajoitetaan kaikki hoitotoimenpiteet ja hakkuut ja arvioidaan taloudellinen tuotto, kertoo Tapani Holmijoki Mhy Lounametsästä.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 20 YHTEISTYÖ Savottajätkien perintö tuottaa hyvää metsäalalle ja alalla työskenteleville ihmisille Talvisodan päätyttyä keväällä 1940 havaittiin, että Kansanhuollon ostoluvilla saatava energiamäärä ei riitä savottajätkien raskaassa työssä. Ongelmaan tartuttiin nopeasti ja perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, jonka tehtävänä oli välittää savottajätkille lisäostolupia muona-annoksiin. Ostoluvilla sai ostaa peruselintarvikkeita: lihaa, margariinia, sokeria sekä kahvinkorviketta ja -vastiketta. Savottajätkien ylijäämän vartijaksi Metsämiesten Säätiö Sodan jälkeen yhteiskunnallinen tilanne rauhoittui ja ruoan saanti helpottui. Näin Metsätyömaiden muonitustoimistoa ei enää tarvittu ja mietittiin, mitä tehtäisiin savottajätkien ostoksista kertyneelle, nykyrahassa noin miljoonan euron ylijäämälle. Koska Muonitustoimisto ei ollut valtion organisaatio, päättivät sen hallinnossa olleet työntekijöiden ja työnantajien edustajat, että ylijäämää hallinnoimaan perustetaan Metsämiesten Säätiö. Se perustettiin 18.11.1948. Säätiön tehtäväksi määritettiin säätiökirjassa metsäalan kehittäminen ja metsäalalla työskentelevien hyvinvoinnin edistäminen. Tämä on Säätiön tehtävä edelleen. Lahjoituksesi 100-prosenttisesti haluamaasi kohteeseen Lahjoittajana olet metsäalan tulevaisuuden rakentaja. Näet metsän mahdollisuudet elinkeinona ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin tuojana. Lahjoituksesi kohteita voivat olla vaikkapa metsäalan viestinnän lisääminen, metsän tutuksi mahdollistaminen lapsille ja nuorille, osaavien ja hyvinvoivien metsäalan tekijöiden lisäosaamisen tukeminen, metsähistorian esille tuominen ja metsäalan ennakoivan tutkimuksen lisääminen. Voit lahjoittaa valitsemasi summan, esimerkiksi metsäalalta valmistuvalle nuorelle stipendin 300 eurolla. Lahjoitusvaihtoehtoja ovat Metsätestamentti, jossa metsätila lahjoitetaan joko elinaikana tai testamentin kautta, kertalahjoitus ja lahjoittajan nimeämä rahasto. Voit lahjoittaa julkisesti tai nimettömänä. Apurahahakemuksia runsaasti, raha ei riitä Säätiö rahoittaa painopistealueidensa mukaisia koulutushankkeita, tutkimushankkeita, selvityksiä, kehittämis-, markkinointi- ja viestintähankkeita, opiskelijoiden ulkomaan opintoja ja opintomatkoja, opinnäytetöitä sekä tukee painopistealueiden mukaista muuta toimintaa. Tämän vuoden rahoitushaussa tuli 4,7 miljoonan euron edestä hankehakemuksia. Säätiö on nostanut rahoitusmääräänsä onnistuneen sijoitustoiminnan tuotoilla ja rahoittaa hankkeita nyt 1,7 miljoonalla eurolla. ”Hyviä hankkeita jää runsaasti rahoittamatta. Jotta voisimme nostaa rahoitusta, keräämme lahjoituksia. Lahjoitukset ja niiden tuoton käytämme 100-prosenttisesti lahjoittajan haluamaan metsäalan kohteeseen. Lisätietoja lahjoituksista saat www.mmsaatio.fi/ lahjoita ja voit aina halutessasi soittaa sekä keskustella vaihtoehdoista,” kannustaa Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö Veikko Iittainen. Lisätietoja: Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö Veikko Iittainen, puh. 040 631 4771 Pitkäjänteinen ratkaisu keventää huolta ja tuo hyvän mielen. • yleishyödyllinen apurahoja jakava säätiö • tehtävänä metsäalan kehittäminen ja alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen • Säätiön alkupääoma on saatu 1940-luvun savottajätkiltä muonitustoimiston lakkauttamisen myötä Lisätietoja: www.mmsaatio.fi
