METSÄNOMISTAJAT

20 Metsikön kiertoaika on normaalisti 60-80 vuotta. Taimella kestää siis tuo aika, kunnes se saavuttaa sellaisen koon, jotta puun kasvattaminen ei ole enää taloudellisesti järkevää. Metsä- talouteen kohdistuvat kulut painot- tuvat metsikön alkutaipaleelle. Puun- myyntituloja alkaa kertyä vasta 20-30 vuoden kuluttua. Metsätila vaihtaa omistajaa keskimäärin 20 vuoden vä- lein. Pahimmillaan yksi omistaja saa tuotot ja toinen maksaa kulut. Tästä syystä on suositeltavaa, että metsästä löytyisi monessa eri kehitysvaiheessa olevaa puustoa. Mitä metsänhoito sitten maksaa? Oheiseen taulukkoon on arvioitu eri työlajien kustannuksia. Jos pohdi- taan kannattavuutta, niin olennaista on ajoittaa eri työlajit fiksusti ja siten pyrkiä minimoimaan ns. turha työ. Esimerkiksi taimien heinääminen ja täydennysistutus ovat joskus välttä- mättömiä, mutta niiden tarvetta voi- daan ehkäistä laadukkaasti tehdyllä metsänuudistamisella. Taimikon var- haishoidon lykkääminen kasvattaa tutkimusten mukaan kustannuksia 20 % vuodessa. Samalla taimikon laatu ja tulevat hakkuutulot kärsivät. Hyvin hoidetussa metsässä ensim- mäinen harvennus on kannattava. Huonosti hoidetussa sen sijaan tuotot sulavat ennakkoraivauskustannuk- siin ja hakkuukertymä jää vaatimat- tomaksi. Myöhemmässä vaiheessakin harvennukset kannattaa tehdä ennen kuin puuston kasvu alkaa hidastua. Kasvua voidaan nopeuttaa ja tukin määrää lisätä lannoittamalla. ”Ei se kannata, jos pitää teettää kaikki vieraalla” Uskomus on väärä. Kannattavaa metsätaloutta voi harjoittaa myös ko- tisohvalta. Se edellyttää kuitenkin sen verran ajankäyttöä ja mielenkiintoa, että metsänomistaja ottaa itse asiois- ta selvää esim. metsätaloussuunni- telman avulla ja suunnittelee tulevat työt järkevästi. Jos aikaa tai mielen- kiintoa ei ole siihen, kannattavuuden avain on löytää hyvä yhteistyökump- pani tekemään ja toteuttamaan suun- nitelmat metsänomistajan puolesta. Laskimme metsätalouden kannat- tavuutta kolmen erilaisen omistajan näkökulmasta. Esimerkissä kuvitteel- liset omistajat ovat kuolemattomia tai sitten he ovat siirtäneet metsäomai- suutensa itsensä kanssa samanlaisia toimintamalleja noudattavalle henki- lölle. Kaikki esimerkin metsänomistajat käyttivät ja hoitivat metsäänsä. Las- kimme eri toimenpiteiden kustan- nuksille ja tuotoille nykyarvot dis- konttaamalla rahavirrat nykyhetkeen. Laskelmassa ei huomioitu veroja eikä metsätalouden tukia. Metsänomistaja A ”Hoidan met- sääni kotisohvalta, mutta teen sen fiksusti.” MetsänomistajaAsatsasi metsänuu- distamiseen ja halusi välttyä heinää- miseltä ja täydennysistutukselta. Hän teetti varhaishoidon ajoissa ja hoidatti taimikkonsa vielä toiseenkin kertaan. Ensimmäisessä harvennuksessa hän sai jo tuloja. Hän valitsi kolmen har- vennukset strategian ja lannoitutti metsänsä viimeisen harvennuksen jälkeen. Kiertoaika jäi 70 vuoteen ja tukkisaanto oli hyvä. A:n metsätalous tuotti 4,2 % sisäi- sen koron. Metsänomistaja B ”Tehdään halvalla ja myöhästytään aina vähän.” Metsänomistaja B halusi tinkiä uu- distustöiden kuluista. Maanmuokka- uksen ja istutuksen hän teetti kuten A, mutta taimien hinnassa hän päät- ti säästää. Lisäksi häneltä viivästyi uudistaminen sillä seurauksella, että uudistettava alue ehti heinittyä. Lii- an pienet taimet eivät pärjänneet kil- pailussa pintakasvillisuutta vastaan ja B joutui teettämään heinäyksen ja lopulta vielä täydennysistutuksen. Taimikon varhaishoito ehti viivästyä muutamalla vuodella. Palkkametsu- rin työ hidastui ja kustannukset kas- voivat. Varsinainen taimikonhoito jäi tekemättä ja ennen ensiharvennusta oli luvassa työläs ennakkoraivaus. Ensiharvennuksen hakkuukertymä jäi vaatimattomaksi. Puuston mur- heet alkutaipaleella heijastuivat myös myöhempien harvennusten ja pääte- hakkuun hakkuukertymään. Kaikesta huolimatta B:n metsätalo- us tuotti 2,8 % sisäisen koron. Metsänomistaja C ”Omatoimisesti ja oikea-aikaisesti.” Metsänomistaja C satsaa metsäta- louteensa myös omaa työpanosta. Hän tekee itse istutukset ja raivaussa- hatyöt. Muut työt ja puukaupat hän teettää oikea-aikaisesti ja laadukkaas- ti. Hän hoitaa metsäänsä kutenA. Rai- vaa taimikot ajoissa ja lannoittaakin loppuvaiheessa. Metsänomistaja C:n harjoittama metsätalous saavuttaa jopa 5,7 % si- säisen koron. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät mo- nitavoitteiset, vaihtoehtoisia kasva- tusmalleja toteuttavat sekä tietoisesti tai tietämättään passiiviset metsän- omistajat. Kaikkea arvoa ei mitata euroina ja tuottoprosentteina. Vaikka asiaa tarkastellaan puhtaasti taloudel- lisesta näkökulmasta, metsätalouden kannattavuus on aina jokaisen met- sänomistajan arvioitava itse. Olen- naista on pohtia, minkälaista tuottoa metsäomaisuudeltaan odottaa. Joskus jokin muu sijoitusmuoto voi tuntua mielekkäämmältä. Sekin on aivan sal- littua. Kannattaako metsänomistaminen? Suvi Kokkola / toiminnanjohtaja / Mhy Mänty-Saimaa Metsä on haluttua omaisuutta. Met- sätilamarkkinoilla on lähes aina enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Vanha viisaus kertoo, ettei maata val- misteta lisää. Metsäsijoittajilla täytyy kuitenkin olla jokin muukin motiivi hehtaareiden kasvattamiseen kuin pelkkä halu omistaa maata. Hoitamaton metsä ei pankkitiliä lih Hyödynnä kemera-tuk ja hoidat ta mikot kunto puoleen hintaan! Esimerkki: Taimikon varhaishoidon kustannus: 450 € Kemera-tuki: - 160 € Menot tuen jälkeen yhteensä: 290 € Verovähennys - 30 %: 87 € Lopullinen kustannus: 203 €