METSÄNOMISTAJAT

17 - Monet kerrat olen kantanut kameraa perikunnan kuusikossa. Kamera napsahtelee siellä eri va- laistuksissa. Tulevaisuus masentaa Ismo Hölsää. Maaseudun valottomat ikkunat vetävät mielen surulliseksi. Hän pitää il- maston lämpenemistä estäviä toimia turhina. Hänen mielestään on hyväksyttävä tosiasia, että metsän puut altistuvat erilaisille taudeille ja nouseva merivesi tulee huuhtelemaan Helsingin rantoja. - Tällä satakertaisesti ylisuurella, yltäkylläi- syyteen, laiskuuteen ja lämpöön sopeutuneella nisäkäslajilla ei ole mahdollisuuksia estää muutaman asteen muutosta. Länsi- maiden ihmisten 20 asteen asuintilan lämpö menee aikanaan asunnosta ulos, eikä ole ihme, jos se tekee jo nyt kaupungeista piirun normaalia lämpimämpiä paikkoja. Kymmenentuhannen vuoden jaksoissa Savitaipaleellakin on vuoroin ollut ikijäätä ja vuoroin menestynyt ve- sipähkinä. Jääkauden sulamisjälkinä näemme nyt harjuja ja isoja kiviä. Ei tarvita kuin tulivuo- ren purkauksen tuhkapilviä, jotka peittäisivät auringon säteet pitkäksi aikaa, silloin voisi miljardi kiinalaista vaeltaa länteen leipää etsimään, - ydinvoi- malaonnettomuuksien säteilypilvistä puhumattakaan, hän pohtii. Mustia pilviä Ismo Hölsä Ismo Hölsä saman kuivausvaikutuksen saa ns. peitteisellä kasvatuksella, jossa osa suoalueen puista pidetään aina vettä haihduttamassa. Osa Hölsän hoitamista kangasmais- takin on mennyt jatkuvan kasvatuk- sen puolelle, mutta hän yrittää välttää kuusen kasvattamista liian karulla maalla. Hölsät suunnittelevat myös mhy:n ehdotuksesta kuusen vaihta- mista koivuun lahon kitkemiseksi. Metsänhoitotöissä Hölsä tiedostaa metsänomistajan tyypillisen virheen. - Vaikka oman puun kaataminen kuin- ka vihlaisee, yritän päästä puuston liian tiheäksi jättämisen helmasyn- nistä. Nykyiset metsälait miellyttävät Hölsää, vaikka toisaalta sileäksi par- turoidut nuoret metsät huolestutta- vatkin. Hänen mielestään konekuskit voisivat entistä enemmän säästää leh- tipuita rehevämmillä mailla ja vesien äärelle pitäisi jättää enemmän puuta kasvamaan vaikkapa lainsäädännön keinoin. - Menneiltä ajoilta periyty- neestä vanhojen isäntien sliipatun siististä jäljestä pitäisi päästä eroon. Harrastukset ja sielunmaisemat Hölsä kokee läheisiksi Savitaipa- leen luonnonsuojeluyhdistyksen ja Kotiseutuyhdistyksen toiminnan. Hän viihtyy hyvin myös Seppo Vuo- kon kasviretkillä. Valokuvaus on kul- kenut mukana pitkään. Hölsä kuvasi vuonna -87 Hakamäellä Savitaipaleen 350-vuotisjuhlanäytelmää ”Keisarin potatit”. Eikä hän edelleenkään voi olla kuvaamatta, jos näkee kauniin 200-vuotisen sulkanurkkasalvoksisen aitan koristeellisine karapieliovineen. Säänjärven lavan ja Heituinlahden talojen järjestysmiehenä toimiessaan Ismo pääsee auttamaan kotikylien yhdistyksiä ja samalla kuuntelemaan televisiosta tuttuja artisteja. Hän viih- tyy myös yhteislaulutilaisuuksissa ja Eläkeliiton mukavassa lentopallopo- rukassa iskemässä palloa pitkillä kä- sillään verkolta. Kaunis koivikko on Hölsän mieles- tä Suomen upeimpia luontonäkymiä, kuten myös pihlajan syksyiset puna- marjaiset pellonreunapuut. Harmaa- päätikan kuikutus ja idänuunilinnun laulu hienossa vanhassa metsässä saa Ismon hyvälle mielelle. Hiihtoretki pakkaspäivän auringossa huurupui- sen Kiesilänjoen yläkoskelle on hui- kea elämys. - Melkein liikutuskyynelissä kat- selin televisiosta Suomi ilmasta -jat- kosarjaa. Onkohan maailmassa mi- tään kauniimpaa kuin Suomi ilmasta nähtynä metsineen, kallioineen, jär- vineen, lahtineen, niemineen ja saari- neen, joku viljelysaukea ja talo siellä täällä? Ismon Otto-isä puunajossa hevospelillä.