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 21 ~~ Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Anttilantie 4, Laitila | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä! Erkko Koivurinne 0500 812 792 LKV, KiAT, kaupanvahvistaja Poimintoja myyntikohteistamme Paimio, Taatila, metsätila 4,08 ha. Hyväpuustoinen metsätila. Tarj. 31.10. Paimio, Taatila, metsätila 6,915 ha. Monipuolinen kehitysluokkajakauma. Hyvä sijainti. Tarj. 31.10. Uusikaupunki, Kiveistenmaa, rantakiinteistöt, yht. 2,56 ha. Rinnemaisema, joka sijaitsee Kolkansalmen maisemissa. Hp.40000€ Lieto, Parmaharju, metsätila ja vapaa-ajan rakennukset 32,47 ha. Hyväpuustoinen metsätila, jossa lisäksi Honkarakenteen saunamökki 26 m² ja pieni kaivettu lampi. Tarj. 31.10. Rauma, Kolla, metsämääräala n. 21,6 ha. Monipuolinen kehitysluokkajakauma. Tarj. 1.11. Rauma, Lappi, Onttennotkontie, metsätila 5,625 ha. Hyväpuustoinen metsätila hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tarj. 2.11. Katso esitteet ja kaikki kohteet: www.metsatilat.fi Katso lisää kohteita verkosta! www.metsatilat.fi Metsänomistajien oma ja Suomen suurin välityspalvelu hoitaa maaseudun kiinteistöjen välitystehtävät. Myös perheen tai lähisuvun sisäiset omistajanvaihdokset ja muut omaisuudenhoitotehtävät ammattitaidolla ja kokemuksella.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 22 LUONNONHOITO Käävät lisäävät monimuotoisuutta metsissä. Metsälajien uhanalaisuus – Punainen kirja Suomen luonnossa elää noin 48 000 lajia, joista 22 000 uhanalaisuus on pystytty selvittämään. Arvioiduista lajeista puolet on metsälajeja. Julkisen keskustelun perusteella juuri metsälajit ovat pulassa. Miten on käytännössä? Teksti: Markus Nissinen Outi Grusander
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 23 LUONNONHOITO Lajien uhanalaisuus selvitetään 10 vuoden välein. Tulokset kootaan Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja -opukseen. Tuorein kirja on vuodelta 2019. Tulosten perusteella kaikkien elinympäristöjen lajeista uhanalaisia on 11,9 %. Valitettavasti lajien uhanalaisuus lisääntyy. Joka kolmas uhanalainen laji asuu metsissä. Harvemmin kerrotaan, että metsälajeista uhanalaisia on 9 % ja tulos on muista elinympäristöistä poiketen pysynyt koko 2000-luvun ennallaan. Voidaan sanoa, että metsälajeilla menee kaikista elinympäristöistä parhaiten. Uhanalaisia metsälajeja on 2019 tulosten mukaan 833, kun 10 vuotta aiemmin niitä oli 814. Tutkittujen metsälajien määrä lisääntyi samalla parilla tuhannella. Metsälajien turvaamisen keinot Metsälajien verrattain hyvästä uhanalaiskehityksestä voidaan kiittää luonnonsuojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa. Luonnonhoidossa säästetään ja lisätään metsän monimuotoisuudelle arvokkaita rakennepiirteitä, jotka toimivat uhanalaisten eliöiden