METSÄNOMISTAJAT

11 voidaan harjoittaa samalla kun huo- mioidaan luontoarvot. Maaomistajal- le tämä on varsin mukava vaihtoehto pakkoon verrattuna. Mhy Mänty-Saimaa on ensimmäis- tä kertaa edistämässä talousmetsäl- ehtojen pensaskasvien monimuotoi- suutta. Tarkoituksena ei ole kasvattaa harvinaisia puulajeja, vaan parantaa lehdossa viihtyvien pensaiden ja laji- en vahvistumista sekä lisääntymistä. Pääasiassa suojeltavina ovat lehmus, lehtokuusama ja –paatsama. Suojeltavat lajit merkitäänmaastoon ennen minkään toimenpiteen aloitta- mista ja kohteet käydään läpi tekijöi- den kanssa. Kohteet ovat haastavia normaaliin metsänhakkuuseen ver- rattuna. Huomioon otettavia tekijöitä on useita ja hakkaajalta vaaditaan ko- kemusta. Ohjeistukset ovat tarkat ja työtä valvotaan. Hakkuut toteutetaan talvella lumiseen aikaan, jolloin sääs- tytään pahimmilta vaurioilta ja lumi antaa suojaa pensaskasveille. Lehtipuita suositaan ja lähes kaik- ki varjostavat kuuset poistetaan. Osa miehen korkuisista kuusista raiva- taan ja kasataan pois kuljetettavaksi. Tässä tapauksessa voikin sanoa kuu- sen olevan uhka lehtokasveille. Toisin sanoen halutuille kasveille tehdään tilaa ja poistetaan kasvua haittaavat puut. Normaaleihin alaharvennuksiin tottuneille harvaan hakattu kasva- tusmetsä vaikuttaa hurjalta, mutta se on tarkoituksenmukaista. Muutaman vuoden sisällä hakkuusta pensaat ot- tavat vapautuvan tilan haltuunsa. Erilaisten metsänkäsittelyjen yleis- tyessä kannattaa miettiä, mikä palve- lee omia tarkoituksia parhaiten. Nä- kemyksistään kannattaa keskustella metsäammattilaisen kanssa. Käytän- nön töiden toteutuksessa ja hinnoit- telussa ammattilainen osaa kertoa, mikä on järkevää. Jari Kasurinen Jaakko Penttinen Pojat lähdössä maastoon. Suojeltavia lehtopensaita. Jari Kasurinen Jari Kasurinen Metsurin tekemiä kuusikasoja odottamassa ajoa. Varjostava kuusikko rajoittaa lehtopensaiden kasvua.