elinympäristöinä ja ravintona. Käytännössä tämä näkyy mm. hakkuissa jätettävinä säästöpuina. Lahopuu on olennaista: siitä on riippuvaisia jopa 5000 metsälajia. Elävät säästöpuut ovat tulevaisuuden lahopuuta, eikä niitä tule korjata tuulenkaatoina pois. Hehtaarille täytyy jättää vähintään 10 elävää ja 10 kuollutta puuta tämän vuoden alusta käyttöönotettujen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimusten myötä. Jollei kuollutta puuta ole tarpeeksi, tehdään 2-5 tekopökkelöä hehtaarille. Lehtipuiden osuutta kannattaa myös lisätä. Sekametsät kestävät muuttuvaa ilmastoakin paremmin. Yksityismetsien suojelupinta-ala kasvaa maanomistajille vapaaehtoisen METSO-ohjelman myötä. Uhanalaiset lajit pärjäävät monimuotoisissa, käsittelemättömissä metsissä. METSO-kohteiden suojeluarvot lähentelevät jopa kansallispuistoja, kun tutkitaan kohteiden luontoarvoja ja niiden kytkeytyvyyttä (METSO-väliarvio 2018, Kotiaho et al.). Vapaaehtoinen suojelu on paitsi hyväksyttävää, myös tehokasta. METSO-ohjelma on edennyt hienosti, ja vuoden 2025 välitavoitteet ollaan saavuttamassa. METSO jatkuu vuoteen 2030 asti. Paikkatieto apuna Uhanalaiset lajit huomioidaan metsien käsittelyssä vain, mikäli tietoa on tarpeeksi käytössä. Metsänhoitoyhdistyksien paikkatietojärjestelmiin on nyt päivitetty 2600 lajin havaintotiedot. Aineisto on yhtenevää metsä- ja ELYkeskusten sekä puun ostajien kanssa. Mtk kouluttaa metsänhoitoyhdistyksiä aineiston käyttöön kevään 2023 aikana. Metsissä monimuotoisuustoimet kannattaa keskittää paahde- ja paloalueille sekä erityisesti lehtoihin. Nämä elinympäristöt ovat vain pari prosenttia metsien pinta-alasta, mutta niillä elää yli puolet uhanalaisista metsälajeista. Punaisen kirjan haasteet Metsäntutkija MMM Petri Heinosen tuore analyysi Punaisesta kirjasta paljastaa uhanalaistiedosta myös ristiriitaisuuksia. Luonnonhoidon myötä järeän puun, lehtipuun ja lahopuun määrät ovat kasvaneet jo vuosikymmeniä, mutta metsälajien uhanalaisuus on pysynyt ennallaan. Punainen kirja kertookin enemmän lajien uhanalaistumisen trendeistä, kuin tarkkoja totuuksia. Lajilaskennan ja tilastollisen otannan osalta kirja ei täysin täytä tieteellisiä kriteereitä. Punaisen kirjan perusteella luontokadon kannalta kriittisimmät alueet ovat maatalouden perinneympäristöissä, tunturipaljakoilla sekä rannoilla. Ei metsissä. Purot ja lähteiköt lähiympäristöineen ovat tärkeitä monelle harvinaisemmalle kasville ja eliöille. Uhanalaisten lajien esiintymät näkyvät metsänhoitoyhdistyksen karttajärjestelmässä huomiota herättävinä ikoneina.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2023 24 EDUNVALVONTA Komission viimeinen vuosi alkaa EU:n metsäedunvalvonnan kesä on ollut vilkas. Kun Suomessa on lomailtu, Brysselissä päättäjät ovat valmistelleet viimeisiä päätöksiä ennen Euroopan lomia. Yksi niistä on ennallistamisasetus, joka muuttui loppua kohden jännitysnäytelmäksi Euroopan parlamentin äänestyksen myötä. MTK on painottanut, että luonnon ennallistaminen on tärkeää. Samaan aikaan ennallistamiskeinojen tulisi ottaa huomioon eri maiden ominaispiirteet ja tukea metsien monipuolista käyttöä. Onneksi tätä ajatusta tukeva kanta meni läpi Euroopan parlamentin äänestyksessä heinäkuun puolivälissä. Vielä ei voida kuitenkaan huokaista helpotuksesta, vaan seuraavaksi asiaa käsitellään Euroopan parlamentin, jäsenmaiden neuvoston ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa, jotka jatkuvat syyskuussa. MTK on ollut ensimmäisiä sidosryhmiä, joka on nostanut ennallistamisasetuksen riskit maa- ja metsätaloudelle EU-päättäjien tietoisuuteen. Europarlamentin kannasta voidaankin selvästi huomata metsänomistajien kädenjälki. Ymmärrystä ja luottamusta tarvitaan enemmän Ennallistamisasetus on kuvaava esimerkki siitä, kuinka nykyinen Ursula von der Leyenin johtama Euroopan komissio ei luota jäsenmaiden omaan harkintakykyyn eritysesti metsäasioissa. Uutta lainsäädäntöä tulee vauhdilla, ja keinot säätelylle tulevat usein pakon kautta. Luottamus kulkee toki myös toisinpäin. Kun komissiolta tulee metsiin liittyviä aloitteita, ensimmäinen ajatus minulla on: mikä on komission säätelyn taustalla, eli toisin sanoen: onko komission ajatuksena ohjata metsien käyttöä erityisesti pohjoisissa jäsenmaissa? Parlamentin ennallistamisvääntöjen aikana komissiolta tuli myös uusi lainsäädäntöehdotus maaperän kuntoon liittyen. Tavoitteena on maaperän hyvä kunto kaikkialla Euroopassa. Ajatus asetuksen taustalla on jälleen tärkeä: elinvoimainen maaperä on edellytys kestävälle ja tuottavalle maa- ja metsätaloudelle. Kun komission direktiiviesitystä tarkasti katsoo, jatkoaskelista herää kuitenkin kysymyksiä. Miksi maaperää koskevaa lainsäädäntöä täytyy muodostaa niin kutsutuilla delegoiduilla säädöksillä, joihin jäsenmailla on huomattavasti tavallista lainsäädäntöprosessia vähemmän sananvaltaa? Nykykomissiolla on vielä reilu vuosi mandaattiaan jäljellä. Ennen uusien komissaarien toimikautta EU-komissio julkaissee vielä metsien monitorointia ja pitkän aikavälin suunnittelua säätelevän lain. Tavoite on jälleen kerran myönteinen: kattava metsädata Euroopasta antaa edellytykset tehdä faktatietoon perustuvaa lainsäädäntöä. Monesta maasta dataa ei ole saatavilla, ja jos muut maat tulisivat Suomen tasolle metsädatan laadussa, meillä olisi jo kattava kuva Euroopan metsistä. Samaan aikaan komissio saattaa haluta tietoa hyvin yksityiskohtaisista metsiin liittyvistä mittareista. Näitä voisivat olla muun muassa metsien käyttötavat, ikä- ja lajijakauma, lajien monimuotoisuus tai metsien kasvu. Metsänomistajille tärkeää on, että komissio kertoisi, mihin dataa käytetään ennen kuin tiedonkeruuseen myönnytään. Datan keruun kustannusten tulee olla maltilliset ja metsänomistajien yksityisyyttä tulee vaalia. Olen metsänhoitaja, ja aloittanut EU:n ja kansainvälisten metsäasioiden asiantuntijana MTK:lla toukokuussa. Tehtävääni kuuluu metsänomistajien äänen vahvistaminen niin pohjoismaisissa, eurooppalaisissa kuin kansainvälisissäkin verkostoissa. Edellytys hyvälle metsäedunvalvonnalle on tuoda käytännön esimerkkejä päättäjien tietoon. Kun ymmärrys pohjoismaisesta, kestävästä metsänhoidosta ja metsätaloudesta lisääntyy, myös päättäjien asenteet voivat muuttua. Tekemistä vielä riittää. Ollaan siis yhteydessä! Maria Pohjola | Kansainvälisten asioiden asiantuntija | MTK
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=